Odottamiseen väsynyt miespotilas ompeli itse jalkansa haavan ruotsalaissairaalassa. Nyt häntä odottaa poliisitutkinta, koska hän käytti luvatta sairaalan haavanhoitovälineitä. Tee se itse- periaatteellako siis tehoa terveydenhoitoon?

Terveys nousee kyselytutkimuksissa kansalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Samat poliittiset päättäjät, jotka syntymäpäivähaastatteluissa nostavat hyvän terveyden henkilökohtaisen elämän tärkeimmäksi asiaksi, eivät ole kuitenkaan nostaneet terveyspolitiikkaa sen ansaitsemalle paikalle. Aikakauslehti Newsweek arvioi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Listaus perustui viiteen mittariin: koulutukseen, terveyteen, elämänlaatuun, talouden dynaamisuuteen ja poliittiseen ympäristöön.

Suomi menestyi arvioinnissa erinomaisesti, mutta terveyden mittareilla arvioituna Suomi jäi sijalle 17. Ei sekään ole huono sijoitus sadan maan joukossa, mutta silti itsetutkistelun paikka.

Suomalainen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa, korkeat omakustannusosuudet, elintapasairaudet, pitkät jonot palveluihin ja terveyspalvelujen painottuminen korjaavaan erikoissairaanhoitoon.

Eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitämme 100 miljoonan euron lisäystä kuntien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluihin, minkä rahoitamme luopumalla tuloverotukseen ehdotetuista 400 miljoonan euron kevennyksistä.

Terveydenhuolto nähdään liian usein parjattuna jakopolitiikkana kalliiden kustannusten kautta, kun se tulisi ymmärtää investointina kansalaisten toiminta- ja työkykyyn ja siten panostuksena talouskasvuun. Terveyspolitiikalle on aika antaa sen ansaitsema raskaan politiikan sektorin painoarvo.

Kolumni, kd-lehti 23.9.2010