Uutiset

RSS

Räsänen Lahdessa: Hallituspuolueet ovat unohtaneet vanhustenhoidon vaalilupaukset

TIEDOTE

14.02.11 klo 16

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Lahdessa Ystävänpäivän kahvitilaisuudessa 14.02.2011 klo 16:

Hallituspuolueet ovat unohtaneet vanhustenhoidon vaalilupaukset

Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti nämä lupaukset on petetty.

Valviran ja aluehallintovirastojen tekemän yli 1000 vanhustenhuollon yksikköön kohdistuvan tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Heikoimmin pärjäsivät julkisen sektorin yksiköt.

Hallituksen tulee vihdoin myöntää, että pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Tällä hetkellä hoidon henkilöstömitoitusta ohjataan suositusten ja informaatio-ohjauksen kautta. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi myös selkeämpää normiohjausta, jolla turvataan vanhukselle tarpeen mukainen oikeus apuun. Omaishoidon tuki tulee myös saattaa lakisääteiseksi oikeudeksi kuntarajoista riippumatta.

Ikäihmisten kunniallisesta hoidosta ei voi taloustilanteeseen vedoten laistaa. Vanhukset tarvitsevat hyvän hoitonsa nyt. Jos lupaus unohdetaan sen varjolla, että jäädään odottelemaan parempia aikoja, nyt hoivaa tarvitsevien vanhusten kohdalla aika ajaa elämän ohi.

Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä ja työtätekevä veronmaksaja itse haluaisi vanhuutensa viettää.

Syrjäytymisen edessä ei pidä alistua

”Suomalaisten enemmistö voi nauttia vauraudesta, menestyksestä ja aineellisesta hyvinvoinnista. Yhteiskunnassa elää kuitenkin liian paljon ihmisiä, joiden osana on köyhyys, syrjäytyminen, yksinäisyys ja turvattomuus. Ongelmien edessä ei pidä alistua, vaan niiden lievittäminen ja poistaminen on yhteinen tehtävä.” Näin julisti Keskusta vaaliohjelmassaan 2007. Mutta onko tämän oikean johtoajatuksen mukaan toimittu? Tällä vaalikaudella on kyllä eräiltä osin parannettu sosiaaliturvaa ja alennettu elintarvikkeiden arvonlisäveroa, mutta samaan aikaan välillisiä veroja, kunnallisveroa ja kiinteistöveroa on kiristetty, asuminen ja liikkuminen ovat kallistuneet ja asiakasmaksuja on korotettu.

Sosiaalibarometri 2010 osoittaa, että on syntynyt ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Uudeksi ryhmäksi näyttävät muodostuvan työttömät tai kouluttautumattomat nuoret. Vuosittain jopa 3000 nuorta jää vaille opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen. Ilman työtä tai opiskelupaikkaa jääneiden 18-29-vuotiaiden osuus on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Tilanne on huolestuttava, sillä jo muutaman kuukauden kestävä työttömyys saattaa syrjäyttää nuoren pitkäksi aikaa. Vuosittain lähes 4000 alle 35-vuotiata jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Syrjäytyminen on jokaiselle yksilölle tragedia, mutta se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Alle 25-vuotiaana työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa yhteiskunnalle yli miljoonan euron kustannukset.

Suuret erot hyvinvoinnissa ja toimeentulossa aiheuttavat turvattomuutta koko yhteiskuntaan. Koko yhteiskunta, myös hyvin toimeentulevat voivat paremmin, kun kaikista pidetään huolta.

 

Kolumni julkaistu Kd-lehdessä 10.2.2011

Räsänen: Hallituspuolueet epäonnistuneet tuloerojen kaventamisessa

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen toi tuloeroja ja verotusta koskevan välikysymyksen ryhmäpuheessa 8.2.2011 esille hallituspuolueiden epäonnistumisia puolueidensa tavoitteissa:

Arvoisa herra puhemies! ”Suomalaisten enemmistö voi nauttia vauraudesta, menestyksestä ja ai­neellisesta hyvinvoinnista. Yhteiskunnassa elää kuitenkin liian paljon ihmisiä, joiden osana on köyhyys, syrjäytyminen, yksinäisyys ja tur­vattomuus. Ongelmien edessä ei pidä alistua, vaan niiden lievittäminen ja poistaminen on yhteinen tehtävä.” Näin julisti keskusta vaaliohjel­massaan vuonna 2007. Onko tämän, ihan oikean, johtoajatuksen mu­kaan toimittu?

Tällä vaalikaudella on kyllä eräiltä osin parannettu sosiaaliturvaa, on alennettu elintarvikkeiden arvonlisäveroa, mutta samaan aikaan vä­lillisiä veroja, kunnallisveroa ja kiinteistöveroa on kiristetty, asuminen ja liikkuminen ovat kallistuneet ja asiakasmaksuja on korotettu. Etuuk­sien sitominen indeksiin on tervetullut ja toivottu uudistus, mutta mik­si opintotuki jätettiin sen ulkopuolelle? Kristillisdemokraattien ehdot­tamaa opintotuen huoltajakorotusta ei sitäkään ole toteutettu, vaikka juuri opiskelijat, etenkin perheelliset, muodostavat merkittävän köy­hyysryhmän.

 Vielä tälle vuodelle hallitus päätti keventää tuloveroa 450 miljoo­nalla eurolla, vaikka samaan aikaan otetaan uutta velkaa 9 miljardia euroa ja puolueet joutuvat miettimään ensi vaalikaudelle keinoja tasa­painottaa taloutta. Otettu velka on lainaa lapsiltamme ja lapsenlapsil­tamme. Tämä tuloveron alennus merkitsee sitä, että pienituloisella jää kuukaudessa 5—6 euroa, keskituloisella noin 15 euroa ja suurituloisel­la noin 22 euroa enemmän rahaa käytettäväksi. Siis veronkevennykset euromääräisesti hyödyttävät suurituloisimpia ja heidänkin osaltaan niin vähän, että uskon kansalaisten mieluummin valitsevan säästeliäämmän velanoton kuin velkarahalla veronkevennykset.

Se on tunnustettava, että oppositiopuolueilla on myös keskenään, aivan niin kuin hallituspuolueillakin, erilaisia linjauksia verotuksen kokonaisuudesta. Sosialidemokraatithan äänestivät tämän tuloveron kevennyksen puolesta.

Pidän vaalipopulismina sitä, että kokoomus tässä tilanteessa lu­pailee edelleen ensi vaalikaudelle tuloveron kevennyksiä. Jos kokoo­mus ottaa vakavasti valtion velkaantumisen pysäyttämisen, niin kyllä sen vero-ohjelma tarkoittaa sitä, että samaan aikaan jouduttaisiin rajui­hin menoleikkauksiin.

Kyllä edellisen laman jälkeen tehtiin raskaita virheitä, kun leikka­ukset kohdennettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaali­turvaan ja peruspalveluihin. Räikeänä esimerkkinä oli sairauspäivära­hojen leikkaus. Tulottomien ja pienituloisten sairauspäivärahat poistet­tiin sateenkaarihallituksen toimesta ja hanketta puolustettiin sillä, että jos henkilöllä ei ole terveenä tuloja, niin ei hän niitä tarvitse sairaana­kaan. Aivan näillä sanoilla tässä salissa todettiin. Käytännössä leikat­tiin myös rajusti ennalta ehkäisevistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tälle linjalle ei saa palata. Menojen tasapainottamisessa tarvitaan nyt parempaa yhteisvastuuta ja heikoista huolehtimista. Köyhyyden ja eri­arvoisuuden vähentäminen lisää hyvinvointia kaikissa väestöryhmissä.

Olemme esittäneet pörssiveroa, lyhytaikaisen omistuksen myynti­voittoveroa, sen kiristämistä, sekä pankki- ja luottolaitosten veroa. Tu­levalla vaalikaudella verostusta tulee kehittää myös yrittäjyyttä kan­nustavaksi ja siten kansantalouden kasvun edellytyksiä turvaavaksi. Pääomatuloveron korotusta myös kannatamme. Se olisi jo tällä vaali­kaudella voitu toteuttaa. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa ei pidä ryhtyä korottamaan. Oikeus jokapäiväiseen leipään on turvattava kaikille. Kris­tillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää oikeudenmukaisena, että eläkeläisten verotusta ei kiristetä suhteessa palkansaajiin, ja omaishoi­dontuen vastaavaa palkkatuloa kireämpi verotus on häpeällistä, se tu­lee korjata.

Hallituksen veronkevennykset ovat kaventaneet talouden liikku­mavaraa niin, että jopa hallitusohjelmakirjaukset ovat jääneet toteutta­matta. Vaalikausi on pian ohi, ja esimerkiksi lupaus sosiaali- ja terve­ydenhuollon yhtenäisestä maksukattojärjestelmästä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi on edelleen täyttämättä.

Sen sijaanhan tällä vaalikaudella terveydenhuollon asiakasmaksu­ja korotettiin 17 prosentilla, mikä tuntui erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Ja kaikkein rajuin korotus oli suun terveydenhuollon maksuihin: 30 prosenttia. Asiakasmaksut ulo­tettiin hallituksen toimesta myös sairaanhoitajan vastaanotolle.

Ministeri Katainen taisi poistua kesken istunnon. Olisin kysynyt häneltä, muistaako hän, mikä teema nousi vuoden 2007 vaalien edellä kansalaisten toivelistan kärkeen ja mistä me kaikki puoluejohtajat pa­neeleissa ilta illan perään annoimme lupauksia. Kyllä se oli vanhusten­hoito. Kotona asuva Elli Eläkeläinen on yhä neljän vuoden jälkeenkin ”ystäviltään kuullut, että toisissa kunnissa on ikäihmisille järjestetty kunnon kotipalvelua — toisissa ei.” Sanatarkasti näin todettiin kokoo­muksen vaaliohjelmassa, jossa myös luvattiin omaishoitajille neljäs vapaapäivä kuukaudessa. Näitä vaalilupauksia kokoomus voi nyt käyt­tämättöminä kierrättää seuraaviin vaaleihin.

 Vanhustenhoidon taso on edelleen paikoin perustuslain vastaises­sa tilassa. Valviran tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhus­tenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. ”Kotiin tuotavan palvelun puute huutaa taivaaseen asti”. Näin luonnehti asiantuntija va­liokunnassa kotipalvelujen tilaa. Kyllä vanhuspalveluiden parantami­nen maksaa, mutta sen huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Us­kon, että suomalaiset ovat valmiit maksamaan veroja, jotta vanhus- ja terveyspalvelut toimivat ja samalla voimme turvata myös oman van­huutemme.

Kotitalouksien velkaantumisaste on ollut viimeiset 7 vuotta rajua. Kotitalouden velkojen suhde käytettävissä oleviin varoihin oli 73 pro­senttia vuonna 2003, ja nyt se on 120 prosenttia. Lapsiperheiden köy­hyysaste on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Perheen köyhyys uhkaa vanhempien jaksamista, elämänhallintaa ja parisuhdet­ta. Mainitsen myös yksinelävät, jotka ovat muuta väestöä köyhempiä kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi keski-ikäisissä yksin asuvissa köy­hyysaste on 28 prosenttia, kun se muussa väestössä on 9 prosenttia.

Ehdotimme vaihtoehtobudjetissamme korotusta elatustukeen, joka kohdistuu niille yksihuoltajatalouksille, joissa toinen vanhemmista ei lainkaan osallistu lapsen elättämiseen. Ehdotimme myös toimeentulo­tuen ansiotyön tulorajan korottamista, joka olisi suorin keino helpottaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien taloudellista tilannetta ja mahdollisuutta hakeutua työelämään. Ehdotimme myös korotusta 20 vuotta samalla tasolla olleeseen toimeentulotukeen. Hallitus äänesti kaikkia näitä ehdotuksiamme vastaan.

Arvoisa puhemies! Sosiaalibarometri viime vuodelta osoittaa, että on syntynyt ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi näyttää jäävän pysyvästi muita heikommaksi: pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveyson­gelmista kärsivät ja työttömät tai kouluttamattomat nuoret. Vuosittain jopa 3 000 nuorta jää vaille opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen. Il­man työtä tai opiskelupaikkaa jääneiden 18—29-vuotiaiden osuus on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Tilanne on huolestuttava, sillä jo muutaman kuukauden kestävä työttömyys saattaa syrjäyttää nuoren pitkäksi aikaa. Vuosittain lähes 4 000 alle 35-vuotiasta jää työ­kyvyttömyyseläkkeelle. Syrjäytyminen on jokaiselle yksilölle tragedia, mutta se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Alle 25-vuotiaana työelä­mästä syrjäytynyt aiheuttaa yhteiskunnalle yli miljoonan euron kustan­nukset. On siis kannattavaa panostaa tähän ryhmään.

Suuret erot hyvinvoinnissa ja toimeentulossa aiheuttavat turvatto­muutta koko yhteiskuntaan. Koko yhteisömme, myös hyvin toimeentu­levat, voivat paremmin, kun kaikista pidetään huolta.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Urpilaisen ehdotusta perustel­lun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Päivi Räsänen osallistui KD Helsingin mielenosoitukseen

LEHDISTÖTIEDOTE     5.2.2011
Julkaistavissa: heti

KD Helsinki avasi vaalikampanjansa mielenosoituksella

Kristillisdemokraattien Helsingin piiri avasi vaalikampanjansa tänään Helsingin keskustassa mielenosoituksella KODIN, USKONNON ja ISÄNMAAN puolesta. KD:n Helsingin piirin eduskuntavaaliehdokkaiden lisäksi kymmeniä osallistujia kerännyt mielenosoitus kulki Rautatientorilta Kampin Autotaloon. Marssin kärjessä olleen puolueen puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan KD:llä on nyt Helsingissä loistava tilaisuus saada kansanedustaja, koska Helsingissä ja koko puolueella on nyt ennennäkemättömän suuri vaali-innostus meneillään, mikä näkyy kaikkialla. Lisäksi KD:llä on Helsingissä nyt tulossa kaikkien aikojen monipuolisin ja paras ehdokaslista, mika tulee tuomaan Kristillisdemokraateille Helsingissä historian parhaan menestyksen eduskuntavaaleissa.

Lisätietoja

Mikko Rekimies
KD:n Helsingin piirin puheenjohtaja
puh 044 552 5030
[email protected]
www.kdhelsinki.fi

Kirjallinen kysymys audionomien tilanteesta

KIRJALLINEN KYSYMYS

Audionomien koulutuksen kehittäminen ja ammatin laillistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisen terveydenhuollon vahvuus on osaava henkilökunta, joka on saanut maailman kärkiluokkaa olevan koulutuksen. Audionomien ammattikunta edustaa yhtä huippuosaamisen sektoria, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Audionomit ovat peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja- ja/tai terveydenhoitajatutkinnon suorittaneita terveydenhuollon ammattilaisia. Audionomikoulutus järjestetään tällä hetkellä erikoistumisopintoina (60 op), mutta tämä koulutus ei vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Audionomien ammatin ongelmakohtana on se, että ammatti ei kuulu terveydenhuollon laillistettuihin ammatteihin. Audionomiyhdistyksen tavoitteet saada ammatillinen laillistus ja koulutus ajantasaisiksi ovat täysin linjassa ajankohtaisten terveydenhuollon ja vammaispolitiikan haasteiden kanssa.

Sekä tietotekniikan kehitys että väestön ikääntyminen vahvistavat tarvetta ammatilliseen ja osaavaan kuulontutkimus- ja huoltotyöhön. Kuulo-ongelmat, kuten muidenkin aistien toimintaan liittyvät vauriot lisääntyvät iän myötä ja toisaalta tietotekniikan edistyminen lisää tarvetta koulutukselle, tutkimukselle ja ajantasaiselle ammattitaidolle.

Audiologisen hoitotyön osaajia tarvitaan enenevissä määrin. Huonokuuloisten määrä on kasvussa ikähaitarin molemmissa päissä. Jonkinasteinen kuulon alenema arvioidaan olevan noin 700 000 suomalaisella.

Audionomeja tulee kouluttaa riittävästi tarpeeseen nähden. Joissain tapauksissa julkisella ja yksityisellä puolella on käytetty audionomin tehtävissä alalle kouluttamattomia henkilöitä. Potilailla tulee olla oikeus luottaa siihen, että kuulonhuollon palveluja antaa alan ammattilainen. Alan vetovoimaa tulee lisätä hyvän ja laadukkaan terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta audionomeille saadaan ammatillinen laillistus ja heidän koulutustaan kehitetään vastaamaan lisääntyviä kuulontutkimuksen ja kuulonhuollon tarpeita?

 

Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2011

Päivi Räsänen /kd

Puheeni Audionomipäivien avajaisissa

Valtakunnallisten Audionomipäivien avajaiset 3.2.2011 klo 9.00, 

Arvoisat audionomipäivien osanottajat!

Lämmin kiitos kutsusta tähän hienosti järjestettyyn tilaisuuteen!

Suomalaisen terveydenhuollon vahvuus on osaava henkilökunta, joka on saanut maailman kärkiluokkaa olevan koulutuksen. Audionomien ammattikunta edustaa yhtä huippuosaamisen sektoria, joka on varmasti jäänyt liian vähälle huomiolle.

Audionomiyhdistyksen tavoite saada ammatillinen laillistus ja koulutus ajantasalle on täysin linjassa ajankohtaisten terveydenhuollon ja vammaispolitiikan haasteiden kanssa.

Sekä tietotekniikan kehitys että väestön ikääntyminen vahvistavat tarvetta ammatilliseen ja osaavaan kuulontutkimus- ja huoltotyöhön. Kuulo-ongelmat, kuten muidenkin aistien toimintaan liittyvät vauriot lisääntyvät iän myötä ja toisaalta tietotekniikan edistyminen lisää tarvetta koulutukselle, tutkimukselle ja ajantasaiselle ammattitaidolle.

Kuulonapuvälineissä on tapahtunut viime vuosina nopeaa kehitystä. Tietotekniikka on mahdollistanut kuulontutkimukset ja kuulon apuvälineiden kehittämisen yhtä yksilöllisemmäksi ja käyttäjän tarpeita palvelevaksi. Kuulokojeissa on päästy lähemmäksi luonnollista äänimaailmaa.

Audiologisen hoitotyön osaajia tarvitaan enenevissä määrin. Huonokuuloisten määrä on kasvussa ikähaitarin molemmissa päissä. Jonkinasteinen kuulon alenema arvioidaan olevan noin 700 000 suomalaisella.

Audionomeja tulee kouluttaa riittävästi tarpeeseen nähden. Joissain tapauksissa julkisella ja yksityisellä puolella on käytetty audionomin tehtävissä alalle kouluttamattomia henkilöitä. Potilailla tulee olla oikeus luottaa siihen, että kuulonhuollon palveluja antaa alan ammattilainen. Alan vetovoimaa tulee lisätä hyvän ja laadukkaan terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Kun tutustuin tavoitteisiinne, päätin valmistella aiheesta kirjallisen kysymyksen, joka ei ehkä tällä vaalikaudella enää ehdi johtaa toimenpiteisiin, mutta joka nostaa asian esiin sosiaali- ja terveysministeriön sisällä, kun siellä linjataan tulevan hallituskauden tavoitteita.

Terveys nousee kyselytutkimuksissa kansalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Aikakauslehti Newsweek arvioi viime syksynä Suomen maailman parhaaksi maaksi. Listaus perustui viiteen mittariin: koulutukseen, terveyteen, elämänlaatuun, talouden dynaamisuuteen ja poliittiseen ympäristöön. Suomi menestyi arvioinnissa erinomaisesti, mutta terveyden mittareilla arvioituna Suomi jäi sijalle 17. Ei sekään ole huono sijoitus sadan maan joukossa, mutta silti itsetutkistelun paikka.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan merkittävin urakka tällä vaalikaudella on ollut uuden terveydenhoitolain käsittely, mikä ei valitettavasti lopputulokseltaan vastannut niitä odotuksia, joita sille on asetettu. Urakkaa jää siis seuraavalle vaalikaudelle. Lain käsittelyn yhteydessä kävi selväksi, että erityinen painopiste tulisi asettaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Perusterveydenhuollon puutteet aiheuttavat kustannuspaineita erikoissairaanhoitoon. Sairauksien ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja hoidon kannalta on tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon palveluja. Suomessa niin kuolleisuudessa kuin sairastavuudessa sekä terveyspalvelujen käytössä on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä. Terveyspalvelujen saatavuus on helpointa niille väestöryhmille, joiden sairastavuus on entuudestaan vähäisempää. Työterveyshuolto, joka kattaa parhaiten erityisesti suurten ja keskikokoisten työnantajien vakituiset ja usein hyvin palkatut työntekijät, on potilaalle maksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa päästä lääkäriin. Työterveyshuoltomme on maailman huipputasoa, eikä sitä ole syytä millään tavoin romuttaa. Sen sijaan tulee ponnistella, että työterveyshuollon tasoiset perusterveydenhuollon palvelut ulotettaisiin kaikille väestöryhmille. Terveyskeskuksiin tulee saada aikuisneuvolapalveluja, joiden ennaltaehkäiseviin palveluihin tulisi oikeus työttömille, eläkeläisille, kotivanhemmille, pienyrittäjille ja muille, jotka eivät ole kattavan työterveyshuollon tai koulu- ja opiskelijaterveyshuollon piirissä. Erityisenä haasteena ovat ikäihmisten terveyttä edistävät neuvontapalvelut. Vaikka koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon säädöksiä on vahvistettu, valitettavasti säännönmukaiset, laajat terveystarkastukset eivät toteudu kaikkialla suositusten mukaan.

Terveydenhuolto nähdään liian usein parjattuna jakopolitiikkana kalliiden kustannusten kautta, kun se tulisi ymmärtää investointina kansalaisten toiminta- ja työkykyyn ja siten panostuksena talouskasvuun. Terveyspolitiikalle on aika antaa sen ansaitsema raskaan politiikan sektorin painoarvo.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Myös kuulovammaisia koskevan sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.

Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa, mutta sopimuksen kansallista ratifiointia ei ole saatettu loppuun. Sopimuksen lopullinen voimaansaattaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkistamista ja saattamista sopimuksen edellyttämälle tasolle. YK:n vammaisia koskeva yleissopimus on ratifioitava viipymättä. Valtiovallan on edistettävä vammaisten oikeuksia täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Yhteiskunta, joka on hyvä vammaisille ihmisille, on hyvä kaikille.

Arvoisat kuulijat! Vien terveisenne myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jonka klo 10 alkavaan kokoukseen joudun valitettavasti kiirehtimään suoraan kesken tämän tilaisuuden. Toivotan teille innostavia opintopäiviä ja voimia arvokkaaseen työhönne!

Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

Vaalikentillä toritapaamisissa ehdokkaat saavat vastatakseen kysymyksiä, joista tavallisesti suurin osa liittyy senioripolitiikkaan. Eläkeikäisten määrä on kasvussa ja heillä on usein nuorempaa väestöä enemmän aikaa ja intoa osallistua tapahtumiin. Jokainen kansanedustajaehdokas pääsee selvittämään näkemyksiään eläkeindekseistä, jotka moni eläkeikäinen kokee epäoikeudenmukaisiksi.

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen juuri eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys, samoin kasvavat asumis- ja energiakustannukset.

 

Kolumni julkaistu KD-lehdessä 3.2.2011

Päivi Räsänen: Seuraavaan hallitukseen perheministeri

TIEDOTE

julkaisuvapaa 31.1.2011 klo 18.30

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Isokyrössä puheessa 31.1.2011 klo 18.30:

Seuraavaan hallitukseen perheministeri

 

Kristillisdemokraatit on jo useiden vaalikausien ajan ajanut tavoitetta, että hallitukseen nimettäisiin perheministeri, joka vastaa kokonaisvaltaisesti perhepolitiikan kysymyksistä. Suomen tulevaisuus rakennetaan perheissä ja kodeissa. Hallituksen ministeritehtävät nimetään sillä perusteella, mitä tehtäviä yhteiskunnassa pidetään tärkeinä.

Iloitsen siitä, että Keskustapuolueen puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi on tässä asiassa tullut kristillisdemokraattien linjoille. Hän on perustellut hanketta sillä, että ”viime laman aikana suoritetut leikkaukset tekivät yhteiskuntaan haavoja, jotka eivät ole vieläkään umpeutuneet.” Toivottavasti tämä tavoite löytyy muiltakin puolueiden puheenjohtajilta. Ministerien määrää ei silti tarvitse lisätä. Peruspalveluministerin muut tehtävät voidaan siirtää sosiaali- ja terveysministerille.

Erityinen huomio tulee kiinnittää lapsiköyhyyteen, joka koskettaa kipeimmin yksinhuoltajatalouksia. Kaikkein suurimmassa ahdingossa ovat ne yksinhuoltajat, joiden lapset jäävät vaille toisen vanhemman elatusapua. Näissä tilanteissa Kela maksaa elatustukea, joka on kuitenkin jäänyt pahasti jälkeen lasten elatuskustannusten kasvusta. jolla turvataan lapsen elatus. Elatustuen täysi määrä on 139,54 euroa kuukaudessa lasta kohden. Suomalaislapsen keskimääräinen kulutus on 525 euroa kuukaudessa. Elatustuen korottamisen on kustannustehokas keino auttaa heikossa asemassa olevia perheitä, sillä se kohdistuu niille perheille, joiden talous on yhden vanhemman ansioiden varassa.

Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt täysin huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä. Tässä vaiheessa valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni omassa työelämässä. Joustojen puute on hankala etenkin yksinhuoltajille. Ehdotan harkittavaksi sitä, että osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa voisi pikkulasten ohella saada myös murrosikäisen lapsen vanhempi silloin kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee.

 

Päivi Räsänen

0505113065

Räsänen: Kokoomuksen verokevennyslupaukset ovat populistisia

KANNANOTTO

29.1.2011

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

Kokoomuksen verokevennyslupaukset ovat populistisia

 

Kokoomuksen lupaus miljardin euron tuloverokevennyksistä on populistinen vaalitäky. Jos kokoomus ottaa vakavasti valtion velkaantumisen pysäyttämisen, sen vero-ohjelma tarkoittaa sitä, että samaan aikaan joudutaan rajuihin menoleikkauksiin. On myös muistettava, että kulutukseen kohdistuvat lisäverot syövät kansalaisten ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa. Veronkiristysten euromääräisesti voimakas painottuminen kulutukseen merkitsee myös kansalaisten toimeentuloerojen kasvua.

 

Päivi Räsänen

050-5113065