Tiedotteet

RSS

Tiedote: Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

 

TIEDOTE
16.11. 2017
Vapaa julkaistavaksi
Kansanedustaja Päivi Räsänen

Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää influenssarokotteen säätämistä reseptivapaaksi.

Paras suoja influenssaa vastaan on rokote, sillä se torjuu terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama tavallista flunssaa voimakkaampi hengitystiesairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi nopeasti nouseva kuume, lihaskivut, päänsärky, väsymys ja kuiva yskä. Kausi-influenssaa esiintyy Suomessa keskitalvella, usein joulu-huhtikuun välisenä aikana. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

– Influenssarokotus kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskiryhmien osalta, jotka saavat influenssarokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista, mutta sen ostamiseen tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti.

Jos influenssarokotteet olisivat reseptivapaita, säästettäisiin lääkärien työaikaa, jota nyt kuluu rutiinitehtäviin. Farmaseutti voisi epäselvissä tapauksissa neuvoa asiakkaan lääkärin vastaanotolle, Räsänen esittää.

Tiedote: Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)

Tiedote 13.10.2017
Vapaa julkaistavaksi

Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vaatii hallitukselta toimia hirvi- ja peurakantojen kasvun hillitsemiksesi. Hirvien ja peurojen määrä on varsinkin eteläisessä Suomessa kasvanut merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan esim. valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisääntyneet kannat aiheuttavat yhä enemmän onnettomuuksia ja vaaratilanteita liikenteessä.

– Tavoitteellisen kannanhoidon lisäksi tulee panostaa nykyistä enemmän suoja-aitojen lisäämiseen onnettomuusherkillä alueilla.
Räsänen muistuttaa, ettei pelkkä kaatolupien lisääminen riitä, varsinkaan peurojen osalta, vaan harvennusta tulee tehdä suunnitelmallisesti. Hirvikolareita oli viime vuonna noin 1900 ja peurakolareita jo yli 3000. Kolme ihmistä sai surmansa ja 144 ihmistä loukkaantui viime vuonna hirvikolareiden seurauksena.

Kansanedustaja Räsänen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle perjantaina.

 

 

Tiedote: Junaliikenteen ongelmiin puututtava – Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 3.10.2017
KD ryhmäpuhe välikysymys raideliikenteestä
Julkaisuvapaa klo 14

Junaliikenteen ongelmiin puututtava
– Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) pitää hallituksen suunnitelmaa avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle hätiköiden valmistelluksi. KD ryhmäpuheen pitänyt Räsänen näkee hallituksen valmistelussa monia puutteita.
– Ennen päätöstä kuullaan kyllä asiantuntijoita ja tehdään kalliita selvityksiä. Lopullisen päätöksen pohjaksi valikoidaan kuitenkin ne selvitykset, jotka vahvistavat alkuperäistä ajatusta.

VR ja rataverkosto ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja kaikkia puolueita kuullen. KD eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti kilpailun lisäämiseen mutta muistuttaa, että terveen kilpailun edellytys on, että asiakkaalla on aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken. Näin ei hallituksen mallissa kävisi vaan yksityisille yrityksille annettaisiin alueellinen monopoliasema.

Kristillisdemokraattien mielestä rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä.

– Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle.
Näin ei kuitenkaan hallituksen omienkaan selvitysten mukaan tule käymään, mikäli heidän mallinsa toteutuu. Puheessaan Räsänen nosti esille myös junaliikenteen nykyiset ongelmat, joihin tulisi puuttua. Merkittävin ongelma koskee rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Toisiko hallituksen päätös lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen? Ei toisi!

Lisätietoja: Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

TIEDOTE: Räsänen: Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla

 

7.3.2017

 

 

Räsänen: ”Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla”

 

– Pidämme valitettavana sitä, että hallituspuolueiden poliittiset intohimot maakuntahallinnon ja valinnanvapauden malleista ovat syrjäyttäneet alkuperäiset uudistuksen tavoitteet, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen tiivisti kristillisdemokraattien kannan ryhmäpuheenvuorossa. Räsänen toimii myös KD eduskuntaryhmän edustajana sote-uudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

– Olemme suhtautuneet rakentavasti hallituksen kaavailemaan sote-uudistukseen, sillä nykyisellä järjestelmälläkään emme voi jatkaa. Huolemme uudistuksen suunnasta on kuitenkin suuri, hän sanoi.

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelua hallituksen ensimmäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevasta esityksestä. Eduskunta odottaa vielä useita uudistukseen kuuluvia lakiesityksiä, joita hallitus edelleen työstää. Ensimmäisessä esityksessä määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 18 maakunnalle sekä säädetään muun muassa kunnallisverojen alentamisesta sekä valtion tuloverotuksen nostamisesta, kun rahoitus siirtyy kunnilta valtion harteille.

– On kai rehellistä todeta, että uudistuksen aikataulussa ei todennäköisesti pysytä, Räsänen ennakoi.

Räsäsen mukaan uudistuksen kokonaisuus ei sisällä uskottavia keinoja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksen määrittelemät alkuperäiset tavoitteet olivat: 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta sekä painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

– Uudistuksella tavoiteltujen säästöjen kannalta keskeistä on, että integraatio toteutuu ja että sen myötä palvelujen painopistettä aidosti kyetään siirtämään hyvinvointia ennakoivasti vahvistaviin sekä perustason palveluihin. Nyt hyvinvoinnin edistäminen jää pääsääntöisesti kuntien tehtäväksi, kun maakunta taas kantaa vastuun korjaavista palveluista. Kunnilla ei ole kannusteita panostaa veroeuroja hyvinvoinnin edistämiseen, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan hallituksen nyt ajama sote-uudistuksen malli ei vähennä hyvinvointieroja.

– Pienten maakuntien voi olla vaikea selvitä lakisääteisistä tehtävistä. Jo nyt julkisuudessa keskustellaan kriisimaakuntamenettelyistä, vaikka koko lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Esitetyt linjaukset valinnanvapaudesta eriyttäisivät palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä.

– Näyttää siltä, kansalaiset saavat siis entistä epätasaisempaa laatua, entistä kalliimmalla, Räsänen toteaa.

 

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

TIEDOTE: Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

 

23.6.2016.

Julkaisuvapaa

Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

– Kansan tahtoa kuunneltava herkemmällä korvalla niin Suomessa kuin muissa EU-maissa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistui Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Britannian kansanäänestyksen tuloksen perusteella Iso-Britannia on eroamassa Euroopan unionista. Lopullisten tulosten mukaan 51,9 prosenttia äänestäjistä haluaa erota unionista.

– Britannian kansa äänesti EU-eron puolesta ja heidän valintaa on kunnioitettava. Kansanäänestyksen tilanne oli poikkeuksellisen jännittävä leirien tasaisen kilpailun vuoksi ja tulos oli monelle yllätys. Äänestysaktiivisuus oli erittäin vakuuttavaa ja on tärkeää, että osapuolet voivat nyt luottaa äänestystulokseen. Vaalit sujuivat täällä rauhallisesti jännittyneestä tilanteesta huolimatta, kertoo Päivi Räsänen Lontoosta.

Britannian kansanäänestys antoi koko Euroopalle varoituksen. Eurooppaa on nyt rakennettava itsenäisten valtioiden yhteystyön varaan. Syvenevän integraation ja liittovaltiokehityksen pyrkimyksistä on luovuttava. Brittien päätöksen merkitys on suuri, paitsi Iso-Britannialle, myös EU:lle ja Suomelle. Britannian EU-erolla on laajamittaisia ja ainutlaatuisia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Entisenä sisäministerinä Räsänen näkee Brexitin vaikutukset turvallisuuteen ja Euroopan vakauteen keskeisinä kysymyksinä.

– Brexit-leirin voitolla on merkittävät vaikutukset koko Eurooppaan. Nyt myös Suomessa on viipymättä käytävä perusteellinen keskustelu.Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020 -luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Brexitin myötä selontekomme on vanhentunut ennen kuin sitä on ehditty edes eduskunnan valiokunnissa käsitellä.

– Pääministerin ilmoitus kansanäänestyksen seurauksista Eurooppaan ja Suomeen on tarpeen. Ei riitä, että suuri valiokunta keskustelee Britannian EU-erosta ja Brexitin seurauksista, vaan koko eduskunnan on saatava keskustella. Asiaa ei voi lykätä syksyyn, Räsänen toteaa.

– Britannian erolla EU:sta on suuri merkitys myös sisäisen turvallisuuden yhteistyölle. Britannian siviilitiedustelun kyky on aivan omaa luokkaansa, millä on merkityksensä poliisiyhteistyössä, varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Aiemmin sisäministerinä pystyin säännöllisesti tapaamaan Britannian sisäministeriä neuvoston kokouksissa ja keskustelemaan sisäisen turvallisuuden kysymyksistä. Rakenteellisen yhteistyön katkettua EU-maat joutuvat nyt luomaan uuden tavan tehdä yhteistyötä brittien kanssa sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Britannian eron myötä EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo tulee heikkenemään dramaattisesti, sillä maa on ollut EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Nato-maa ja ydinasevaltio. Päivi Räsänen oli ainoa suomalainen kansanäänestyksen vaalitarkkailuun osallistuneessa 6 ulkomaisen vaalitarkkailijan ryhmässä, joka koostui kokeneista kansanedustajista eri EU-maista. Delegaatio osallistui äänestyksen, ääntenlaskennan ja tulosten seuraamiseen.

– Palaan Suomeen tänään ja minulta voi tiedustella haastatteluja ja kommentteja.

 

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen

0505741675

 

KANNANOTTO: Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia? – keskiolut pois ruokakaupoista

18.5.2016

Kansanedustaja, entinen sisäministeri (vv. 2011-2015) Päivi Räsänen:

Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia?

–          keskiolut pois ruokakaupoista

 

Alkoholibisneksen tavoitteita ajetaan nyt säätelyn purkamisen varjolla. Alkoholilakia uudistettaessa tulee muistaa, että alkoholi on edelleen merkittävin kansanterveysongelmamme. Sen sijaan, että vahvoja oluita ryhdyttäisiin myymään tuhansissa ruokakaupoissa, ehdotan, että yleisessä vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttiraja laskettaisiin nykyisestä 4,7 %:sta Ruotsissa käytössä olevaan 3,5%:iin. Tämä on myös Suomen lääkäriliiton tavoite.

Alkoholipolitiikan liberalisoimisen tueksi käytetään myyttiä, jonka mukaan pieni ongelmakäyttäjien ryhmä aiheuttaisi alkoholihaitat ja –kustannukset, joten alkoholipolitiikka tulisi kohdistaa vain tähän ryhmään. Tämä ei ole totta. Kustannuksia ja haittoja aiheuttavien riskikäyttäjien ryhmä on huomattavasti suurempi (noin 500 000 suomalaista). Monet heistä pitävät itseään kohtuukäyttäjinä.

 

Myös OECD:n viimekeväisessä raportissa suositellaan koko väestöön kohdistuvaa alkoholipolitiikkaa. OECD:n mukaan ongelmakäyttöön puuttumisessa on käytössä vain vähän keinoja ja ne ovat kalliita, kun taas koko väestöön kohdistuvat keinot ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavat myös suurkulutukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on listannut nämä keinot: alkoholijuomien hintojen korottaminen, saatavuuden rajoittaminen ja mainonnan kieltäminen. Valitettavasti perinteisen valistuksen merkitys on vähäinen.

 

Niiden, jotka ajavat vahvempia oluita tai viinejä ruokakauppoihin, tulisi samalla kertoa miten suuren määrän alkoholiruumiita he ovat valmiit lisäämään. Kun Vanhasen hallitus vuonna 2003 päätti alentaa alkoholiveroa noin 30 prosenttia, esityksen perusteluissa arvioitiin alkoholikuolemien lisääntyvän 600:lla. Ennuste valitettavasti toteutui.

 

Historiamme osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin v. -69 ei vähentänyt väkevien juomista, vaan lisäsi kokonaiskulutusta ja haittoja. Viime vuosien veronkorotukset ja mainonnan rajoitukset ovat puolestaan tuottaneet tulosta ja kulutus sekä haitat ovat vähentyneet, etenkin nuorten osalta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

 

Viron tuontia käytetään keskustelussa verukkeena. Vaikka viime vuosina alkoholiverotusta on kiristetty, alkoholin tuonti Virosta on kääntynyt laskuun ja sitä voidaan edelleen tehokkaalla Tullin toiminnalla suitsia.

 

Alkoholibisneksen huoli kulutuksen vähenemisestä kanavoidaan kysymykseksi työpaikoista. Jos alkoholin osuus kulutuksesta vähenee, sama raha käytetään muihin kohteisiin, joissa työllisyys vastaavasti paranee.

Alkoholihaittojen vähentäminen merkitsisi myös tuhansien turvallisuuden, terveyden ja oikeudenhoidon ammattilaisten vapauttamista muihin tehtäviin.

 

Alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain n. 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset ja kokonaiskustannukset nousevat jopa kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Alkoholi on taustalla jopa 80 prosentissa kaikista henkirikoksistamme. Sadantuhannen suomalaislapsen elämää varjostaa toisen tai molempien vanhempien alkoholiongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain useille sadoille lapsille pysyviä vaurioita äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena. Lasten ja uhrien suojeleminen on tärkeämpää kuin rajaton oikeus halpaan humalaan.

 

Päivi Räsänen

kansanedustaja

 

Suomen perusopetuslaki palkittiin Genevessä

 

Suomen perusopetuslaki vuodelta 1998 on palkittu maailman toiseksi parhaana tulevaisuustekona. Future Policy Award -palkinnot jaettiin Parlamenttienvälisen liiton IPU:n kokouksen yhteydessä Sveitsin Genevessä tiistai-iltana. Kultainen palkinto meni Sansibarille sen lasten asemaa edistävästä lainsäädännöstä. Hopeasijan jakoi Suomen kanssa Yhdysvaltojen Marylandin osavaltio, missä ensimmäisenä on alettu vaatia opiskelijoilta ympäristölukutaitoa (environmental literacy) lukiotutkinnon suorittamiseen.

Suomen saaman palkinnon perusteluissa kiitetään sitä, että perusopetuslaki takaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua korkealaatuiseen opetukseen riippumatta heidän etnisestä taustastaan, iästään, perheen varallisuudesta, kielestä tai asuinpaikasta. Palkinnon perustelujen mukaan Suomen kokonaisvaltainen ja luottamukseen perustuva koulutusjärjestelmä tuottaa erinomaisia tuloksia niin lasten hyvinvoinnilla kuin kansainvälisillä oppimistuloksillakin mitattuna.

Palkinnon vastaanotti opetusneuvos Irmeli Halinen opetushallituksesta. Palkintojenjakoseremoniaan osallistuivat Suomen IPU-valtuuskunnasta Jutta Urpilainen (sd.), Ozan Yanar (vihr.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Delegaatiossa mukana ollut kansanedustaja Päivi Räsänen iloitsi palkinnosta: ”Koulu on todellinen tulevaisuusteko. Maamme perusopetus on vuosia niittänyt mainetta maailmalla ja saamme olla ylpeitä maailman parhaista opettajistamme. Toivon, että voimme iloita tasokkaasta koulutuksesta myös tulevaisuudessa. Siksi on huolehdittava, ettei ylisuurilla koulutusleikkauksilla tuhota saavutettuja tuloksia.”

Palkinnot myöntää World Future Council, joka on Saksassa päämajaansa pitävä hyväntekeväisyysjärjestö. Yksittäisten ihmisten palkitsemisen sijaan järjestö palkitsee laajempia kokonaisuuksia ja politiikkaohjelmia, joiden se näkee muuttavan maailman tulevaisuutta paremmaksi.

 

Kannanotto: Räsänen: Harmaan talouden torjunta kannattava sijoitus

KANNANOTTO 15.10.2015

Julkaisuvapaa

 

Viime hallituksen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen ihmettelee, miksi harmaan talouden torjunta ei ole yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista. Edellisellä vaalikaudella käynnistettiin tämän vuoden vaihteessa päätyvä erityinen harmaan talouden torjuntaohjelma ja lisäpanostettiin 20 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan eri viranomaisille. Nyt hallitus sen sijaan leikkaa poliisilta ne talousrikostutkintarahat, joiden avulla kyettiin viime vaalikaudella lisäämään rikos- ja verohyödyn takaisinsaantia lähes 50 miljoonaan euroon vuositasolla. 

– Onko hallitus nostanut kädet ylös talousrikollisuuden edessä? On arvioitu, että menetämme verotuloja jopa 15 prosenttia talousrikollisuuden vuoksi. Talousrikostorjunnan henkilötyövuosia poliisissa vähennetään lähes 100 henkilötyövuodella viime vuoden tasosta, ja valtiolle saadun rikoshyödyn hallitus olettaa putoavan noin 13 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelmassa pyritään saavuttamaan 150 miljoonan euron lisätulot yritysveropohjaa tiivistämällä ja kitkemällä harmaata taloutta, mutta budjetista lisäresursseja harmaan talouden torjumiseen on vaikea löytää.

– Harmaan talouden torjunta on poikkeuksellisen varma ja tuottava sijoitus. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan merkittäviä lisäresursseja harmaan talouden torjuntaan. Siihen laitetut resurssit saadaan moninkertaisesti takaisin, kuten viime vaalikausi osoitti. Jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden merkitys on tärkeää, sillä talousrikollisuus on poliisin vaikeimpia tutkintahaaroja.

Räsäsen mukaan hallituksen säästösuunnitelma on vaarallinen, sillä tehokasta talousrikostorjuntaa ei polkaista käyntiin nopeasti.

– Harmaan talouden torjunta on väärä säästökohde. On sääli, jos nyt menetämme ne osaajat, jotka viime kaudella koulutettiin vaativaan tutkintaan. Sisäministeriön mukaan talousrikostutkijat ovat tuoneet valtiolle enemmän tuloja kuin mitä heidän palkkaamisensa on maksanut. Jos harmaata taloutta tahdotaan yhteiskunnassa torjua, olisi ohjelman jatkaminen hyväksi todettu toimintamalli, Räsänen toteaa.

 

Yhteys:

Päivi Räsänen

050 5113065

 

 

Tiedote: Räsänen vaatii keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen säilyttämistä

 

Vapaa julkaistavaksi

10.6.2015

Räsänen vaatii keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen säilyttämistä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) jätti tänään hallitukselle ensimmäisenä allekirjoittajana kirjallisen kysymyksen keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen säilyttämisen puolesta. Suomessa on arvioitu olevan keliakiaa sairastavia jopa yli 36 000 ihmistä. Keliaakikot ovat voineet saada Kelalta korvausta gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin 23,60 euroa kuukaudessa, mutta Juha Sipilän hallitusohjelmassa tehdyn linjauksen mukaan ruokavaliokorvaus olisi nyt kuitenkin poistumassa 1.1.2016 alkaen. Hallitusohjelman linjaus asettaa keliakiaa sairastavat perusteettomasta syystä eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin pitkäaikaissairaisiin. Keliakiaan ei ole lääkettä, vaan sitä hoidetaan gluteenittoman ruokavalion kautta, mistä johtuen keliaakikoiden tulee saada ruokavaliokorvaus muiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkekorvausten tavoin.

Ruokavaliokorvauksen poistamisella hallitus tavoittelee 10 miljoonan vuosittaisia säästöjä julkisen talouden kustannuksiin, mutta seuraus voi olla päinvastainen, kun huomioidaan korvauksen poistamisesta tulevat mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset kokonaisvaikutukset pitkällä tähtäimellä. Tehdyn hintavertailun mukaan ruokavalionhoidosta aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia, mistä johtuen korvaus on hoidon kannalta merkityksellinen erityisesti pienituloisille, opiskelijoille, työttömille, eläkeläisille sekä sairauden perinnöllisyydestä johtuen perheille. Huomioitavaa on myös, että kansainvälisessä vertailussa useampikin Euroopan maa maksoi enemmän tukea kuin Suomi tällä hetkellä.

Päivi Räsänen

0505113065