Tiedotteet

RSS

Päivi Räsäsen talousarvioaloitteiden painopisteinä vanhustenhoito, lapsilisän tason korottaminen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan korotukset

TIEDOTE 28.9.2018
Vapaa julkaistavaksi

Päivi Räsäsen talousarvioaloitteiden painopisteinä vanhustenhoito, lapsilisän tason korottaminen ja diabeteslääkkeiden korvausluokan korotukset

Kansanedustaja Päivi Räsänen on jättänyt 8 talousarvioaloitetta, jotka sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin. Räsäsen aloitteiden painopisteinä ovat vanhustenhoito ja saattohoidon kehittäminen, diabeteslääkkeiden korvausluokan korotus ja lapsilisän tason korottaminen. Aloitteiden suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat vanhustenhoidon tason parantamista ja saattohoidon kehittämistä (yht. 70 milj. €) ja lapsilisän tason korottamista (30 milj. €).

Vanhustenhoidon tilanne on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Tässä tilanteessa on hälyttävää, että hallitus jättää talousarvioesityksessään vanhustenhoidon vaille minkäänlaista huomiota. Annetuista ohjeista huolimatta oikeutta laadukkaaseen saattohoitoon ei vielä pystytä kaikille takaamaan. Kuntien välillä on liian isoja eroja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa, eikä yhdenvertaisuus saattohoidossa toteudu. Määrärahojen lisäysesityksillä tavoitellaan sitä, että vanhustenhoitoon saadaan jo ensi vuonna 1.000 hoitajaa lisää.

Vuonna 2017 voimaan tulleen diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia koskevan lakimuutoksen myötä monet ovat joutuneet jättämään diabetes-lääkkeensä ostamatta korkeasta hinnasta johtuen. On tarpeen esittää diabeteslääkkeiden korvausluokan korottamista.

Muut edustaja Räsäsen aloitteet koskevat muun muassa poliisin toimintamenoja poliisimäärän lisäämiseksi (5 milj. €) ja harmaan talouden torjunnan tehostamista (5 milj. €).

Kokonaisuudessaan KD:n vaihtoehtobudjetti tulee jälleen olemaan tasapainotettu eli se sisältää vastaavat lisäykset myös tulopuolella.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajilta yhteisiä talousarvioaloitteita

Päivi Räsänen on lisäksi tehnyt yhdessä muiden hämäläisten kansanedustajien kanssa 15 yhteistä alueellista talousarvioaloitetta. Aloitteet koskevat esimerkiksi määrärahan lisäämistä LUT – Lahden AMK – Saimaan AMK -hankkeen tukemiseen (5 milj. €), määrärahan lisäämistä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatimiseksi pääradalla välillä Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere (8 milj. €) ja määrärahan lisäämistä valtatien 10 parantamiseen välillä Hämeenlinna – Lahti (5milj. €).

Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä oli tänään.

Lisätietoja:
Päivi Räsänen
050 511 3065

Tiedote: Myanmarin haurasta demokratiaa vahvistettava

Tiedote 21.5.2018.

Eduskuntapuolueiden oman järjestön Demon puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on parhaillaan Myanmarissa tutustumassa järjestön toimintaan.
”On hämmästyttävää, että vasta kymmenen vuotta sitten politiikkaan liittyvä kirjallisuuskin oli Myanmarissa kiellettyä. Maassa, jossa uusia puolueita on paljon ja puoluekenttä on sirpaleista, demokraattinen kehitys edellyttää koulutusta ja tukea. Demon ohjelmassa ohjataan puolueiden toimijoita esimerkiksi rakentamaan puolueille ohjelmia sekä ennen muuta tekemään yhteistyötä keskenään”, kertoo Päivi Räsänen matkaltaan.
Demo ja sen hollantilainen sisarjärjestö Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) ovat toteuttaneet Suomen ja Alankomaiden ulkoministeriöiden tuella Myanmarissa monipuoluepohjaista politiikkakoulua vuodesta 2014. Myanmarin viidessä itäisessä osavaltiossa toimivan politiikkakoulun koulutuksiin on osallistunut jo lähes 170 poliitikkoa 32 eri puolueesta. Politiikkakoulun tavoitteena on puolueiden kestävän vuoropuhelun ja yhteistyön lisääntyminen sekä poliittisten toimijoiden kapasiteetin ja toimintakulttuurien vahvistuminen. Myanmarissa on siirrytty monipuoluejärjestelmään pikkuhiljaa, vasta vuodesta 2011 lähtien. Ensimmäiset sotilasdiktatuurin jälkeiset vapaat vaalit pidettiin vuonna 2015.
Demon toiminnan erityisenä painopisteenä on naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen, ja viikon mittaisella matkallaan Räsänen tapaakin politiikkakoulussa opiskelleita naispoliitikkoja. Myanmarilaiset poliitikot kertovat työstään politiikassa osavaltiotasolla ja pohtivat myös teemoja, joissa osaaminen vielä tarvitsee vahvistumista. Räsänen esittelee paikallisille kollegoilleen suomalaista puoluejärjestelmää sekä erityisesti suomalaisten naisten poliittisen osallistumisen tilaa. Räsäsen pitkä poliittinen ura kansanedustajana, puoluejohtajana ja ministerinä on varmasti merkittävä inspiraation lähde paikallisille naispoliitikoille, joilla on paitsi puoluerakenteissa myös edustuksellisuudessa vielä paljon haasteita.
Myanmarin politiikkakoulu tukee demokraattisen kulttuurin juurtumista maahan auttamalla poliitikkoja ja puolueita toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaisesti puoluerajat ylittävän yhteistyön avulla. Tämä on tärkeää maassa, jonka demokratiakehitys on vielä alkuvaiheessa ja jossa edelleen jatkuvat vaikeat etniset konfliktit sekä armeijan vahva rooli ovat olleet esteenä laajalle ja luottamukselliselle vuoropuhelulle eri poliittisten toimijoiden välillä.
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry on vuonna 2005 perustettu, kaikkien suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, joka ulkoministeriön tuella edistää demokratiaa toteuttamalla suomalaisten puolueiden ja demokratisoituvien maiden poliittisten puolueiden välisiä yhteistyöhankkeita. Demo on johtava demokratiatuen asiantuntija- ja vaikuttajaorganisaatio Suomessa.

LISÄTIETOJA
Myanmarissa:
Toiminnanjohtaja Kansanedustaja, puheenjohtaja
Anu Juvonen Päivi Räsänen
anu.juvonen(at)demofinland.org paivi.rasanen(at)eduskunta.fi
+358 41 528 3483 +358505113065

Suomessa:
Ohjelmajohtaja
Jonna Haapanen
jonna.haapanen(at)demofinland.org
+358 50 468 236

Tiedote: Vuorohoidon saatavuutta parannettava, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn

 

TIEDOTE
4.4.2018
Julkaisuvapaa
Päivi Räsänen: Vuorohoidon saatavuutta parannettava, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, aikooko hallitus parantaa pienten koululaisten vuorohoidon saatavuutta ja edistää siten yksinhuoltajien työssäkäynnin edellytyksiä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on usein erityisen haasteellista yksinhuoltajille, sillä he joutuvat usein tekemään vuorotyötä elättääkseen perheensä. Työajat voivat olla epäsäännöllisiä ja sisältää yötyötä.

– Päiväkoti-ikäisten lasten ilta- ja yöhoito on nykyisin melko hyvin järjestetty, mutta pienet, kouluiän saavuttaneet lapset ajautuvat eriarvoiseen asemaan hoidon saatavuudessa. Puute pienten koululaisten vuorohoidon saatavuudesta ei ole kuitenkaan ongelma vain työssäkäyvien yksinhuoltajien kohdalla, vaan myös niiden lapsiperheiden kohdalla, joissa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä, Päivi Räsänen muistuttaa.

Vuonna 2016 Suomessa oli 122,857 yksinhuoltajaperhettä ja näistä valtaosassa äiti on yksinhuoltaja. Toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä.
Vuorotyötä tekevillä yksinhuoltajilla ei välttämättä ole muita vaihtoehtoja, kuin valita kahden epämieluisan vaihtoehdon väliltä: jättääkö lapsi kotiin vai siirtyäkö työttömäksi lapsen aloittaessa koulunkäynnin.

– Koska ympäri vuorokauden toimiva yhteiskunta ja kaupan aukioloaikojen vapauttaminen ovat lisänneet epätyypilliseen aikaan työskentelevien vanhempien määrää, on kohtuullista, että pienten lasten hoitoa kehitetään vastaamaan paremmin vanhempien ja ennen kaikkea lasten tarpeita. Vuorohoidon saatavuutta on parannettava ja kuntia ohjeistettava sen järjestämisessä, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn isän tai äidin ollessa töissä, Päivi Räsänen edellyttää.

Kansallinen turvallisuus ei ole poliittisen pelin paikka

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 20.2.2018
KD:n ryhmäpuheenvuoro
lähetekeskustelussa ns. tiedustelulakipaketista

 

KD eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti, jotta tiedustelulait saadaan voimaan nopealla aikataululla. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen tänään eduskunnassa pitänyt entinen sisäministeri Räsänen muistutti, että tiedustelulakeja on valmisteltu jo pitkään.
– Valmistelu käynnistettiin sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteisestä esityksestä jo viime vaalikaudella ja silloin asetettiin myös tiedonhankintalakityöryhmä, joka sai valmiiksi esitykset tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi.

Räsänen halusi hälventää tiedustelulakeihin liittyviä pelkoja. Hänen mukaansa puheet massavalvonnasta tai urkintalaista ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan tietoliikennetiedustelua.
– Tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voidaan käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella. Se ei siis kohdistuisi mihin tahansa rikollisuuteen vaan erittäin vakaviin uhkiin.

Esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Europan maissa. Ruotsissa viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä tietoliikennetiedustelun avulla estämään terrori-iskuja.
– Naapurimaittemme viranomaisilla on mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja olemme tätä kautta saaneet apua myös omien uhkiemme selvittämiseen. Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille?

Räsänen muistutti, että vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on milloin tahansa mahdollinen. KD eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa tästä syystä vastuullisuutta kaikilta eduskuntaryhmiltä tiedustelulakipaketin käsittelyn suhteen.
– Tarvitsemme siis toimivan lainsäädännön pikaisesti. Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.

 

Tiedote: Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina

TIEDOTE 15.12.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Päivi Räsänen (kd):
”Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina”

Hallituksen toimet alkoholin etämyyntiä koskevasta kirjauksesta saavat kansanedustaja Päivi Räsäseltä ankaraa kritiikkiä.
– Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi ilman lausuntokierrosta ja ilman asiallista valiokuntakäsittelyä. Hallituspuolueet sysäävät eduskunnan lainsäädäntövastuuta oikeusistuimelle, kun eivät itse suostu linjaamaan asiaa selkeästi. Mikäli alkoholin etämyynti todetaan oikeusistuimissa lailliseksi, tämä alkoholipolitiikan muutos on dramaattisempi kuin mikään muu nyt tehdyistä muutoksista alkoholilakiin. Käytännössä se on tuhoisa sekä kansanterveyslähtöiselle alkoholipolitiikalle että kotimaisille tuottajille, Räsänen sanoo.
– Jos etämyynti toteutuu, rahat alkoholimyynnistä menevät jatkossa yhä enemmän ulkomaille. Etämyyntiä harjoittavista yhtiöistä 95 % ei hoida verovelvoitteitaan Suomeen, eli etämyynnin myötä hallitus mahdollistaa myös laajan veronkierron, Räsänen muistuttaa.
Eduskunta käsitteli alkoholilain sisältöä torstaina kyselytunnista alkaneessa istunnossa. Keskustelu jatkui perjantain puolelle kolmeen saakka. Kansanedustajat saivat alkoholilain parisataasivuisen mietinnön käsiinsä vasta, kun istunto oli jo käynnissä. Lain käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on myös herättänyt paljon kritiikkiä. Etämyyntiä koskevat epäselvyydet nousivat esille vasta viikko sitten valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Opposition vaatimuksista huolimatta valiokunta ei kuullut aiheesta lainkaan asiantuntijoita eikä siitä saatu edes kirjallisia lausuntoja, koska hallituspuolueiden edustajat eivät sitä hyväksyneet.
– Etämyynnin mahdollinen vapautus ei ollut lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa eikä asiaa käsitelty lähetekeskustelussa. Vaikka kyseessä on merkittävä alkoholipoliittinen linjamuutos, vaikuttaa siltä, että koko asia on yritetty piilottaa laajan lakipaketin sisälle. Hallituksen esityksestä oli vain hävinnyt etämyyntiä koskeva pykälä, joka oli vielä paikoillaan lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa, Räsänen ihmettelee.
– Ei ole mitään sellaista syytä, että lakiesitys piti viedä läpi yön pimeinä tunteina, vai oliko? Räsänen kysyy.

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Tiedote: Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

 

TIEDOTE
16.11. 2017
Vapaa julkaistavaksi
Kansanedustaja Päivi Räsänen

Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää influenssarokotteen säätämistä reseptivapaaksi.

Paras suoja influenssaa vastaan on rokote, sillä se torjuu terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama tavallista flunssaa voimakkaampi hengitystiesairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi nopeasti nouseva kuume, lihaskivut, päänsärky, väsymys ja kuiva yskä. Kausi-influenssaa esiintyy Suomessa keskitalvella, usein joulu-huhtikuun välisenä aikana. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

– Influenssarokotus kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskiryhmien osalta, jotka saavat influenssarokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista, mutta sen ostamiseen tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti.

Jos influenssarokotteet olisivat reseptivapaita, säästettäisiin lääkärien työaikaa, jota nyt kuluu rutiinitehtäviin. Farmaseutti voisi epäselvissä tapauksissa neuvoa asiakkaan lääkärin vastaanotolle, Räsänen esittää.

Tiedote: Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)

Tiedote 13.10.2017
Vapaa julkaistavaksi

Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vaatii hallitukselta toimia hirvi- ja peurakantojen kasvun hillitsemiksesi. Hirvien ja peurojen määrä on varsinkin eteläisessä Suomessa kasvanut merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan esim. valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisääntyneet kannat aiheuttavat yhä enemmän onnettomuuksia ja vaaratilanteita liikenteessä.

– Tavoitteellisen kannanhoidon lisäksi tulee panostaa nykyistä enemmän suoja-aitojen lisäämiseen onnettomuusherkillä alueilla.
Räsänen muistuttaa, ettei pelkkä kaatolupien lisääminen riitä, varsinkaan peurojen osalta, vaan harvennusta tulee tehdä suunnitelmallisesti. Hirvikolareita oli viime vuonna noin 1900 ja peurakolareita jo yli 3000. Kolme ihmistä sai surmansa ja 144 ihmistä loukkaantui viime vuonna hirvikolareiden seurauksena.

Kansanedustaja Räsänen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle perjantaina.

 

 

Tiedote: Junaliikenteen ongelmiin puututtava – Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 3.10.2017
KD ryhmäpuhe välikysymys raideliikenteestä
Julkaisuvapaa klo 14

Junaliikenteen ongelmiin puututtava
– Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) pitää hallituksen suunnitelmaa avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle hätiköiden valmistelluksi. KD ryhmäpuheen pitänyt Räsänen näkee hallituksen valmistelussa monia puutteita.
– Ennen päätöstä kuullaan kyllä asiantuntijoita ja tehdään kalliita selvityksiä. Lopullisen päätöksen pohjaksi valikoidaan kuitenkin ne selvitykset, jotka vahvistavat alkuperäistä ajatusta.

VR ja rataverkosto ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja kaikkia puolueita kuullen. KD eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti kilpailun lisäämiseen mutta muistuttaa, että terveen kilpailun edellytys on, että asiakkaalla on aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken. Näin ei hallituksen mallissa kävisi vaan yksityisille yrityksille annettaisiin alueellinen monopoliasema.

Kristillisdemokraattien mielestä rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä.

– Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle.
Näin ei kuitenkaan hallituksen omienkaan selvitysten mukaan tule käymään, mikäli heidän mallinsa toteutuu. Puheessaan Räsänen nosti esille myös junaliikenteen nykyiset ongelmat, joihin tulisi puuttua. Merkittävin ongelma koskee rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Toisiko hallituksen päätös lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen? Ei toisi!

Lisätietoja: Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

TIEDOTE: Räsänen: Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla

 

7.3.2017

 

 

Räsänen: ”Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla”

 

– Pidämme valitettavana sitä, että hallituspuolueiden poliittiset intohimot maakuntahallinnon ja valinnanvapauden malleista ovat syrjäyttäneet alkuperäiset uudistuksen tavoitteet, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen tiivisti kristillisdemokraattien kannan ryhmäpuheenvuorossa. Räsänen toimii myös KD eduskuntaryhmän edustajana sote-uudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

– Olemme suhtautuneet rakentavasti hallituksen kaavailemaan sote-uudistukseen, sillä nykyisellä järjestelmälläkään emme voi jatkaa. Huolemme uudistuksen suunnasta on kuitenkin suuri, hän sanoi.

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelua hallituksen ensimmäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevasta esityksestä. Eduskunta odottaa vielä useita uudistukseen kuuluvia lakiesityksiä, joita hallitus edelleen työstää. Ensimmäisessä esityksessä määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 18 maakunnalle sekä säädetään muun muassa kunnallisverojen alentamisesta sekä valtion tuloverotuksen nostamisesta, kun rahoitus siirtyy kunnilta valtion harteille.

– On kai rehellistä todeta, että uudistuksen aikataulussa ei todennäköisesti pysytä, Räsänen ennakoi.

Räsäsen mukaan uudistuksen kokonaisuus ei sisällä uskottavia keinoja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksen määrittelemät alkuperäiset tavoitteet olivat: 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta sekä painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

– Uudistuksella tavoiteltujen säästöjen kannalta keskeistä on, että integraatio toteutuu ja että sen myötä palvelujen painopistettä aidosti kyetään siirtämään hyvinvointia ennakoivasti vahvistaviin sekä perustason palveluihin. Nyt hyvinvoinnin edistäminen jää pääsääntöisesti kuntien tehtäväksi, kun maakunta taas kantaa vastuun korjaavista palveluista. Kunnilla ei ole kannusteita panostaa veroeuroja hyvinvoinnin edistämiseen, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan hallituksen nyt ajama sote-uudistuksen malli ei vähennä hyvinvointieroja.

– Pienten maakuntien voi olla vaikea selvitä lakisääteisistä tehtävistä. Jo nyt julkisuudessa keskustellaan kriisimaakuntamenettelyistä, vaikka koko lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Esitetyt linjaukset valinnanvapaudesta eriyttäisivät palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä.

– Näyttää siltä, kansalaiset saavat siis entistä epätasaisempaa laatua, entistä kalliimmalla, Räsänen toteaa.

 

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065