Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, aluevaltuutettu Päivi Räsänen (kd) puheessaan Sote-Cafe:ssa Forssassa:

Soten korjaussarja syytä käynnistää pikaisesti

Sotepalveluista vastaava ministeri Krista Kiuru on tunnustanut sote-uudistukseen kytkeytyvän merkittävän aliresursoinnin vaatimalla 700 miljoonan euron korjauspakettia. Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitusta tai hoitotakuuta parantavat lait jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, ellei niihin osoiteta riittävästi henkilöstöä ja rahaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palveluiden sekä esimerkiksi it-järjestelmien pitäisi alkaa toimia yhteensovitettuna. Soten rahoitusmalliin on jäänyt monia valuvikoja, jotka pitäisi korjata pikaisesti.

Keskeiset ongelmat liittyvät puutteellisiin kannusteisiin toimia kustannustehokkaasti. Suurin ongelma on hyvinvointialueiden aliresursointi. Sote-uudistus ei tuo säästöjä, mutta hyvinvointialueiden kriisiytyminen voi heikentää palveluiden laatua ja karsia palveluverkkoa.

Osa hyvinvointialueista on hallituksen rahoitusmallin takia jo lähtötelineissä taloudellisesti elinkelvottomia. Mikäli rahoitusvajetta ei paikata, seuraavan hallituskauden aikana järjestelmä väistämättä repeää jostain kohtaa: joko hyvinvointialueille myönnetään lisää rahaa, tai hoidon laadusta ja palveluverkosta tingitään heikommin resursoiduilla hyvinvointialueilla, tai alueita joudutaan yhdistämään. On siksi tärkeää, että mahdollisimman pian hallitus tuo esityksiä, joilla rahoitusmallin valuviat korjataan.

Sote-uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia paitsi palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen, myös valtiontalouteen, kuntiin sekä palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiin.

Hyvinvointialueilta on tullut selkeä viesti, että rahat eivät riitä lähtötilanteessa palvelutarpeeseen vastaamiseksi, ja toisaalta esitys ei sisällä riittäviä kannustimia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja siten taittamaan kustannusten kasvua jatkossa.

Sotemalli yhdistettynä samanaikaisiin muihin alaa koskeviin lakimuutoksiin päinvastoin uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten sujuvan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaa kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut.

Ensimmäiseksi tulisi purkaa järjetön päätös leikata kelakorvauksia, mikä ruuhkauttaisi entisestään julkista terveydenhoitoa ja heikentäisi pienituloisten pääsyä erikoislääkärille tai fysioterapiaan.

Pienetkin korvaukset ovat toimineet kannustimena käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Yhteiskunnan kannalta kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti. Sen sijaan kela-korvauksia tulisi korottaa, jotta hoitovelkaa voitaisiin purkaa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.