Tiedotteet

RSS

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Tiedote 26.11

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen:

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpiteisiin perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämän ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi. Lisäksi hän kysyy, että katsooko hallitus, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa.

 

Suomen perustuslaki 13 § turvaa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. Kuitenkin yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua oman yliopistonsa ylioppilaskunnan jäseneksi. Turun Hallinto-oikeus päätti tänä syksynä, että se ei tutki kahden oikeustieteen opiskelijan valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä.

 

  • Pakollinen jäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa. Vielä kyseenalaisemmaksi tämän pakkojäsenyyden tekee se, jos pakkojäsenyys on yhdistykseen, jonka poliittiset linjat ovat ristiriidassa yksilön omien mielipiteiden kanssa. Ylioppilaskuntien tehtävä on ennen kaikkea edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa tekee selvästi poliittisia kannanottoja. Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla, Päivi Räsänen sanoo.

 

Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä arvioinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ja jäsenmaksuvelvoitetta perustuslain turvaaman negatiivisen yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi (PeVL 33/2018 vp).

 

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä vielä sidottu ylioppilaskuntaan. Vuoden alussa tilanne muuttuu, kun terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle.

 

  • Opiskelijaterveydenhuollon uudistamisen jälkeen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeisempi. Perustuslakivaliokunta on todennut, että muutoksella on vaikutuksia niihin ylioppilaskunnan erityisiin tehtäviin, joita on pidetty perusteena ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirin ovat tulossa vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua opiskelijakuntaan, Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Turun hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on hyväksyttävää juuri niiden “erityisten tehtävien” vuoksi. On arvioitu, että päätöksestä seuraa sotku, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ylioppilaskunnat voivat ratkaista niitä omilla tavoillaan. Joku voi hylätä, joku jättää tutkimatta, ja joku myös todeta itsenäisesti, että myöntää eron. Sen jälkeen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimaan voi siis jäädä eri tuomioistuinten erilaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti kesällä perustuslakivaliokunnan edellyttämän ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä koskevan selvitystyön, joka koskee yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja sen suhdetta perustuslain vaatimuksiin.

 

  • Työryhmän asettaminen on ollut hidasta ja se on työskennellyt hiljaisuudessa. Valtioneuvoston pitäisi nyt käynnistää ripeästi selvitystyö ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Voiko ylioppilaskunnan pakkojäsenyys todella olla hallituksen mielestä perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa, Räsänen ihmettelee.

 

Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen

Tiedote 14.11.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessaan piirikokouksessa Lahdessa 14.11.2020 klo 11.30:

 

Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen

Suomen rataverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä raideliikenne on tulevaisuuden kasvava toimiala. Korona-aika on vähentänyt rajusti myös junamatkustusta, mutta on oletettavaa, että aiempi myönteinen kasvu-ura saavutetaan pian epidemian väistyttyä rokotteiden avulla. Junaliikenteen kasvu edellyttää ennen kaikkea jo olemassa olevan rataverkon kunnon ja välityskyvyn parantamista sekä infrainvestointeja. Kyse on arjen sujuvuudesta, teollisuuden kilpailukyvystä, liikenteen turvallisuuden parantamisesta ja päästöjen vähentämisestä.

Liikennepolitiikan kuumiksi kysymyksiksi ovat nousseet kaavaillut uudet miljardiluokan kustannuksia aiheuttavat ratahankkeet lentokentältä Tampereelle ja Itärata.

Taloustutkimuksen kesällä tekemässä selvityksessä arvioitiin, että sekä matka-aikojen säästön että kustannusten kannalta nykyisen pääradan kunnostus ja välityskapasiteetin lisäys olisivat edullisempia kuin täysin uusi raidelinja Tampereen ja Helsingin välillä. Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon kulkeva päärata on Suomen rautatieverkon selkäranka, ja sen varrella asuu yli puolet suomalaisista. Pääradan kunnostus koskisi suurempaa matkustajajoukkoa ja säästäisi enemmän rahaa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee Itärata-linjausta lähipäivinä. Väyläviraston Itärataselvityksessä on todettu, että nykyisten ratojen kehittäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Samaan aikaan käydään kuitenkin poliittista kampanjaa uuden ratalinjan rakentamiseksi Porvoon ja Kouvolan välille.

Junayhteyksiä on taloudellisesti järkevintä nopeuttaa nykyisiä ratoja parantamalla, ei rakentamalla täysin uutta ratalinjaa Helsingistä itään. Uudella miljardiluokan oikoradalla tavoitellaan matka-aikojen nopeutumista, mutta vastaavat aikasäästöt saataisiin aikaan myös nykyisten ratojen välityskykyä parantamalla.

Väyläviraston selvityksestä ilmenee, että Lahti-Heinola-Mikkeli rata olisi uusista itäisistä yhteyksistä kokonaistaloudellisesti edullisin ja matka-aikaa eniten lyhentävä Helsingistä Kuopioon. Myös Lahden seudun elinvoiman kannalta nykyisten ratayhteyksien kehittäminen olisi tärkeää. Tuhannet alueen asukkaat pendelöivät pääkaupunkiseudulle. Heidän kulkuyhteytensä heikkenisivät, mikäli merkittävä osa raideliikennettä siirtyisi kiertämään Lahden kaukaa.

Junaratojen kehittäminen faktoihin perustuen on Hämeen alueen raideyhteyksien tulevaisuuden ja laajemmin koko Suomen elinkeinoelämän ja talouden kannalta tärkeä asia. Rataverkon huono kunto ja pullonkaulat ovat merkittävin junaliikenteen kasvun este. Nykyisessä rataverkossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, Räsänen sanoo.

 

Utp-selonteossa näkyy hallituksen ideologinen agenda

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 4/2020 vp

KD:n ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020
Kansanedustaja, ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n klo 15

Räsänen: Utp-selonteossa näkyy hallituksen ideologinen agenda

Kristillisdemokraattien mielestä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda.

  • Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet, uhkaavat jäädä varjoon. Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa.
  • Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

Erityisesti ryhmäpuheenjohtaja Räsänen moittii sitä, ettei Valko-Venäjän tilannetta käsitellä selonteossa lainkaan.

  • Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta.

Räsänen muistutti, että satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta.

  • On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa, hän vaati.

Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Räsäsen mukaan Suomella on oltava rohkeutta nostaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia.

  • Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta. Syyskuussa Suomi äänesti mm Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä. Sama epäsuhta toistuu muissa YK:n toimielimissä, mukaan lukien yleiskokouksen komiteoissa ja ihmisoikeusneuvostossa, missä ei-demokraattisilla mailla pahimmillaan on lukumääräinen enemmistö, Räsänen totesi.

Huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto huomioitava paremmin hankintoja tehtäessä

Tiedote 16.10.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen

Huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto huomioitava paremmin hankintoja tehtäessä

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, että kuinka hallitus varmistaa sen, että huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto huomioidaan jatkossa nykyistä paremmin hankintoja tehtäessä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osalta. Covid-19 on nostanut esille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyden.

 

  • Kotimainen huoltovarmuustoiminta, kuten lääkkeiden ja sairaalatarvikkeiden varmuusvarastointi, on elintärkeää. Toimivat kansainväliset tuotanto- ja toimitusketjut ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Koronaepidemia on osoittanut, että nämä ketjut ovat alttiita häiriöille, mikä aiheuttaa vakavan haasteen kansalliseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen, Päivi Räsänen muistuttaa.

 

Hallituksen oli keväällä avattava varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen vuoksi jo epidemian alkumetreillä. Terveydenhuollon tarvikkeita Suomeen tuovat yritykset eivät enää saaneet hankittua hoitohenkilökunnan suojavarusteita suunnitellusti, koska maiden rajojen sulkemiset ja muut rajoitukset Euroopassa aiheuttavat viivästyksiä ja perumisia toimituksiin.

 

  • Monet suomalaiset yritykset ovat nyt ansiokkaasti vastanneet haasteeseen ja ryhtyneet valmistamaan erilaisia terveydenhuollon suojavarusteita. On tehty investointeja ja palkattu väkeä. Olen aiemmin vaatinut hallitukselta päätöksiä myös rokotetuotannon uudelleen käynnistämiseksi. Suomella on pitkä kokemus rokotetuotannosta, mutta se lopetettiin kustannussyistä. Kyse ei ole ainoastaan tämänhetkisen tilanteen korjaamisesta ja ihmisten terveyden turvaamisesta, vaan myös laajemman huoltovarmuuden edistämisestä, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

 

Huoltovarmuuskeskus on syksyn aikana kilpailuttamassa terveydenhuollon tuotteita Hanselin kautta dynaamisen hankintajärjestelmän avulla.

 

  • Juuri nyt on aiheellista miettiä, miten kotimaisuusaste huomioidaan esimerkiksi juuri Huoltovarmuuskeskuksen hankinnoissa. Valmistusmaata kun ei voi hankintalain mukaan käyttää vertailun laatutekijänä. Varautumisen ratkaisujen pitää olla myös kustannustehokkaita ja varmuudella toimivia. Huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto on huomioitava nykyistä paremmin hankintoja tehtäessä, Räsänen vaatii.

KD eduskuntaryhmä: Keskeiset ongelmat jäivät sote-uudistukseen

Tiedote 13.10.2020

KD eduskuntaryhmä: Keskeiset ongelmat jäivät sote-uudistukseen

Hallituksen sote-ministerityöryhmä sopi perjantaina sote-uudistukseen tehtävistä muutoksista, ja niistä tiedotettiin tänään. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hämmentynyt hallituksen tavasta käsitellä sote-uudistuksesta annettuja lausuntoja. Sadat asiantuntijalausunnot on käyty läpi pikakäsittelyllä. Hallitus ei tällä menettelytavalla osoita arvostavansa kentän asiantuntijoiden palautetta ja ehdotuksia uudistuksen kehittämiseksi.

Riittämätön rahoitus on esityksen keskeisiä ongelmia. Hallituksen työryhmän viime viikolla esitykseen tekemät muutokset korjaavat kaikkein pahimmin kärsivien yksittäisten kuntien tilannetta, mutta kokonaisuus jää edelleen toiveiden varaan.

Joka kolmannessa lausunnossa epäiltiin kustannusten kasvun hillintään pääsyä. Tähän ei hallituksella näytä kuitenkaan olevan uusia vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää laajaa vapautta palvelujen tuottamisessa, vahvaa palvelutuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden paranemista, integraation toteutumista koko maassa sekä tehokasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

 

Uudistus olisi pitänyt valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, ei maakuntarakenteen pohjalta. Sotemaakunnille annettu uusi nimi, hyvinvointialueet, ei valitettavasti muuta sitä tosiasiaa, että useat hyvinvointialueet ovat liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Maakuntarakenteen noudattaminen on yksi uudistuksen suurimmista ongelmista, jota ei palautteesta huolimatta korjattu.

 

KD eduskuntaryhmä vastustaa päätettyä maakuntaveroa. Maakuntaveron käyttöönotto tulee lisäämään kansalaisten kokonaisverorasitusta ja johtaa yhä syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Maakuntaveromalli myös vaarantaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. KD eduskuntaryhmä kannattaa rahoituksen osoittamista hyvinvointialueille suoraan valtion talousarviosta.

 

Hallituksen esityksessä yksityisten palvelujen tarjoajien, erityisesti pk-yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden, hyödyntämismahdollisuutta on laajennettu, mutta sitä edelleen rajoitetaan tarpeettomasti. KD katsoo, että hyvinvointialueilla tulee olla laaja itsehallinto ja vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostettuna yksityiseltä tuottajalta vai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Vastuu palvelun järjestämisestä kriisitilanteessa on jo tänä päivänä määritelty lukuisissa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa, eikä sitä tarvitse ratkaista lainsäädännön keinoin. Yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä koskevat kriteerit jäivät vielä epäselviksi ja tarkat kriteerit rajaamiselle saadaan vasta lakiesityksessä.

 

KD eduskuntaryhmä korostaa, että sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, joka ei tapahdu itsestään. Vanha jako perustason ja erityistason palveluihin istuu tiukassa. Perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostamisesta pitää huolehtia, sillä ne ovat keskeisiä tekijöitä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa, palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa sekä kustannusten kasvun hillinnässä.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

Henkilötunnuksen laaja uudistus on toteuttamiskelvoton hanke – sukupuolitieto on tarpeellinen

Tiedote 9.10.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen

Henkilötunnuksen laaja uudistus on toteuttamiskelvoton hanke – sukupuolitieto on tarpeellinen

VM:n työryhmä esitti keväällä hallitusohjelman linjauksen mukaisesti, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika ja sukupuoli. Saatujen lausuntojen ja tehdyn jatkotyön perusteella työryhmän ehdotusta ei pidetä toteuttamiskelpoisena.

Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua niin, että henkilötunnuksen nykyinen muoto säilytettäisiin. Kuitenkin viimeistään vuodesta 2027 alkaen tunnuksia myönnettäisiin numerojärjestyksessä sukupuoleen katsomatta.

  • Kaavailtu kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä etenkin arvioitujen kustannustensa vuoksi. On hyvä, että hallitus on perääntymässä ja ymmärtänyt, että tällaiseen uudistukseen ei pidä haaskata rahaa.  Finanssiala on arvioinut, että kokonaisuudistuksen vaatimat järjestelmämuutokset aiheuttaisivat miljardiluokan kustannukset julkiselle ja yksityiselle sektorille, Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen toteaa.
  • Uudistamishanketta on perusteltu sillä, että nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät tarpeettomasti syntymäaika ja sukupuoli. Henkilötunnuksen avulla ihminen voidaan yksilöidä ja tunnistaa. On erikoinen väite, että syntymäaika ja sukupuoli olisivat tähän tarkoitukseen tarpeettomia, Räsänen huomauttaa.

Hän uskoo, että kriittisten lausuntojen ohella henkilötunnuksen uudistamista vastustavalla kansalaisaloitteella on ollut vaikutusta, ennen kuin se on edes virallisesti saapunut eduskunnan käsittelyyn. Räsänen vetoaa nyt hallitukseen, jotta se luopuisi kokonaan suunnitelmastaan poistaa sukupuolitieto henkilötunnuksesta.

Myös monien lausunnonantajien mielestä sukupuolitiedon irrottamiseen henkilötunnuksesta liittyy ongelmia. Erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveys- sekä vakuutussektoria, joissa sukupuolitiedolla on merkitystä.

  • Tein henkilötunnusuudistuksesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo viime keväänä. Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään tunne muita sukupuolia kuin kaksi, naisen ja miehen. Geneettinen sukupuoli ratkeaa hedelmöittymisen hetkellä. Lääketieteen ja biologian kannalta katsottuna henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus on keskeinen tekijä ihmisen tunnistamisessa, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

 

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI KUNTAVAALEISSA

TIEDOTE
6.10.2020
julkaisuvapaa
 
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Päivi Räsänen:
 
OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI KUNTAVAALEISSA
 
Olen toiminut Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä yhtäjaksoisesti vuoden 1993 alusta lähtien. Päätin pyrkiä kristillisdemokraattien ehdokkaaksi myös tulevissa vaaleissa. Hämäläisiä edustavana kansanedustajana olen toiminut jo vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 2011 -2015 Valtioneuvoston jäsenenä sisäministerinä. Koulutukseltani olen lääketieteen lisensiaatti. Riihimäellä olen työskennellyt ja asunut perheeni kanssa vuodesta 1985 lähtien.
Kokemusta ja osaamista tarvitaan valtuustotyöskentelyssä myös tulevalla vaalikaudella. 
Kuntamme elinvoimaisuuden ja kehittymisen kulmakiviä ovat työvoimatarpeita tukeva koulutus, sujuvat liikenneyhteydet, eri toimijoiden saumaton yhteistyö, väestön kasvua edistävä perhepolitiikka sekä yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Alueen oppilaitosten laadukkaan koulutustarjonnan puolesta on taisteltava, sillä ammattitutkinnon suorittaneet nuoret usein jäävät paikkakunnalle.
Yritykset, työntekijät ja muutkin alueen asukkaat tarvitsevat sujuvia liikenneyhteyksiä, niin radoilla kuin maanteillä. Investoinnit pääradan parantamiseen ovat ensisijaisen tärkeitä.
Elinvoimaisuuden rakentavat lopulta alueellamme toimivat yrittäjät. Kaikissa päätöksissä tulee arvioida niiden vaikutus yrityselämään.
Syntyvyyden vähentyminen heikentää tulevina vuosina niin työvoiman tarjontaa kuin veronmaksukykyä. Onkin tärkeää edistää lapsi- ja perheystävällistä politiikkaa, jotta lapsiperheet pysyivät ja myös hakeutuisivat asumaan alueelle. Tarvitaan myös myönteisiä viestejä perheille: kaikki vauvat ovat tervetulleita!
Soteuudistuksen etenemisestä riippumatta on huolehdittava siitä, että heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, vanhukset, omaishoitajat, vammaiset ja lapset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi haluan tehdä työtä myös tulevalla valtuustokaudella ja antaa siinä käyttöön kokemukseni ja osaamiseni.
 
Päivi Räsänen

Sote-alueilla oltava laaja vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan

Kansanedustaja, KD:n eduskuntaryhmän pj. Päivi Räsänen
25.9.2020

”Sote-alueilla oltava laaja vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan”

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan hallituksen lausuntokierrokselle lähettämän soteuudistusesityksen suurimmat ongelmat liittyvät raskaaseen hallintoon, rahoituksen puutteisiin sekä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien asemaan.

Hallituksen esityksessä yksityisten palvelujen tarjoajien, erityisesti pk-yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden, hyödyntäminen jää liian kapeaksi.

  • Vaikka julkisen sektorin tulee olla päävastuussa palveluiden järjestämisessä, pitää yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden palvelutarjontaa ja osaamista pystyä hyödyntämään esitettyä merkittävästi enemmän, Räsänen vaatii.
  • Sote-alueilla on oltava laaja vapaus ilman keskittämispakkoa päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostetaanko osa yksityiseltä tuottajalta vai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Asiakassetelijärjestelmää on tärkeää hallitusti laajentaa.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut vahvasti siihen, että yksityinen puoli täydentää julkista puolta, sillä julkinen puoli ei pysty yksinään vastaamaan palvelujen tarpeeseen.

  • Hallituksen ehdottama malli uhkaa rapauttaa tämän. Vaatimukset ostopalvelujen hankinnasta, omasta palvelutuotannosta joka tilanteessa sekä yksityisistä palveluntuottajista johtavat pienten palveluntuottajien karsiutumiseen palvelumarkkinoilta. Suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen ei saa johtaa pienten yritysten karsiutumiseen, siksi sääntelyä tulee muokata. Lainsäädännöllä toki tulee varmistaa, että yksityiset, palveluntarjoajat ovat luotettavia tahoja, mutta nyt esitetty johtaa valtaosan eli pienten sote-yritysten ulosliputukseen.

Räsäsen mukaan suuri osa ehdotetuista sote-maakunnista on liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

  • Siksi perustettavat sote-alueet tulee irrottaa nykyisestä maakuntarakenteesta. Esitettyjen sote-maakuntien vähentäminen tehostaisi palveluntuotantoa ja loisi riittävän suuria yksiköitä, joilla voidaan vastata palvelutarpeisiin.

Räsänen muistuttaa, että sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, jotka ovat keskeisiä tekijöitä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa. Näin voidaan vähentää tarvetta kalliisiin erikoispalveluihin ja turvataan palvelujen riittävyys myös jatkossa.

 

Räsänen välikysymystiedotustilaisuudessa: Hallitukselta puuttuu päättäväisyys toimia johdonmukaisesti

Tiedote 18.9.2020
KD eduskuntaryhmä, puheenjohtaja Päivi Räsänen välikysymystiedotustilaisuudessa:

”Hallitukselta puuttuu päättäväisyys toimia johdonmukaisesti”

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on mukana työllisyysvälikysymyksessä, koska Marinin hallitus ei kyennyt budjettiriihessään tekemään työllisyyspäätöksiä, vaan jätti kaikkein tärkeimmät päätökset työryhmille, jotka ei eivät ole tähänkään saakka kyenneet esityksiä tekemään.

  • Koronatilanteen takia velkaantuminen on tiettyyn rajaan asti ymmärrettävää, mutta sen vastapainoksi hallituksen olisi pitänyt saada aikaan uskottavia työllisyystoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, toteaa KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Hallitukselta puuttuu talouden ja työllisyyden edistämisen kokonaiskuva ja päättäväisyys toimia johdonmukaisesti. KD on vaatinut hallitusta etenemään päättäväisesti paikallisen sopimisen helpottamiseksi.

  • Paikallisen sopimisen edistäminen oli tärkein työllisyyshanke, jota budjettiriihestä odotimme. Tätä hanketta ei ole varaa lykätä tulevaisuuteen. Työelämän rakenteita on kyettävä muuttamaan. Joustoja, työllistämisen esteiden poistoa tarvitsevat kipeästi varsinkin pienet ja keskisuuret työnantajat, Räsänen muistuttaa.

Kristillisdemokraatit korostavat, että työllisyyden tukemiseksi tarvitaan laajasti erilaisia toimia. KD valmistelee parhaillaan myös omaa työllisyyspoliittista ohjelmaansa, joka julkaistaan loppusyksystä vaihtoehtobudjetin yhteydessä. On parannettava työllistämisen edellytyksiä, työvoiman tarjontaa ja liikkuvuutta sekä ennen kaikkea parannettava kannustimia työn vastaanottamiselle.

  • Sen lisäksi, että Suomessa pitää olla kannattavaa työllistää, on oltava myös kannattavaa ottaa työtä vastaan. Sosiaaliturvauudistus on välttämätön, mikäli haluamme työllisyyden parantuvan, Räsänen korostaa.

Hallituksen budjettiesitys on lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen. Budjettiriihen aikana valtiovarainministeriön pohjaesitys paisui vielä neljällä miljardilla.

  • Marinin velkaviisikko siirtää työllisyystavoitteita ja niiden edellyttämiä toimia oman vaalikautensa lisäksi myös seuraavan vaalikauden ylitse vuosikymmenen loppuun. Ennätysnuori hallituskoalitio heittää nuorten ja heidän vielä syntymättömien lastensa niskaan valtiollista velkaa loppuelämäksi, ilman keinoja selviytyä velkataakasta. Tätä Kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä, Räsänen sanoi.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

https://areena.yle.fi/1-50633207

Jälleen poliisikuulusteluun – tällä kertaa Stillerin keskusteluohjelman vuoksi

TIEDOTE

20.8.2020

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Jälleen poliisikuulusteluun – tällä kertaa Stillerin keskusteluohjelman vuoksi

 

Poliisi on kutsunut minut tiistaina 25.8. klo 10.00 alkaen Pasilan pääpoliisiasemalle kuultavaksi rikoksesta epäiltynä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (5500/R/11100/20). Tämä on jo kolmas poliisikuulusteluni samalla rikosnimikkeellä. Vaikka kuulustelut ja niihin liittyvät lausunnot vievät aikaa, en aio perääntyä näkemyksistäni.

Asia koskee valtakunnansyyttäjän määräämää esitutkintaa 20.12.2019 lähetettyä Yle puheen Ruben Stiller jaksoa ”Mitä Jeesus ajattelisi homoista”. Suosittelen kuuntelemaan ohjelman – valtakunnansyyttäjä Toiviaisen sanoin ”minuutti minuutilta” – Yle Areena -suoratoistona osoitteesta: https://areena.yle.fi/1-50363169?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share

Ohjelmassa keskusteltiin Raamatun opetuksista Jeesuksesta, ihmisen luomisesta, synnistä, viimeisestä tuomiosta ja ihmisen pelastumisesta. Toin siinä korostetusti esiin sen, että kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta ovat samalla viivalla Jumalan edessä, kaikki ovat arvokkaita, mutta myös syntisiä ja siksi tarvitsevat Jeesuksen sovitustyötä pelastuakseen iankaikkiseen elämään.  Pidän käsittämättömänä epäilyä solvaamisesta missään kohden ohjelmaa.

Yksityisen kansalaisen X alun perin tekemään tutkintapyyntöön poliisi teki laajasti perustellun päätöksen, että esitutkintaa ei käynnistetä. ”Tutkinnanjohtajana en voi yhtyä X:n näkemykseen siitä, että Räsänen olisi lausumillaan solvannut (tai panetellut) homoseksuaaleja, ja siten syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.” ”Räsäsen mukaan kaikki ovat syntiä tehneet ja kaikki tarvitsevat pelastusta, niin homoseksuaalit kuin heteroseksuaalit.” ”Tutkinnanjohtajana asia näyttäytyy minulle sellaisena teologisena kokonaisnäkemyksenä ja arvoasetelmana, joka ainakin toistaiseksi on nauttinut uskonnonvapauden ja sananvapauden suojaa.”

Valtakunnansyyttäjä määräsi kuitenkin tässäkin tapauksessa vastoin poliisin päätöstä esitutkinnan käynnistettäväksi. Ihmettelen, mikä on se esitutkintalain mukainen konkreettinen peruste, joka edellyttää tämän kohdalla esitutkinnan käynnistämistä poliisikuulusteluineen? Poliisi ei sellaista löytänyt.

Kohdallani on käynnissä kaikkiaan neljä rikostutkintaa. Sain poliisilta nyt tiedon, että neljännen, Maria Veitolan ”Yökylässä”- ohjelmaa koskevan esitutkinnan pohdinta on kesken valtakunnansyyttäjällä. Veitola-ohjelmaa koskevassa tutkintapyynnössä esitetään sitaatteja, joita en ole edes sanonut ohjelmassa. Valtakunnansyyttäjä teki tutkintamääräyksen (5.3.2020) poliisille tarkastamatta ohjelmaa. Poliisi ei ollut aiemmin päätöksessään katsonut esitutkintaa tarpeelliseksi, minkä vuoksi mielestäni tässä tapauksessa valtakunnansyyttäjällä olisi ollut velvollisuus esittää näyttöä määräyksensä tueksi. Esitutkintalain mukaan tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää konkreettista näyttöä rikoksesta. Pelkkä tutkintapyynnön tekijän subjektiivinen näkemys ei riitä siihen, että esitutkinta käynnistetään.

Pohjimmiltaan näissä tutkinnoissa on mielestäni kysymys siitä, saako Raamattuun perustuvaa näkemystä ihmisen suhteesta Jumalaan julkisesti tunnustaa ja opettaa. Näillä tutkinnoilla on sanan- ja uskonnonvapauden näkökulmasta ennakkotapauksen luonne. Siksi puolustan oikeuttani ilmaista uskoani, jotta muiltakaan ei riistettäisi uskonvapautta. Pidän kiinni siitä, että ilmaisuni ovat laillisia eikä niihin tule ulottaa sensurointia. Uskonnonvapaudessa on kysymys vakaumuksesta, syvemmästä ulottuvuudesta kuin pelkästä mielipiteestä.

Lisätietoja: Päivi Räsänen, 0505113065 tai [email protected]