Sisäasiainministeriön johdolla on valmisteltu ikääntyneiden turvallisuutta parantava toimenpideohjelma ”Turvallinen elämä ikääntyneille”. Väestön ikääntyminen lisää palo- ja kaatumisonnettomuuksiin liittyvä riskejä. Ikääntyvässä väestössä yleinen yksinasuminen voi viivästyttää avun saamista.

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on laaja ja monimuotoinen ilmiö. Muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat ikääntyneet ovat erityisessä riskissä joutua kaltoinkohtelun kohteeksi. Ikääntyneisiin kohdistuvassa väkivallassa on eräitä erityispiirteitä. Yksi näistä on se, että ikääntyneet naiset ovat useammin väkivallan kohteena verrattuna ikääntyneisiin miehiin. Kaltoinkohtelu ja väkivalta tapahtuu usein vanhuksen kotona, ja tekijänä on läheinen tai lähipiiriin kuuluva ihminen. Tästä seuraa, että kaltoinkohtelu ja väkivalta saattavat jatkua pitkään, sillä ikääntynyt itse ei halua tai pysty tekemään siitä ilmoitusta viranomaiselle.

Hallitusohjelmassa on päätetty turvata lailla iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Tässä ns. vanhuspalvelulaissa tulisi säätää viranomaisten lakisääteisestä velvollisuudesta puuttua ikäihmisten kaltoinkohteluun ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vanhusten asema turvattaisi vastaavalla ilmoitusvelvollisuudella joka sisältyy lastensuojelulakiin. Lastensuojeluilmoitus on parantanut merkittävästi lasten asemaa ja turvallisuutta, ja tämä kannustaa laajentamaan järjestelmää myös muihin erityistä turvaa tarvitseviin ryhmiin.

Päivi Räsänen

 Kolumni julkaistu kd-lehdessä 30.6.2011

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) avasi presidenttipelin, kun hänet asetettiin Vihreiden puoluekokouksessa Kuopiossa ehdokkaaksi. Haavisto ei enää kaventaisi presidentin valtaoikeuksia nyt lepäämässä olevaan perustuslakiuudistukseen nähden. Tasavallan presidentin toimivaltuudet rajoittuvat nykyisellään lähinnä yhteistyöhön valtioneuvoston kanssa ulkopolitiikan alalla, joihinkin nimityksiin, puolustusvoimien ylipäällikkyyteen ja vaikeasti määriteltävään arvojohtajuuteen.

Kansalaiset arvostavat presidentti-instituutiota ainakin äänestysaktiivisuuden perusteella arvioituna. Äänestyshalukkuuteen vaikuttanee myös vaalien yksinkertaisuus. Presidentinvaalit ovat vahvasti henkilövaalit. Jokainen pystyy ottamaan kantaa suppean ehdokasjoukon persoonien vetovoimaan.

Tasavallan presidentin toimenkuvassa korostetaan arvojohtajuutta. Mitä vähemmän presidentillä on valtaoikeuksia, sitä kevyemmäksi kuitenkin arvojohtaminen muuttuu. Johtajan mielipiteillä on sitä enemmän painoarvoa, mitä vahvemmin hän pystyy vaikuttamaan asioihin. Arvojohtajana presidentin on vaikea olla koko kansan presidentti. Tasavallan presidentti Halonen on nostanut esiin useita kansakuntaa yhdistäviä teemoja, mutta kaikkia hänen arvonäkemyksiään ei koko kansa voi jakaa.

Presidentillä on monessa maassa erittäin vahva asema. Siksi Suomen tasavallan presidentti nauttii suurta arvostusta valtiovierailuillaan. Presidentti onkin vahva valttikortti Suomen ulkomaankaupan edistämisessä, vientiyrittäjyyden tukemisessa ja universaalien ihmisoikeuksien puolustamisessa. Kaupparatsun ja matkasaarnaajan taidot kannattaa vielä nykyistä vahvemmin hyödyntää ja huomioida myös ehdokasvalinnassa.

Kristillisdemokraattien elokuun puoluekokouksessa käydään varmasti keskustelua presidentinvaaleista. Päätös mahdollisen oman ehdokkaan asettamisesta jäänee kuitenkin syksyn puoluevaltuustoon.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 16.6.2011

Tätä kolumnia kirjoittaessani hallitusneuvottelutilanne on epäselvä. Hallitustunnustelija Jyrki Katainen sai eduskuntaryhmien yksimielisen tuen jatkaa tunnusteluja kaikkien puolueiden kanssa vielä muutaman päivän ajan. Kuuden puolueen kokoonpano ”sixpack” yritti 13 päivän ajan laatia yhteistä hallitusohjelmaa, mutta hanke karahti kiville. Neuvotteluilmapiiriä vaikeutti vaalien tuoma asetelma: ainoa vaalivoittaja jäi pois Säätytalolta ja häviäjät jäivät jäljelle. Vaalitappion jälkeen puolueelta puuttuu vahva mandaatti ja selkänoja, mikä lisää painetta siirtyä oppositioon. Media syytti neuvottelevia puolueita ensin takinkäännöstä ja neuvottelujen katkeamisen jälkeen kyvyttömyydestä joustaa ja tehdä kompromisseja.

Monipuoluehallituksen ohjelma ei voi olla identtinen yhdenkään puolueen vaaliohjelman kanssa. Isänmaa tarvitsee joka tapauksessa toimivan enemmistöhallituksen ja sen vuoksi puolueiden tulee nyt vastuullisesti etsiä ratkaisua hallituksenmuodostamiskriisiin.

Hallituksen kiireellisin tehtävä on pysäyttää velkaantumiskierre ja samaan aikaan vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa tuhoisaa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa, vuodessa yhdeksän miljardin euron vauhtia.

Näiden lisäksi Kristillisdemokraattien keskeisinä tavoitteina hallitusneuvotteluissa ovat olleet nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun edistäminen. Kiitän oman puolueväen tukea neuvotteluissa. Yritämme parhaan kykymme mukaan edistää meille tärkeitä tavoitteita ja isänmaan etua, olimmepa sitten hallituksessa tai oppositiossa.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 9.6.2011

Perheessämme vietetään tulevana lauantaina kolmatta kertaa ylioppilasjuhlaa. Suvivirsi lauletaan koulun juhlassa ja myös omalla pihallamme, tuoreen ylioppilaan toiveesta. Suvivirrestä on muodostunut kansallinen symboli kristillisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle kasvatustyössä.

Joissakin kouluissa on tehty päätöksiä karsia kristillisiä juhlaperinteitä, mutta on selkeästi todettava, että mikään laki ei sitä edellytä. Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain perusteluissa todettiin, että uuden uskonnonvapauslain tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta.

Oppilaalla on kyllä oikeus omantunnon syistä kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, esimerkiksi koulujumalanpalveluksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tähdennettiin sitä, että kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi suvivirsi, ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Toki kristitty voi sydämessään osoittaa virren sanoin kiitoksensa Jumalalle. Kristillisen kulttuuriperinnön sisällyttäminen koulun päättäjäisjuhlaan ei siis edellytä ennakkoilmoitusta tai lupien kyselemistä huoltajilta. Kaikilla lapsilla, niin kristityillä, muslimeilla kuin uskonnottomilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme. Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, että eristämme heidät siitä arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Jos emme itse arvosta ja tunne omaa uskonperinnettämme, kuinka voimme olettaa tänne tulijoiden sitä kunnioittavan?

Ylioppilaat ja koululaiset pääsevät nauttimaan ansaitusta levosta ennen uuden aherruksen alkamista. Toivon, että moni heistä voisi virittyä kesän iloon ajattoman virren sanoin: ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!”

 

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 1.6.2011

TIEDOTE

18.5.2011

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd):

Laajapohjaista hallitusta tarvitaan suurten haasteiden aikana

Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen ehdotus hallituspohjasta on tähän poliittiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu. Kristillisdemokraatit on ilmaissut jo ennen vaaleja, että puolueellamme on valmius yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mikäli hallitusohjelma noudattaa riittävästi vaaliohjelmamme linjauksia. Vakavien taloushaasteiden edessä tarvitaan laajapohjaista hallitusta. Yhteisen linjan etsimisessä Kristillisdemokraatit haluaa toimia sillanrakentajana yhteiskuntaa repivien jakolinjojen välillä.

Hallituksen tärkein haaste on pysäyttää valtion velkaantuminen ja tasapainottaa talous sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vanhusten palvelujen parantaminen ovat kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet. Edellytämme myös, että hallitusohjelma tukee kristillisdemokraattien keskeisiä arvonäkemyksiä perheestä ja elämänsuojelusta.