Ajankohtaista

RSS

Jo joutui armas aika!

Perheessämme vietetään tulevana lauantaina kolmatta kertaa ylioppilasjuhlaa. Suvivirsi lauletaan koulun juhlassa ja myös omalla pihallamme, tuoreen ylioppilaan toiveesta. Suvivirrestä on muodostunut kansallinen symboli kristillisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle kasvatustyössä.

Joissakin kouluissa on tehty päätöksiä karsia kristillisiä juhlaperinteitä, mutta on selkeästi todettava, että mikään laki ei sitä edellytä. Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain perusteluissa todettiin, että uuden uskonnonvapauslain tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta.

Oppilaalla on kyllä oikeus omantunnon syistä kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, esimerkiksi koulujumalanpalveluksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tähdennettiin sitä, että kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi suvivirsi, ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Toki kristitty voi sydämessään osoittaa virren sanoin kiitoksensa Jumalalle. Kristillisen kulttuuriperinnön sisällyttäminen koulun päättäjäisjuhlaan ei siis edellytä ennakkoilmoitusta tai lupien kyselemistä huoltajilta. Kaikilla lapsilla, niin kristityillä, muslimeilla kuin uskonnottomilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme. Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, että eristämme heidät siitä arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Jos emme itse arvosta ja tunne omaa uskonperinnettämme, kuinka voimme olettaa tänne tulijoiden sitä kunnioittavan?

Ylioppilaat ja koululaiset pääsevät nauttimaan ansaitusta levosta ennen uuden aherruksen alkamista. Toivon, että moni heistä voisi virittyä kesän iloon ajattoman virren sanoin: ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!”

 

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 1.6.2011

Isänmaa tarvitsee toimivan hallituksen

Hallitusneuvotteluiden karahtaminen kiville oli pettymys. Maahan tarvitaan enemmistöhallitus, joka kykenee pysäyttämään velkaantumiskierteen ja samaan aikaan vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Jos velaksi eläminen jatkuu nykyisellä tahdilla, Suomi seuraa taloudentilassa Kreikan tietä. Tällä hetkellä tulot ja menot ovat epätasapainossa niin, että joka päivä valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraattien hallitusneuvotteluryhmä yritti parhaan kykynsä mukaan 13 päivän ajan neuvotella rakentavasti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. On muistettava, että monipuoluehallituksen ohjelma ei voi olla identtinen minkään puolueen vaaliohjelman kanssa. Keskeisistä periaatteistamme emme kuitenkaan tinkineet. Tavoitteenamme on edelleen nuorten syrjäytymisen estäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, terveyden edistäminen, vanhuspalvelulain toteuttaminen, avioliittolain säilyttäminen nykyisenä sekä elämänsuojelun parantaminen alusta lähtien. Olemme valmiit jatkamaan taistelua kestävien kristillisten arvojen puolesta rakentavassa yhteistyössä toisten eduskuntapuolueiden kanssa.

Rukous hallitusneuvotteluiden puolesta

Ennätin tänään hallitusneuvotteluiden välissä käymään jumalanpalveluksessa, jossa rukoiltiin esivallan ja erityisesti käynnissä olevien hallitusneuvotteluiden puolesta. Se tuntui hyvältä. Oma viestini on sama: nyt tarvitaan esirukousta, että maallemme saataisiin hyvä hallitus. ?”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.”

Laajapohjaista hallitusta tarvitaan suurten haasteiden aikana

Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen ehdotus hallituspohjasta on tähän poliittiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu. Kristillisdemokraatit on ilmaissut jo ennen vaaleja, että puolueellamme on valmius yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mikäli hallitusohjelma noudattaa riittävästi vaaliohjelmamme linjauksia. Vakavien taloushaasteiden edessä tarvitaan laajapohjaista hallitusta. Yhteisen linjan etsimisessä Kristillisdemokraatit haluaa toimia sillanrakentajana yhteiskunta repivien jakolinjojen välillä.

Hallituksen tärkein haaste on pysäyttää valtion velkaantuminen ja tasapainottaa talous sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vanhusten palvelujen parantaminen ovat kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet. Edellytämme myös, että hallitusohjelma tukee kristillisdemokraattien keskeisiä arvonäkemyksiä perheestä ja elämänsuojelusta.

Räsänen: Laajapohjaista hallitusta tarvitaan suurten haasteiden aikana

TIEDOTE

18.5.2011

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd):

Laajapohjaista hallitusta tarvitaan suurten haasteiden aikana

Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen ehdotus hallituspohjasta on tähän poliittiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu. Kristillisdemokraatit on ilmaissut jo ennen vaaleja, että puolueellamme on valmius yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mikäli hallitusohjelma noudattaa riittävästi vaaliohjelmamme linjauksia. Vakavien taloushaasteiden edessä tarvitaan laajapohjaista hallitusta. Yhteisen linjan etsimisessä Kristillisdemokraatit haluaa toimia sillanrakentajana yhteiskuntaa repivien jakolinjojen välillä.

Hallituksen tärkein haaste on pysäyttää valtion velkaantuminen ja tasapainottaa talous sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vanhusten palvelujen parantaminen ovat kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet. Edellytämme myös, että hallitusohjelma tukee kristillisdemokraattien keskeisiä arvonäkemyksiä perheestä ja elämänsuojelusta.

Valko-Venäjän kristillisdemokraattien johtaja tuomittiin pakkotyöleirille

Valko-Venäjän kristillisdemokraattisen puolueen johtaja Paval Sieviarynets on vapautunut vankilasta, mutta tuomittu kolmeksi vuodeksi pakkotyöleirille. Sieviarynets oli syytettynä joukkomellakoiden järjestämisestä Minskissä 19.12.2010. Hänet pidätettiin 20.12.2011 heti Valko-Venäjän presidentinvaalien jälkeen ja hän oli siitä lähtien KGB:n vankilassa.

Ensimmäisessä haastattelussaan vankilasta pääsyn jälkeen Paval Sieviarynets kertoi, että hän ei pidä tuomiota oikeudenmukaisena. Hän aikoo taistella myös muiden poliittisten vankien vapauttamisen puolesta. Kiduttamisesta kysyttäessä Paval Sieviarynets hän kertoi, että hänelle henkilökohtaisesti pahinta oli, että hänen ei annettu käydä kirkossa. KGB:n vankilassa hän pyysi tapaamista papin kanssa yli 10 kertaa. Vapautumisen jälkeen Sieviarynets halusi aivan ensiksi käydä kirkossa.

Valko-Venäjän demokratian tilanne on häpeätahra Euroopan sydämessä. Sananvapauden, uskonnonvapauden ja poliittisen toiminnan vapauden tilanne on surkea. Maan diktaattori onnistui valitettavan pitkään hämäämään muiden maiden toimijoita näennäisillä uudistuksilla, kunnes presidentinvaalien jälkeen suuri joukko oppositiopuolueiden vaikuttajia ja johtajia pidätettiin. Kristillisdemokraattinen puolue ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan virallista toimintalupaa. Vainotut oppositiopuolueet tarvitsevat Euroopan maiden ja sisarpuolueittensa tukea.

Räsäsen puhe puoluevaltuuston kokouksessa

Päivi Räsäsen puhe puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.2011

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät!

Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka teitte kovan urakan kevään eduskuntavaaleissa! Vaalipiirejä kiertäessäni iloitsin siitä innosta ja asiantuntemuksesta, jolla näissä vaaleissa kampanjoitiin. Työtä tehtiin lujasti. Tästä huolimatta, poliittisesti historiallisessa myrskyssä kärsimme vaalitappion, menetimme yhden kansanedustajapaikan emmekä saavuttaneet sitä 10 kansanedustajapaikan tavoitetta, minkä olimme itsellemme asettaneet. Laiha lohdutus on siinä, että kansanedustajamäärissä mitattuna muut puolueet vaalivoittaja perussuomalaisia ja Rkp:tä lukuun ottamatta kärsivät vielä suurempia tappioita. Puoluehallitus teki päätöksen, että teemme laajan kenttä- ja jäsenkyselyn, jonka avulla saamme palautteen vaalikampanjasta, sen heikkouksista ja vahvuuksista. Rehellinen ja avoin keskustelu on tarpeen tulevia haasteita ajatellen. Samassa yhteydessä kyselemme jäsenistömme näkemyksiä ensi vuoden presidentinvaaleihin asemoitumisesta Haluan kuitenkin rohkaista, että niissäkään vaalipiireissä, joissa kansanedustajapaikkaa ei saavutettu, työ ei ole ollut turhaa. Demokratiassa on suuri arvo sillä, että pidämme rohkeasti ja näkyvästi esillä omaa vaihtoehtoa, niitä kestäviä kristillisdemokraattisia arvoja, jotka ovat paras perusta yhteisöllemme! Tässä innossa on hyvä lähteä kohti ensi vuoden presidentin- ja kunnallisvaaleja, ehdokkaita värväämään ja omaa kampanjaa rakentamaan!

Historiallisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten strategiasta meillä on myös opittavaa. Timo Soini on itse nimennyt viime kunnallisvaalit 2008 ratkaisevaksi läpimurroksi tälle nousulle. Perussuomalaiset aloittivat ehdokasvärväyksen hyvissä ajoin, reilua vuotta ennen kunnallisvaaleja. Heillä oli Timo Soinin henkilökohtaisesti vetämiä värväyskierroksia eri paikkakunnilla, joissa tärkeimpänä tavoitteena oli löytää ehdokkaita vaaleihin. Hyvät ystävät, nyt on aika ryhtyä etsimään ja listaamaan ehdokkaita kunnallisvaaleihin!

Puolueemme menestymisen kannalta tässä kokouksessa tulee tähtäin asettaa seuraaviin kunnallisvaaleihin ensi vuoden syksyllä. Kesäkuun puoluehallituksessa valittavan väliaikaisen puoluesihteerin tärkein tehtävä on käynnistää ehdokashankinta, johon on hyvä saada kaikki kansanedustajamme ja europarlamentaarikko mukaan. Tavoitteeksi tulee asettaa täydet listat hyviä ehdokkaita kaikkiin mahdollisiin kuntiin. Vaaliliittoon tulee turvautua vain siinä tapauksessa, että todennäköisyys saada yksi valtuutettu omalta listalta on heikko.

Puoluevaltuustomme kokous osui nyt varsin kuumaan vaiheeseen, sillä toissapäivänä hallitustunnustelija Jyrki Katainen pyysi puoluettamme mukaan viiden puolueen hallitusneuvotteluihin.

Tosiasiat on tunnustettava. Kun perussuomalaiset tekivät päätöksen jäädä oppositioon, on aivan totta, että maahan muodostuu väistämättä vaalihäviäjien hallitus, Kataisen kaavailujen mukaan hätänumerohallitus, jossa olisi 112 kansanedustajaa. Aivan loppuun saakka uskoin, että syntyisi joku sellainen ratkaisu, jolla historiallisen vaalivoiton saaneet perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa. Demokratian kannalta olisi ollut tärkeää, että juuri perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa. Olen aidosti surullinen tästä tilanteesta. Tähän ratkaisuun me emme voineet vaikuttaa. Maahan on kuitenkin saatava hallitus. Belgia on varoittava esimerkki maasta, joka sisäisten kieliriitojen ja syvien jakolinjojen vuoksi ei kykene muodostamaan poliittista hallitusta. Isänmaan kannalta on välttämätöntä saada toimiva enemmistöhallitus, joka pystyy toteuttamaan kansan enemmistön vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Hallitustunnustelija Kataisen esittämä hallituspohja koostuu niistä puolueista, jotka ovat jääneet jäljelle sen jälkeen, kun Perussuomalaiset ja keskusta sekä käytännössä myös vasemmistoliitto ovat sulkeneet itsensä oppositioon.

Tästä vaalikaudesta tulee varmuudella vaikea. Tuleva hallitus joutuu tekemättä sellaisia ratkaisuja, joista kaikille hallituspuolueiden toimijoille, siis myös teille, jos olemme siinä hallituksessa, josta tulee runsaasti kielteistä palautetta. Valtion velka kasvaa tänä vuonna 9 miljardilla, mikä tarkoittaa sitä, että joka päivä Suomen valtio ottaa uutta velkaa 25 miljoonaa euroa. Jokainen päivä, jolla valtion talouden tasapainotustoimia lykätään, kasvattaa velkataakkaamme. Samaan aikaan tarvitsemme poliittisia päätöksiä, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan perusta, mikä on tärkeää etenkin heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten kannalta. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on kriittistä se, että pystymme ehkäisemään nuorten syrjäytymistä työelämästä, On kestämätöntä, että 15 000 nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan yli 48 000 18–29-vuotiasta nuorta on pudonnut yhteiskunnan järjestelmien ja palveluiden ulkopuolelle. Tarvitsemme takuun sille, että jokaiselle nuorelle on työ- harjoittelu tai opiskelupaikka ja että syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat kunnossa aivan varhaislapsuudesta lähtien. Samaan aikaan kun joudumme varautumaan menokuriin, on kuitenkin välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta tärkeitä palveluja. Vanhuspalvelulain säätämisestä pidämme edelleen kiinni, se on kiireellinen hanke.

Ajankohtainen ja hallitusneuvottelujen edelle aikataulusyistä kiilannut kipukysymys on ollut Suomen linjaus Portugalin tukipakettiin ja EU-maiden talousratkaisuihin. Tämäkään ei ole ollut helppo ratkaisu. Olemme suhtautuneet varsin kriittisesti huonosti taloutensa hoitaneiden EU-maiden yhteisvastuullisiin laina- ja takausjärjestelyihin. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyi kuitenkin siihen, että SDP:n ja Kokoomuksen linjapaperi Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja neuvottelutavoitteena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen nykyiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EU-maiden keskinäiselle yhteisvastuulle.

Merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainpäätöksissä. Viime vaalikaudella oppositiossa ollessamme Irlannin lainan kohdalla KD edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. Tässä suhteessa neuvottelutulos jopa ylittää KD:n asettaman tavoitteen. Vastavakuudet muuttaisivat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä.

Eduskuntaryhmämme on edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Linjauksessa sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta. Tätä samaa edellytimme aikanaan Irlannin lainan ehdoksi, mutta silloin emme saaneet sitä läpi äänestyksessä.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on jo vuosia ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Tämäkin sisältyi nyt tehtyyn yhteiseen sopimukseen. Sopimuksessa esitetty keinottelun rajoittaminen niin selkeillä pelisäännöillä kuin verotuksellisin keinoin on myös ollut puolueemme tavoite. Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tule olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan. Nämä olivat ne perustelut, joiden pohjalta saatoimme tuon esityksen hyväksyä ja joilla linjataan myös koko vaalikauden EU-politiikkaan muutosta.

Pienen kuuden kansanedustajan ryhmän vaikutusmahdollisuudet oppositiossa ovat heikot. Mahdollisuutemme vaikuttaa kansakunnan asioihin vaaliohjelmamme ja arvojemme pohjalta olisivat varmuudella suuremmat hallituspuolueena, vaikka sielläkin olemme pienin ryhmä.

Vaalituloksemme merkitsee sitä, että joudumme joka tapauksessa lähtemään nöyrästi ja neuvotellen liikkeelle. On aivan selvää, että mahdollisessa viiden hyvin erilaisen puolueen hallituksessa mikään puolue ei pysty vaaliohjelmaansa sellaisenaan toteuttamaan. Hallitusrintaman pienimpänä puolueena asemamme on tässä suhteessa haastavin. Mutta arvoistamme emme saa tinkiä. Ikäihmisten palvelut, heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen, ihmisen ainutkertaisen elämän arvon kunnioittaminen aivan alusta lähtien ja avioliiton perusteiden turvaaminen ovat meille sydämen asioita, joiden eteen teemme työtä. Hallitusohjelmaan ei tule kirjata sellaisia hankkeita, jotka ovat ristiriidassa meille luovuttamattomien perusarvojen kanssa. Vaalilainsäädännön viime kaudella aloitettua uudistamista on ehdottomasti jatkettava, jotta kaikissa vaalipiireissä annetuilla äänillä olisi yhtäläinen painoarvo. Eilen oman ratkaisunsa tehneet vihreät nostivatkin tämän kynnyskysymykseksi ja tässä asiassa tuemme heitä.

Sitä toivon, että hallitusasema tuo tähän taisteluun meille joka tapauksessa paremmat asemat ja vahvemmat keinot kuin arvostelu opposition takarivistä. Olen ollut neljä kautta opposition kansanedustaja enkä ole siihen sinänsä missään määrin turhautunut. Oppositiolla on tärkeä ja kunniakas tehtävä demokratiassa. Mutta on aivan selvää, että suhteellisesti vahvemmin pystymme vaikuttamaan hallituksesta käsin. Jos hallitusovi avautuu, siitä ei ole vastuullista itse kieltäytyä. Mielestäni on suoraselkäisempää taistella kristillisten arvojen puolesta siellä missä oikeasti voidaan vaikuttaa kuin vetäytyä pois vastuusta.

Moni teistä muistaa kertomuksen hallitsijan linnaan nousseesta orpotytöstä Esteristä, jota rohkaistiin vaikeana aikana ja vaarallisen tehtävän edellä: ”Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” Näillä sanoilla haluan rohkaista teitä hyvät ystävät, entäpä jos juuri tätä vaikeaa aikaa varten meitä kutsutaan vastuuseen.” Ehkäpä meillä puolueena on nyt tällainen momentum, tärkeä vaikuttamisen paikka juuri tänä haasteellisena aikana.

Itsenäisyytemme historia tarjoaa tärkeitä muistutuksia siitä, mitkä arvot ovat lopulta tärkeimpiä vaikeuksien voittamisessa. Mielessäni ovat Suomen Marsalkan sanat hänen muistelmiensa viimeisiltä sivuilta:

”Se, minkä ennen kaikkea tahtoisin painaa tulevien sukupolvien tietoisuuteen, on tämä: eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle”.

Tämä on rakkaat puolueystävät meille tärkeä muistutus myös puolueena. Pienikin joukko voi olla vahva, jos se on yhtenäinen. Kun puhallamme yhteen hiileen, voimme saada paljon aikaiseksi. Mannerheimin sanat ovat tärkeä muistutus myös tänä vaikeana aikana koko maallemme. Koen, että meidän kristillisdemokraattien tehtävä on toimia sillanrakentajana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa on paljon erilaisia kipeitä rintamalinjoja. Tarvitsemme vastuullisuutta, yhteisen hyvän etsimistä ja rohkenen lisätä myös – tarvitsemme esirukousta tulevan hallituksen ja maamme puolesta.

Räsänen: Vaalikaudesta tulee varmuudella vaikea

KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää välttämättömänä Isänmaan kannalta sitä, että maahan saadaan toimiva enemmistöhallitus. Todennäköisesti hallitus koostuu vaalien häviäjistä.
– Vaalikaudesta tulee varmuudella vaikea. Valtion velka kasvaa tänä vuonna 9 miljardilla eurolla. Menokuri pitää löytyä, mutta samalla on välttämätöntä parantaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja ihmisarvon kannalta
tärkeitä palveluja.
– Vanhuspalvelulaki, nuorisotakuu, vaalilainsäädännön uudistaminen sekä perusarvokysymykset kuten avioliitto ja elämän suojelu ovat meille tärkeitä sydämen asioita.
– Uskon että hallitusasema tuo näiden asioiden edistämiseen paremmat mahdollisuudet kuin arvostelu opposition riveistä.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen
050-5113065

KD-ryhmä kannattaa hallitusneuvotteluihin lähtemistä

KD:N EDUSKUNTARYHM’N TIEDOTE 13.5.2011

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on päättänyt kokouksessaan lähteä mukaan hallitusneuvotteluihin. Suomeen tarvitaan tässä ajassa toimintakykyinen enemmistöhallitus, jota kristillisdemokraatit omalla panoksellaan täydentävät. Kristillisdemokraateille on syvä omantunnon kysymys puolustaa yhteiskunnan heikoimpien asemaa. Lähdemme hallitusneuvotteluihin tavoitteenamme tehdä työtä paremman vanhustenhoidon ja terveydenhoidon puolesta. Haluamme ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja kohentaa lasten, lapsiperheiden ja koulujen arkea. Haluamme tehdä työtä tuloerojen kaventamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Tavoitteenamme on edistää pk-yrittäjyyttä ja työllisyyttä. ???

KD EU-politiikan muutoksen takana

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyi yksimielisesti siihen, että SDP:n ja Kokoomuksen linjapaperi Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja neuvottelutavoitteena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen nykyiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EU-maiden keskinäiselle yhteisvastuulle.
Tiedonantovaiheessa Portugali-paketin hyväksymiseksi tulee Euroopassa käytävistä neuvotteluista ja kokouksista saada selkeä poliittinen signaali siitä, että Suomen linjaus jatkossa toteutuu.
Merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainpäätöksissä. Irlannin lainan kohdalla KD edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. Tässä suhteessa neuvottelutulos jopa ylittää KD:n asettaman tavoitteen. Vastavakuudet muuttaisivat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä.
Eduskuntaryhmämme on edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Linjauksessa sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on jo vuosia ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Sopimuksessa esitetty keinottelun rajoittaminen niin selkeillä pelisäännöillä kuin verotuksellisin keinoin on myös ollut puolueemme tavoite. Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tule olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan.

Lisätietoa:

Päivi Räsänen
050 511 3065

Peter Östman
0400 660 325

Masennus usein työkyvyttömyyden taustalla

Masennusperusteiset poissaolot ovat kaksinkertaistuneet reilussa 10 vuodessa. Sairaus on usein pitkäaikainen. Masennuksen perusteella tehdään vuodessa yli 4000 työkyvyttömyyseläkeratkaisua. Masennuksen on arvioitu aiheuttavan toiseksi eniten toimintakyvyttömyyttä maailmassa.

Sinänsä asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, onko masennus sairautena lisääntymässä. Masennus on vaikeasti määriteltävissä ja sen havaitseminen on myös lääkärille hankalaa. Perusterveydenhuollon lääkärit tunnistavat masennuksen n. 25-40 % tapauksista yhden käynnin yhteydessä. Toisaalta masennuksesta uskalletaan puhua aiempaa avoimemmin, ja ainakin siinä mielessä sairaus on arkipäiväistynyt. Silti masennukseen ei pidä suhtautua kevyesti. Suomessa tehdään masennuksen takia vuosittain noin 600-700 itsemurhaa. Kaikista itsemurhista noin kaksi kolmasosaa liittyy jollain tavalla masennukseen.

Masennuksen vuoksi työelämästä syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Palvelurakenteen muutoksen myötä masennuksen hoito on muuttunut avohoitopainotteiseksi ja hoitojaksojen kesto on lyhentynyt. Kustannukset erikoissairaanhoidon avopuolella ovat kasvaneet. Silti myös masennuksen hoito psykiatrisissa yksiköissä aiheuttaa edelleen huomattavia kustannuksia, vuositasolla lähes 84 miljoonaa euroa. Myös masennuslääkkeistä kertyy kustannuksia, mutta niiden määrän arvioiminen on hankalaa, koska masennuslääkkeitä käytetään myös muiden sairauksien hoidossa

Masennus maksaa myös menetettyinä työvuosina. Vuonna 2007 masennuksen vuoksi menetettyjen työvuosien kustannukset olivat 1 141 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon ja työnantajien pitäisi yhdessä ennaltaehkäistä vakavaa tai pitkittynyttä masennusta puuttumalla ongelmiin ajoissa.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 12.5.2011