Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) avasi presidenttipelin, kun hänet asetettiin Vihreiden puoluekokouksessa Kuopiossa ehdokkaaksi. Haavisto ei enää kaventaisi presidentin valtaoikeuksia nyt lepäämässä olevaan perustuslakiuudistukseen nähden. Tasavallan presidentin toimivaltuudet rajoittuvat nykyisellään lähinnä yhteistyöhön valtioneuvoston kanssa ulkopolitiikan alalla, joihinkin nimityksiin, puolustusvoimien ylipäällikkyyteen ja vaikeasti määriteltävään arvojohtajuuteen.

Kansalaiset arvostavat presidentti-instituutiota ainakin äänestysaktiivisuuden perusteella arvioituna. Äänestyshalukkuuteen vaikuttanee myös vaalien yksinkertaisuus. Presidentinvaalit ovat vahvasti henkilövaalit. Jokainen pystyy ottamaan kantaa suppean ehdokasjoukon persoonien vetovoimaan.

Tasavallan presidentin toimenkuvassa korostetaan arvojohtajuutta. Mitä vähemmän presidentillä on valtaoikeuksia, sitä kevyemmäksi kuitenkin arvojohtaminen muuttuu. Johtajan mielipiteillä on sitä enemmän painoarvoa, mitä vahvemmin hän pystyy vaikuttamaan asioihin. Arvojohtajana presidentin on vaikea olla koko kansan presidentti. Tasavallan presidentti Halonen on nostanut esiin useita kansakuntaa yhdistäviä teemoja, mutta kaikkia hänen arvonäkemyksiään ei koko kansa voi jakaa.

Presidentillä on monessa maassa erittäin vahva asema. Siksi Suomen tasavallan presidentti nauttii suurta arvostusta valtiovierailuillaan. Presidentti onkin vahva valttikortti Suomen ulkomaankaupan edistämisessä, vientiyrittäjyyden tukemisessa ja universaalien ihmisoikeuksien puolustamisessa. Kaupparatsun ja matkasaarnaajan taidot kannattaa vielä nykyistä vahvemmin hyödyntää ja huomioida myös ehdokasvalinnassa.

Kristillisdemokraattien elokuun puoluekokouksessa käydään varmasti keskustelua presidentinvaaleista. Päätös mahdollisen oman ehdokkaan asettamisesta jäänee kuitenkin syksyn puoluevaltuustoon.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 16.6.2011