Ajankohtaista

RSS

Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Sipilän uudessa hallitusohjelmassa esitetään, että kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 milj. eurolla. Lisäksi avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 milj. euroa lainaksi / Finnfundin pääomittamiseen, jota finanssisijoituksena ei lasketa menoksi kansantalouden tilinpidossa.  Leikkauksista huolimatta ohjelmassa todetaan, että hallitus parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta.

Säästöpaineet ovat ymmärrettäviä taloudellisesti haasteellisena aikana, mutta silti suren leikkauksia, jotka kohdistuvat kaikkein köyhimpiin lähimmäisiimme. Kehitysyhteistyötä vastustetaan usein sillä verukkeella, että ennen kuin autamme kehitysmaita, kaikki Suomen asiat tulee saada kuntoon. Kuitenkin juuri kehitysyhteistyön kautta voimme torjua myös meihin kohdistuvia vakavia uhkia, kuten terrorismia, huumekauppaa, kulkutauteja ja laitonta maahantuloa. Kaukana ja lähellä olevien lähimmäisten hätää ei pidä eikä voi asettaa vastakkain. Muiden varakkaampien maiden tavoin velvollisuutenamme on auttaa maailman köyhimpiä ja hädänalaisempia kanssaihmisiä.

KD on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen kehitysyhteistyövarojen määrää nykyisestä 0,56 % bkt-osuudesta vähitellen 0,7 %:iin bruttokansantulosta. Valitettavasti talouskriisin aikana tavoite on karannut yhä kauemmaksi. On selvää, että eri toimijoiden yhteistyötä tulee edelleen kehittää projektien suunnittelussa, valvonnassa ja arvioinnissa esimerkiksi EU-maiden kesken. Tärkeä rooli on kansalaisjärjestöillä, ja niiden osuutta kehitysyhteistyössä onkin kasvatettava maltillisesti. Kun itse haemme talouden nousua pk-kasvuyritysten luomisesta, tulee samaa edistää kehitysmaissakin. Kauppapolitiikan tulisi johdonmukaisesti tukea kehitysyhteistyön tavoitteita.

Kaukana olevien lähimmäisten auttamisella on myös itseisarvonsa jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvon vuoksi. Kehityspolitiikan tulee olla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

 

 

Maahanmuuttopolitiikan haaksirikko

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Suomen hallitus taipui eilen EU:n sisäministerikokouksessa enemmistön kantaan eikä vastustanut hanketta turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta. Ihmettelen sitä, että hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja ei kestänyt edes ensimmäistä kuukauttaan, vaikka perussuomaisille juuri tämä oli keskeinen vaaliteema.

Kokemuksesta tiedän, että paine neuvoston kokouksessa voi olla kova. Mutta silti pitäisi säilyttää oma linjansa. Kun Bulgariaa ja Romaniaa yritettiin työntää Schengen jäseniksi, jouduin puolustamaan kantaani niin hallituksen sisällä kuin neuvoston kokouksessa altavastaajana. Linja piti ja vähitellen myös suuret EU-maat Saksa ja Ranska tulivat samalle linjalle.  Miksi perussuomalaiset ei suurena hallituspuolueena pysty puolustamaan linjaansa kun kristillisdemokraatit onnistui pienenä hallituspuolueena?

Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot eivät ratkaise siirtolaisongelmaa vaan päinvastoin ne voivat sitä pahentaa. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot lisäävät laittoman maahantulon vetovoimaa ja samalla ruokkivat edelleen ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta.

Suomen hallitukset ja eduskunnat ovat tähän asti johdonmukaisesti torjuneet ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen. Nyt – käsittämättömästi perussuomalaisten päästyä hallitusvastuuseen – tämä periaate on murtunut.  EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman. Sen sijaan olemme painottaneet kiintiöpakolaisten ottamista. Kiintiöpakolaiset valikoidaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Heidän osaltaan turvallisuusselvitykset tehdään jo lähtömaassa. Turvapaikanhakijat taas sijoitetaan vastaanottokeskuksiin, mikä myös tuo enemmän kustannuksia valtiolle. Heistä käytännössä suurin osa palautetaan kotimaihinsa, kun todetaan, että he eivät täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, sillä he ovat usein niitä, joilla ei olisi varaa kalliisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin reitteihin. Siksi pidän todella onnettomana ratkaisuna sitä, jos Suomen auttamisjärjestelmässä laittomia reittejä pitkin tulleet turvapaikanhakijat syrjäyttävät hädänalaisimmat kiintiöpakolaiset, niin kuin hallitus on kaavaillut.

Vetoan vielä pääministeri Sipilään, että hän oikaisi Suomen linjan, kun asia tulee päämiesten pöydälle tässä kuussa. 

 

Suomen tulee selkeästi torjua ehdotus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista

Kirjoitettu kirjoittajana

 

 

Hallitusohjelman mukaan kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä Suomi osallistuu kansainväliseen taakanjakoon. Hallitus on istunut vasta 14 päivää ja jo nyt se on valmis tämän keskeisen periaatteen murtamaan.

Suomen hallitukset ja eduskunnat ovat tähän asti johdonmukaisesti torjuneet ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen. EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman. Sen sijaan olemme painottaneet kiintiöpakolaisten ottamista. Kiintiöpakolaiset valikoidaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Heidän osaltaan turvallisuusselvitykset tehdään jo lähtömaassa. Turvapaikanhakijat taas sijoitetaan vastaanottokeskuksiin, mikä myös tuo enemmän kustannuksia valtiolle. Heistä käytännössä suurin osa palautetaan kotimaihinsa, kun todetaan, että he eivät täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, sillä he ovat usein niitä, joilla ei olisi varaa kalliisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin reitteihin. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot lisäävät laittoman maahantulon vetovoimaa ja samalla ruokkivat edelleen ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta.

Siksi vetoan Suomen hallitukseen, että se pysyisi oman hallitusohjelmansa linjassa ja ottaisi selkeän kielteisen kannan komission ehdotukseen.

 

Tiedote: Räsänen vaatii keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen säilyttämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Vapaa julkaistavaksi

10.6.2015

Räsänen vaatii keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen säilyttämistä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) jätti tänään hallitukselle ensimmäisenä allekirjoittajana kirjallisen kysymyksen keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen säilyttämisen puolesta. Suomessa on arvioitu olevan keliakiaa sairastavia jopa yli 36 000 ihmistä. Keliaakikot ovat voineet saada Kelalta korvausta gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin 23,60 euroa kuukaudessa, mutta Juha Sipilän hallitusohjelmassa tehdyn linjauksen mukaan ruokavaliokorvaus olisi nyt kuitenkin poistumassa 1.1.2016 alkaen. Hallitusohjelman linjaus asettaa keliakiaa sairastavat perusteettomasta syystä eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin pitkäaikaissairaisiin. Keliakiaan ei ole lääkettä, vaan sitä hoidetaan gluteenittoman ruokavalion kautta, mistä johtuen keliaakikoiden tulee saada ruokavaliokorvaus muiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkekorvausten tavoin.

Ruokavaliokorvauksen poistamisella hallitus tavoittelee 10 miljoonan vuosittaisia säästöjä julkisen talouden kustannuksiin, mutta seuraus voi olla päinvastainen, kun huomioidaan korvauksen poistamisesta tulevat mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset kokonaisvaikutukset pitkällä tähtäimellä. Tehdyn hintavertailun mukaan ruokavalionhoidosta aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia, mistä johtuen korvaus on hoidon kannalta merkityksellinen erityisesti pienituloisille, opiskelijoille, työttömille, eläkeläisille sekä sairauden perinnöllisyydestä johtuen perheille. Huomioitavaa on myös, että kansainvälisessä vertailussa useampikin Euroopan maa maksoi enemmän tukea kuin Suomi tällä hetkellä.

Päivi Räsänen

0505113065

 

 

Tulosta kuohujen keskellä

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Hallituskokoonpanon pienentyessä viime syyskuussa sain vastuulleni sisäministeriön ja kirkollisten asioiden lisäksi myös tulliasiat valtiovarainministeriöstä. Tehtävä osoittautui haasteellisemmaksi mutta samalla mielenkiintoisemmaksi kuin olin odottanut.

Jo lokakuussa Tullin sisäiset ristiriidat putkahtivat julkisuuteen virkavapaalla olevaan pääjohtajaan Antti Hartikaiseen kohdistuneiden ja selvitysten kautta pääosin perättömiksi osoittautuneiden syytösten muodossa. Ymmärsin, että tilannetta täytyy lähteä selvittämään heti, jos mielin saada tulosta aikaan vielä ministerivastuuni aikana. Käynnistyi varsin mittava selvitystyö, jossa kuultiin eri osapuolia ja konsultoitiin maamme virkamiesoikeuden huippuasiantuntijoita. Selvitysten valmistuttua helmikuussa määrittelin asiantuntijoiden suosittelemat toimenpiteet Tullin ristiriitojen selvittämiseksi. Tulehtunutta tilannetta alettiin ratkoa saman tien kokeneiden työyhteisökonsulttien avulla. Jatkotyöstäminen on nyt ministeri Stubbin, valtiovarainministeriön ohjaavien virkamiesten sekä virkavapaalta palanneen pääjohtaja Hartikaisen vastuulla.

Kohukeskeinen mediahuomio peittää usein alleen hyvät uutiset, joita olisi Tullistakin kerrottavana paljon enemmän. Tänä aikana Tulli on tehnyt loistavaa tulosta ja suoriutunut sille annetuista tehtävistä hyvin. Suomen Tulli on noteerattu useissa kansainvälisissä vertailuissa parhaimmiston joukkoon kuuluvaksi koko maailmassa.

Harmaan talouden vastainen hanke (2012–15) on ollut Tullin osalta menestyksekäs niin euroissa kuin toiminnan ja valvonnan tehostumisen näkökulmasta. Tullin osuus hankkeeseen kohdistetusta lisärahoituksesta oli miljoona euroa, joilla saavutettiin yli 140 miljoonan euron lisätuotot valtiolle.

Vuonna 2014 tullin rikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kohosi 31 miljoonasta 126,2 miljoonaan euroon. Tulli on pystynyt sopeutumaan hyvin nopeaan digitalisoitumisen tuomaan toimintaympäristön muutokseen, jonka myötä niin tullipalvelut kuin rikoksetkin ovat siirtyneet yhä enemmän internetiin.

Heinäkuussa 2014 lakiin sisällytettiin alkoholin tuontia koskevat ohjetasot näyttö- ja selvitysvelvollisuuden asettamiseksi matkustajalle. Lain muutoksen jälkeen lähinnä Viron liikenteeseen keskittynyttä alkoholin tuontia on valvottu Tullissa tehostetusti. Kristillisdemokraatit neuvottelivat Tullille 600 000 euron lisämäärärahan tälle vuodelle alkoholin maahantuonnin valvontaan.

Niin sanottua PTR-yhteistyötä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä on viety eteenpäin. Näiden virastojen keskittäminen saman ministerin salkkuun on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Pitäisin ihanteellisena, jos sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset olisivat myös jatkossa saman ministerin vastuulla ja jopa samassa ministeriössä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja (kd)

 

Julkaistu Itä-Hämeessä 9.6.2015.

TIEDOTE: Räsänen: Toivon puoluekokouksessa kilpailua johtopaikoista

Kirjoitettu kirjoittajana

1.6.2015

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

TOIVON PUOLUEKOKOUKSESSA KILPAILUA JOHTOPAIKOISTA

En asetu ehdolle seuraavaksi puolueen puheenjohtajaksi. Kristillisdemokraattien puoluekokous järjestetään Savonlinnassa 28.-29.8.2015. Siihen saakka kannan vastuun puolueen johtamisesta kaksi vuotta sitten puoluekokoukselta saamani valtuutuksen mukaisesti.

Olen kiitollinen siitä, että olen saanut johtaa puoluetta reilun 10 vuoden ajan. Merkittävimpinä saavutuksina tältä ajalta pidän puolueen vaikuttavuuden kasvua. Tähän ajanjaksoon mahtuivat sekä onnistuneiden vaaliliittoneuvotteluiden ja ehdokasasettelun ansiosta saatu europarlamenttipaikka vuosina 2009-2014 että neljän vuoden jakso Kataisen ja Stubbin hallituksissa. Näiden seurauksena puolue on pystynyt vahvasti vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kehittämään laaja-alaista osaamistaan. Olemme edelleen arvopuolue, mutta entistä vahvemmin myös osaava, luotettava ja vastuullinen yleispuolue.

Ennen kevään eduskuntavaaleja kerroin, että arvioin oman asemani eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen. Lupasin myös tehdä lopullisen päätökseni ja kertoa ratkaisuni kesäkuun alussa. Haluan nyt kantaa vastuuni oppositioasemasta ja eduskuntavaalituloksesta tukemalla ja kannustamalla muita ehdokkaita tavoittelemaan puheenjohtajuutta. Toivon, että näkisimme Savonlinnassa reilua kilpailua paikasta. Mielestäni eduskuntapuoluetta tulee johtaa eduskunnasta käsin. Eduskuntaryhmästämme löytyy useita erinomaisia vaihtoehtoja: sekä vahvaa kokemusta että tuoretta intoa.

Puolueellamme on takana neljä raskasta vastuunkantamisen vuotta. Näen edessämme neljä kasvun vuotta. Oppositioasema tarjoaa erittäin hyvän mahdollisuuden puolueen ideologian, ohjelmien ja tavoitteiden kirkastamiseen. Haasteemme on tarjota hallitukselle rakentavaa tukea ja vastuullisia vaihtoehtoja. Olen kiitollinen myös kansalaisten luottamuksesta, jonka turvin olen saanut toimia kansanedustajana jo yli 20 vuoden ajan ja nyt jatkaa työtä kuudennelle kaudelle. Tässä työssä pystyn tehokkaasti hyödyntämään sekä osaamista että verkostoja, joita olen saanut puheenjohtaja- ja ministerikaudelta. 

 

Päivi Räsänen

Lisätietoja: järjestöpäällikkö Mikko Rekimies 0445525030

 

 

 

Tiedote: Räsänen: Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ja sisäisen turvallisuuden tilanne huolestuttavat

Kirjoitettu kirjoittajana

Puheenjohtaja
 Päivi Räsänen
 Kristillisdemokraatit

Kannanotto 27.5.2015

Päivi Räsänen: Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ja sisäisen turvallisuuden tilanne huolestuttavat

Hallitusohjelma sisältää runsaasti kannatettavia esityksiä ja tavoitteita, joita myös Kristillisdemokraatit ovat esittäneet. Pidän myönteisenä sitä, että hallitukseen nimetään perheministeri, vaikka erityisiä lapsiperheitä tukevia esityksiä ei ohjelmasta löydykään.

Talouden tasapainottaminen ja leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta koulutukseen kohdistettujen leikkausten kokoluokka on yllättävä, koska kaikki puoluejohtajat lupasivat ennen vaaleja, ettei koulutuksesta leikata.

Sisäisen turvallisuuden määrärahoihin esitetään vain 50 miljoonan euron lisäystä. On hämmästyttävää, että kaavailtu lisäys on noin puolet pienempi kuin mitä kaikki puolueet yhdessä sopivat parlamentaarisessa työryhmässä ennen vaaleja. Kun hallitus esittää vielä toimintamenosäästöjä kaikille hallinnonaloille, edessä näyttää olevan poliisin, rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen henkilöstön vähentäminen. Toivon, että uusi hallitus harkitsee tarkkaan, minkä arvon se antaa suomalaisten arjen turvallisuudelle.

Lisätiedot:
 Erityisavustaja Iina Mattila, p. 050 399 8282

 

Kannanotto: HALLITUKSEN TORJUTTAVA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN SISÄISET SIIRROT

Kirjoitettu kirjoittajana

Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen (kd):

 

 HALLITUKSEN TORJUTTAVA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN SISÄISET SIIRROT

 

Vetoan Sipilän tulevaan hallitukseen, että se päättäväisesti torjuisi EU-komission ehdotukset turvapaikan hakijoiden sisäisistä siirroista, olipa kyse pakosta tai vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta järjestelmästä. EU-komission on kerrottu suunnittelevan esitystä, joka ohjaisi liki 700 turvapaikanhakijaa Suomeen.

 

Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot eri EU-maihin lisäisivät laittoman maahantulon vetovoimaisuutta ja todennäköisesti entisestään ihmisuhrien määrää Välimerellä. Suomen aiempien hallitusten ja eduskuntien kanta on selkeästi ollut se, että emme hyväksy turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, eikä tällaista järjestelmää ole yksikään valtio ehdottanut aiemmin sisäministerien neuvoston kokouksissa. Mielestäni sitä ei tule tukea myöskään vapaaehtoisuuden pohjalta. On pidettävä kiinni siitä peruslähtökohdasta, että jokainen valtio vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja saa siihen tarvittavaa tukea EU:n rahastojen ja virastojen asiantuntija-avun kautta.

 

Sen sijaan EU:n alueella tulee kehittää edelleen kiintiöpakolaisjärjestelmää, joka kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin pakolaisiin, joilla ei ole varaa eikä mahdollisuuksia kalliisiin salakuljetusmatkoihin. Siinä pakolaiset valitaan suoraan pakolaisleireiltä, samalla selvittäen mahdolliset turvallisuusriskit ja sijoitetaan kuntiin, jolloin ei synny laittomien maahanmuuttovirtojen imua. Näin voidaan parhaiten edistää humaania, mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa sekä Suomessa että Euroopan Unionissa.

 

Päivi Räsänen

0505113065

 

Maahanmuuttopolitiikan linja säilyy

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Perussuomalaiset lupasivat äänestäjille säästää maahanmuuton kuluista 200-300 miljoonaa euroa ja samalla muuttaa maahanmuuttopolitiikan peruslinjoja. Kysymyksistäni huolimatta vaalikeskusteluissa ei avattu, mistä nämä säästöt syntyisivät. Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on jo nyt varsin tiukkaa ja hallittua eikä sieltä ole otettavissa tällaisia summia. Koko maahanmuuttoa koskeva budjetti on vuosittain alle 300 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvottelujen linjaus jatkaa samaa inhimillisen mutta hallitun maahanmuuttopolitiikan linjaa, jota olemme maahanmuuton vastuuministeriössä tällä hallituskaudella ajaneet. Maahanmuuton hallittavuutta parannettiin muun muassa poistamalla ulkomaalaislaissa ollut porsaanreikä, jonka vuoksi osa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista saattoi vain päättää jäädä Suomeen. Lupaprosesseja on tehostettu niin, että on saavutettu 20 % säästöt. Kuluneella kaudella pystyttiin lakkauttamaan useita vastaanottokeskuksia toiminnan tehostumisen myötä.  Maastapoistamiset toteutetaan Suomessa nyt tehokkaimmin koko Euroopassa.

Inhimillisyyttä lisättiin esimerkiksi toteuttamalla säilöönotettujen ulkomaalaisten oikeuksia vahvistava laki, jossa muun muassa kielletään yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto. Uusi säilöyksikkö rakennettiin Joutsenoon, jonka myötä säilöönotosta poliisin tiloihin on voitu lähes täysin luopua.

Tuleva hallitus ottaa merkittävän askeleen kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi, mikäli se vakiinnuttaa viime vuosina korotettuna toteutetun kiintiön pysyväksi tasoksi. Myös kotouttamisen vahvistaminen entisestään on viisas ratkaisu. Uuden hallituksen valitsema linja on viisas. Perussuomalaisten vaaliohjelma on haudattu nopeasti.

 

Päivi Räsänen

sisäministeri

Kohti tehokasta mutta huomaamatonta terrorismin torjuntaa

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Euroopan turvallisuusympäristön muutos on ollut yksi kulunutta hallituskautta leimanneista asioista. Kasvanut terrorismin uhka ja taistelumatkustaminen Syyriaan pitävät turvallisuusviranomaisia kiireisinä. Terrorismi on myös muuttanut muotoaan. Enää iskuja eivät tee vain organisoituneet terroristijärjestöt, vaan niihin voivat syyllistyä myös yksittäiset tietokoneensa äärellä radikalisoituneet henkilöt ilman laajempia verkostoja.

Vaikka Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa, viranomaisten on pitänyt reagoida uhkiin täälläkin asianmukaisesti. Viime kesänä Suojelupoliisi nosti terrorismin uhka-arviota, jonka mukaan Ranskan ja Tanskan iskujen kaltaisten yksittäisten toimijoiden iskujen uhka on Suomessakin kasvanut.

Jihadistien väkivaltaiseen toimintaan yllyttävä propaganda leviää sosiaalisessa mediassa valtioiden rajoista välittämättä ja houkuttelee taistelemaan ääri-islamististen ryhmittymien tavoitteiden puolesta. Myös Suomesta on lähtenyt taistelijoita konfliktialueille. Takaisin palatessaan he aiheuttaisivat täällä turvallisuusuhkan.

Terroristit pyrkivät hallitsemaan pelolla. Tämä on syytä tiedostaa valittaessa terrorismin torjunnan keinoja, jotta turvallisuuden nimissä ei tulla lietsoneeksi kansalaisten pelkoja ja rajoittaneeksi turhaan näiden vapautta. Mitä huomaamattomammin terrorismi voidaan estää, sen parempi.

Keinoja taistelualueille taistelemaan lähteneiden maahan palaamisen estämiseksi selvitetään. Vaikka oleskelulupaan ja kansalaisuuteen liittyviä toimenpiteitä löytyisikin, on muistettava, ettei niitä voi soveltaa niihin lähtijöihin, jotka ovat Suomen kansalaisia. Uhkien tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on kaikkien etu, ja edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä ja riittäviä resursseja.

Kuluneella hallituskaudella terrorismin torjunnan mahdollisuuksia on laajennettu. Kouluttautuminen terrorismia varten on lisätty rikoslain jo ennestään tiukkaan terrorismirikoksia koskevaan lukuun, ja säännöksiä terrorismin rahoittamisesta on tarkennettu. Poliisille myönnetty oikeus hyödyntää matkayhtiöiden matkustajatietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi on helpottanut taistelumatkustamisen estämistä ja paljastamista, samoin kuin Turkissa työnsä aloittanut suojelupoliisin yhdysmies. Taloudellisia lisäpanostuksia terrorismintorjuntaan on myönnetty poliisin kalustohankintoihin ja suojelupoliisin toimintaan.

Vaikka paljon on tehty, on työtä yhä jatkettava. YK edellyttää jäsenmaidensa kriminalisoivan matkustamisen kriisialueelle terroristisessa tarkoituksessa. Pohdinnassa on myös mahdollisuus antaa poliisille oikeus jälkikäteen ilmoitettavan kotietsinnän suorittamiseen terrorismirikoksen estämiseksi. Se voisi mahdollistaa muun muassa taistelumatkustamista harkitsevan henkilön tietokoneen tutkimisen. Myös tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan. Esimerkiksi Ruotsissa viranomaiset ovat verkkotiedustelun avulla onnistuneet estämään terrori-iskuja. Tavoitteena on, että nämä toimenpiteet yhdessä estäisivät sen, että terrorismin uhka koskaan muuttuisi todellisuudeksi maassamme.

 

Päivi Räsänen

Sisäministeri

Julkaistu Ilkassa.