Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Kirkolliskokous ti 8.5.2012 klo 14
Turun kristillinen opisto

 

 

Herra arkkipiispa
arvoisat kirkolliskokouksen jäsenet
hyvät kuulijat

 

”Rakastatko sinä Jeesusta?” Viisivuotias tyttö pysäytti pyhäkoulumatkallaan vastaan pyöräilevän vankilanjohtajan esittäen kysymyksen. Tilanteesta häkeltynyt johtaja otti yhteyden tytön äitiin kehottaen harkitsemaan, olisiko syytä ottaa tyttö pois pyhäkoulusta. Äiti ei säikähtänyt, vaan antoi pyhäkoulun jatkua.

Äitini on kertonut tämän tapauksen omasta lapsuudestani. En itse sitä muista, sen sijaan muistan vaikuttavat kotiseurakuntani pyhäkouluhetket, joita sunnuntaisin piti vuorotellen kaksi miestä, sikalanhoitaja ja työmestari. He saattoivat tulla vankilasta kesken työpäivän sikalanhajuisena, saappaat jalassa pitämään kylän lapsille pyhäkoulua. Olen kiitollinen sille elämäni perustalle, jonka sain seurakuntani kautta.

Kirkon ydintehtävä toteutuu siellä, missä kohdataan ihmisiä ja pidetään esillä kirkon ydinsanomaa. Tätä tehtäväänsä toteuttaessaan kirkot ja kristilliset järjestöt vaikuttavat paitsi yksilöiden koko elämänkaareen, myös yhteiskunnan vakauteen, turvallisuuteen ja talouteen paljon syvemmin kuin usein osaamme ajatella. Kestävät arvot ja elämän mielekkyys ovat koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Etiikka ei synny tyhjiössä. Arvot jäävät tyhjiksi sanoiksi, jos niitä ei kyetä maailman katsomuksellisesti määrittelemään.

 

Bästa kyrkomötesdelegater!

 

Kyrkans centrala uppgift förverkligas där man möter människor och håller framme kyrkans centrala budskap. När kyrkan och de kristna organisationerna förverkligar den uppgiften påverkar de inte bara individens liv utan också på samhällets stabilitet, säkerhet och ekonomi på ett mycket större sätt än man ofta tänker sig.

Tänä keväänä on muisteltu 100 vuotta sitten uponneen Titanicin kohtaloa. Blogisti Harry Reeder muistutti, että toisin kuin aiheesta kertovassa elokuvassa esitetään, todellisuudessa yläluokkaisetkin miehet uhrasivat elämänsä naisten ja lasten puolesta, joista enemmistö oli palvelijoita ja kotiapulaisia. Suuronnettomuutta seuraavien päivien aikana analyyseissa toistuvasti esitettiin yksi kysymys: ”Miksi he uhrautuivat?” Vastaukseksi nostettiin kristillinen hyve uhrautuvaisuudesta ja Raamatusta nousevat opetukset Kristuksen uhrautuvan esikuvan mukaisista miehen velvollisuuksista suhteessa naisiin ja lapsiin. Hän kysyy, voisivatko samat hyveet toteutua narsistisessa kulttuurissamme, jonka tunnusmerkkeinä ovat itsekeskeisyys, mielihyvien hakeminen sekä oman itsensä ylentäminen?

Rehellisyys ja työmoraali ovat edellytyksenä sille, että saamme verotuloja, joilla hyvinvointia voidaan ylläpitää. Tasapainoiset perheet, kestävät avioliitot ja vastuullinen vanhemmuus ovat edellytyksiä lasten ja nuorten kehitykselle. Yhden nuoren syrjäytymisen ehkäisy aiheuttaa yli miljoonan euron säästön yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa.

Lutherin terävät sanat osuvat ajallemme: ”Mitä hyötyä olisi siitä, että omistaisimme ja tekisimme kaiken muun ja olisimme kuin pelkkiä pyhimyksiä, jos jättäisimme suorittamatta sen, minkä vuoksi pääasiallisesti elämme, nimittäin nuorison hoidon? Luulen myös, ettei mikään ulkonainen synti paina maailmaa Jumalan edessä niin raskaana ja ansaitse niin hirveää rangaistusta kuin juuri se, jonka teemme jättäessämme lapset vaille kasvatusta.”

Suomessa on yli 30 000 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Heitä ei näy missään tilastoissa. Väestön ikääntyessä pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää ja terveempää. Vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan runsaat 150 000 uutta työntekijää.

Työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyneet, päihdeongelmaiset nuoret miehet työllistävät poliisia sekä terveydenhuoltoa ja täyttävät vankilat ja päätyvät ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Syrjäytymisen juuret ovat usein jo lapsuudessa.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käynnisti tammikuussa selvityksen perhe- ja lastensurmista, joiden määrä on viimeisen vuoden aikana noussut hälyttävästi. Perhe- ja lastensurmat käydään yksitellen läpi vuodesta 2003 lähtien ja etsien tietoa siitä, miten viranomaiset tai muut tahot voisivat ennalta ehkäistä tapahtumia.

Syrjäytymisen ehkäisy on hallituksen keskeinen tavoite ja kärkihankkeena nuorten yhteiskuntatakuu, jolla jokaiselle nuorelle turvataan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tässä työssä tarvitsemme koko yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä, myös kirkon osallistumista hankkeeseen. Yhteistyön muotoja tullaan rakentamaan kuluvan vuoden aikana.

Kirkolla on vahva ja arvostettu rooli perheiden tukemisessa, perheneuvonnassa ja ennaltaehkäisevässä lapsi- ja nuorisotyössä. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt voivat tukea nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä. Hyvässäkään taloudellisessa tilanteessa viranomaiset eivät voi vastata hyvinvoinnista ilman kansalaistoiminnan tukea. Kansalaisyhteiskunnan, lähimmäisyyden ja vapaaehtoistoiminnan arvo nousee entisestään taloudellisesti tiukkana aikana. Pidän tärkeänä myös sitä, että koulujen oman uskonnon opetuksen asema edelleen turvataan ja arvokasvatusta vahvistetaan.

 

Arvoisat kirkolliskokousedustajat!

 

Teidät on valittu edustajiksi kirkon ylimpään päättävään elimeen. Osalla teistä on jo pitkä kokemus kirkolliskokoustyöstä, mutta edustajien enemmistö on tällä kertaa ensikertalaisia.

Tämä perinteinen kahvihetki on muistutus kirkon ja valtiovallan hyvistä suhteista. Yhteistyötä tarvitaan mutta valtiovallan tulee kunnioittaa kirkon oikeutta määrätä omista asioistaan. Kirkon ja valtion suhteiden kehityksessä lähdettiin jo 1860-luvulla erkanemaan vanhasta pohjoismaisesta valtiokirkkomallista. Kirkkolain säätämisessä kirkolle luotiin vahva autonomia ja kirkon ylimmäksi päättäväksi elimeksi perustettiin kirkolliskokous.

Siitä eteenpäin kirkon ja valtion suhteista on vähä vähältä purettu valtiokirkollisia piirteitä. Valtiovallan osuutta kirkon hallintoa ja toimintaa koskevassa päätöksenteossa on supistettu. Tänään valtion osallistuminen kirkon päätöksentekoon rajoittuu lähinnä siihen, että hallitus, presidentti ja eduskunta osallistuvat kirkkolain säätämiseen sekä siihen, että yksi edustaja kirkolliskokouksessa on valtioneuvoston nimeämä.

Kirkkolain yksityiskohtaista sääntelyä siirrettiin vuonna 1994 kirkon oman päätösvallan piiriin kuuluvaan kirkkojärjestykseen ja kirkon vaalijärjestykseen. Kuitenkin edelleen melko pienetkin muutokset kirkon hallinnossa ja toiminnassa edellyttävät hallituksen ja eduskunnan lainsäädäntöprosessia.

Kirkon itsehallintoa vahvistaisi entisestään, jos kirkkolakia kehitettäisiin yleispiirteisempään suuntaan, ja kirkon toiminnan ja hallinnon yksityiskohtaista sääntelyä siirrettäisiin kirkolliskokouksen omaan päätösvaltaan. Kirkkolainsäädännön kodifiointityön yhteydessä on erinomainen tilaisuus tarkastella kirkkolakia tästä näkökulmasta.

Kyrkans autonomi i förhållande till staten är mycket stark. Kyrkans autonomi skulle stärkas ytterligare om kyrkolagen utvecklades i mer allmän riktning och om kyrkomötet gavs allt mer beslutanderätt i fråga om den detaljerade regleringen av kyrkans verksamhet och förvaltning. Kodifieringen av kyrkolagstiftningen erbjuder ett utmärkt tillfälle att granska kyrkolagen ur det perspektivet.

 

Arvoisat kirkolliskokousedustajat!

 

Sain pöydälleni hiljattain esityksen, jonka liitteenä oli toistakymmentä lausuntoa ja päätöstä eri käsittelyvaiheista alkaen kirkkovaltuustosta, kirkkoneuvostosta, kirkkoherralta, tuomikapitulilta, maanmittaustoimistolta, maakuntamuseolta, museovirastolta, kirkkohallituksen kansliapäälliköltä ja arkkipiispalta. Monen portaan läpi käynyt esitys tuli opetusministeriöön, jossa sitä käsitteli yliarkkitehti ja lopulta kirkkoministeri. Päätös koski Peräseinäjoen sankarihautausmaan nimikilpien tekstin taustan syventämistä muutamalla millimetrillä. Vastaavat pöydälleni päätyneet esitykset ovat koskeneet mm. kirkon valaistuksen uudistamista ja hautausmaan aidan korjaamista. En kyseenalaista kulttuurihistoriallisten näkökohtien huomioimista enkä vähättele hienotunteisuutta vaativien päätösten merkitystä, mutta uskon, että päätökset olisi mahdollista tehdä huomattavasti yksinkertaisemmin ja sillä hallinnon portaalla, jolla on myös paras asiantuntemus.

Kirkolliskokous onkin saamassa esityksen kirkollisten rakennusten suojelua koskevien säännösten muuttamisesta, jossa luovuttaisiin alisteisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Esitys on kannatettava ja kannustan edelleen keventämään ja yksinkertaistamaan hallintoa ja päätöksentekoa.

Valtionhallinnossa, esimerkiksi sisäministeriössä tehdään parhaillaan uudistuksia, joiden tavoitteena on hallintorakenteiden ohentaminen, ydintoimintoihin keskittyminen ja toisaalta suorittavan työn vahvistaminen. Euro on tässä kovana konsulttina, vaikea taloustilanne pakottaa tekemään uudistuksia, jotka muutenkin olisivat järkeviä. Kirkko on saman haasteen edessä. Seurakuntien ja kirkon talouden näkymät lähivuosille heikkenevät. Kirkon jäsenmäärän väheneminen alkaa vaikuttaa voimakkaammin myös verotulojen kehitykseen. Tavoitamme huonosti erityisesti nuoria aikuisia, mikä on huolestuttavaa senkin takia, että yhä useampi lapsi jää kastamatta ja vaille kristillistä kasvatusta.

Seurakuntarakenteen uudistaminen liittyy osaltaan valmisteilla olevaan kuntarakenneuudistukseen. Seurakuntarajojen on lain mukaan seurattava kuntarakennetta. Jos kuntia yhdistetään, myös vastaavien seurakuntien on yhdistyttävä tai muodostettava seurakuntayhtymä. Kunnallisten palvelujen tuottamisen näkökulmasta tehdyt päätökset eivät aina johda seurakuntien toiminnan kannalta parhaaseen ratkaisuun. Onkin paikallaan etsiä uusia malleja, joissa seurakuntarakennetta voitaisiin kehittää kirkon omista lähtökohdista käsin.

Toisaalta myös seurakuntarakenteen kehittämisen taustalla on samankaltaisia tarpeita, joiden vuoksi kuntarakennetta ollaan uudistamassa. Erityisesti pienissä seurakunnissa hallinto voi olla vaikea järjestää yhtä tehokkaasti kuin suuremmissa yksiköissä. Seurakunta ei kuitenkaan ensi sijassa ole hallinnollinen ja taloudellinen kokonaisuus, vaan niiden kristittyjen yhteisö, jotka kokoontuvat viettämään yhteistä jumalanpalvelusta.

Tältä kannalta mielenkiintoisilta vaikuttavatkin ehdotetut mallit, joissa seurakunnat voisivat säilyä alueeltaan pienempinä jumalanpalvelus- ja lähiyhteisöinä ja ainoastaan taloudelliset ja hallinnolliset tehtävät keskitettäisiin laajempiin yksiköihin.

Tässä tilanteessa on erityisen tärkeä pitää huolta siitä, että niukkenevat voimavarat käytetään oikeisiin tarkoituksiin. Nyt on loistava hetki tehdä uusia linjauksia, joiden seurauksena toiminta ja tarmo keskittyvät ydintehtävään; ihmisten kohtaamiseen ja pitämään esillä kirkon ydinsanomaa Jeesuksesta, syntien sovittajasta, jotta hän voisi tulla rakkaaksi yhä useammalle ihmiselle.

 

Bästa kyrkomötesdelegater och publik!

 

Med dessa ord hälsar jag det nya kyrkomötet på statsrådets vägnar, och önskar er Guds välsignelse och ledning i beslutsfattandet som kommer att påverka vår kyrka och samhälle långt in i framtiden.

Hyvät kuulijat!

 

Näillä sanoilla tuon valtioneuvoston tervehdyksen työnsä aloittavalle uudelle kirkolliskokoukselle ja samalla toivotan teille Jumalan siunausta ja ohjausta tehdessänne kirkkomme ja yhteiskuntamme kannalta kauaskantoisia ratkaisuja!

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

 

Hämeenlinnan Paasikivi -seuran kuukausikokous

 

Hyvät kuulijat

 

Hyvä ystäväni työskentelee kehitysyhteistyölääkärinä Afganistanissa, ja hän kertoi, että siellä poliisin näkyminen julkisella paikalla herättää enemmän pelkoa ja levottomuutta kuin turvallisuutta, toisin kuin Suomessa. Kävin työmatkalla Kosovossa, jossa ongelmana on viranomaisten korruptio. On vaikea saada investointeja maahan, jos luottamus puuttuu. Tyttäreni oli viime syksyn vapaaehtoistyössä Ghanassa vammaisten lasten koulussa. Häneltä varastettiin käteiskassa majapaikassa, mutta paikalliset neuvoivat, että poliisiin ei kannata ottaa yhteyttä. Se vain tuottaisi ongelmia. Valitettavasti monessa maassa poliisi on syvästi korruptoitunut, palvelujen vastineeksi tarvitaan rahaa ja rangaistuksia voidaan välttää maksamalla.

 

Suomessa on hyvin koulutettu, tehtäväänsä huolella valittu ja työmoraaliltaan vahva poliisikunta. Poliisiin luotetaan ja poliisin läsnäoloa toivotaan. Suomalaispoliisit ovat johtaneet ja toteuttaneet tai olleet kutsuttuina kouluttajina esimerkiksi Itä-Afrikassa, Namibiassa, Afganistanissa ja Palestiinalaisalueella. Viron itsenäistymisen jälkeen Suomen poliisi panosti voimakkaasti Viron poliisin kehittämiseen. Suomen poliisi on osallistunut poliisien kouluttamiseen viimeisen viiden vuoden aikana Lähi-Idässä ja parhaillaan EU:n Twinning-hankkeessa Jordaniassa. Arabikevään kokeneista Tunisiasta ja Egyptistä on lähestytty Suomea tunnustellen mahdollisuuksiamme auttaa poliisikoulutuksen kehittämisessä.

 

Turvallisuus voisi nousta suomalaiseksi vientituotteeksi. Vaihtosuhteemme on huolestuttavasti heikentynyt 2000-luvun alusta lähtien. Tuonti- ja vientihintojen kehitys on ollut maallemme epäedullinen ja vaihtosuhde on heikentynyt vuoden 2000 jälkeen noin 10 prosenttia. Tavaroiden tuontihinnat ovat nousseet vuodesta 2000, mutta vientihinnat ovat jääneet suurin piirtein vuoden 2000 tasolle. Olemme yhä enemmän bulkkitavaran tuottajia eikä palvelujen ja hyödykkeiden jalostusta ole pystytty nostamaan riittävästi. Turvallisuusala voisi olla yksi nouseva suomalainen vientisektori. Suomalaiseen turvallisuuteen luotetaan. Julkiset turvallisuusviranomaisemme, esimerkiksi poliisi tai rajavalvonta ovat hyvässä kansainvälisessä maineessa ja toisaalta yksityiseltä turvallisuusalalta löytyy yritteliäisyyttä tuotteistaa palveluja ja turvallisuushyödykkeitä. Julkisen ja yksityisen turvallisuusalan yhteistyöllä voisi löytää uusia kehityskohteita niin maamme oman turvallisuuden parantamiseksi kuin sen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen saavuttamiseksi, että maamme on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Samalla yhteistyöllä voisimme viedä turvallisuutta hyödykkeinä ja palveluina myös muihin maihin.

 

Poliisin tehtävänä on ja tulee olemaan turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Lähivuosina poliisin on kuitenkin varauduttava koko sisäasiainhallinnon tavoin suunnittelemaan toimintansa aleneviin kehyksiin. Olemme eläneet yli varojemme ja talouden tasapainottaminen sekä siihen liittyvät menosäästöt ovat välttämättömiä myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Uutiskuvat Kreikasta ovat meille varoittava muistutus siitä, miten hallitsematon velkaantuminen voi syöstä maan myös syviin turvallisuusongelmiin. Vaikka poliiseja seisoo kaduilla puolen metrin välein, kerrostaloja poltetaan ja kauppoja ryöstellään.

 

Poliisin määrärahatilanne tämän vuoden osalta ei ole niin synkkä kuin hallituksen aloittaessa toimintansa näytti. Hallitusohjelmaan sisältyvää 10 miljoonan euron leikkausta poliisin määrärahoihin ei toteuteta vielä, vaan täysimääräisesti vasta vuonna 2015. Harmaan talouden torjuntaan lisättiin poliisin määrärahoihin 5,6 miljoonaa euroa ja eduskunta teki päätöksen 2,6 miljoonan euron lisäyksestä tämän vuoden talousarvioon. Tällä pystytään työllistämään 50 poliisia ja osa tästä rahasta on korvamerkitty varsin ajankohtaiseen terrorismin torjuntaan.

Lisäksi poliisin määrärahoihin on tälle vuodelle viiden miljoonan euron erillisrahoitus työttömien poliisien palkkaamiseen, mikä mahdollistaa 100 nuoren poliisin työllistymisen.

 

Tulevien vuosien vahva painopiste on poliisin toiminnan kehittämisessä, jotta voidaan parantaa esimerkiksi poliisiyksiköiden ja niiden henkilöstön osaamista ja kykyä reagoida muutoksiin. Suuntaa tulee antamaan sisäasiainministeriön työryhmän tämän kuun lopussa valmistuvat linjausesitykset. Niiden pohjalta hallitus hyväksyy poliisin resursseista pidemmän aikavälin suunnitelman ja niiden pohjalta linjataan myös poliisien tehtävien toteutumista ja kustannustehokkuutta tukeva palveluverkkorakenne. Kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta tärkeintä ovat ammattitaitoiset poliisimiehet ja -naiset, ei niinkään poliisilaitosten seinät. Tavoitteena on edelleen keventää hallintoa, etsiä säästöjä tilakustannuksista sekä kehittää sähköistä asiointia. Painopistettä tulee siirtää operatiivisen poliisin kenttätoimintaan ja rikostutkintaan. Poliisihallitus on osaltaan aloittanut myös oman poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jossa käydään läpi poliisitoiminnan koko kirjo rikostorjunnasta hankintoihin ja lupahallinnosta hälytystehtäviin. Poliisihallitus tulee päivittämään myös henkilöstöstrategiansa, jolla luodaan edellytykset henkilöstön kestävälle työhyvinvoinnille.

 

Hyvät kuulijat

 

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksella on kolme painopistealuetta, jotka ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Arjen turvallisuuden parantaminen on yksi hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Syrjäytyminen on tärkein sisäisen turvallisuutemme haaste.

 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on 32 500 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Heitä ei näy missään tilastoissa. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) varoittaa Suomea nopeasti uhkaavasta työvoimapulasta. Vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan runsaat 150 000 uutta työntekijää.

 

Väestön ikääntyessä pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää ja terveempää. Nuorten ikäluokkien syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat merkitsevät suuria kustannuksia koko yhteiskunnalle. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

 

Työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyneet, päihdeongelmaiset nuoret miehet työllistävät poliisia sekä terveydenhuoltoa ja täyttävät vankilat ja lisäksi päätyvät ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Väkivalta kasaantuu Suomessa voimakkaasti. Uhrien profiili on samankaltainen kuin väkivallan tekijöiden. Tutkimusten mukaan 1 prosenttiin väestöstä kohdistuu 67 % kaikista väkivallan teoista.

 

Syrjäytymisen juuret ovat usein jo lapsuudessa. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan rikokseen toistuvasta syyllistyneistä lapsista 70 % oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa ennen ensimmäistä rikollista tekoa, joka oli tullut viranomaisten tietoon. Ongelmiin joutuneilla lapsilla on yleensä taustalla useita ongelmia, kuten rikkinäinen perhe, päihdeongelmia ja koulupudokkuutta.

 

Runsas ja humalahakuinen alkoholinkäyttö on suurin yksittäinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Vuonna 2010 liikennetapaturmissa kuolleista neljännes oli alkoholin vaikutuksen alainen. Hukkuneista yli puolet ja tulipaloissa menehtyneistä lähes puolet oli humalassa. Henkirikoksissa noin 80 prosentissa tapauksista joko uhri tai tekijä oli humalassa tekohetkellä. Ongelma ei ole vain alkoholin suurkuluttajat, joita myös rappioalkoholisteiksi kutsutaan. Ongelmana on se, että kaikki, niin nuoret ja vanhat kuin myös miehet ja naiset, juovat entistä enemmän ja että alkoholista on tullut kiinteä osa vapaa-ajan viettoa ja sosiaalista elämää. Alkoholia saa R-kioskista, sitä juodaan urheilutapahtumissa ja lähes kaikissa tilaisuuksissa, joihin ihmiset kokoontuvat. Ravintolaan mennessä juodaan kunnon pohjat kotona ja juomista jatketaan ravintoloissa, jotka lähes kaikki ovat auki aamuneljään. Ravintoloiden sulkeutumisen jälkeen syntyy humalaisten, väsyneiden ja nälkäisten juhlijoiden välillä helposti suukopua, joka voi johtaa vakavaan väkivaltaan. Olen saanut monia vetoomuksia kentällä työskenteleviltä poliiseilta sen puolesta, että ravintoloiden aukioloaikoja lyhennettäisiin.

 

Usein käytetään sanaa massarikollisuus silloin, kun tarkoitetaan päivittäin tapahtuvia rikoksia jotka eivät saa suurta huomiota mediassa. Jos näihin massarikoksiin ei puututa, voi se antaa rikoksen tekijöille viestin siitä, että rikosten tekemistä voidaan jatkaa eikä siitä seuraa mitään.

 

Erityisesti nuorten tekemiin rikoksiin tulee puuttua välittömästi. Monen nuoren tulevan elämän kannalta on ollut ratkaiseva merkitys sillä, onko hänen rötöstelyynsä puututtu nopeasti vain onko hän saanut jatkaa pikkurikosten tekemistä aina siihen asti, että niistä tulee niin vakavia että niiden seuraukset ovat myös vakavia. Kun nuori oppii rikolliseen elämäntapaan, johon usein liittyy myös runsasta päihteiden käyttöä ja väkivaltaa, on elämänmuutoksen tekeminen hyvin vaikeaa ja usein jopa mahdotonta. Viranomaisten nopea puuttuminen nuorten rötöstelyyn tukee myös vanhempien kasvatustyötä. Perheen sisäinen tilanne saattaa joskus olla solmussa ja silloin ulkopuolelta tuleva puuttuminen antaa lisää voimia myös vanhemmille selvitä vaikeasta tilanteesta.

 

Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka avulla voidaan varhaisessa vaiheessa ehkäistä kasvavia ongelmia. Joustavat perhevapaat, tasokas kouluterveydenhuolto, ennalta ehkäisevä kotiapu ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat kansantalouden kannalta kannattava sijoitus. Lapsen ja nuoren turvalliseen kehitykseen panostaminen tuottaa hyvinvointia ja työkykyä hänen koko elinkaarensa ajan. Työ-, opiskelu- tai työpajapaikan tulee olla jokaisen oikeus eikä vain aktiivisten mahdollisuus tai viranomaisten pyrkimys. Juuri tähän pyritään hallitusohjelmaan kirjatulla nuorten yhteiskuntatakuulla.

 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskunnan vastuuta. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt voivat omalla toiminnallaan tukea perheitä kasvatustyössä sekä tukea nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä.

 

Hyvät kuulijat

 

Hallituksen päätöksen mukaisesti kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu on käynnissä. Ohjelmassa määritellään, miten Suomessa tullaan parantamaan kansalaisten turvallisuutta tulevien vuosien aikana. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuvat kaikki ministeriöt ja keskeiset asiantuntijat, ja sen valmistelussa on mukana myös järjestöt ja elinkeinoelämä. Ohjelma valmistuu toukokuussa tänä vuonna, ja siinä päätetyt asiat tullaan toimeenpanemaan niin alueellisesti kuin myös paikallisesti.

 

Hallitus on linjannut, että arjen turvallisuuden parantaminen tulee olla sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeistä sisältöä. Tämän mukaisesti ohjelmassa päätetään muun muassa käytännön toimista nuorten turvallisuuden parantamiseksi, alkoholista ja muista päihdehaitoista johtuviin turvallisuusuhkiin puuttumiseksi ja lähiympäristön turvallisuuden lisäämiseksi. Arjen turvallisuuden parantaminen edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä.

 

Varsin harvoin tullaan ajatelleeksi, että poliisin toimivaltuudet ovat hyvin rajalliset. Poliisi pystyy toimimaan vasta siinä vaiheessa, kun kysymys on rikosepäilystä tai yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta. Esimerkiksi nuoren kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että nuori on voinut tehdä vaikkapa kymmenen rikosta jotka eivät ole tulleet poliisin tietoon ennen kuin hän ensimmäisen kerran joutuu tekemisiin poliisin kanssa. Sosiaaliviranomaiset voivat puuttua tilanteeseen jo paljon aiemmin. Yhteiskunnan resurssien käytön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että viranomaiset toimivat nykyistä enemmän yhdessä. Yhteistyön seurauksena viranomaisilla on käytössään paljon enemmän keinoja puuttua sellaiseen kehitykseen, joka saattaa jatkuessaan johtaa vakaviin seurauksiin niin yksilölle itselleen kuin myös yhteiskunnalle.

 

Hyvät kuulijat

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vahvuuksia, jotka edistävät turvallisuutta. Näitä ovat muun muassa luottamus toisiin ihmisiin, instituutioihin ja viranomaisiin, tyytymättömyyden kanavoituminen poliittisen järjestelmän kautta, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja lainkuuliaisuuden perinne. On tärkeää pitää huolta näistä vahvuuksista myös jatkossa.

Taloudellinen tilanne on haasteellinen, mutta siitä on mahdollista selvitä. Monesti on sanottu, että suomalainen on parhaimmillaan silloin, kun edessä on haasteita ja vaikeita asioita. Uskon, että perinteisellä suomalaisella sisulla, hyvällä yhteistyöllä ja uudistumiskyvyllä selviämme myös tulevista haasteista.

Poliittinen katsaus KD:n eduskuntaryhmän talvikokouksessa

Eduskuntaryhmän talvikokous 2012

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: POLIITTINEN KATSAUS

Tampere 3.2.2012 klo 14:00

 

Hyvät ystävät!

Vastuu tekee pienestä suuren! Kannamme kokoomme nähden suurta vastuuta suomalaisesta yhteiskunnasta vaikeana aikana. Meillä on mittava määrä kunnallisia luottamustehtäviä, eduskuntaryhmä, vastuu hallituksessa ja maamme sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeriö johdettavana sekä europarlamentaarikko esikuntineen. Presidentinvaalikampanjan ensimmäisellä kierroksella puolueemme arvot ja linjaukset olivat ehdokkaamme ansiosta edustavasti esillä.

Aika usein vaalikentillä olen joutunut kuuntelemaan sitä, miten puoluettamme kehutaan, mutta emme saa kuitenkaan ääntä, sillä meidän kauttamme ei voi vaikuttaa. Nyt tämän perustelun voi helposti kumota. Meidän kauttamme voi todellakin vaikuttaa.

Kunnallisvaaleissa asetamme ehdolle niitä, jotka päättävät ihmisten arjen keskeisistä asioista. Kunnanvaltuutetuilla on paljon enemmän valtaa kansalaisten tärkeinä pitämistä asioista, palveluista, ympäristöstä ja arjen sujumisesta – kuin usein ajatellaan. Tässä vaikuttamisessa tarvitsemme vahvaa kristillisdemokraattista osaamista. Tiukan talouden aikana tarvitaan ennen muuta arvopuoluetta niitä, jotka osaavat laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen.

Alkanut vuosi tulee olemaan hallitustyöskentelyssä juuri taloustilanteen kannalta erityisen haasteellinen. Eurooppaa ravisteleva velkakriisi on opettanut, että ainoastaan hoitamalla taloutemme vastuullisesti varmistamme itsemääräämisoikeutemme. Suomen velanhoitokykyyn luotetaan edelleen ja velkaosuutemme suhteessa BKT:hen ei ole ylittänyt tasoa, josta ei enää omin voimin olisi paluuta. Kuitenkin velkamme on suurempi kuin koskaan, lähes 90 miljardia euroa. Mekin olemme eläneet ja edelleen elämme yli varojemme.

 

Hallitusohjelmassa sitouduimme siihen, että hallitus toteuttaa uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viimeisimmän suhdanne-ennusteen mukainen keskimääräinen 1,4 prosentin kasvu vuosina 2012-2015 merkitsee sitä, että hallitusohjelmassa sovitut 2,5 miljardin euron sopeutustoimet eivät tasapainota valtiontaloutta eivätkä taita velkaantumista vuoteen 2015 mennessä. Velkasuhteen kasvun taittaminen edellyttäisi 3,5 miljardin euron lisäsopeutusta ja valtion alijäämän supistaminen 1 prosenttiin edellyttäisi 5 miljardin euron lisäsopeutusta.

Ennen hallituksen strategiaistuntoa odotamme uusia suhdanne-ennusteita, jotka toivon mukaan toisivat näitä lukuja valoisammat näkymät tulevaisuuteen. Se on kuitenkin selvää, että talouskasvu ei lähivuosina ole sitä tasoa, että se poistaisi tyystin lisäsopeutustarpeen. Jos pelkällä kasvulla haluttaisiin päästä hallitusohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin talouden tasapainottamisesta, tarvittaisiin 5 %:n kasvu.

Valtiontalouden lyhyen aikavälin tasapainottamisen lisäksi tarvitsemme pitkän tähtäimen kestävyysvajeen ratkaisua. Väestön ikääntyminen aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita julkiseen talouteen. Rakennepolitiikkaa tarvitaan pidentämään työuria, nostamaan työllisyysastetta, lisäämään suomalaisen työn määrää ja tuottavuutta ja keventämään hallintoa. Yksi konkreettinen keino on hallituksen kuntauudistus. Kunnat velkaantuvat tällä hetkellä miljardi euroa lisää vuosittain. Kuntien velka kasvaa lähes kahdeksankertaiseksi vuoteen 2020 mennessä, mikäli sopeuttaminen tehdään pääasiassa velkarahalla. Jos taas sopeutus tehtäisiin pääasiassa veroprosenttia korottamalla, vuonna 2020 keskimääräinen veroprosentti olisi 26 ja vuonna 2024 29.

Rakenteiden uudistaminen ja hallinnon keventäminen on paljon parempi vaihtoehto kuin palveluista karsiminen, mikä vaikuttaisi kielteisesti heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.

Kristillisdemokraatit asettavat kuntauudistukselle kaksi keskeistä tavoitetta: lähidemokratian ja lähipalvelujen turvaamisen. Kuntalainen ei niinkään tarvitse kunnantaloa vaan päiväkotia, koulua, terveyspalveluja ja vanhainkotia. Kuntakoon suureneminen ei tarkoita eikä saa tarkoittaa lähipalvelujen heikkenemistä. Kuntayhtymien ja pienten peruskuntien oloissa voidaan yhtä lailla tehdä huonoja päätöksiä palveluverkon ohentamisesta kuin kuntaliitoksissa tai nykyisissä kuntarakenteissa.

Lähidemokratia merkitsee sitä, että kansalaisten suorilla vaaleilla valitsemat valtuutetut päättävät arjen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tällä hetkellä kuntakenttä on niin hajanainen, että käytännössä suurimmassa osassa kuntia kansalaisten kannalta tärkeimmistä kysymyksistä ei tehdä päätöksiä kuntien valtuustoissa vaan ylikunnallisissa hallintoelimissä. Yli 80 prosentissa maamme kunnista sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan erilaisissa yhteenliittymissä.

Kuntakoon kasvaessa tarvitsemme kunnanvaltuustojen alaisuudessa toimivaa kunnanosademokratiaa, jonka kautta voidaan vaikuttaa oman kotiseudun kehitykseen ja pitää yllä kotiseutuidentiteettiä.

Kuntakapinaryhmittymä ehdotti kuntapalvelujen kaventamista niin että erikoissairaanhoidon palvelut siirrettäisiin valtion hoidettaviksi. Siinä mallissa päätösvalta tältä osin keskitettäisiin Helsinkiin ja samalla nostettaisiin merkittävä raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Terveydenhuollon järjestämisen kannalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja tulee pikemmin raivata pois kuin pystyttää lisää. Jos erikoissairaanhoito tulisi valtion vastuulle, kuntien kustantamassa perusterveydenhuollossa nousisi paine vyöryttää tehtäviä ja vastuita valtion maksettaviksi. Yhteinen maksajataho tukee saumattomien hoitoketjujen kehittämistä ja hoidon oikeaa porrastamista.

Hyvä ystävät.

 

Kestävyysvajeen ratkaisussa aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt syrjäytymisen ehkäisy.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on 32 500 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Heitä ei näy missään tilastoissa. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) varoittaa Suomea nopeasti uhkaavasta työvoimapulasta. Vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan runsaat 150 000 uutta työntekijää.

 

Väestön ikääntyessä pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää ja terveempää. Nuorten ikäluokkien syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat merkitsevät suuria kustannuksia koko yhteiskunnalle. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

 

Työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyneet, päihdeongelmaiset nuoret miehet työllistävät poliisia sekä terveydenhuoltoa ja täyttävät vankilat ja lisäksi päätyvät ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Väkivalta kasaantuu Suomessa voimakkaasti. Uhrien profiili on samankaltainen kuin väkivallan tekijöiden. Tutkimusten mukaan 1 prosenttiin väestöstä kohdistuu 67 % kaikista väkivallan teoista.

 

Syrjäytymisen juuret ovat usein jo lapsuudessa. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan rikokseen toistuvasta syyllistyneistä lapsista 70 % oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa ennen ensimmäistä rikollista tekoa, joka oli tullut viranomaisten tietoon. Ongelmiin joutuneilla lapsilla on yleensä taustalla useita ongelmia, kuten rikkinäinen perhe, päihdeongelmia ja koulupudokkuutta.

 

Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka avulla voidaan varhaisessa vaiheessa ehkäistä kasvavia ongelmia. Joustavat perhevapaat, tasokas kouluterveydenhuolto, ennalta ehkäisevä kotiapu ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat kansantalouden kannalta kannattava sijoitus. Lapsen ja nuoren turvalliseen kehitykseen panostaminen tuottaa hyvinvointia ja työkykyä hänen koko elinkaarensa ajan. Työ-, opiskelu- tai työpajapaikan tulee olla jokaisen oikeus eikä vain aktiivisten mahdollisuus tai viranomaisten pyrkimys. Juuri tähän pyritään hallitusohjelmaan kirjatulla nuorten yhteiskuntatakuulla.

 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskunnan vastuuta. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt voivat omalla toiminnallaan tukea perheitä kasvatustyössä sekä tukea nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä.

 

Hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti sisäministeriössä valmistellaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Siinä on tarkoitus esittää ratkaisuja arjen turvallisuuden kannalta keskeisimpiin ongelmiin tavoitteena se, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vahvuuksia, jotka vahvistavat turvallisuutta. Näitä ovat muun muassa luottamus toisiin ihmisiin, instituutioihin ja viranomaisiin, tyytymättömyyden kanavoituminen poliittisen järjestelmän kautta, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja lainkuuliaisuuden perinne. On tärkeää pitää huolta näistä vahvuuksista myös jatkossa.

Istuin lauantai-iltana tyttäreni kanssa saunassa. Hän jutteli minulle aikansa ja sitten totesi, että ”sinä teeskentelet hyvin kuuntelemista vaikka oikeasti ajattelet ihan muuta”. Valitettavasti tytär oli oikeassa, nyökyttelyllä ja silmiin katsomalla ei omaa lasta pysty hämäämään.

Tätä kirjoittaessani ministeripäiviä on kertynyt tasan puoli vuotta. Työtahti on ollut kova, työpäivät ovat venyneet pitkiksi ja pieninä vapaahetkinäkin työajatukset valtaavat mielen.

Kulunut vuosi on ollut työteliäs myös koko puolueväelle. Eduskuntavaalit, hallitusneuvottelut ja hallitustyöskentely sekä käynnistynyt presidentinvaalikampanja ovat olleet innostavia haasteita, mutta samalla ne ovat varmasti vieneet voimia niin eduskuntaryhmältä, puoluekonsernin työntekijöiltä kuin aktiiviselta jäsenistöltä.

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoi kerran sosiaali- ja valiokunnan kuulemisessa että se, mitä suomalaisissa kodeissa ennen muuta tarvittaisiin, ovat sielun suvantohetket – sellaiset hetket, jolloin ei ole minnekään kiirettä, ei aikatauluja eikä vaatimuksia ja jolloin voidaan vain nauttia läheisten seurasta.

Kiitän sinua lämpimästi ahkeroinnistasi yhteisestä haasteessamme turvallisemman ja onnellisemman Suomen rakentamiseksi! Nyt on aika levätä. Joulun seutu merkitsee mahdollisuutta keskittyä kaikkein oleellisimpaan, läheisten ja rakkaitten yhteyteen ja joulun ihmeeseen. Mikä voisi olla suurempi ihme kuin se, että Jumala, kaiken Luoja tuli ihmiseksi, yhdeksi meistä?

Hän tuli avuttomaksi vauvaksi vaatimattomiin oloihin, osalliseksi ihmiskunnan raadollisesta todellisuudesta, kärsimyksestä ja heikkoudesta, ja lopulta kuolemaan puolestamme ristillä, sovittamaan syntimme ja syyllisyytemme. Tämän sanoman äärellä on hyvä levätä.

 

 kolumni on julkaistu kd-lehdessä 22.12.2011

Poliisien valatilaisuus 16.12.2011, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

 

Hyvät vastavalmistuneet ja tutkinnon suorittaneet poliisit,

Hyvä juhlayleisö,

Bästa nya poliser från polisyrkeshögskolan, ärade festpublik

 

Hyvä ystäväni työskentelee kehitysyhteistyölääkärinä Afganistanissa, ja hän kertoi, että poliisin näkyminen julkisella paikalla herättää enemmän pelkoa ja levottomuutta kuin turvallisuutta, toisin kuin Suomessa. Kävin toissa viikolla Kosovossa, jossa ongelmana on viranomaisten korruptio. Tyttäreni palasi viime viikolla Ghanasta, jossa hän oli vapaaehtoistyössä vammaisten lasten koulussa. Häneltä varastettiin käteiskassa majapaikassa, mutta paikalliset neuvoivat, että poliisiin ei kannata ottaa yhteyttä. Se vain tuottaisi ongelmia. Valitettavasti monessa maassa poliisi on syvästi korruptoitunut, palvelujen vastineeksi tarvitaan rahaa ja rangaistuksia voidaan välttää maksamalla.

Tätä taustaa vasten olen kiitollinen siitä, että saan seistä tämän upean joukon edessä

 

Voimme olla ylpeitä teistä ja siitä, että Suomessa on hyvin koulutettu, tehtäväänsä huolella valittu poliisikunta. Poliisiin luotetaan ja poliisin läsnäoloa toivotaan. Vain harvassa Euroopan maassa poliisimiehet ja -naiset saavat vähintään kolmen vuoden korkeatasoisen ja monipuolisen koulutuksen kuten te nyt valmistuvat olette saaneet. Jo tähän koulutukseen hakijoiden määrä kertoo, että poliisiammattikorkeakoulussa opiskelee Suomen huippua. Tänäkin vuonna hakijoita oli yli 1 700 ja heistä vain noin 14 % pääsee opiskelemaan. Poliisin työn onnistuminen edellyttää, että poliisi näkyy kentällä, ihmiset luottavat poliisin kykyyn turvata arjen elämää ja ratkaista niitä rikoksia, joita ihmiset kohtaavat.

 

Suomen poliisin ammattitaito on myös maailmalla tunnettu vientituote. Suomalaispoliisit ovat johtaneet ja toteuttaneet tai olleet kutsuttuina kouluttajina esimerkiksi Itä-Afrikassa, Namibiassa, Afganistanissa ja Palestiinalaisalueella. Viron itsenäistymisen jälkeen Suomen poliisi panosti voimakkaasti Viron poliisin kehittämiseen. Suomen poliisi on osallistunut poliisien kouluttamiseen viimeisen viiden vuoden aikana Lähi-Idässä. Parhaillaan Suomi osallistuu EU:n Twinning-hankkeeseen Jordaniassa. Arabikevään kokeneista Tunisiasta ja Egyptistä on lähestytty Suomea tunnustellen mahdollisuuksiamme auttaa poliisikoulutuksen kehittämisessä. Suomalaisen turvallisuusosaamisen vienti on kannatettavaa, mutta panostukset eivät saa olla pois sisäministeriön poliisimäärärahoista tai suomalaisen poliisikoulutuksen määrärahoista. Koulutus tulee kustantaa kyseisen valtion toimesta, EU:n tai ulkoministeriön kehitysyhteistyö- tai siviilikriisinhallintamäärärahoista. Teidän osaamisenne on siis haluttua ja yhä kysytympää vientituotetta.

 

Teillä hyvät vastavalmistuneet on tänään juhlan aika. Valmistutte Suomen maan, suomalaisen arjen turvaksi. Olen ylpeä siitä, että meillä on kaltaisianne naisia ja miehiä, jotka ovat valmiita toimimaan yhteiseksi hyväksi asettaen toisinaan jopa oman turvallisuutenne vaaraan muiden turvallisuuden puolesta. Erityisen ylpeitä ovat teidän opettajanne ja läheisenne, joille kuuluu tänään myös lämmin kiitos. Te valmistuvat olette ahkeroineet työharjoittelussa, ammattiopinnoissa ja kenttätyöjaksoilla. Suorittamalla koko koulutuksen, olette todistaneet olevanne poliisin ammatin arvoisia. Kansalaiset luottavat teihin, koska kokemukset poliisin toiminnasta ja erityisesti kokemukset poliisin kohtaamisesta ovat olleet myönteisiä. Varjelkaa työssänne ja asiakaskohtaamisissanne tätä luottamuksen perustaa.

 

Bästa nya poliser,

ni som idag blir klara med er utbildning får färdigheter att tjäna för Finlands och finländarnas trygghet. Jag är glad att se att vi har sådana män och kvinnor som ni som står färdiga att anta utmaningarna och ansvaret som polisyrket idag bjuder på. Jag är också glad och tacksam över att några av er har valt att utbilda sig till polisyrket på svenska. I regeringsprogrammet har regeringspartierna enats om att trygga den svenskspråkiga polisutbildningen också i fortsättningen. Den svenskspråkiga utbildningen är viktigt med tanke på Finlands tvåspråkighet och speciellt för de särskilda behov och krav som ställs på de poliser som arbetar i Finlands tvåspråkiga regioner.

 

Poliisin eettiset arvot on kirjoitettu poliisivalaan, jonka te kohta annatte. Vala pohjautuu poliisin neljään valittuun arvoon, jotka ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi.

 

Arvokirjaukset eivät ole juridisesti sitovia normeja, mutta näillä moraalisesti velvoittavilla lausumilla poliisi kertoo myös organisaation ulkopuolelle toimintatavoistaan. Poliisin tulee toimia yhdenmukaisesti samojen arvojen ja eettisten toimintamallien mukaan koko maassa ja kohdella kaikkia kohtaamiaan ihmisiä yhdenvertaisesti. Ihmisten tulee tietää, millaista palvelua poliisi tarjoaa. Palveluperiaate kuvaa poliisin työn perimmäistä tavoitetta: poliisi on olemassa, jotta muut voisivat elää ja tehdä työnsä turvallisesti.

 

Arvojen näkymisen ja arvojohtamisen merkitys työssä ovat entisestään korostuneet. Perus- ja ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta huolehtiminen ovat etulinjassa, kun puhutaan hallitusohjelman sisäisen turvallisuuden toimintalinjoista. Hyvä turvallisuustilanne ja vahva turvallisuuden tunne ovat tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä. Valtioneuvoston toiminnassa keskeisintä turvallisuustyötä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Poliisi toteuttaa tätä torjumalla yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantavia uhkia ja kansainvälistä ja rajat ylittävää ammattimaista rikollisuutta sekä turvaamalla perustavaa laatua olevien oikeuksien toteutumista.

 

Olette peruskoulutuksessanne saaneet hyvät lähtökohdat ja vala, jonka annatte, antaa teille poliisin työhön toimintamallin. Lupaatte mm tahtoa parhaan kykynne ja taitonne mukaan käyttäytyä aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla, kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia, olla oikeudenmukainen sekä toimia koko työyhteisön parhaaksi. Hyvän työyhteisön tulos on enemmän kuin sen yksittäisten jäsenten erikseen tekemät työt.

 

Hyvät vastavalmistuneet ja tutkinnon suorittaneet poliisit,

 

Valmistutte tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa.

 

Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat. Valitettavasti samalla myös valtaosa vanhoista uhkakuvista säilyy ennallaan tai jopa kasvaa kuten tavanomainen massarikollisuus ja perinteisen syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat: väkivaltarikollisuus, ryöstöt ja myös liikennerikkomukset.

 

Hallitus on ohjelmassaan ja lähivuosien budjettiesityksissään vastaamassa haasteisiin poliisin osalta kahdella ”kärjellä”. Parhaillaan laaditaan kolmatta sisäisen turvallisuuden ohjelmaa laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta sekä valmistellaan linjausesityksiä poliisin resurssien pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelmaksi.

 

Hyvä juhlayleisö,

 

Poliisin tehtävänä on ja tulee olemaan turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Lähivuosina poliisin on kuitenkin varauduttava koko sisäasiainhallinnon tavoin suunnittelemaan toimintansa aleneviin kehyksiin. Olemme eläneet yli varojemme ja talouden tasapainottaminen sekä siihen liittyvät menosäästöt ovat välttämättömiä myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.

Poliisin määrärahatilanne ensi vuoden osalta ei ole niin synkkä kuin hallituksen aloittaessa toimintansa näytti. Hallitusohjelmaan sisältyvää 10 miljoonan euron leikkausta poliisin määrärahoihin ei toteuteta ensi vuonna, vaan täysimääräisesti vasta vuonna 2015. Harmaan talouden torjuntaan lisätään jo ensi vuonna poliisin määrärahoihin 5,6 miljoonaa euroa ja tänään eduskunta teki päätöksen 2,6 miljoonan euron lisäyksestä ensi vuoden talousarvioon. Tällä pystytään työllistämään 50 poliisia ja osa tästä rahasta on korvamerkitty varsin ajankohtaiseen terrorismin torjuntaan.

Lisäksi poliisin määrärahoihin on ensi vuodelle viiden miljoonan euron erillisrahoitus työttömien poliisien palkkaamiseen, mikä mahdollistaa 100 nuoren poliisin työllistymisen.

 

Tulevien vuosien vahva painopiste on poliisin toiminnan kehittämisessä, jotta voidaan parantaa esimerkiksi poliisiyksiköiden ja niiden henkilöstön osaamista ja kykyä reagoida muutoksiin. Suuntaa tulee antamaan sisäasiainministeriön poliisiosaston vetämän työryhmän ensi helmikuun lopussa valmistuvat linjausesitykset. Niiden pohjalta hallitus hyväksyy poliisin resursseista pidemmän aikavälin suunnitelman ja niiden pohjalta linjataan myös poliisien tehtävien toteutumista ja kustannustehokkuutta tukeva palveluverkkorakenne. Kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta tärkeintä olette te, hyvät ammattitaitoiset poliisimiehet ja -naiset, ei niinkään poliisilaitosten seinät. Tavoitteena on edelleen keventää hallintoa, etsiä säästöjä tilakustannuksista sekä kehittää sähköistä asiointia. Painopistettä tulee siirtää operatiivisen poliisin kenttätoimintaan ja rikostutkintaan. Poliisihallitus on osaltaan aloittanut myös oman poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jossa käydään läpi poliisitoiminnan koko kirjo rikostorjunnasta hankintoihin ja lupahallinnosta hälytystehtäviin. Poliisihallitus tulee päivittämään myös henkilöstöstrategiansa, jolla luodaan edellytykset henkilöstön kestävälle työhyvinvoinnille.

 

Hyvät vastavalmistuneet ja tutkinnon suorittaneet poliisit,

 

Vaikka valmistutte nyt poliisiammattikorkeakoulusta, haluan muistuttaa, että Suomen poliisikoulutusjärjestelmä antaa mahdollisuuden myös jatkokoulutukseen. Kannustan teitä pohtimaan uraanne ja tähtäämään sekä käytännön poliisityöhön että jatko-opintoihin. Koulutus kannattaa aina.

 

Toivotan teille onnea ja menestystä tulevissa poliisin tehtävissänne sekä erityisesti turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen tuottamisessa sekä rikollisuuden ja järjestyshäiriöiden ehkäisemisessä.

 

Bästa nya poliser,

 

Jag önskar er lycka till i era kommande polisuppdrag och speciellt med att jobba för trygghet och trygghetskänsla, med kriminalitet och förebyggande av ordningsstörningar. Håll en hög etisk nivå, kom ihåg att arbeta ur ett kundbetjäningsperspektiv och glöm inte att se till att ni själva mår gott i ert arbete.

 

Toimikaa eettisesti korkeatasoisesti, pitäkää mielessänne asiakasnäkökulma ja muistakaa oma hyvinvointinne.

Tiedote 9.11.2011

Julkaisuvapaa: heti

 

Sisäasiainministeri, puolueen puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen katsauksessaan puolueen työvaliokunnan kokouksessa 9.11.2011 11:00.

 

Perheiden velka-ahdinkoihin puututtava ennakoivasti

 

Maailmantalouden, korkojen ja markkinoiden heiluessa yhä useampi perhe on riskialtis talousvaikeuksille. Asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nopea kasvu yhdistettynä matalaan korkotasoon on johtanut siihen, että monella perheellä on ylisuuret velat suhteutettuna tuloihin ja riskinsietokykyyn. Pahimmillaan ylivelkaantuminen voi johtaa perhetragediaan.

Vain joitakin vuosia sitten velkakriisistä ei ollut tietoa ja Suomen kuten Euroopankin talous oli vahvassa kasvussa. Pelkästään kasvun varaan suunnitteleminen ei kuitenkaan ole kestävää. Samaan aikaan kun Eurooppa on vaurastunut, on ahneus saanut jalansijaa ja johtanut ylivelkaantumiseen. Eteläeurooppalaiset ovat eläneet leveämmin kuin olisi ollut varaa. Lihavina vuosina tulisi säästää laihoihin, jotta silloin olisi pelivaraa. Laihojen vuosien aikana on liian myöhään laittaa jotain pientä sukanvarteen. Sama opetus on sovellettavissa suomalaisten perheiden arkeen ja talouteen.

Kotitalouksien velkaantuminen voidaan katkaista vaatimalla lainoja myönnettäessä hyvää takaisinmaksukykyä ja riittävää omarahoitusosuutta. Pankkien tulisi kantaa aikaisempaa suurempaa vastuuta asuntovelan myöntämisessä ja käydä huolellisesti läpi asiakkaan työllisyys- ja taloudellista tilannetta. Myös asiakkaan tulevaisuuden näkymät työmarkkinoilla tulisi paremmin ottaa huomioon ja yhdessä tarkemmin miettiä, miten velallinen selviää mahdollisista erikoistilanteista, jossa kiinteistön arvo laskee, korko nousee tai tulotaso heikkenee. Samanlaista selvitystä tulisi myös tehdä, kun haetaan kulutusluottoja. Luotonantajilla tulisi olla vastuu selvittää, onko asiakkaalla muita lyhytaikaisia luottoja ja samalla asiakkaalla tulisi olla velvoite pyynnöstä ilmoittaa velkansa yhteismäärä luotonantajalle.

On etsittävä tarkoituksenmukainen tapa yhtenäistää talous- ja velkaneuvonnan palveluja ja kehittää sosiaalista luototusta yllättävien talousongelmien hoidossa. Käräjäoikeuksien käsittelemistä velkomis-kanteista yli puolet johtuu ns. pikavipeistä. Pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista. Selkeintä olisi kieltää pikavipit kokonaan.

 

 

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen pitää pelastusalan henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä keskeisenä asiana, jolla työuria alalla saadaan pidennettyä. – Työkyvystä ja työhyvinvoinnista pidetään tänä päivänä aiempaa parempaa huolta. Kehittämistyön tavoitteena on, että palomiesten ura jatkuu eläkeikään asti ja uran aikana kertynyttä kokemusta arvostetaan, ministeri sanoi tänään Jyväskylän keskuspaloaseman vihkiäisissä.

– Työurien pidentäminen onnistuu vain työhyvinvointiin satsaamalla. Uusi pelastuslaki edellyttää, että henkilöstö ylläpitää tehtävien edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Modernit, nykyaikaiset tilat ovat yksi työhyvinvointia parantavista tekijöistä, ministeri painotti.

Ministeri Räsänen kiitti puheessaan pelastusalan henkilöstöä, joka työskentelee vastuullisella alalla ja laittaa oman turvallisuutensa koetteelle muiden turvallisuuden puolesta.

– Ammattinsa osaava pelastusalan ammattilainen ei ota turhia riskejä, mutta joutuu silti vaaratilanteisiin. Tahdon kiittää teitä siitä, että tahdotte työskennellä vastuullisella alalla. Haluan myös kiittää läheisiänne siitä, että he omalta osaltaan kantavat yhteisen turvallisuuden vastuuta. Sen vastuun kantamista on myös elää arkea muistaen, että itselle rakas ihminen joutuu työssään vaaratilanteisiin, ministeri kiitti.

Ministeri Räsäsen mukaan suomalaisten turvallisuutta edistävät turvallinen ympäristö ja tehokas avunsaanti hätätilanteessa. – Ajattelen, että paloasema on yksi keskeinen turvallisuutta luova maamerkki kaupungissa. Arjen perusturvaa rakentaa myös se ennaltaehkäisevä työ, jota pelastusalan ammattilaiset tekevät, ministeri sanoi.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

 

Arvoisa juhlayleisö,

Kiitän lämpimästi kutsusta tulla puhumaan juhlaanne. Pelastuslaitoksen arki on työtä ja puurtamista, mutta nyt on juhlan aika.

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelmaan on kirjattu useita pelastusalaa joko suoraan tai välillisesti koskevia tavoitteita. Olemme käynnistäneet sisäministeriön johdolla muun muassa kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Ohjelma perustuu laajaan turvallisuuskäsitteeseen, jonka mukaan turvallisuus syntyy usean hallinnonalan sekä kansalaisyhteiskunnan hyvällä yhteistyöllä.  Turvallisuutta edistävät esimerkiksi turvallinen asuinympäristö ja avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Paloasema on yksi keskeisiä turvallisuutta luovia maamerkkejä rakennuksena, erityisesti siksi, että kaupunkilaiset tietävät tästä talosta löytyvän todellista apua hätätilanteisiin. Arjen perusturvallisuutta rakentaa myös se ennaltaehkäisevä työ, jota pelastusalan ammattilaiset tekevät.

Kahdesta aiemmasta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on jo kokemuksia. Toisessa ohjelmassa yhtenä kokonaisuutena on ollut kaupunkien turvallisuusohjelma. Tämän hankkeen toteuttamista ohjaavassa ohjausryhmässä oli mukana myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson.

Ilmastonmuutoksen myötä myrskyjen ja tulvien aiheuttamat onnettomuudet ovat lisääntymässä ja niiden aiheuttamat vahingot ovat vakavampia kuin aiemmin. Pelastustoiminta myrsky- ja tulvatilanteissa edellyttää useiden viranomaisten ja muiden tahojen osallistumista pelastustoimintaan ja vahinkojen jälkien korjaamiseen. Kokemukset viime vuoden heinä-elokuun myrskyistä ovat muistissa ja ne koskettivat myös Keski-Suomen pelastuslaitosta hyvin konkreettisesti.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa raportissaan vuoden 2010 kesämyrskyistä muun muassa parempaa varautumista ja tiedonkulun varmistamista laajoissa häiriötilanteissa. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti pelastuslaitosten tulee varautua entistä tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin erilaisiin häiriötilanteisiin. Yhtenä osana tätä parempaa varautumista on aluehallintovirasto roolin kehittäminen yhteisessä varautumisessa. Avien rooli on koordinoida ja huolehtia siitä, että pelastuslaitosten valmiussuunnitelmat ovat toimivia ja muodostavat muiden viranomaisten suunnitelmien kanssa kokonaisuuden. Sisäministeriö on käynnistänyt aluehallinnon yhteistä varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin koordinoivan hankkeen.

Hyvä juhlayleisö,

Tulemme liian harvoin ajatelleeksi sitä, että pelastusalalla toimivat ammattilaiset tekevät työtä, jossa he asettavat oman turvallisuuteensa koetteelle meidän muiden turvallisuuden puolesta. Ammattinsa osaava pelastusalan ammattilainen ei toki ota turhia riskejä, mutta voi silti joutua vaaratilanteisiin. Kiitän erityisesti teitä tänään siitä, että tahdotte työskennellä raskaalla ja vastuullisella alalla. Samalla haluan kiittää teidän vanhempianne, puolisoitanne ja muuta lähipiiriänne siitä, että he omalta osaltaan kantavat yhteisen turvallisuuden vastuuta teidän rinnallanne. Sen vastuun kantamista on myös elää arkea muistaen, että itselle rakas ihminen joutuu työssään vaaratilanteisiin.

Arvoisat kuulijat,

Uudistettu pelastuslaki tuli voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Sen mukaan ennalta ehkäisevä toiminta perustuu jatkossa entistä painokkaammin alueelliseen riskien arviointiin. Toimintamenetelmät ovat aikaisempaa enemmän pelastuslaitosten itsensä valittavissa.

Tavallisen avuntarvitsijan asemaan tulee vaikuttamaan pelastuslain myötä valmisteltava aiempaa asiakaslähtöisempi toimintavalmiusohje, joka on merkittävin pelastustoimintaa ohjaava asiakirja. Ohjeessa toimintavalmiusaika määritetään uudelleen siten, että jatkossa aletaan mitata todellista avun saantiaikaa eli sitä aikaa, joka kuluu avun saamiseen soitosta hätäkeskukseen. Uudistuksen johdosta palokuntien toimintatavat muuttuvat nykyiseen verrattuna ainakin siltä osin, että on luotava selkeät toimintatavat, milloin ensitoimenpiteet katsotaan tehdyiksi ja tehokas pelastustoiminta alkaneeksi.

Uudessa laissa korostetaan vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö on välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. Taajaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat muodostavat päätoimista henkilöstöä tukevan reservin. Vastuu pelastustoimesta ja varsinkin sen toimintaorganisaation ylläpitämisestä kuuluu pelastuslaitoksia ylläpitäville kunnille. Niinpä valtaosa sopimuspalokuntia koskevista ratkaisuista on kuntien ja asianomaisten pelastuslaitosten johdon päätöksistä ja toimintalinjauksista riippuvia. Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaaminen vastaisuudessakin edellyttää laajaa yhteistyötä eri viranomaisten ja alalla toimivien järjestöjen kesken.

Viime vuoden huhtikuun alussa tuli voimaan tärkeä paloturvallisuuteen liittyvä lakimuutos. Maassamme voi kaupata enää vain niin sanottuja itsestään sammuvia savukkeita. Tässä olemme ensimmäisenä Euroopassa ja neljäntenä koko maailmassa näyttämässä mallia muille tulipalojen todennäköisyyden pienentämisessä. Odotamme kiinnostuksella missä määrin tupakasta aiheutuneiden palokuolemien ja tulipalojen määrä kääntyy laskuun. Ensimmäiset tilastotiedot näyttävät hyvin lupaavilta.

Väestön ikääntyminen, muistisairauksien yleistymisen ja yksinasuvien vanhusten määrän kasvu aiheuttavat omat paloturvallisuusriskinsä asumismuodosta riippumatta. Tulemme tarvitsemaan uusia innovaatioita myös vanhusten paloturvallisuuden lisäämiseksi.

Viime hallituskaudella aloitettu hätäkeskusuudistus on puhututtanut paljon. Hätäkeskuslaitoksen visio on, että Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Uudistuksen tavoitteena on turvata tasapuoliset ja laadukkaammat palvelut väestölle ja hätäkeskuspalveluja käyttäville viranomaisille koko maassa, tasata henkilöstön työkuormaa ja täten lisätä työssä jaksamista. Tarkoitus on parantaa hätäkeskusten toimintavarmuutta ja kriisinsietokykyä verkottamalla hätäkeskukset ja yhdenmukaistamalla toimintamallit. Uudistuksella myös parannetaan palvelutasoa molemmilla kansalliskielillä. Valitettavasti näihin tavoitteisiin pääseminen annetuissa taloudellisissa rajoissa merkitsee hätäkeskusten määrän vähentämistä.

Hyvät kuulijat,

Jyväskylä on kirjallisuuskaupunki ja tahdon lukea teille kuvauksen eräästä suomalaisuuden tunnetuimmasta tulipalosta.

”Sitäpä nousi nyt yleinen kärhämä, jonka vilinässä palava päre viskattiin parvelta alas laattialle. siellä se pian, veljesten huomaamatta, viritti olkihin vilkkahan tulen. Niin kuin rinki veden pinnalla leviää tasan ja nopeasti kaikkialle, niinmyös tulen kirkas pyörö yhä suureni laattialla. Ulettui se korkeammalle yhä ja tuikkieli jo parven permantoa, ennen kuin huoneen asujamet äkkäsivät allansa vaaran. Mutta myöhään sen äkkäsivät, ehtiäksensä pelastamaan muuta kuin omat henkensä ja elikkojen, jotka löytyivät pirtissä. Laajalta jo aaltoilivat liekit, ja suuri oli hätä ja temmellys.” (Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä)

Impivaara paloi maan tasalle, mutta Jukolan veljeksissä oli sen verran orastavaa palokuntalaisjärkeä, että ihmishenget ja eläimet onnistuttiin säästämään. Noihin aikoihin itse asiassa perustettiin Suomen ensimmäinen palokunta vapaaehtoispohjalta. Tuttua tuossa Impivaaran palossa tänäänkin on alkoholin yhteys tulipaloihin. Nimittäin yli puolet tulipaloissa kuolleista on päihdyksissä tapaturmahetkellä.

Entisaikojen palojen rajuuteen vaikuttivat osaltaan paitsi sammutusvälineiden heikkous myös niiden suoranainen puute. Kuten nyt, myös jo menneinä aikoina, osattiin varautua tähän puutteeseen koulutuksella.

Kerrotaan, että savusuojainvälineiden uupuessa miehiä yritettiin kouluttaa sietämään savua istuttamalla heitä savuisessa saunassa, jossa pelti oli kiinni, ja vakuuttamalla, että kyllä kunnon palomies savussa oppii olemaan. Vielä 1920-luvulla palomiehistön työaika oli neljä vuorokautta, jonka jälkeen vapaata oli noin 15 tuntia. Käytännössä siis palomiehet asuivat paloasemalla.

Pelastushenkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista pidetään tänään aiempaa parempaa huolta. Kehittämistyön tavoitteena on, että palomiesten uran jatkuminen eläkeikään asti on mahdollista ja palomiehen uran aikana kertynyttä kokemusta arvostavaa. Työhyvinvoinnin parantamiseksi tähdätään monipuolisin toimenpitein. Tavoitteena pitää olla varhaisen välittämisen malli, jossa mahdollisiin työyhteisö- tai henkilökohtaisiin ongelmiin puututaan jo siinä vaiheessa, kun työkyky ei ole vielä pysyvästi heikentynyt. Työurien pidentäminen ja uuden pelastuslain vaatimus, että pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa onnistuvat vain työhyvinvointiin panostamalla.

Hyvät ja modernit sekä käyttöön soveltuvat tilat on yksi merkittävimmistä työhyvinvointia parantavista asioista. Tänään vihittävän keskuspaloaseman lisäksi Vaajakoskelle on valmistumassa sivupaloasema ja ymmärtääkseni käynnistyslupaa odotetaan myös Seppälän sivupaloasemalle.

Arvoisa juhlayleisö,

Toivon omasta puolestani sekä sisäasiainministeriön puolesta onnea Keski-Suomen pelastuslaitoksen Jyväskylän uudelle keskuspaloasemalle. Toivon, että paloasema tulee palvelemaan palomiehiä ja erityisesti avuntarvitsijoita pitkälle tulevaisuuteen mahdollisimman tehokkaasti.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää juhlapäivää!

Tiedote Kirkolliskokouspuheesta

Vapaa julkaistavaksi
Kirkollisista asioista vastaava sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Turun kristillinen opisto 7.11.2011 klo 14
Kirkolliskokouksen kahvitilaisuus
Valtion tehtävä suhteessa kirkkoon on ennen kaikkea uskonnonvapauden turvaaminen

Uskonnonvapaus on universaali ihmisoikeus, joka merkitsee oikeutta harjoittaa ja toteuttaa omaa uskontoa, oikeutta uskonnottomuuteen sekä oikeutta vaihtaa uskontoa. Kristityt ovat vainotuin uskontokunta koko maailmassa. Joka päivä useita satoja kristittyjä menettää henkensä uskonsa vuoksi. Eilen uutisoitiin viikonvaihteen Nigerian kirkkoiskuissa kuolleen 150 ihmistä. Erityisesti on syytä puolustaa islamilaisen väestön oikeutta täyteen uskonnonvapauteen, sillä heiltä usein puuttuu oikeus vaihtaa uskontoa. On arvokasta, että Suomi on maa, joka tarjoaa myös uskonsa vuoksi vainotuille turvapaikan ja pakolaisaseman. Kirkolla ja sen jäsenillä on  haaste toimia uskonsa vuoksi vainottujen puolesta ja toivottaa heidät tervetulleiksi myös seurakuntayhteyteen.

Uskonnonvapauden tilaa on syytä tarkastella myös Suomessa ja kansankirkossamme. Uuden uskonnonvapauslain tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta, vaikka niin usein tulkitaan. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat läntisessä Euroopassa, joissa terveydenhuoltohenkilöstöllä ei ole lakiin kirjattua oikeutta kieltäytyä vakaumuksen tai uskonnon perusteella abortin suorittamisesta.

Uskonnollisten järjestöjen ja seurakuntien oikeus rahankeräykseen on myös kyseenalaistettu. Oikeus kerätä varoja ja omin varoin tukea uskonnollista toimintaa on osa uskonnonvapautta. Olemmekin sisäasiainministeriön poliisiosastolla linjanneet hiljattain, että kaikki aatteellinen yhdistystoiminta tulee lupaharkinnassa asettaa yhdenvertaiseen asemaan. Uskonnollinen toiminta on nähtävä lähtökohtaisesti yleishyödylliseksi toiminnaksi. Tältä pohjalta olemme asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää myös verotusoikeudellisten kirkkojen ja seurakuntien mahdollisuutta tällä hetkellä laista ulos rajattuihin rahankeräyslupiin.

Samalla kun puolustamme uskonnonvapautta globaalisti ja suomalaisessa yhteiskunnassa, on syytä kääntää katse myös kansankirkkomme sisään. Onko tilanteita, joissa voitaisiin nykyistä paremmin tukea kirkon sisällä vaikuttavien erilaisten liikkeiden ja yhteisöjen toimintaa, vaikkapa oman jäsenistön yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää yhteisiä tiloja tai jakaa yhdessä kerättyjä varoja? Kysymys on haastava suuressa enemmistökirkossa, jossa vanhat ja uudet herätysliikkeet ja järjestöt ovat merkittävä voimavara.