Kannatan lainmuutosta, jolla Euroopan unionin kansalaisen etuuksia turvapaikanhakijana supistetaan. Muutoksen jälkeen turvapaikanhakijalla ei olisi enää oikeutta majoittua vastaanottokeskuksessa ja saada turvapaikanhakijalle maksettavaa toimeentulotukea sen jälkeen, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen. Nyt nämä edut ovat siihen asti, kunnes hakija on saanut oleskeluluvan tai poistuneet maasta.

Tiukennukset ovat seurausta EU:n harkitsemattomasta jäsenyyspäätöksestä. Turvapaikkaa hakevien Romanian ja Bulgarian romanien määrä osoittaa, että maita olisi pitänyt pitää pidempään hakijamaina ja vaatia niiltä ensin vähemmistöjen tilanteen parantamista. On helpompaa vaikuttaa hakijamaahan kuin jo EU-jäsenenä olevaan maahan sen ihmisoikeuspolitiikassa ja vähemmistöjen kohtelussa.

Lainmuutoksen vaikutuksia on seurattava tarkoin, jotta tiukennuksilla ei vaaranneta turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumista. Vaikka jäsenvaltioita pidetään turvapaikkaan liittyvissä oikeudellisissa ja käytännöllisissä seikoissa toisiinsa nähden turvallisina alkuperämaina, on jokaisen hakijan tilannetta tarkasteltava yksilöllisesti.

Euroopan unionissa tulisi painostaa Bulgariaa ja Romaniaa romanien aseman korjaamiseksi kotimaassaan. Tämä on tärkeä ihmisoikeuskysymys näiden henkilöiden kannalta, mutta tämä on tärkeä kysymys myös yhteiskuntarauhan kannalta muissa EU-maissa, myös Suomessa.

Suomen tulee kantaa yhteisvastuullisesti oma osuutensa pakolaisten vastaanottamisesta, mutta meidän tulisi käyttää nykyistä suurempaa harkintaa ja valita pakolaisryhmiä, joilla on mahdollisuus kulttuurisesti ja myös esimerkiksi uskonnollisesti helpommin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Valelääkärijupakka ja hoitajasurmat ovat murtaneet kuvaa luotettavasta ja turvallisesta terveydenhuollosta. Näitä tapauksia ei pidä leimata yksittäistapauksiksi, joiden toistuminen ei enää olisi mahdollista, vaikka edelleen terveydenhuoltomme on korkeatasoista ja luotettavaa. Tapaukset ovat tuoneet päivänvaloon sen, että ohjaus, tiedottaminen ja valvonta eivät ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. Vastuun tästä kantaa sosiaali- ja terveysministeriö ja maan hallitus.

Valelääkärijupakka osoittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on epäonnistunut informaatio-ohjauksessa. Tieto terveydenhuollon ammattihenkilöstön pätevyyden valvonnan järjestämisestä on mennyt heikosti perille työvoimaa rekrytoiville työnantajille.

Valelääkärin palkanneen yksityisiä terveyspalveluita tuottavan Carema Oy:n vastaava lääkäri kertoi, että hänellä ei ollut tietoa Valviran opiskelijarekisteristä. Valelääkäri oli jo paljastunut edellisen työnantajan palveluksessa, mutta tässäkään vaiheessa tieto ei kulkenut Valvirasta työnantajakenttään. Jos tiedon kulku ei toimi, hallituksen olisi mahdollista velvoittaa lailla työnantajat tarkistamaan ammattihenkilön pätevyys.

Valviran ylläpitämässä Terhikki-rekisteristä voi helposti tarkistaa puhelimitse tai sähköpostitse terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot. Ne lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijat, jotka suorittamiensa opintojen perusteella saavat tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä, on myös merkitty rekisteriin.

Terveydenhuollon palveluntarjoajilta tulee vaatia työntekijöiden ammattipätevyyden järjestelmällistä seurantaa kaikissa työhönottotilanteissa. Tämän velvollisuuden hoitamista olisi myös valvottava. Tämän tulee koskea niin julkisia kuin yksityisiä palvelutuottajia sekä vuokratyöfirmoja.

Ammattipätevyyden tarkastamisen tulisi olla työhaastattelun luonnollinen osa siten, ettei sitä mielletä epäluottamuksen osoitukseksi. Vastaavalla tavalla lasten kanssa työskentelevien on toimitettava rikosrekisteriote, vaikka ei ole rikosepäilyä ja otteen pyytäminen ymmärretään turvallisuuden varmistamiseksi. Ammattitaidon varmistaminen on potilasturvallisuuden kannalta olennaisen tärkeä asia.

Työnantajia varten tähän rekisteriin tulisi toteuttaa lisäksi julkisuudelta suljettu alue, johon voidaan merkitä tarkistuspyyntö Valviraan sellaisen henkilön kohdalle, jonka ammattipätevyyttä tutkitaan.  Nyt tutkinnan alla olleet tapaukset on pidetty yksityisyyden suojan vuoksi salassa ja se on mahdollistanut huijauksen jatkamisen.

Yksityisten ja yritysten lahjoituksia kehitysavulle tulee kannustaa antamalla mahdollisuus vähentää ne verotuksessa. Järkyttävät mittasuhteet saanut Haitin maanjäristys on nostanut esiin kansainvälisen avun suuren tarpeen. Äkillisten katastrofien ohella apua tarvitaan maailman nälkä- ja köyhyysongelman ratkaisemiseksi.

Verovähennysoikeus vahvistaisi kansalaisyhteiskunnan roolia kehitysyhteistyössä ja samalla lisäisi yleistä tietoisuutta kehitysyhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Tällä hetkellä yritykset voivat vähentää verotuksessaan kulttuuria, tiedettä ja taidetta tukevat lahjoitukset. Miksi verovähennysoikeus ei ulottuisi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen? Laajemmalla lahjoitusjärjestelmällä voitaisiin tukea pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria ja kannustaa suomalaisia konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen. Verovähennyskelpoisen lahjoituksen saajan tulee olla vakiintunut suomalainen kehitysyhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö.

Lahjoitusvähennystä supistettiin 1980-luvun lopulla toteutetussa ns. kokonaisverouudistuksessa siten, että vähennyskohteita leikattiin ja samalla yksityishenkilöiden oikeus vähennykseen poistettiin. Vähennysoikeuden rajoittaminen perustui lyhyeltä ajalta saatuihin kokemuksiin, joiden pohjalta esimerkiksi humanitääriseen avustustoimintaan annettujen lahjoitusten määrän arvioitiin pysyvän vähäisenä. Nyt vapaaehtoiselle avustustyölle on todella tarvetta ja ihmisillä antamismieltä.

Ensi vuoden eduskuntavaaleissa linjataan maamme tulevaisuutta useiksi vuosiksi eteenpäin. Puolueennäkökulmasta alkava vuosi on haasteellinen. Valmistaudumme eduskuntavaaleihin ja samalla teemme rakentavaa oppositiopolitiikkaa epävarmojen talousennusteiden merkeissä.

Eduskuntavaalien kärkiteemoiksi on arveltu nousevan työllisyys, palvelut ja maahanmuutto. Kaikki ovat ajankohtaisia teemoja, mutta kokemus osoittaa, että vaalien kuuminta teemaa on vaikeaa varmuudella ennustaa.

Viime vuosi oli maailmantaloudelle ennennäkemätön. Talouden romahdus koetteli lähes koko maailmaa kaikilla sektoreilla. Talouden globaalistuminen merkitsi lama-aallon nopeaa leviämistä kaikkeen talouteen.

Ennen taantumaa asiantuntijat olettivat, että Suomi selviäisi tulevasta vähin vaurioin. Tilannetta pidettiin aluksi pelkkänä pankkikriisinä ja meillähän pankit ovat hyvässä kunnossa. Finanssikriisi ei romahduttanut suomalaisia pankkeja, sen sijaa se vei reaalitalouden lamaan viennin romahduksen kautta.

Suomen kansantuote romahti viime vuonna enemmän kuin koskaan modernin taloushistorian aikana. Talouden alamäki ei ollut yhtä jyrkkä edes 1990-luvun lamassa. Viennin arvo laski pahimmillaan yli kolmanneksen vuoden takaisista lukemista. Nousukin näyttää tulevan tänne hitaasti ja kituliaana.

Suomen vienti on rakentunut kestämättömän kapealle pohjalle. Vientiteollisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uutta suuntaa vihreän teknologian sekä palvelujen saralta. Suomi on vuosia niittänyt mainetta terveys- ja koulupalvelujen laadulla sekä toisaalta tietoteknologian edelläkävijänä. Nämä tulisi nyt osata yhdistää palveluviennin kehittämiseksi.

Samalla tulee huolehtia tärkeimmistä tuotannontekijöistä: ihmisistä. Hyvinvointia lisäävistä palveluista ei tule lyhytnäköisesti tinkiä.

Päivi Räsänen