Blogi

RSS

Kristillisdemokraateilta tukea oikeusministeri Lindstömille

Oikeusministeri Jari Lindström kertoi Kouvolan Sanomien haastattelussa, että ei ehkä esittele edellisen eduskunnan hyväksymää lakia sukupuolineutraalista avioliittolaista. Hän perusteli mahdollista valintaansa sillä, että asia on sekä hänelle että puolueelle vaikea. Tämän johdosta Vihreiden eduskuntaryhmä on ilmoittanut aikeistaan tehdä kirjallisen kysymyksen, jolla vaaditaan hallitusta sitoutumaan edellisen eduskunnan tekemään päätökseen.

Hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin vapaita tarvittaessa myös muuttamaan edellisten eduskuntien tekemiä päätöksiä. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa ei ole otettu asiaan kantaa, joten oikeusministerin pohdinta on mielestämme täysin oikeutettua. Rohkaisen hallitusta ja oikeusministeriä käyttämään omaa aloite-oikeuttaan avioliittolain korjaamiseksi niin, että avioliitto voisi myös vuoden 2017 jälkeen säilyä miehen ja naisen välisenä.  Tällä hetkellä on vireillä valtakunnallinen nimien keräys kansalaisaloitteeseen, jossa ehdotetaan edellisen eduskunnan tekemän päätöksen kumoamista. Aito avioliitto – aloitteen tavoitteena on säilyttää avioliitto vain miehen ja naisen välisenä, aidosti tasa-arvoisena avioliittona sekä suojella lapsen lähtökohtainen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin.

Koska mahdollisesti syksyllä käsittelyyn tuleva kansalaisaloite tarjoaa koko eduskunnalle tilaisuuden ottaa kantaa avioliiton säilymiseen miehen ja naisen välisenä, olisi tärkeää, että hallitus ei hätiköisi lainsäädännön muutoksilla, jotka olisivat tulossa voimaan vasta vuonna 2017.

Olen jättänyt asiasta tänään kirjallisen kysymyksen, johon koko Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on yhtynyt.

Sunnuntai on eurooppalainen pyhäpäivä

 

Kokoomus on tuonut vahvasti esiin tavoitteensa liikeaikalain kumoamisesta. Kaupat saisivat olla auki milloin vain, olipa sitten kyseessä joulu, vappu tai itsenäisyyspäivä.

Nykyinen lainsäädäntö on kieltämättä sekava niin kuluttajien kuin yrittäjien näkökulmasta. Mutta haluammeko 24/7 yhteiskunnan, jossa viikkorytmi, pyhän ja arjen ero häviää?

Kokoomuksen kanta ei edusta eurooppalaista kristillisdemokratian valtavirtaa. Kokoomus ja kristillisdemokraatit kuuluvat samaan eurooppalaiseen kansanpuolueeseen EPP. Kokoomus on itse hyväksynyt eurooppalaisen EPP-puolueen ohjelman, jossa todetaan: ”Ihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että yhteiskunnassa on yksi yhteinen vapaapäivä viikossa. Vuosisatoja Euroopassa sunnuntai on ollut se päivä. Sunnuntain puolustaminen yhteisenä eurooppalaisena pyhäpäivänä on tärkeää myös maanosamme kulttuuristen juurien säilyttämiseksi.”

Sunnuntaikaupan avaaminen tietää kuolemaa joukolle kylä- ja lähikauppoja, samoin erikoistavaraliikkeille, joilla ei ole mahdollisuutta kilpailla sunnuntaityöllä. Sunnuntaityöstä maksetaan kaksinkertainen palkka. Lisääntyvän sunnuntaikaupan kuluttaja maksaa kukkarostaan tuotteiden hinnoissa.

Valtaosa kaupan työntekijöistä ja pienyrittäjistä on naisia. Heistä osa on yksinhuoltajia, joille pienten lasten päivähoitojärjestelyt ovat sunnuntaisin hankalia. Näiden perheiden koululaiset joutuvat myös viettämään omaa lepopäiväänsä ilman äitiä. On kohtuutonta, jos pienyrittäjä käytännössä, pysyäkseen kilpailussa mukana, joutuu seitsenpäiväisen työviikon kierteeseen.

Oikeus kollektiiviseen lepopäivään on sivilisaatiomme vanhinta työsuojelulainsäädäntöä. Viikkorytmiä on sanottu erääksi ihmiskunnan merkittävimmistä kulttuurisaavutuksista. Kollektiivinen lepopäivä suojaa henkistä hyvinvointia ja ehkäisee uupumusta. Mitä enemmän työtä siirretään sunnuntaille, sitä vähemmän perheille tarjoutuu mahdollisuuksia yhteisen vapaapäivän viettoon. Luther on katekismuksessa viisaasti linjannut, että lepopäivänä teetetään vain ne työt, mitä ”kristillinen rakkaus ja välttämätön tarve vaativat”. Kauppojen laaja aukiolo sunnuntaisin ei ole kuluttajien kannalta välttämätöntä.

 

 

Kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan

 

Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja jopa 70 prosenttia harvaanasuttua maaseutua. Pitkät etäisyydet ja harva asutus nähdään usein ongelmana.  Tilanteen voisi kuitenkin kääntää vahvuudeksi ja innovaatioiden kasvualustaksi.

Suomalainen maatalous on käynyt läpi radikaalin rakennemuutoksen parinkymmenen vuoden aikana. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan paljon byrokratiaa ja isommat tilakoot. Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, sillä ei ole yhteistä ruokaturvaa. Kotimainen ruuantuotanto on edelleen tärkeää paitsi laadun ja turvallisuuden näkökulmasta, myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

EU:n rahoituskausittain käytävät neuvottelukierrokset aiheuttavat aina loppukaudesta epävarmuutta ja vaikeuttavat viljelijöiden pitkäjänteisten tulevaisuudensuunnitelmien tekemistä. Kansallisten tukien tuleekin tukea riittävää ennakoitavuutta, jotta pystytään lisäämään viljelijöiden rohkeutta investointeihin. Hallitus on asettanut myös viljelijätuet ehdolliselle leikkauslistalle, mikä heikentäisi suomalaisen ruuan ja maaseudun asemaa.

Ruuasta saadun hinnan tulisi jakautua oikeudenmukaisesti kaupan, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon kesken. Elintarvikeketjuun tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta kuluttaja voi aidosti valita tuotteen, josta tuottaja saa riittävän katteen.

Maatalousyrittäjät tarvitsevat vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa mutta parempia tieverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä. Biotalouden kehittämismahdollisuudet riippuvat täysin liikenneinfrastruktuurin kunnosta. Maaseudun teiden on kestettävä raskas liikenne.

Joukkoraiskauksesta ehdollista?

 

Eilen annetut Helsingin käräjäoikeuden tuomiot Tapanilan-raiskaus -tapauksessa ovat nostaneet esille aiheellisia kysymyksiä: Onko lainsäädäntömme seksuaalirikosten kohdalla oikea? Antaako se oikean viestin seksuaalirikosten tuomittavuudesta? Suojelemmeko uhria vai sen sijaan jotakuta muuta?

Julkisuuden huomioiminen tuomioita lieventävänä tekijänä on merkillinen. On selvää, että joukkoraiskaus tapahtumana on niin poikkeuksellinen ja pelottava, että se herättää laajaa huomiota. Vaikka tapaus on ollut uutisissa, niistä ei ole ilmennyt tekijöiden henkilöllisyyksiä tai muita tarkempia tietoja, joiden perusteella tekijät pystyttäisiin yksilöimään.

Iän huomioiminen tuomioissa kuuluu oikeusjärjestelmämme yleisiin oppeihin. Mutta juuri tekijöiden nuoren iän vuoksi pidänkin huolestuttavana sitä, minkälaisen viestin annamme tällä ratkaisulla ja erityisesti sen perusteluissa ilmenneiden yksityiskohtien kautta. Seuraamuksella on useita tarkoituksia, muun muassa rangaistavuudella tavoiteltava opetus sekä tekoa sovittava rooli. Ehdollista vankeutta ei usein koeta rangaistuksena eikä se merkittävästi vaikuta nuoren arkeen. Joukkoraiskaus on teko, josta ei tulisi selvitä pelkällä ehdollisella lainkaan.

Oikeusoppineet ovat nostaneet esille tuomioiden kirjoitustapakäytännön, joka tässä tapauksessa aiheutti ikävän viestin. Se että perusteluissa todetaan, ettei teko ollut erityisen nöyryyttävä, on uhrin kokemusta ja teon tuomittavuutta vähättelevä.

Vetoan erityisesti oikeusministeri Lindströmiin, että hän ottaa asian pöydälle pikimmiten. On huolehdittava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Uhrin oikeusturvan tulee olla aina ensisijalla.

 

Perussuomalaiset itse hyväksyivät hallituksessa ja eduskunnassa epämääräisen linjan

 

Perussuomalaiset syyttävät hallituskumppaneitaan hallitusohjelman ja eduskunnan antaman mandaatin venyttämisestä turvapaikanhakijoiden siirtoa koskevassa asiassa.

Tosiasia on kuitenkin se, että myös perussuomalaiset olivat hyväksymässä Suomen hallituksen uuden kannan EU-ministerivaliokunnassa ja samoin suuressa valiokunnassa.  Ratkaiseva lause Suomen mandaattia koskevassa kannassa on tarkoituksellisesti epämääräinen:  ”Kun neuvosto aikanaan tekee ratkaisuaan neuvotteluissa muokatusta päätösesityksestä, määrittelee Suomi oman kantansa sekä toimintatapansa mahdollisessa äänestyksessä maan kokonaisedun pohjalta.”

Tässä uudessa muotoilussa jätetään Suomen kanta avoimeksi eikä yksiselitteisesti tyrmätä komission ehdotusta turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista. Perussuomalaisten neuvottelijat hallituksessa tekivät sen virheen, että eivät edellyttäneet selkeää linjausta siitä, että Suomi äänestää komission ehdotusta vastaan.

Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot, olivatpa ne pakollisia tai vapaaehtoisia, eivät ratkaise siirtolaisongelmaa vaan päinvastoin ne voivat sitä pahentaa. Ne lisäävät laittoman maahantulon vetovoimaa ja samalla ruokkivat ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomen hallitukset ja eduskunnat ovat tähän asti johdonmukaisesti torjuneet ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen.

Vetoan pääministeri Sipilään, että kun asia tulee EU:n huippukokouksessa 25–26.6 päämiesten pöydälle, hän rohkeasti oikaisisi Suomen linjan. Laittomia reittejä pitkin tulleet turvapaikanhakijat eivät saa avuntarjonnassa syrjäyttää hädänalaisimpia kiintiöpakolaisia.

 

 

Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

 

Sipilän uudessa hallitusohjelmassa esitetään, että kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 milj. eurolla. Lisäksi avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 milj. euroa lainaksi / Finnfundin pääomittamiseen, jota finanssisijoituksena ei lasketa menoksi kansantalouden tilinpidossa.  Leikkauksista huolimatta ohjelmassa todetaan, että hallitus parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta.

Säästöpaineet ovat ymmärrettäviä taloudellisesti haasteellisena aikana, mutta silti suren leikkauksia, jotka kohdistuvat kaikkein köyhimpiin lähimmäisiimme. Kehitysyhteistyötä vastustetaan usein sillä verukkeella, että ennen kuin autamme kehitysmaita, kaikki Suomen asiat tulee saada kuntoon. Kuitenkin juuri kehitysyhteistyön kautta voimme torjua myös meihin kohdistuvia vakavia uhkia, kuten terrorismia, huumekauppaa, kulkutauteja ja laitonta maahantuloa. Kaukana ja lähellä olevien lähimmäisten hätää ei pidä eikä voi asettaa vastakkain. Muiden varakkaampien maiden tavoin velvollisuutenamme on auttaa maailman köyhimpiä ja hädänalaisempia kanssaihmisiä.

KD on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen kehitysyhteistyövarojen määrää nykyisestä 0,56 % bkt-osuudesta vähitellen 0,7 %:iin bruttokansantulosta. Valitettavasti talouskriisin aikana tavoite on karannut yhä kauemmaksi. On selvää, että eri toimijoiden yhteistyötä tulee edelleen kehittää projektien suunnittelussa, valvonnassa ja arvioinnissa esimerkiksi EU-maiden kesken. Tärkeä rooli on kansalaisjärjestöillä, ja niiden osuutta kehitysyhteistyössä onkin kasvatettava maltillisesti. Kun itse haemme talouden nousua pk-kasvuyritysten luomisesta, tulee samaa edistää kehitysmaissakin. Kauppapolitiikan tulisi johdonmukaisesti tukea kehitysyhteistyön tavoitteita.

Kaukana olevien lähimmäisten auttamisella on myös itseisarvonsa jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvon vuoksi. Kehityspolitiikan tulee olla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

 

 

Maahanmuuttopolitiikan haaksirikko

 

Suomen hallitus taipui eilen EU:n sisäministerikokouksessa enemmistön kantaan eikä vastustanut hanketta turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta. Ihmettelen sitä, että hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja ei kestänyt edes ensimmäistä kuukauttaan, vaikka perussuomaisille juuri tämä oli keskeinen vaaliteema.

Kokemuksesta tiedän, että paine neuvoston kokouksessa voi olla kova. Mutta silti pitäisi säilyttää oma linjansa. Kun Bulgariaa ja Romaniaa yritettiin työntää Schengen jäseniksi, jouduin puolustamaan kantaani niin hallituksen sisällä kuin neuvoston kokouksessa altavastaajana. Linja piti ja vähitellen myös suuret EU-maat Saksa ja Ranska tulivat samalle linjalle.  Miksi perussuomalaiset ei suurena hallituspuolueena pysty puolustamaan linjaansa kun kristillisdemokraatit onnistui pienenä hallituspuolueena?

Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot eivät ratkaise siirtolaisongelmaa vaan päinvastoin ne voivat sitä pahentaa. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot lisäävät laittoman maahantulon vetovoimaa ja samalla ruokkivat edelleen ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta.

Suomen hallitukset ja eduskunnat ovat tähän asti johdonmukaisesti torjuneet ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen. Nyt – käsittämättömästi perussuomalaisten päästyä hallitusvastuuseen – tämä periaate on murtunut.  EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman. Sen sijaan olemme painottaneet kiintiöpakolaisten ottamista. Kiintiöpakolaiset valikoidaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Heidän osaltaan turvallisuusselvitykset tehdään jo lähtömaassa. Turvapaikanhakijat taas sijoitetaan vastaanottokeskuksiin, mikä myös tuo enemmän kustannuksia valtiolle. Heistä käytännössä suurin osa palautetaan kotimaihinsa, kun todetaan, että he eivät täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, sillä he ovat usein niitä, joilla ei olisi varaa kalliisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin reitteihin. Siksi pidän todella onnettomana ratkaisuna sitä, jos Suomen auttamisjärjestelmässä laittomia reittejä pitkin tulleet turvapaikanhakijat syrjäyttävät hädänalaisimmat kiintiöpakolaiset, niin kuin hallitus on kaavaillut.

Vetoan vielä pääministeri Sipilään, että hän oikaisi Suomen linjan, kun asia tulee päämiesten pöydälle tässä kuussa. 

 

Suomen tulee selkeästi torjua ehdotus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista

 

 

Hallitusohjelman mukaan kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä Suomi osallistuu kansainväliseen taakanjakoon. Hallitus on istunut vasta 14 päivää ja jo nyt se on valmis tämän keskeisen periaatteen murtamaan.

Suomen hallitukset ja eduskunnat ovat tähän asti johdonmukaisesti torjuneet ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen. EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman. Sen sijaan olemme painottaneet kiintiöpakolaisten ottamista. Kiintiöpakolaiset valikoidaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Heidän osaltaan turvallisuusselvitykset tehdään jo lähtömaassa. Turvapaikanhakijat taas sijoitetaan vastaanottokeskuksiin, mikä myös tuo enemmän kustannuksia valtiolle. Heistä käytännössä suurin osa palautetaan kotimaihinsa, kun todetaan, että he eivät täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, sillä he ovat usein niitä, joilla ei olisi varaa kalliisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin reitteihin. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot lisäävät laittoman maahantulon vetovoimaa ja samalla ruokkivat edelleen ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta.

Siksi vetoan Suomen hallitukseen, että se pysyisi oman hallitusohjelmansa linjassa ja ottaisi selkeän kielteisen kannan komission ehdotukseen.

 

Tulosta kuohujen keskellä

 

Hallituskokoonpanon pienentyessä viime syyskuussa sain vastuulleni sisäministeriön ja kirkollisten asioiden lisäksi myös tulliasiat valtiovarainministeriöstä. Tehtävä osoittautui haasteellisemmaksi mutta samalla mielenkiintoisemmaksi kuin olin odottanut.

Jo lokakuussa Tullin sisäiset ristiriidat putkahtivat julkisuuteen virkavapaalla olevaan pääjohtajaan Antti Hartikaiseen kohdistuneiden ja selvitysten kautta pääosin perättömiksi osoittautuneiden syytösten muodossa. Ymmärsin, että tilannetta täytyy lähteä selvittämään heti, jos mielin saada tulosta aikaan vielä ministerivastuuni aikana. Käynnistyi varsin mittava selvitystyö, jossa kuultiin eri osapuolia ja konsultoitiin maamme virkamiesoikeuden huippuasiantuntijoita. Selvitysten valmistuttua helmikuussa määrittelin asiantuntijoiden suosittelemat toimenpiteet Tullin ristiriitojen selvittämiseksi. Tulehtunutta tilannetta alettiin ratkoa saman tien kokeneiden työyhteisökonsulttien avulla. Jatkotyöstäminen on nyt ministeri Stubbin, valtiovarainministeriön ohjaavien virkamiesten sekä virkavapaalta palanneen pääjohtaja Hartikaisen vastuulla.

Kohukeskeinen mediahuomio peittää usein alleen hyvät uutiset, joita olisi Tullistakin kerrottavana paljon enemmän. Tänä aikana Tulli on tehnyt loistavaa tulosta ja suoriutunut sille annetuista tehtävistä hyvin. Suomen Tulli on noteerattu useissa kansainvälisissä vertailuissa parhaimmiston joukkoon kuuluvaksi koko maailmassa.

Harmaan talouden vastainen hanke (2012–15) on ollut Tullin osalta menestyksekäs niin euroissa kuin toiminnan ja valvonnan tehostumisen näkökulmasta. Tullin osuus hankkeeseen kohdistetusta lisärahoituksesta oli miljoona euroa, joilla saavutettiin yli 140 miljoonan euron lisätuotot valtiolle.

Vuonna 2014 tullin rikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kohosi 31 miljoonasta 126,2 miljoonaan euroon. Tulli on pystynyt sopeutumaan hyvin nopeaan digitalisoitumisen tuomaan toimintaympäristön muutokseen, jonka myötä niin tullipalvelut kuin rikoksetkin ovat siirtyneet yhä enemmän internetiin.

Heinäkuussa 2014 lakiin sisällytettiin alkoholin tuontia koskevat ohjetasot näyttö- ja selvitysvelvollisuuden asettamiseksi matkustajalle. Lain muutoksen jälkeen lähinnä Viron liikenteeseen keskittynyttä alkoholin tuontia on valvottu Tullissa tehostetusti. Kristillisdemokraatit neuvottelivat Tullille 600 000 euron lisämäärärahan tälle vuodelle alkoholin maahantuonnin valvontaan.

Niin sanottua PTR-yhteistyötä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä on viety eteenpäin. Näiden virastojen keskittäminen saman ministerin salkkuun on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Pitäisin ihanteellisena, jos sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset olisivat myös jatkossa saman ministerin vastuulla ja jopa samassa ministeriössä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja (kd)

 

Julkaistu Itä-Hämeessä 9.6.2015.

Maahanmuuttopolitiikan linja säilyy

 

Perussuomalaiset lupasivat äänestäjille säästää maahanmuuton kuluista 200-300 miljoonaa euroa ja samalla muuttaa maahanmuuttopolitiikan peruslinjoja. Kysymyksistäni huolimatta vaalikeskusteluissa ei avattu, mistä nämä säästöt syntyisivät. Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on jo nyt varsin tiukkaa ja hallittua eikä sieltä ole otettavissa tällaisia summia. Koko maahanmuuttoa koskeva budjetti on vuosittain alle 300 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvottelujen linjaus jatkaa samaa inhimillisen mutta hallitun maahanmuuttopolitiikan linjaa, jota olemme maahanmuuton vastuuministeriössä tällä hallituskaudella ajaneet. Maahanmuuton hallittavuutta parannettiin muun muassa poistamalla ulkomaalaislaissa ollut porsaanreikä, jonka vuoksi osa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista saattoi vain päättää jäädä Suomeen. Lupaprosesseja on tehostettu niin, että on saavutettu 20 % säästöt. Kuluneella kaudella pystyttiin lakkauttamaan useita vastaanottokeskuksia toiminnan tehostumisen myötä.  Maastapoistamiset toteutetaan Suomessa nyt tehokkaimmin koko Euroopassa.

Inhimillisyyttä lisättiin esimerkiksi toteuttamalla säilöönotettujen ulkomaalaisten oikeuksia vahvistava laki, jossa muun muassa kielletään yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto. Uusi säilöyksikkö rakennettiin Joutsenoon, jonka myötä säilöönotosta poliisin tiloihin on voitu lähes täysin luopua.

Tuleva hallitus ottaa merkittävän askeleen kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi, mikäli se vakiinnuttaa viime vuosina korotettuna toteutetun kiintiön pysyväksi tasoksi. Myös kotouttamisen vahvistaminen entisestään on viisas ratkaisu. Uuden hallituksen valitsema linja on viisas. Perussuomalaisten vaaliohjelma on haudattu nopeasti.

 

Päivi Räsänen

sisäministeri