Oikeusministeri Jari Lindström kertoi Kouvolan Sanomien haastattelussa, että ei ehkä esittele edellisen eduskunnan hyväksymää lakia sukupuolineutraalista avioliittolaista. Hän perusteli mahdollista valintaansa sillä, että asia on sekä hänelle että puolueelle vaikea. Tämän johdosta Vihreiden eduskuntaryhmä on ilmoittanut aikeistaan tehdä kirjallisen kysymyksen, jolla vaaditaan hallitusta sitoutumaan edellisen eduskunnan tekemään päätökseen.

Hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin vapaita tarvittaessa myös muuttamaan edellisten eduskuntien tekemiä päätöksiä. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa ei ole otettu asiaan kantaa, joten oikeusministerin pohdinta on mielestämme täysin oikeutettua. Rohkaisen hallitusta ja oikeusministeriä käyttämään omaa aloite-oikeuttaan avioliittolain korjaamiseksi niin, että avioliitto voisi myös vuoden 2017 jälkeen säilyä miehen ja naisen välisenä.  Tällä hetkellä on vireillä valtakunnallinen nimien keräys kansalaisaloitteeseen, jossa ehdotetaan edellisen eduskunnan tekemän päätöksen kumoamista. Aito avioliitto – aloitteen tavoitteena on säilyttää avioliitto vain miehen ja naisen välisenä, aidosti tasa-arvoisena avioliittona sekä suojella lapsen lähtökohtainen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin.

Koska mahdollisesti syksyllä käsittelyyn tuleva kansalaisaloite tarjoaa koko eduskunnalle tilaisuuden ottaa kantaa avioliiton säilymiseen miehen ja naisen välisenä, olisi tärkeää, että hallitus ei hätiköisi lainsäädännön muutoksilla, jotka olisivat tulossa voimaan vasta vuonna 2017.

Olen jättänyt asiasta tänään kirjallisen kysymyksen, johon koko Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on yhtynyt.

Sipilän uudessa hallitusohjelmassa esitetään, että kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 milj. eurolla. Lisäksi avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 milj. euroa lainaksi / Finnfundin pääomittamiseen, jota finanssisijoituksena ei lasketa menoksi kansantalouden tilinpidossa.  Leikkauksista huolimatta ohjelmassa todetaan, että hallitus parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta.

Säästöpaineet ovat ymmärrettäviä taloudellisesti haasteellisena aikana, mutta silti suren leikkauksia, jotka kohdistuvat kaikkein köyhimpiin lähimmäisiimme. Kehitysyhteistyötä vastustetaan usein sillä verukkeella, että ennen kuin autamme kehitysmaita, kaikki Suomen asiat tulee saada kuntoon. Kuitenkin juuri kehitysyhteistyön kautta voimme torjua myös meihin kohdistuvia vakavia uhkia, kuten terrorismia, huumekauppaa, kulkutauteja ja laitonta maahantuloa. Kaukana ja lähellä olevien lähimmäisten hätää ei pidä eikä voi asettaa vastakkain. Muiden varakkaampien maiden tavoin velvollisuutenamme on auttaa maailman köyhimpiä ja hädänalaisempia kanssaihmisiä.

KD on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen kehitysyhteistyövarojen määrää nykyisestä 0,56 % bkt-osuudesta vähitellen 0,7 %:iin bruttokansantulosta. Valitettavasti talouskriisin aikana tavoite on karannut yhä kauemmaksi. On selvää, että eri toimijoiden yhteistyötä tulee edelleen kehittää projektien suunnittelussa, valvonnassa ja arvioinnissa esimerkiksi EU-maiden kesken. Tärkeä rooli on kansalaisjärjestöillä, ja niiden osuutta kehitysyhteistyössä onkin kasvatettava maltillisesti. Kun itse haemme talouden nousua pk-kasvuyritysten luomisesta, tulee samaa edistää kehitysmaissakin. Kauppapolitiikan tulisi johdonmukaisesti tukea kehitysyhteistyön tavoitteita.

Kaukana olevien lähimmäisten auttamisella on myös itseisarvonsa jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvon vuoksi. Kehityspolitiikan tulee olla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Hallitusohjelman mukaan kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä Suomi osallistuu kansainväliseen taakanjakoon. Hallitus on istunut vasta 14 päivää ja jo nyt se on valmis tämän keskeisen periaatteen murtamaan.

Suomen hallitukset ja eduskunnat ovat tähän asti johdonmukaisesti torjuneet ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen. EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman. Sen sijaan olemme painottaneet kiintiöpakolaisten ottamista. Kiintiöpakolaiset valikoidaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Heidän osaltaan turvallisuusselvitykset tehdään jo lähtömaassa. Turvapaikanhakijat taas sijoitetaan vastaanottokeskuksiin, mikä myös tuo enemmän kustannuksia valtiolle. Heistä käytännössä suurin osa palautetaan kotimaihinsa, kun todetaan, että he eivät täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, sillä he ovat usein niitä, joilla ei olisi varaa kalliisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin reitteihin. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot lisäävät laittoman maahantulon vetovoimaa ja samalla ruokkivat edelleen ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta.

Siksi vetoan Suomen hallitukseen, että se pysyisi oman hallitusohjelmansa linjassa ja ottaisi selkeän kielteisen kannan komission ehdotukseen.

Perussuomalaiset lupasivat äänestäjille säästää maahanmuuton kuluista 200-300 miljoonaa euroa ja samalla muuttaa maahanmuuttopolitiikan peruslinjoja. Kysymyksistäni huolimatta vaalikeskusteluissa ei avattu, mistä nämä säästöt syntyisivät. Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on jo nyt varsin tiukkaa ja hallittua eikä sieltä ole otettavissa tällaisia summia. Koko maahanmuuttoa koskeva budjetti on vuosittain alle 300 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvottelujen linjaus jatkaa samaa inhimillisen mutta hallitun maahanmuuttopolitiikan linjaa, jota olemme maahanmuuton vastuuministeriössä tällä hallituskaudella ajaneet. Maahanmuuton hallittavuutta parannettiin muun muassa poistamalla ulkomaalaislaissa ollut porsaanreikä, jonka vuoksi osa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista saattoi vain päättää jäädä Suomeen. Lupaprosesseja on tehostettu niin, että on saavutettu 20 % säästöt. Kuluneella kaudella pystyttiin lakkauttamaan useita vastaanottokeskuksia toiminnan tehostumisen myötä.  Maastapoistamiset toteutetaan Suomessa nyt tehokkaimmin koko Euroopassa.

Inhimillisyyttä lisättiin esimerkiksi toteuttamalla säilöönotettujen ulkomaalaisten oikeuksia vahvistava laki, jossa muun muassa kielletään yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto. Uusi säilöyksikkö rakennettiin Joutsenoon, jonka myötä säilöönotosta poliisin tiloihin on voitu lähes täysin luopua.

Tuleva hallitus ottaa merkittävän askeleen kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi, mikäli se vakiinnuttaa viime vuosina korotettuna toteutetun kiintiön pysyväksi tasoksi. Myös kotouttamisen vahvistaminen entisestään on viisas ratkaisu. Uuden hallituksen valitsema linja on viisas. Perussuomalaisten vaaliohjelma on haudattu nopeasti.

Päivi Räsänen

sisäministeri