Räsänen: Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

TIEDOTE

julkaisuvapaa 24.1.2011 klo 10

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) Ikääntyvien hyvinvointia koskevassa keskustelutilaisuudessa Riihimäellä 24.1.2011 klo 10:

Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

 

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys. Hallitus ei ole toteuttanut lupaustaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisestä maksukattojärjestelmästä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi.

Sen sijaan tällä vaalikaudella terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 17 %:lla, mikä tuntuu erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Kaikkein rajuin vaikutus korotuksilla oli kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin tehtiin lähes 30 % korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on erityisen tuntuva, sillä ne eivät sisälly maksukattoon. Asiakasmaksut ulotettiin myös sairaanhoitajan vastaanotoille.

Viime vuosina yhä useampi lääke on jäänyt kokonaan korvausten ulkopuolelle puutteellisen lainsäädännön ja alibudjetoinnin vuoksi. Sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen tai syövän hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka ovat laajassa käytössä ja korvattuina monessa maassa saamatta kuitenkaan korvattavuutta Suomessa. Tilanne on kiusallinen niin potilaille kuin lääkärille. Potilaat joutuvat varsin eriarvoiseen asemaan riippuen varallisuudestaan.