Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria. Pankin tekemän tutkimuksen mukaan avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Eron jälkeen yhteenlasketut asumiskulut kasvavat. Useita kodin hyödykkeitä tarvitaan kaksinkertaisesti. Peräti neljäsosa yksinhuoltajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Lähes joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. Vuosittain noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron ja erilleen muuton. Uusi ja huolestuttava ilmiö on pikkulasten vanhempien erojen lisääntyminen. Tällä hetkellä perheille ei erotilanteessa ole tarjolla riittävästi tukea ja sen saatavuus vaihtelee eri puolilla maata.

Lapsuudessa koettu ero voi tutkimusten mukaan vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja koulumenestykseen, lisätä nuoruusiän masennusta ja aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin nuorten aikuisten parisuhteissa. Suurempi merkitys kuin itse erolla on kuitenkin sillä, millä tavalla ero hoidetaan – eron negatiiviset vaikutukset näyttävät olevan selvässä yhteydessä siihen, miten vanhemmat pystyvät sopimaan riitansa ja vastaamaan hyvästä vanhemmuudesta.

Painopiste tulee siirtää perheiden ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluiden valikkoon on lisättävä lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä kotipalvelu sitä tarvitseville.

Merkittävä osa avioeron kokeneista katuu ratkaisuaan myöhemmin. Lapsiperheiden kohdalla tulisi palauttaa sovittelu avioeron saamisen edellytykseksi. Sen avulla voitaisiin ehkäistä osa avioeroista ja toisaalta turvata eron jälkeen lasten asema mahdollisimman sopuisasti.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 27.1.2011