Ajankohtaista

RSS

Lapsilisät tulee palauttaa toimeentulotukea saaville perheille

Lapsilisät tulee palauttaa etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin niitä ei leikata pois, mikäli perhe saa toimeentulotukea. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt tätä vaihtoehtobudjeteissaan ja ehdotus sisältyy myös puolueemme vaaliohjelmaan.

Lapsilisät ovat lapsen tuloa ja niiden tarkoitus on tasata kustannuksia lapsettomien ja lapsiperheiden välillä. Sen vuoksi vanhempien tulojen tai etuuksien ei tule vaikuttaa lapsilisien saamiseen. Tällä hetkellä lähes kymmenesosa lapsiperheistä ei saa lapsilisiä lainkaan. Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on noin 50 000. Näistä suuri osa on yksinhuoltajaperheitä.

Yksinhuoltajien kotitalouksista joka neljäs sai toimeentulotukea viime vuonna. Lapsilisien palauttaminen etuoikeutetuksi tuloksi maksaisi n. 150 miljoonaa euroa vuodessa, mutta sillä voitaisiin tehokkaasti vähentää lapsiköyhyyttä.

Tuloeroja tulee tasata verotuksen, ei lapsilisien kautta. Lapsilisiä ei siksi tule tehdä tulosidonnaisiksi tai veronalaiseksi tuloksi. Vaikka lapsilisät poistettaisiin kokonaan yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilta perheiltä, valtio saisi lisätuloja vain kymmenen miljoonaa. Jyrkkää leikkuria ei olisi mahdollista laittaa, vaan käytännössä lapsilisät tehtäisiin tulosidonnaisiksi tai veronalaiseksi tuloksi.

Jos lapsilisät pantaisiin verolle tai tulosidonnaisiksi, lapsiperheiden verotus kiristyisi suhteessa lapsettomiin. Lapsilisien porrastaminen tuloista riippuvaksi kohdistuisi kipeimmin tavallisiin työtätekeviin perheisiin ja aiheuttaisi kannustinloukkuja.

Avioerojen ehkäisyyn kannattaa panostaa

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria. Pankin tekemän tutkimuksen mukaan avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Eron jälkeen yhteenlasketut asumiskulut kasvavat. Useita kodin hyödykkeitä tarvitaan kaksinkertaisesti. Peräti neljäsosa yksinhuoltajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Lähes joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. Vuosittain noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron ja erilleen muuton. Uusi ja huolestuttava ilmiö on pikkulasten vanhempien erojen lisääntyminen. Tällä hetkellä perheille ei erotilanteessa ole tarjolla riittävästi tukea ja sen saatavuus vaihtelee eri puolilla maata.

Lapsuudessa koettu ero voi tutkimusten mukaan vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja koulumenestykseen, lisätä nuoruusiän masennusta ja aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin nuorten aikuisten parisuhteissa. Suurempi merkitys kuin itse erolla on kuitenkin sillä, millä tavalla ero hoidetaan – eron negatiiviset vaikutukset näyttävät olevan selvässä yhteydessä siihen, miten vanhemmat pystyvät sopimaan riitansa ja vastaamaan hyvästä vanhemmuudesta.

Painopiste tulee siirtää perheiden ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluiden valikkoon on lisättävä lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä kotipalvelu sitä tarvitseville.

Merkittävä osa avioeron kokeneista katuu ratkaisuaan myöhemmin. Lapsiperheiden kohdalla tulisi palauttaa sovittelu avioeron saamisen edellytykseksi. Sen avulla voitaisiin ehkäistä osa avioeroista ja toisaalta turvata eron jälkeen lasten asema mahdollisimman sopuisasti.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 27.1.2011

Kiitos SAK!

SAK julkisti tänään oman vaali-ilmeensä. Hämmästyin, sillä rintanappeihin perustuva kampanjamateriaali on ilmeeltään lähes identtistä puolueemme jo viime syksynä julkaiseman ja tuottaman vaalimateriaalin kanssa. Meidän molempien kampanjailmeemme pohjautuu pyöreisiin valkopohjaisiin rintanappeihin, joissa on mustin tikkukirjaimin kirjoitettu erilaisia iskulauseita. Samoja teemojakin napeista löytyy: työstä, yrittäjyydestä ja työsuhteista. Mieleen nousee väistämättä, matkiko SAK kd:n onnistunutta kampanjamateriaalia? Puolueemme kannalta tämä on tietysti ihan hyvä ja vahvistaa oman kampanjamme sanomaa. Voimme sujuvasti ottaa rintanappiemme rinnalle SAK:n iskulauseita, mm. ”Rehellisen yrittäjän puolesta” tai ”Työn ja sen tekijän puolesta”. SAK saa myös halutessaan käyttää sarjaan sopivia nappejamme, mm. tekstillä ”Pätkis ei ole makea työsuhde”.

Eläkkeille oma kustannusindeksi

Tiivis ohjelma jatkuu. Tällä viikolla on haastatteluja tilaisuuksia joka päivälle, aivan myöhäiseen lauantai-iltaan saakka. Tulin juuri radiohaastattelusta, sitä ennen kävin pitämässä luentoja terveydenhuollon etiikasta ja aamupäivällä osallistuin ikäihmisten hyvinvointitilaisuuteen Riihimäellä. Eläkepolitiikka nousi keskeiseksi teemaksi.

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Räsänen: Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

TIEDOTE

julkaisuvapaa 24.1.2011 klo 10

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) Ikääntyvien hyvinvointia koskevassa keskustelutilaisuudessa Riihimäellä 24.1.2011 klo 10:

Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

 

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys. Hallitus ei ole toteuttanut lupaustaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisestä maksukattojärjestelmästä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi.

Sen sijaan tällä vaalikaudella terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 17 %:lla, mikä tuntuu erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Kaikkein rajuin vaikutus korotuksilla oli kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin tehtiin lähes 30 % korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on erityisen tuntuva, sillä ne eivät sisälly maksukattoon. Asiakasmaksut ulotettiin myös sairaanhoitajan vastaanotoille.

Viime vuosina yhä useampi lääke on jäänyt kokonaan korvausten ulkopuolelle puutteellisen lainsäädännön ja alibudjetoinnin vuoksi. Sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen tai syövän hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka ovat laajassa käytössä ja korvattuina monessa maassa saamatta kuitenkaan korvattavuutta Suomessa. Tilanne on kiusallinen niin potilaille kuin lääkärille. Potilaat joutuvat varsin eriarvoiseen asemaan riippuen varallisuudestaan.

Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä kokonaan – hallitus alkoholiteollisuuden talutusnuorassa

TIEDOTE

julkaisuvapaa 22.1.2011 klo 14.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Oulussa Kristillisdemokraattien terveyspoliittisessa tilaisuudessa 22.1.2011 klo 14.30:

 

Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä kokonaan – hallitus alkoholiteollisuuden talutusnuorassa

 

Ministeri Risikon tyrmäys ehdotukselle alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä on pettymys. Hallitus on venyttänyt asian käsittelyä vaalikauden kalkkiviivoille ja viime hetkellä vesittänyt sen. Kansanterveyden asiantuntijat sekä eduskunnan enemmistö kannattavat alkoholimainonnan tehokasta rajoittamista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa sallitaan vain tuotetietojen esittely, mielikuvamainontaa ei lainkaan. Alkoholimainonnan vapautta on ajanut lähinnä alkoholiteollisuus. Hallituksen vaakakupissa alkoholiteollisuuden intressit näyttävät painavan enemmän kuin kansanterveyden edistäminen.

Alkoholi on merkittävin suomalainen kansanterveysongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia sekä lähes kuuden miljardin euron kustannukset haittojensa vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten alkoholin käytön yleisyys sekä alhainen aloitusikä. Alkoholimainonta lisää nuorten juomista, sillä se lisää jo juovien nuorten juomista sekä alentaa aloittamisikää. Usein syy juomiseen nähdään pelkästään yksilön valinnoissa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että alkoholijuomien hinnan korottaminen sekä saatavuuden ja mielikuvamainonnan rajoittaminen ovat tehokkaimmat keinot vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Myös yleinen mielipide puoltaa mainontarajoituksia, sillä yli puolet suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan.

Eduskunnan on otettava alkoholipolitiikassa ohjat käsiin. Laki alkoholin mielikuvamainonnan kiellosta tulee saada hyväksytyksi tällä vaalikaudella.

Ylioppilaskirjoitukset tulee turvata

Iltasanomien haastattelussa kerrotaan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen sanovan, ettei järjestö sulje pois kirjoitusten estämistä, jos opettajien työehtosopimusneuvotteluissa päädytään sopimuksettomaan tilaan.

Uhkaus koskettaa 30 000 nuoren ihmisen tulevaisuutta ja pahimmillaan toteutuessaan lamauttaisi korkeakoulujen pääsykokeet ja yhden ikäluokan opiskelujen aloittamisen. On vaikea edes kuvitella työmarkkinoille ja korkeakouluihin syntyvää kaaosta, joka syntyisi, jos 30 000 nuorta ajautuisi tilanteeseen, jossa he eivät voisi edetä opiskelemaan. Opetusalan ammattilaiset tekevät arvokasta työtään vaativissa olosuhteissa ja heillä on täysi oikeus tavoitella oikeudenmukaista palkkausta ja asianmukaisia työoloja. Ratkaisevassa elämänvaiheessa olevien nuorten käyttäminen työtaistelussa pelinappulana ei kuitenkaan vahvista tarvittavaa kansalaistukea arvostetun ammattikunnan vaatimuksille. On vaikea kuvitella, että tukea tälle tulisi myöskään ammattikunnan sisältä, sillä suomalaiset opettajat suhtautuvat erittäin vastuullisesti tehtäväänsä oppilaittensa tukijoina. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat nuoret ansaitsevat nyt työrauhan eikä heidän paineitaan pidä lisätä kirjoitusten järjestämiseen liittyvällä epävarmuudella. Vastuu tilanteessa on palkkaneuvottelujen osapuolilla, niin työnantajan edustajalla kuin ammattiliitolla. Pidän kuitenkin tärkeänä, että opetusministeri Virkkunen rauhoittaisi selkeäsanaisesti tilanteen ja antaisi vakuutuksen kymmenille tuhansille abiturienteille, että he voivat rauhassa ja turvallisin mielin valmistautua sovitussa aikataulussa järjestettäviin kevään ylioppilaskirjoituksiin.

Vanhuusvakuutus ei ratkaise vanhustenhoidon rahoitusta

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta.

Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen 80 vuoden ikää tai lisäeläkkeen maksatuksen alkuvuosina. Järjestelmästä hyötyisivät ne ikäihmiset, jotka elävät suhteellisen hyväkuntoisena kotona yhdeksänkymppisiksi ja pystyvät nauttimaan korotetun eläkkeen mahdollistamista lisäpalveluista.

Kukaan ei pysty ennustamaan elinvuosiaan tai kuntoaan. Pitkäikäisyysvakuutuksen kysyntä perustuisikin ennen muuta turvattomuuden tunteeseen ja pelkoihin vanhuspalveluiden riittävyydestä. Vakuutusjärjestelmä voisi pahimmillaan myös johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Tähän tulee jokaisen ikääntyvän voida luottaa.

Päivi Räsänen

 

kolumni julkaistu kd-lehdessä 20.1.2011

Sairaanhoitajareseptiä ei valvota

Apteekkariliitossa on kummasteltu sairaanhoitajien kirjoittamien reseptien valvonnan puuttumista. Apteekit voivat selvittää lääkäreiden mutta eivät sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeuksiin mahdollisesti kohdistuvat rajoitukset.

Hallitus runnoi läpi heikosti valmistellun esityksensä sairaanhoitajareseptistä. Valvontaan liittyvä puute oli tiedossa eduskuntakäsittelyn aikana. Tein valiokunta- ja eduskuntakäsittelyssä muutos esityksen, jossa Valviralle olisi tullut velvollisuus rekisteröidä myös sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeuden laajuus. Esitykseni hävisi äänestyksessä. Jostakin syystä hallituspuolueet eivät halunneet tunnistaa ongelmaa.

Uusi laki jättää siis merkittävän puutteen potilasturvallisuuden varmistamiseen, sillä siinä ei edellytetä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin kirjattavaksi yksilöityä tietoa lääkkeistä, joita sairaanhoitajalla on oikeus määrätä.

Sairaanhoitajan oikeus määrätä lääkkeitä on lain mukaan rajattu ja riippuvainen kyseisen terveyskeskuksen vastaavan lääkärin määräyksestä. Vastaava lääkäri antamassaan määräyksessä nimeää ne lääkkeet, joita henkilö on tehtävässään oikeutettu määräämään. Yksittäisen sairaanhoitajan lääkelista vastaa hänen toimenkuvaansa ja hänelle määriteltyjä tehtäviä ja on valtakunnallista lääkelistaa merkittävästi suppeampi. Näitä lääkeryhmiin kuuluvia valmisteita on yli 1 000 kappaletta.

Apteekki tarvitsisi periaatteessa yksilöidyt tiedot hoitajan oikeudesta määrätä lääkkeitä, toimipaikan, jossa hoitaja saa määrätä lääkkeitä sekä tiedot hoitajan määräämisoikeuden piiriin kuuluvista lääkkeistä. Kun tietoa sairaanhoitajan henkilökohtaisesta lääkelistasta ei ylläpidetä Valviran Terhikki-rekisterissä, apteekki ei pysty todentamaan hoitajan oikeutta nimenomaisen lääkkeen määräämiseen. Tämän vuoksi sairaanhoitajan yksilöllinen lääkelista tulisi mielestäni rekisteröidä Valviran ylläpitämään rekisteriin, josta tiedot voidaan tarkistaa sujuvasti.

Valvonnan puutteesta johtuen myös Kela joutuu luottamaan hoitajien toiminnan oikeellisuuteen ilman mahdollisuutta tarkastaa hoitajan määräämisoikeutta koskevia tietoja korvausmenettelyssä. Sairaanhoitajien lääkemääräyskäytännön tulisi toteutua samoilla periaatteilla kuin lääkäreidenkin.

Räsänen: Pitkäikäisyyseläke ei ratkaise vanhustenhoidon rahoitusta

TIEDOTE

julkaisuvapaa 15.1.2011 klo 15

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) juhlapuheessa Kouvolan paikallisosaston 40-vuotisjuhlassa 15.1.2011 klo 15:

 

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta. Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen tai kesken lisäeläkkeen maksukautta. Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Vakuutusjärjestelmä ei saa johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti korjausta ei ole tullut. Valviran tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi lakia, jolla turvataan vanhukselle hänen tarvitsemansa palvelut.

Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä itse haluaisi vanhuutensa viettää.