Ajankohtaista

RSS

Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä kokonaan – hallitus alkoholiteollisuuden talutusnuorassa

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

julkaisuvapaa 22.1.2011 klo 14.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Oulussa Kristillisdemokraattien terveyspoliittisessa tilaisuudessa 22.1.2011 klo 14.30:

 

Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä kokonaan – hallitus alkoholiteollisuuden talutusnuorassa

 

Ministeri Risikon tyrmäys ehdotukselle alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä on pettymys. Hallitus on venyttänyt asian käsittelyä vaalikauden kalkkiviivoille ja viime hetkellä vesittänyt sen. Kansanterveyden asiantuntijat sekä eduskunnan enemmistö kannattavat alkoholimainonnan tehokasta rajoittamista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa sallitaan vain tuotetietojen esittely, mielikuvamainontaa ei lainkaan. Alkoholimainonnan vapautta on ajanut lähinnä alkoholiteollisuus. Hallituksen vaakakupissa alkoholiteollisuuden intressit näyttävät painavan enemmän kuin kansanterveyden edistäminen.

Alkoholi on merkittävin suomalainen kansanterveysongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia sekä lähes kuuden miljardin euron kustannukset haittojensa vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten alkoholin käytön yleisyys sekä alhainen aloitusikä. Alkoholimainonta lisää nuorten juomista, sillä se lisää jo juovien nuorten juomista sekä alentaa aloittamisikää. Usein syy juomiseen nähdään pelkästään yksilön valinnoissa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että alkoholijuomien hinnan korottaminen sekä saatavuuden ja mielikuvamainonnan rajoittaminen ovat tehokkaimmat keinot vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Myös yleinen mielipide puoltaa mainontarajoituksia, sillä yli puolet suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan.

Eduskunnan on otettava alkoholipolitiikassa ohjat käsiin. Laki alkoholin mielikuvamainonnan kiellosta tulee saada hyväksytyksi tällä vaalikaudella.

Ylioppilaskirjoitukset tulee turvata

Kirjoitettu kirjoittajana

Iltasanomien haastattelussa kerrotaan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen sanovan, ettei järjestö sulje pois kirjoitusten estämistä, jos opettajien työehtosopimusneuvotteluissa päädytään sopimuksettomaan tilaan.

Uhkaus koskettaa 30 000 nuoren ihmisen tulevaisuutta ja pahimmillaan toteutuessaan lamauttaisi korkeakoulujen pääsykokeet ja yhden ikäluokan opiskelujen aloittamisen. On vaikea edes kuvitella työmarkkinoille ja korkeakouluihin syntyvää kaaosta, joka syntyisi, jos 30 000 nuorta ajautuisi tilanteeseen, jossa he eivät voisi edetä opiskelemaan. Opetusalan ammattilaiset tekevät arvokasta työtään vaativissa olosuhteissa ja heillä on täysi oikeus tavoitella oikeudenmukaista palkkausta ja asianmukaisia työoloja. Ratkaisevassa elämänvaiheessa olevien nuorten käyttäminen työtaistelussa pelinappulana ei kuitenkaan vahvista tarvittavaa kansalaistukea arvostetun ammattikunnan vaatimuksille. On vaikea kuvitella, että tukea tälle tulisi myöskään ammattikunnan sisältä, sillä suomalaiset opettajat suhtautuvat erittäin vastuullisesti tehtäväänsä oppilaittensa tukijoina. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat nuoret ansaitsevat nyt työrauhan eikä heidän paineitaan pidä lisätä kirjoitusten järjestämiseen liittyvällä epävarmuudella. Vastuu tilanteessa on palkkaneuvottelujen osapuolilla, niin työnantajan edustajalla kuin ammattiliitolla. Pidän kuitenkin tärkeänä, että opetusministeri Virkkunen rauhoittaisi selkeäsanaisesti tilanteen ja antaisi vakuutuksen kymmenille tuhansille abiturienteille, että he voivat rauhassa ja turvallisin mielin valmistautua sovitussa aikataulussa järjestettäviin kevään ylioppilaskirjoituksiin.

Vanhuusvakuutus ei ratkaise vanhustenhoidon rahoitusta

Kirjoitettu kirjoittajana

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta.

Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen 80 vuoden ikää tai lisäeläkkeen maksatuksen alkuvuosina. Järjestelmästä hyötyisivät ne ikäihmiset, jotka elävät suhteellisen hyväkuntoisena kotona yhdeksänkymppisiksi ja pystyvät nauttimaan korotetun eläkkeen mahdollistamista lisäpalveluista.

Kukaan ei pysty ennustamaan elinvuosiaan tai kuntoaan. Pitkäikäisyysvakuutuksen kysyntä perustuisikin ennen muuta turvattomuuden tunteeseen ja pelkoihin vanhuspalveluiden riittävyydestä. Vakuutusjärjestelmä voisi pahimmillaan myös johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Tähän tulee jokaisen ikääntyvän voida luottaa.

Päivi Räsänen

 

kolumni julkaistu kd-lehdessä 20.1.2011

Sairaanhoitajareseptiä ei valvota

Kirjoitettu kirjoittajana

Apteekkariliitossa on kummasteltu sairaanhoitajien kirjoittamien reseptien valvonnan puuttumista. Apteekit voivat selvittää lääkäreiden mutta eivät sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeuksiin mahdollisesti kohdistuvat rajoitukset.

Hallitus runnoi läpi heikosti valmistellun esityksensä sairaanhoitajareseptistä. Valvontaan liittyvä puute oli tiedossa eduskuntakäsittelyn aikana. Tein valiokunta- ja eduskuntakäsittelyssä muutos esityksen, jossa Valviralle olisi tullut velvollisuus rekisteröidä myös sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeuden laajuus. Esitykseni hävisi äänestyksessä. Jostakin syystä hallituspuolueet eivät halunneet tunnistaa ongelmaa.

Uusi laki jättää siis merkittävän puutteen potilasturvallisuuden varmistamiseen, sillä siinä ei edellytetä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin kirjattavaksi yksilöityä tietoa lääkkeistä, joita sairaanhoitajalla on oikeus määrätä.

Sairaanhoitajan oikeus määrätä lääkkeitä on lain mukaan rajattu ja riippuvainen kyseisen terveyskeskuksen vastaavan lääkärin määräyksestä. Vastaava lääkäri antamassaan määräyksessä nimeää ne lääkkeet, joita henkilö on tehtävässään oikeutettu määräämään. Yksittäisen sairaanhoitajan lääkelista vastaa hänen toimenkuvaansa ja hänelle määriteltyjä tehtäviä ja on valtakunnallista lääkelistaa merkittävästi suppeampi. Näitä lääkeryhmiin kuuluvia valmisteita on yli 1 000 kappaletta.

Apteekki tarvitsisi periaatteessa yksilöidyt tiedot hoitajan oikeudesta määrätä lääkkeitä, toimipaikan, jossa hoitaja saa määrätä lääkkeitä sekä tiedot hoitajan määräämisoikeuden piiriin kuuluvista lääkkeistä. Kun tietoa sairaanhoitajan henkilökohtaisesta lääkelistasta ei ylläpidetä Valviran Terhikki-rekisterissä, apteekki ei pysty todentamaan hoitajan oikeutta nimenomaisen lääkkeen määräämiseen. Tämän vuoksi sairaanhoitajan yksilöllinen lääkelista tulisi mielestäni rekisteröidä Valviran ylläpitämään rekisteriin, josta tiedot voidaan tarkistaa sujuvasti.

Valvonnan puutteesta johtuen myös Kela joutuu luottamaan hoitajien toiminnan oikeellisuuteen ilman mahdollisuutta tarkastaa hoitajan määräämisoikeutta koskevia tietoja korvausmenettelyssä. Sairaanhoitajien lääkemääräyskäytännön tulisi toteutua samoilla periaatteilla kuin lääkäreidenkin.

Räsänen: Pitkäikäisyyseläke ei ratkaise vanhustenhoidon rahoitusta

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

julkaisuvapaa 15.1.2011 klo 15

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) juhlapuheessa Kouvolan paikallisosaston 40-vuotisjuhlassa 15.1.2011 klo 15:

 

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta. Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen tai kesken lisäeläkkeen maksukautta. Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Vakuutusjärjestelmä ei saa johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti korjausta ei ole tullut. Valviran tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi lakia, jolla turvataan vanhukselle hänen tarvitsemansa palvelut.

Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä itse haluaisi vanhuutensa viettää.

Junat myöhästelevät

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuljen päivittäin junalla ja valitettavasti joudun toteamaan, että junat ovat viime aikoina olleet säännönmukaisesti myöhässä. Tänä aamuna juna saapui Helsinkiin 25 minuuttia aikataulustaan myöhästyneenä, enkä ennättänyt ajoissa valiokunnan kokoukseen. Tänään myös eduskunnan kyselytunnilla käytiin keskustelua junien myöhästelystä. Liikenneministerin salkkua koko vaalikauden kantanut Anu Vehviläinen on viime hetkillä terhakoitunut ja vaatinut selvitystä aikatauluongelmista. Ongelmana on viime kädessä se, että hallitus on lykännyt niitä hankkeita, joihin olisi tullut ryhtyä ruuhkaisen pääradan ja Helsingin aseman liikennejärjestelyjen kehittämiseksi.

Rataosa Helsinki-Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Se on neliraiteinen Helsingistä Kera-valle, mutta Keravan ja Riihimäen välinen rataosa on Järvenpään kohtaa lukuun ottamatta kaksirai-teinen. Ilman lisäraiteen mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä ei lähiliikennejunien tarjontaa voida lisätä eikä Vuosaaren tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosan kapasiteetti on hyvin häiriöherkkää ja vähentää raideliikenteen ja kuljetusten luotettavuutta. Olen tehnyt asiasta useita aloitteita, mutta hallituspuolueiden kansanedustajat, mukaan lukien ministeri Vehviläinen, ovat äänestäneet niitä vastaan.

EU:n mielistelypolitiikka epäonnistui

Kirjoitettu kirjoittajana

”Se, että jos sitten teidän puolueenne ei ole saanut rekisteröimisoikeutta, niin tarkoittaako tämä sitä, että aloitetaan sanktiopolitiikka uudelleen? En ehkä uskoisi näin.” Ulkoasiainministeri Alexander Stubb vastasi ylimieliseen sävyyn kysymykseeni Valko-Venäjän poliittisista oikeuksista 16.4.2009 käydyssä keskustelussa eduskunnan täysistunnossa hallituksen antaessa selonteon EU-politiikasta.

Euroopan unionin ulkoministerit, Stubb mukaan lukien olivat päättäneet poistaa Valko-Venäjän yksinvaltaiseen hallintoon kohdistuneet matkustamispakotteet syksyllä 2008 ja keskustelun aikoihin ”yhteistyön linjaa” päätettiin vielä yhdeksällä kuukaudella jatkaa. Kuitenkin samana keväänä Valko-Venäjän oikeusministeri oli hylännyt kristillisdemokraattisen puolueen rekisteröitymisen, vaikka puolue oli kerännyt kannattajakortteja runsaasti yli vaaditun määrän. Tämä hylkääminen ei aiheuttanut EU:n taholta mitään toimenpiteitä.

Osallistuin helmikuussa v. 2009 Minskissä Valko-Venäjän Kristillisdemokraattisen puolueen perustamiskokoukseen. Tapasin silloin myös nyt joulun alla sairaalakuntoon pahoinpidellyn ja vangitun kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaan Vital Rymasheuskin, joka toimi tuolloin puolueen varapuheenjohtajana.

Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aleksandr Lukashenko on käyttänyt häikäilemättä hyväkseen EU:n hyväuskoista mielistelypolitiikkaa. Valitettavasti myös Suomen ulkopoliittinen johto on tätä tukenut. Joulukuun presidentinvaaleja hehkutettiin demokratian edistysaskeleeksi, mutta heti seuraavana päivänä opposition presidenttiehdokkaat pidätettiin ja osa heistä pahoinpideltiin. Valko-Venäjän vankiloissa viruu edelleen suuri joukko mielipidevankeja. Valko-Venäjän presidentin vaalien tulosta ei pidä tunnustaa ja pakotteita tulee ryhtyä uudestaan asettamaan.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 13.1.2011

Talous tasapainoon heikoista huolehtien

Kirjoitettu kirjoittajana

Pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon.

Jokaisen kansakunnan tehtävä on huolehtia omien asukkaittensa hyvinvoinnista ja siitä käsin auttaa maailman hätääkärsiviä. Tulevaisuudelle on ratkaisevaa, miten saamme velkaantumiskierteen taittumaan. Ei ole isänmaallista syödä lasten pöydästä, elää yli varojen ja jättää velat tulevien sukupolvien maksettaviksi.

Irlannin tilanne on nostanut huolen kriisin leviämisestä rahaliitolla yhteen sidottujen maiden keskuudessa. Velkaiset maat takaavat toinen toisiaan ja antavat pikavippiä toisilleen katastrofin estämiseksi. Suomi lainasi vuonna 2010 Kreikalle 550 miljoonaa euroa, vaikka samaan aikaan otimme itse lähes 12 miljardia lisää velkaa.

 

Ristiriitainen yhteisvastuu

Eduskuntaryhmämme äänesti Lipposen ykköshallituksen rahaliittoesitystä vastaan. Nostimme keskustelussa nyt nähtyjä ongelmia esiin. Jos valtioilla ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa, miten ne voivat toimia samalla valuutalla? Yhteisen valuutan toimiminen edellyttäisi yhteistä talouspolitiikkaa, joka taas veisi lisää valtaa keskitetyille järjestelmille.

Euroaluetta perustettaessa sovittiin, että jokaisella maalla on vastuu vain omasta julkisesta taloudestaan. Kreikan kriisin puhjettua tästä periaatteesta luovuttiin. Yhteisvastuun illuusio euroalueella on itsessään ristiriitainen.

Samaan aikaan, kun huonosta taloudenhoidosta suunnitellaan sanktioita, käytännössä rakennetaan veronmaksajien rahoin mittavia apupaketteja rahaliiton pelastamiseksi.

Väestön ikärakenteen muutos tekee talouden tasapainottamisen haasteesta pitkäaikaisen ja syvenevän. Tarvitaan menokuria, verotulojen lisäyksiä ja ennen muuta suomalaisen työn ja yrittäjyyden vahvistamista. Mitä paremmin yritykset voivat, sitä vähemmän joudutaan miettimään, mitä veroja korotetaan tai mitä julkisia menoja vähennetään.

 

Nollatoleranssi rötöstelylle

On sietämätöntä, että harmaa talous nielee satoihin miljooniin euroihin kasvaneen osan verotuloista. Lisäksi harmaa talous rapauttaa yleistä lainkuuliaisuutta ja luo kasvupohjaa muullekin rikollisuudelle. Hallitusohjelmaan pitää ottaa kunnianhimoinen tavoite: nollatoleranssi harmaalle taloudelle ja talousrikollisuudelle.

Omantunnon ääntä on kuunneltava erityisen herkästi silloin, kun joudutaan tekemään kovia talousratkaisuja. Väärin kohdennettuina menoleikkauksilla voidaan saada paljon vahinkoa ja kasvavia kustannuksia aikaan. Kohtalokkainta on leikata sellaisista palveluista, joilla pystyttäisiin ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä työelämästä.

 

Sairasta säästöä terveydestä

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Lähes 4 000 alle 35-vuotiasta nuorta jäi toissa vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle, ja kolmessa vuodessa nuorten työkyvyttömyys oli lisääntynyt yli 30 prosentilla. Työterveyslaitos laskee nuorten työkyvyttömyyden hinnaksi vuodessa 6,6 miljardia euroa. On sairasta säästää terveydestä.

Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti korjausta ei ole tullut.

Valviran tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Kotiin tuotavan palvelun puute huutaa taivaaseen asti. Näin luonnehti valiokunnassa kuultu asiantuntijaprofessori vanhusten kotipalvelujen tilaa.

 

Suositukset eivät riitä

Hallituksen pitää vihdoin myöntää, että pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi lakia, jolla turvataan vanhukselle hänen tarvitsemansa palvelut. Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä itse haluaisi vanhuutensa viettää.

Edellisen laman jälkeen tehtiin raskaita virheitä, kun leikkaukset kohdistettiin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Räikeänä esimerkkinä oli sairauspäivärahasta haetut säästöt. Tulottomien ja pienituloisten sairauspäiväraha poistettiin demarijohtoisen sateenkaarihallituksen voimin.

Hanketta puolustettiin erityisesti kokoomuksen taholta sillä, että jos henkilöllä ei ole terveenä tuloja, hän ei tuloja tarvitse sairaanakaan. Menojen tasapainottamisessa tarvitaan nyt parempaa yhteisvastuuta. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen lisää hyvinvointia kaikissa väestöryhmissä.

 

Päivi Räsänen

Kirjoittaja on kansanedustaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja, Riihimäki

 

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla 30.12.2010

Vaalivideomme ensin vähemmistökielellä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien ensimmäinen vaalivideo julkaistiin viittomakielellä. Tällä videolla uusmaalainen viittomakielinen ehdokkaamme Harri Konttinen esittelee puolueen teesit. Kodeissa rakennetaan Suomen tulevaisuus. Vapaus uskoa ja ilmaista omaa uskoaan on ihmisen tärkein perusvapaus, sillä se koskettaa syvästi ihmisyyttämme ja maailmankuvaamme. Isänmaan puolustaminen merkitsee myös huolenpitoa koko yhteiskunnasta, kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnista. Tutustu teeseihin:

http://www.youtube.com/watch?v=1Pq1KpuXof0

Vaalivideomme ensin vähemmistökielellä

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote

27.12.2010

Kristillisdemokraattien ensimmäinen vaalivideo julkaistiin viittomakielellä.

Tällä videolla uusmaalainen viittomakielinen ehdokkaamme Harri Konttinen esittelee puolueen teesit. Kodeissa rakennetaan Suomen tulevaisuus. Vapaus uskoa ja ilmaista omaa uskoaan on ihmisen tärkein perusvapaus, sillä se koskettaa syvästi ihmisyyttämme ja maailmankuvaamme. Isänmaan puolustaminen merkitsee myös huolenpitoa koko yhteiskunnasta, kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnista. Tutustu teeseihin:

http://www.youtube.com/watch?v=1Pq1KpuXof0