Ajankohtaista

RSS

Vaarallisia vankeja ei pidä vapauttaa ilman oikeuspsykiatrista arvioita

Kirjoitettu kirjoittajana

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa edellytän lainsäädännön ja rangaistusjärjestelmän muutoksia niin että yhteiskuntaa pystyttäisiin paremmin suojelemaan vaarallisilta vangeilta.  

Useista henkirikoksista ja törkeistä raiskauksista tuomittu sarjakuristajaksi nimetty henkilö pääsi pakenemaan avovankilasta. Henkilön vaarallisuus on ilmeinen, sillä hän syyllistynyt useisiin väkivaltarikoksiin aiemminkin vankilasta vapauduttuaan. Hänet onneksi saatiin pian kiinni.  

On syytä kiinnittää huomioita vaarallisten vankien oikeaan sijoittamiseen, mutta samalla herää huoli ympäröivän yhteiskunnan turvallisuudesta heidän vapautumisensa jälkeen. 

Rangaistusjärjestelmämme on ongelmallinen, sillä varsinkin ensikertalaisuus tai nuori ikä voivat lyhentää tuomitun vapausrangaistuksen varsin lyhyeksi. Ensikertalaiset pääsevät vapaiksi kärsittyään puolet rangaistuksesta. Ehdonalaiseen vapauteen on mahdollista päästä, kun kaksi kolmannesta rangaistusajasta on kulunut. Vankeinhoidollinen ensikertalaisuus tarkoittaa sitä, että vanki ei ole vapautumistaan seuranneiden kolmen vuoden aikana syyllistynyt uusiin, vankeustuomioon johtaneisiin rikoksiin. Vankeinhoidollisesti ensikertalaiseen sovelletaan laitosajan pituuden suhteen samaa sääntöä kuin tosiasiallisesti ensimmäistä kertaa vankilassa olevaankin. 

Elinkautiseen tuomitun rikollisen tapaus otetaan käsittelyyn Helsingin hovioikeudessa hänen suoritettuaan rangaistusta 12 vuotta, 21 vuotta nuorempana tehdystä rikoksesta 10 vuotta. Tähän saakka pisin yhtämittainen vankeusaika myös elinkautisvangeilla on ollut noin 15 vuotta. On myös ongelmallista että osittainen syyntakeettomuus lyhentää tuomiota, mutta toisasiallisesti tällainen henkilö on usein ympäristölleen vaarallisempi.  

Yhteiskunnan turvallisuutta ei nykyisin oteta riittävästi huomioon vangin vapautumisessa tai pääsyssä ehdonalaiseen vapauteen. Oikeuspsykiatrinen vaarallisuusarvio tulisi olla edellytys sille, että vanki voi vapautua elinkautisesta vankeudesta tai tultuaan tuomituksi henkirikoksesta osittaisesti syyntakeettomana. 

Erityisen julmia henkirikoksia tehneen elinkautisvangin tulisi joutua kärsimään elinkautisen tuomion kokonaisuudessaan.

 

Kannanotto: Räsänen: Harmaan talouden torjunta kannattava sijoitus

Kirjoitettu kirjoittajana

KANNANOTTO 15.10.2015

Julkaisuvapaa

 

Viime hallituksen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen ihmettelee, miksi harmaan talouden torjunta ei ole yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista. Edellisellä vaalikaudella käynnistettiin tämän vuoden vaihteessa päätyvä erityinen harmaan talouden torjuntaohjelma ja lisäpanostettiin 20 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan eri viranomaisille. Nyt hallitus sen sijaan leikkaa poliisilta ne talousrikostutkintarahat, joiden avulla kyettiin viime vaalikaudella lisäämään rikos- ja verohyödyn takaisinsaantia lähes 50 miljoonaan euroon vuositasolla. 

– Onko hallitus nostanut kädet ylös talousrikollisuuden edessä? On arvioitu, että menetämme verotuloja jopa 15 prosenttia talousrikollisuuden vuoksi. Talousrikostorjunnan henkilötyövuosia poliisissa vähennetään lähes 100 henkilötyövuodella viime vuoden tasosta, ja valtiolle saadun rikoshyödyn hallitus olettaa putoavan noin 13 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelmassa pyritään saavuttamaan 150 miljoonan euron lisätulot yritysveropohjaa tiivistämällä ja kitkemällä harmaata taloutta, mutta budjetista lisäresursseja harmaan talouden torjumiseen on vaikea löytää.

– Harmaan talouden torjunta on poikkeuksellisen varma ja tuottava sijoitus. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan merkittäviä lisäresursseja harmaan talouden torjuntaan. Siihen laitetut resurssit saadaan moninkertaisesti takaisin, kuten viime vaalikausi osoitti. Jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden merkitys on tärkeää, sillä talousrikollisuus on poliisin vaikeimpia tutkintahaaroja.

Räsäsen mukaan hallituksen säästösuunnitelma on vaarallinen, sillä tehokasta talousrikostorjuntaa ei polkaista käyntiin nopeasti.

– Harmaan talouden torjunta on väärä säästökohde. On sääli, jos nyt menetämme ne osaajat, jotka viime kaudella koulutettiin vaativaan tutkintaan. Sisäministeriön mukaan talousrikostutkijat ovat tuoneet valtiolle enemmän tuloja kuin mitä heidän palkkaamisensa on maksanut. Jos harmaata taloutta tahdotaan yhteiskunnassa torjua, olisi ohjelman jatkaminen hyväksi todettu toimintamalli, Räsänen toteaa.

 

Yhteys:

Päivi Räsänen

050 5113065

 

 

Yli 100 000 tahtoo aidon avioliiton säilyvän

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Kaikessa mediahiljaisuudessa Aito Avioliitto – järjestö onnistui keräämään yli 100 000 nimeä perinteisen avioliiton säilyttämisen puolesta. Kansalaiset ilmaisivat runsaan tukensa kansalaisaloitteelle siitä huolimatta, että kampanja sai osakseen epäasiallista häirintää ja antikampanjaa. Vaatii rohkeutta säilyttää linjansa avioliitosta yhden naisen ja yhden miehen liittona silloin, kun paine siitä luopumiseen kasvaa.

Demokratiaan kuuluu sanan- ja mielipiteenvapaus. Demokratiaan kuuluu myös se, että vaaleissa valittu eduskunta voi muuttaa edellisen eduskunnan tekemiä päätöksiä. Näin tapahtuu jatkuvasti.

Viime vaalikaudella eduskunnan enemmistö päätti kansalaisaloitteen pohjalta muuttaa avioliittolain sukupuolineutraaliksi. Avioliittolain muutoksen olisi määrä tulla voimaan maaliskuussa 2017. Sukupuolineutraali avioliittolaki on kuitenkin mahdollista kumota, mikäli nykyinen eduskunta niin tahtoo. Eduskunta saa käsiteltäväkseen nyt jätettävän uuden kansalaisaloitteen ja pääsee äänestämään siitä.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa ei ole otettu asiaan kantaa, mutta hallitus voi niin tahtoessaan joko edistää tai jarruttaa sukupuolineutraalin avioliittolain voimaan saattamista tai jopa estää sen. Toivon hallituspuolueiden edustajille rohkeutta seistä niiden arvojen takana, joiden ajamiseen ovat kansalta saaneet valtuutuksen.

Avioliitto on erityinen instituutio. Se on ihmiskunnan historian vanhin ja edelleen yhteiskunnan merkittävin julkinen ja oikeudellinen sopimus. Miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuurisesti yleinen, ihmisen luonnolliseen ymmärrykseen perustuva käsitys uskontokunnista riippumatta ja myös ateistisissa maissa.

Sukupuolineutraalia avioliittoa markkinoitiin ”tasa-arvoisena”. Avioliitto on kuitenkin oikeudellisesti tasa-arvoinen ja yhdenvertainen jo nyt. Puolisoiden tasavertaisuus on nykyiseen lakiin kirjoitettu periaate. Sama mahdollisuus solmia avioliitto on jokaisella naimattomalla täysi-ikäisellä. Sukupuolikiintiö, jollaisia yhteiskunnan monilla osa-alueilla tasa-arvon nimissä ajetaan, on avioliitossa jo lähtökohtana. Aviopuolisoista on 50% miehiä ja 50% naisia.

Avioliittoinstituutio on asetettu tuomaan yhteiskunnan heikoimmille jäsenille – lapsille – mahdollisimman turvallinen ja vakaa kasvuympäristö. Lain merkittävin muutos koskisi lapsia, mutta asiaankuuluvaa lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty. Oikeusministeri Jari Lindströmillä (ps) on mahdollisuus vaatia tätä arviointia, sillä avioliittolain liitännäislait valmistellaan oikeusministeriössä.

Äitiys ja isyys ovat ihmiskunnan historian syvimpiä käsitteitä, ensimmäisiä sanoja, jotka lapsi yleensä kulttuurista riippumatta oppii. Äitiyden ja isyyden pohjana on biologinen todellisuus. Jokainen lapsi on saanut alkunsa yhdestä isästä ja yhdestä äidistä. Lapsella ei luonnostaan voi olla yhtä aikaa kahta äitiä tai kahta isää. Elämme merkillistä aikaa, jossa äitiyttä ja isyyttä joudutaan puolustamaan ikään kuin ne olisivat jonkun uskonnollisen ääriryhmän keksintöjä.

Merkittävä joukko maita tulisi sukupuolineutraalin avioliittolain myötä kieltämään adoptiot Suomeen, mikä vaikeuttaisi kaikkien parien adoptiomahdollisuuksia. Tästä kärsivät lasta toivovat avioparit sekä ne lapset vaikkapa Venäjällä, joiden mahdollisuus tulla adoptoiduksi Suomeen estyy.

Mikään kansainvälinen sopimus ei edellytä avioliittolain muuttamista. Avioliiton rajaaminen yhden miehen ja yhden naisen väliseksi on perusteltua, koska tämä suhde poikkeaa kaikista muista ihmissuhteista. Siihen perustuu yhteiskuntamme jatkuvuus ja uusiutuvuus. Sukupuolten toisiaan täydentävä erilaisuus ja yhteys ovat sivilisaatiomme perusta.

 

Päivi Räsänen

kansanedustaja (kd)

 

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

Maahanmuuttopolitiikassa on löydettävissä kolmas tie

Kirjoitettu kirjoittajana

 

 

Suomi oli 1990-luvun alkuun saakka maa, josta muutettiin ulkomaille työn perässä. Maahanmuuttajia alkoi tulla Suomeen suuremmassa määrin 1990-luvulla. Suurin osa tuli työn, opiskelun tai puolison perässä. Suojelua hakevia turvapaikanhakijoita on Suomeen muuttaneista ollut vain alle 10 prosenttia.  Nyt tilanne on muuttunut.

Turvapaikanhakijoiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut. Viime vuonna Suomeen saapui 3651 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna ennakoidaan jopa 50 000 uutta hakijaa. Eduskunta joutuu käsittelemään satojen miljoonien eurojen lisäyksiä maahanmuuttokuluihin samalla, kun koulutuksesta, terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista leikataan.

Maahanmuuttokeskustelussa tarvitaan nyt kovaa faktaa ennakkoluuloisten nuivien huhupuheiden ja sinisilmäisen ”rajat auki” unelmahötön sijaan. Maahanmuuttopolitiikassa on löydettävissä kolmas tie. Suomalaisen kulttuuriperinnön ja terveen isänmaallisen kansallistunnon voi yhdistää muista kulttuureista tulevien ihmisarvon tunnustamiseen ja tasavertaiseen kohteluun. Samalla hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden. Rajavalvonnan sekä turvapaikka- ja oleskelulupakäytäntöjen avulla tulee huolehtia siitä, ettei tänne muodostu paperittomien siirtolaisten slummeja.

Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen tulee luopua, sillä se kasvattaa entisestään laittoman ihmissalakuljetuksen vetovoimaa ja ihmisuhrien määrää. Päätös sisäisistä siirroista on jo kiihdyttänyt salakuljettajien markkinoita. EU:n turvapaikkajärjestelmän keskeinen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa omien rajojensa valvonnasta ja omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja sen tutkimisesta, täyttävätkö he pakolaisaseman.

Sen sijaan tulisi panostaa kiintiöpakolaisiin, jotka otetaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Viime kaudella hallitus teki esityksestäni päätöksen, jolla pakolaiskiintiötä kasvatettiin 300 henkilöllä Syyrian sodan vuoksi. Vähemmän turvapaikkamatkailua, enemmän kiintiöpakolaisia

Turvapaikanhakijoista valtaosa, lähes 80 % on nuoria terveitä miehiä, joista suuri osa palautetaan takaisia kotimaihinsa. Maailman pakolaisleireillä asuu kymmeniä miljoonia naisia, lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joilla ei ole varaa maksaa tuhansia euroja rikollisjärjestöille. Myös taloudellisesti haastavana aikana Suomella on oltava sydäntä auttaa hädässä olevia lähimmäisiä.

Hallituksen kaavailemat resurssit poliisille ja muille turvallisuusviranomaisille eivät tule riittämään tässä tilanteessa. Turvapaikanhakijoiden joukosta on kyettävä seulomaan turvallisuusuhat yhteiskunnalle. Samalla on tiukasti huolehdittava, että turvapaikkaa hakevia kohdellaan ihmisarvoisesti eikä rasismille anneta kasvualustaa.

Pakolaisuuden ehkäisyssä tarvitaan ennen muuta kriisinhallintaa ja kehitysyhteistyötä. Siksi on surullista, että hallitus on päättänyt leikata molemmista, kehitysyhteistyöstä erityisen kovalla kädellä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja (kd)

Kolumni julkaistu Kaupunkisanomissa.

 

 

KD:n ryhmäpuheenvuoro kilpailukykytiedonannosta

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Päivi Räsänen

Valtioneuvoston tiedonanto kilpailukykyä parantavista toimista 30.9.2015

 

MUUTOSVARAUKSIN

Arvoisa puhemies,

 Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannusti hallitusta yhteiskuntasopimukseen, johon kaikki työmarkkinaosapuolet olisivat sitoutuneet. Oli pettymys, ettei se toteutunut. Annan pääministeri Sipilälle ja hallitukselle tunnustuksen siitä, että vastarinnasta huolimatta tavoitteesta kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole luovuttu ja toisaalta ovea neuvottelupöytään ei ole suljettu.

 

Annan tunnustuksen myös etujärjestöille siitä, että ne toivat konkreettisia kilpailukykyä parantavia esityksiä, vaikka yhteistä esitystä ei vieläkään syntynyt. Erityisen kannatettavaa on se, että pitkälle ulotettava palkkaratkaisu on nyt nostettu pöytään, sillä palkankorotuksilla pystyttäisiin helposti leikkaamaan se hyöty, mikä nyt esitettävillä uudistuksilla saataisiin aikaan. Toivomme, että neuvottelut tositarkoituksella jatkuvat ja vielä syksyn aikana löydetään sellainen ratkaisu, jonka työmarkkinaosapuolet ja suomalaiset voivat laajasti hyväksyä. Yhdessä sovitut toimenpiteet Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, alakohtaiset erot huomioiden, antaisi suomalaisille uutta uskoa maamme tulevaisuuteen.

 

Ilman omaa itsenäistä rahapolitiikkaa lamakausina ei enää voida parantaa kilpailukykyä heikentämällä oman valuutan arvoa. Tämä on johtanut siihen, että meillä on oikeastaan enää yksi nopeasti vaikuttava väline kilpailukyvyn parantamiseksi, sisäinen devalvaatio. Työvoimakustannusten alentaminen suhteessa kilpailijamaihin leikkaamalla palkkoja on huomattavasti vaikeampaa ja ikävämpää kuin rahan arvoa alentamalla. Tämän saimme kaikki huomata edellisviikon perjantaina kun Suomi pysähtyi työntekijäjärjestöjen mielenilmaisun ajaksi.

 

Ennen lamakausia pitäisi harjoittaa tiukkaa talouspolitiikkaa ja pyrkiä maltilliseen palkkakehitykseen, jotta kustannukset eivät karkaisi. Tähän ei Suomessa ole kyetty. Päinvastoin, juuri kun kansainvälinen finanssikriisi iski Suomeen viime vuosikymmenen lopulla, nähtiin ennätyssuuria palkankorotuskierroksia kaikilla aloilla. Pitkän nousukauden päätteeksi poliittiset päättäjät lisäsivät vaalilupauksiensa kanssa paineita suurille palkankorotuksille. Toivottavasti olemme ottaneet opiksi tehdyistä virheistä.

 

Kokonaistuotantomme on laskenut yli viidellä prosentilla vuoden 2008 tasosta. Finanssikriisin myötä Suomen vienti romahti ja samalla yritysten kannattavuus on heikentynyt. Tämä on johtanut työttömyyden rajuun kasvuun viime vuosina. Kansainvälinen kysyntä on edelleen heikkoa ja finanssikriisin lisäksi erityisesti Venäjän kaupan tyrehtyminen vaikeuttavat taloutemme nousua. Tällä hetkellä vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa vuodessa, jotta julkisen sektorin menot kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista. 

 

Pidämme hallituksen tavoitetta parantaa Suomen kilpailukykyä yhteensä 15 prosentilla oikeana. Ilman järeitä toimenpiteitä emme saa aikaan talouskasvua emmekä luotua paljon kaivattuja uusia työpaikkoja. Kilpailukyvyn parantaminen ja työn lisääminen ovat välttämättömiä mikäli haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

 

Hallituksen esittämät kustannuskilpailukykyä vahvistavat toimet parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Esitys yksityisen sektorin sosiaaliturvamaksun alentamisesta on tarpeellinen uudistus. Palkan sivukulujen alentaminen on ensiarvoisen tärkeää uusien työpaikkojen luomiseksi. Tämä toimenpide saa täyden tukemme. Kysymykseksi jää kuitenkin, miten tämä mittava uudistus rahoitetaan, siihen ei saatu vastausta tiedonannosta.

 

Pidämme myös tarpeellisena esitystä vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta 2500 euron kertakorvauksen avulla. Tämä edistää nuorten naisten työllisyyttä ja helpottaa erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Hallitus ansaitsee kiitoksen myös siitä, että se on muuttanut esitystä järkevämmäksi niin, että tuki maksetaan kaikille työnantajille, jotka maksavat palkkaa äitiyspäivärahakauden aikana. Aikaisempi ehdotus, jossa tuki olisi maksettu vasta työhön paluun jälkeen, olisi kohdellut työnantajia eriarvoisesti. Vanhempainvapaiden ja hoitovapaiden kesto vaihtelee suuresti ja aina äiti ei palaa saman työnantajan palvelukseen.

 

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus kuunteli herkällä korvalla kansalaisia luopumalla epäoikeudenmukaisesti kohdistuvasta sunnuntailisien leikkaamisesta. Tämä uudistus olisi iskenyt erityisesti naisvaltaisille matalapalkka-aloille. Viikonloppulisät ja erityisesti sunnuntailisät muodostavat monella palkansaajalla merkittävän osan kokonaispalkasta. Lomarahan alentaminen 30 prosentilla kohtelee palkansaajia tasapuolisemmin ja on näin ollen helpompi hyväksyä. Ilman lomaraha-oikeutta olevia järjestäytymättömien pienyrittäjien työntekijöitä on Suomen yrittäjien arvion mukaan 157 500. Lomarahan maksaminen aiheuttaisi yrityksille yhteensä 235 miljoonan euron lisäkulun. Miten hallitus aikoo huomioida näitä yrityksiä uhkaavan kilpailukyvyn heikkenemisen?

 

Hallituksen esittämät toimet hintakilpailukyvyn parantamiseksi eivät vielä riitä, kuten hallitus itsekin toteaa. Tarvitsemme lisäksi maltillisia palkkaratkaisuja ja muita kilpailukykyä parantavia toimia pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä on ensisijaisen tärkeää, että hallitus yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa pyrkii neuvottelemalla löytämään sellaisen kokonaisratkaisun, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä. Vetoamme myös työmarkkinajärjestöihin. Työntekijäpuolelta vaaditaan nyt joustoa ja ikävien päätösten hyväksymistä. Työnantajaosapuolelta vaaditaan samoin yhteiskuntavastuuta ja todellista halua luoda ja säilyttää työpaikkoja Suomessa. Luodaan yhdessä maallemme tulevaisuuden usko ja eväät paremmalle tulevaisuudelle.

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

 

Vetoan osapuoliin, myös oppositioon

Kirjoitettu kirjoittajana

Tilanne työmarkkinaosapuolten ja maamme hallituksen välillä on ajautunut vakavaan kriisiin. Satamien, tavaraliikenteen ja paperikoneiden pysähtyminen sekä koulujen ja päiväkotien sulkeutuminen ei nosta Suomen taloutta eikä edistä kilpailukykyloikkaa.

Nyt tarvitaan kaikilta osapuolilta rakentavaa asennetta ja tekoja. Neuvottelut lakkojen ja mielenilmausten estämiseksi on saatava käyntiin.

Vetoan myös oppositiopuolueisiin. Tilanne on vakava, eikä siitä pidä yrittää lyhytnäköisesti mitata ulos poliittista hyötyä. Nyt on aika kaikkien tahojen etsiä kansallista yhtenäisyyttä ja isänmaan parasta.

 

Tiedote: Otetaan kiintiöpakolaisia siirtojen sijaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote
Päivi Räsänen (kd)

Suomen ei tule osallistua eikä tukea turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, mikä vain lisää ihmissalakuljettajien markkinoita  ja vaarallisten reittien vetovoimaa. Meille tulee tänä vuonna joka tapauksessa jopa 30 000 turvapaikanhakijaa, miksi lisäisimme tätä määrää, kun voisimme kohdistaa avun kaikkein heikoimmassa asemassa oleville? Ehdotan, että otamme 2400 kiintiöpakolaista suoraan pakolaisleireiltä. Näin voimme kohdistaa avun kaikkein heikoimmassa asemassa oleville mm naisille ja lapsille. Päätökset sisäisistä siirroista vetävät hallitsemattomaan kansainvaellukseen, päätökset kiintiöpakolaisista taas antavat viestin, että kannattaa hakeutua pakolaisleireille. Eu on lähtenyt hakoteille ja tekee karhunpalveluksen maahanmuuttopolitiikalle.

Lisätietoja Päivi Räsänen 0505113065

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Sisäministeriön julkaisemat arviot turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta taloudellisesti vaikeana aikana ennakoivat merkittävää muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viime vuonna Suomeen saapui 3651 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna ennakoidaan 15 000 uutta hakijaa. Tilanne huolestuttaa myös siksi, että maahanmuutosta käyty keskustelu on jo entisestään yhteiskuntaa jakavaa ja kärjistynyttä.

Perussuomalainen puolue ei aavistanut hakijoiden vyöryä antaessaan keväällä vaalilupauksen 200 – 300 miljoonan euron leikkauksista maahanmuuttokuluihin. Nyt eduskunta joutuu päinvastoin käsittelemään kymmenien miljoonien eurojen lisäyksiä maahanmuuttokuluihin samalla kun koulutuksesta, terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista leikataan.

Maahanmuuttokeskustelussa tarvitaan nyt kovaa faktaa ennakkoluuloisten huhupuheiden ja unelmahötön sijaan. Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siiroista EU-maasta toiseen tulee luopua, sillä se kasvattaa entisestään laittoman ihmissalakuljetuksen vetovoimaa. Todennäköisesti jo pelkkä päätös sisäisistä siirroista on kasvattanut salakuljettajien markkinoita. Sen sijaan tulisi panostaa kiintiöpakolaisiin, jotka otetaan suoraan pakolaisleireiltä. Turvapaikanhakijoista valtaosa on nuoria terveitä miehiä, joista suuri osa palautetaan takaisia kotimaihinsa. Sen sijaan pakolaisleireillä asuu naisia, lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joilla ei edes ole varaa maksaa tuhansia euroja rikollisjärjestöille.

Hallituksen kaavailemat resurssit poliisille ja muille tuvallisuusviranomaisille eivät tule riittämään tässä tilanteessa. Turvapaikanhakijoiden joukosta on kyettävä seulomaan mahdolliset turvallisuusuhat yhteiskunnalle.

Samalla on tiukasti huolehdittava siitä, että turvapaikkaa hakevia kohdellaan ihmisarvoisesti eikä minkäänlaiselle rasismille saa antaa kasvualustaa.

 

Rakasta muukalaista niin kuin itseäsi

Kirjoitettu kirjoittajana

Tänään keskustellaan monikulttuurisuudesta. Erilaiset kulttuurit ovat vuosisatojen saatossa muokanneet myös syrjäisen Suomen yhteiskuntaa. On vaikea edes hahmottaa, mitä olisi alkuperäinen, koskematon yksikulttuurinen suomalaisuus. Ainakaan siihen ei kuuluisi kristinusko, sillä sekin tuli aikoinaan kantasuomalaisille pakanauskoisille venäläisten ja ruotsalaisten kauppiaiden ensivaikutteina.

Tämän päivän keskustelu osoittaa, että historiaa tunnetaan heikosti. Suomi on varmuudella rikkaampi, vahvempi ja parempi paikka elää muualta tulleiden vaikutteiden ja ihmisten kautta.

Ravintolayrittäjä teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. Pakolaisleiriltä tullut nainen oli raivannut sinnikkäästi tiensä yrittäjäksi. Maahanmuuttajat ovatkin yrittäjyydessä vielä kantaväestöäkin aktiivisempia. Helsingin työssä käyvistä maahanmuuttajamiehistä 12,5% on yrittäjiä kun kaikista työssä käyvistä miehistä yrittäjyysprosentti on 8. Naisilla vastaavat luvut ovat 8% ja 4,7%. Maahanmuuttajayrittäjiä on Suomessa jo yli 8000 ja määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajataustaisten yritykset työllistävät yli 20 000 henkilöä. Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig, ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia. Monet heistä aloittivat hyvinkin pienestä. Mukanaan he toivat vain osaamisensa.

”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi, sillä tekin olitte muukalaisina Egyptin maassa.” (3. Moos. 19:33-34) Israelin kansa oli siirtolaisaikanaan Egyptissä saanut kokemuksen, joka auttoi eläytymään vähemmistön asemaan. Kristilliseen ihmiskuvaan kuuluu lähtökohtaisesti eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioitus. Jokainen ihminen alkuperästään riippumatta on Jumalan kuva ja yhtä arvokas. Pakolaisia ja muukalaisia tulee siis kohdella samalla tavoin kuin maassa syntyneitä – niin sanoissa kuin teoissa. Vihapuhe on vaarallista, sillä se valitettavan usein johtaa vihatekoihin.

EDUSKUNNALLE TIEDONANTO FENNOVOIMAN TILANTEESTA

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunnalle tulee turvata oikeus ottaa kantaa Fennovoiman hankkeeseen tilanteessa, jossa kotimaisen omistuksen edellytykset näyttävät varsin kyseenalaisilta erityisesti kroatialaisyhtiön mahdollisten Rosatom-kytkösten vuoksi . On myös huomattava, että suomalaisen teollisuuden kiinnostus hanketta kohtaan on osoittautunut heikommaksi kuin valtioneuvoston ja eduskunnan tehdessä päätöstä oletettiin.

Eduskunta teki myönteisen periaatepäätöksen 5. joulukuuta Fennovoiman täydennyshakemuksesta äänin 115-74 todeten hankkeen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Kannatin itsekin hanketta niin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, valtioneuvostossa kuin eduskunnassa virkavalmisteluun perustuvilla energiapoliittisilla perusteilla. Valtioneuvosto asetti rakentamisluvalle edellytyksen vähintään 60 prosentin kotimaisesta omistuksesta kesäkuun 2015 loppuun mennessä. On selvää, että juridisen arvion Fennovoiman rakentamisluvan edellytyksistä tekee työ- ja elinkeinoministeriö ja päätöksen aikanaan valtioneuvosto. On tärkeää, että TEM tekee huolellisen arvion kroatialaisyhtiön taustoista.

Pidän kuitenkin oleellisena sitä, että eduskunta saa perusteellisen selvityksen Fennovoiman tilanteesta erityisesti siinä tilanteessa, jos TEM päätyisi hyväksymään kroatialaisyhtiön osaksi kotimaisen omistuksen edellytyksiä. Mahdollisessa hylkäystilanteessakin eduskunnalle on turvattava mahdollisuus ottaa kantaa energiapolitiikan tulevaisuuteen ja tarpeisiin muuttuneessa tilanteessa.

Tiedonanto tarjoaa mahdollisuuden sekä perusteelliseen valiokuntakäsittelyyn että eduskunnan kannanottoon äänestämällä.