Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria. Pankin tekemän tutkimuksen mukaan avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Eron jälkeen yhteenlasketut asumiskulut kasvavat. Useita kodin hyödykkeitä tarvitaan kaksinkertaisesti. Peräti neljäsosa yksinhuoltajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Lähes joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. Vuosittain noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron ja erilleen muuton. Uusi ja huolestuttava ilmiö on pikkulasten vanhempien erojen lisääntyminen. Tällä hetkellä perheille ei erotilanteessa ole tarjolla riittävästi tukea ja sen saatavuus vaihtelee eri puolilla maata.

Lapsuudessa koettu ero voi tutkimusten mukaan vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon ja koulumenestykseen, lisätä nuoruusiän masennusta ja aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin nuorten aikuisten parisuhteissa. Suurempi merkitys kuin itse erolla on kuitenkin sillä, millä tavalla ero hoidetaan – eron negatiiviset vaikutukset näyttävät olevan selvässä yhteydessä siihen, miten vanhemmat pystyvät sopimaan riitansa ja vastaamaan hyvästä vanhemmuudesta.

Painopiste tulee siirtää perheiden ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluiden valikkoon on lisättävä lapsiperheille suunnattu ennalta ehkäisevä kotipalvelu sitä tarvitseville.

Merkittävä osa avioeron kokeneista katuu ratkaisuaan myöhemmin. Lapsiperheiden kohdalla tulisi palauttaa sovittelu avioeron saamisen edellytykseksi. Sen avulla voitaisiin ehkäistä osa avioeroista ja toisaalta turvata eron jälkeen lasten asema mahdollisimman sopuisasti.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 27.1.2011

TIEDOTE

julkaisuvapaa 24.1.2011 klo 10

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) Ikääntyvien hyvinvointia koskevassa keskustelutilaisuudessa Riihimäellä 24.1.2011 klo 10:

Eläkkeille oma kustannusindeksi, joka seuraa eläkeläisten kulutusta

 

Eläkkeiden kehitys suhteessa palkkatason kehitykseen on ollut viime vuosina negatiivista johtuen eläkeindekseistä, jotka seuraavat heikosti palkkatason kehitystä. Kansaneläkeindeksi seuraa Tilastokeskuksen laskemaa elinkustannusindeksiä, joka puolestaan on sidottu kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi seuraa kotitalouksien käyttämien hyödykkeitten keskimääräistä hintakehitystä.

Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä, ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Lisäksi elinkustannusindeksi ei vastaa eläkeläisten kustannusrakennetta. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat muuta väestöä vahvemmin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät menot. Jotta indeksi kohtelisi eläkeläisiä oikeudenmukaisemmin, eläkkeille tulisi luoda oma kustannusindeksinsä, joka seuraisi paremmin eläkeikäisten kulutusta.

Eläkeikäisten ostovoiman kannalta tulee erityisesti huomioida terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen hintakehitys. Hallitus ei ole toteuttanut lupaustaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisestä maksukattojärjestelmästä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi.

Sen sijaan tällä vaalikaudella terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 17 %:lla, mikä tuntuu erityisesti sairaalapäivä- ja poliklinikkamaksuissa, joissa ei ole samanlaista kolmen käyntikerran puskuria kuin terveyskeskusmaksuissa. Kaikkein rajuin vaikutus korotuksilla oli kunnallisen hammashuollon maksuihin, joihin tehtiin lähes 30 % korotus. Suun terveydenhuollon maksujen korotus on erityisen tuntuva, sillä ne eivät sisälly maksukattoon. Asiakasmaksut ulotettiin myös sairaanhoitajan vastaanotoille.

Viime vuosina yhä useampi lääke on jäänyt kokonaan korvausten ulkopuolelle puutteellisen lainsäädännön ja alibudjetoinnin vuoksi. Sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen tai syövän hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka ovat laajassa käytössä ja korvattuina monessa maassa saamatta kuitenkaan korvattavuutta Suomessa. Tilanne on kiusallinen niin potilaille kuin lääkärille. Potilaat joutuvat varsin eriarvoiseen asemaan riippuen varallisuudestaan.

TIEDOTE

julkaisuvapaa 22.1.2011 klo 14.30

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) puheessaan Oulussa Kristillisdemokraattien terveyspoliittisessa tilaisuudessa 22.1.2011 klo 14.30:

 

Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä kokonaan – hallitus alkoholiteollisuuden talutusnuorassa

 

Ministeri Risikon tyrmäys ehdotukselle alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä on pettymys. Hallitus on venyttänyt asian käsittelyä vaalikauden kalkkiviivoille ja viime hetkellä vesittänyt sen. Kansanterveyden asiantuntijat sekä eduskunnan enemmistö kannattavat alkoholimainonnan tehokasta rajoittamista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa sallitaan vain tuotetietojen esittely, mielikuvamainontaa ei lainkaan. Alkoholimainonnan vapautta on ajanut lähinnä alkoholiteollisuus. Hallituksen vaakakupissa alkoholiteollisuuden intressit näyttävät painavan enemmän kuin kansanterveyden edistäminen.

Alkoholi on merkittävin suomalainen kansanterveysongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia sekä lähes kuuden miljardin euron kustannukset haittojensa vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten alkoholin käytön yleisyys sekä alhainen aloitusikä. Alkoholimainonta lisää nuorten juomista, sillä se lisää jo juovien nuorten juomista sekä alentaa aloittamisikää. Usein syy juomiseen nähdään pelkästään yksilön valinnoissa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että alkoholijuomien hinnan korottaminen sekä saatavuuden ja mielikuvamainonnan rajoittaminen ovat tehokkaimmat keinot vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Myös yleinen mielipide puoltaa mainontarajoituksia, sillä yli puolet suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan.

Eduskunnan on otettava alkoholipolitiikassa ohjat käsiin. Laki alkoholin mielikuvamainonnan kiellosta tulee saada hyväksytyksi tällä vaalikaudella.

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta.

Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen 80 vuoden ikää tai lisäeläkkeen maksatuksen alkuvuosina. Järjestelmästä hyötyisivät ne ikäihmiset, jotka elävät suhteellisen hyväkuntoisena kotona yhdeksänkymppisiksi ja pystyvät nauttimaan korotetun eläkkeen mahdollistamista lisäpalveluista.

Kukaan ei pysty ennustamaan elinvuosiaan tai kuntoaan. Pitkäikäisyysvakuutuksen kysyntä perustuisikin ennen muuta turvattomuuden tunteeseen ja pelkoihin vanhuspalveluiden riittävyydestä. Vakuutusjärjestelmä voisi pahimmillaan myös johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Tähän tulee jokaisen ikääntyvän voida luottaa.

Päivi Räsänen

 

kolumni julkaistu kd-lehdessä 20.1.2011

TIEDOTE

julkaisuvapaa 15.1.2011 klo 15

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) juhlapuheessa Kouvolan paikallisosaston 40-vuotisjuhlassa 15.1.2011 klo 15:

 

Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta. Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen tai kesken lisäeläkkeen maksukautta. Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Vakuutusjärjestelmä ei saa johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Vuoden 2007 vaalikeskustelussa vanhustenhoidon tason parantaminen nousi kärkiteemaksi ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Valitettavasti korjausta ei ole tullut. Valviran tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi lakia, jolla turvataan vanhukselle hänen tarvitsemansa palvelut.

Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä itse haluaisi vanhuutensa viettää.

Tiedote

27.12.2010

Kristillisdemokraattien ensimmäinen vaalivideo julkaistiin viittomakielellä.

Tällä videolla uusmaalainen viittomakielinen ehdokkaamme Harri Konttinen esittelee puolueen teesit. Kodeissa rakennetaan Suomen tulevaisuus. Vapaus uskoa ja ilmaista omaa uskoaan on ihmisen tärkein perusvapaus, sillä se koskettaa syvästi ihmisyyttämme ja maailmankuvaamme. Isänmaan puolustaminen merkitsee myös huolenpitoa koko yhteiskunnasta, kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnista. Tutustu teeseihin:

http://www.youtube.com/watch?v=1Pq1KpuXof0

Kannanotto

21.12.2010

 

Verotyöryhmän esitykset muodostavat hyvän keskustelupohjan verotuksen muutostarpeille. Yleislinjaltaan veroehdotukset olisivat ongelmalliset sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Hyvin toimeentulevien verotus kevenisi ja ehdotus johtaisi aiottua vahvempaan tarpeeseen leikata menoja. Yhteisöveron kevennys on kannatettavaa yritysten toimintakyvyn kannalta, mutta kevyempi verokevennys siinä riittäisi, esimerkiksi kevennys kahdella prosenttiyksiköllä 24 %:iin. Samoin tuloverotusta ei ole tarpeen keventää esitetyllä tavalla. Kahden miljardin euron menetyksen paikkaaminen vaatisi mittavia menoleikkauksia. Lapsiperheiden asema tulisi verotuksessa huomioida. Lapsiperheiden tulonsaajille tulee antaa ansiotulovähennys, joka helpottaa etenkin pieni- ja keskituloisten asemaa.

Verotyöryhmän ehdotus valmisteverojen, erityisesti terveysverojen korotuksesta, on kannatettava, samoin ehdotus pääomatuloverokannan korotuksesta. Arvonlisäveroon voidaan tarvittaessa tehdä korotuksia, mutta elintarvikkeiden arvonlisäveroa ei pidä korottaa. Ongelmallisia ovat myös ehdotukset leikkauksista asuntolainojen korkovähennyksiin.

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd)

Kannanotto

20.12.2010

Suomen ulkopoliittisen johdon sekä Euroopan Unionin tulee nyt antaa vahva tukensa Valko-Venäjän oppositiolle. Suomen hallituksenkin tukema EU:n politiikka ei ole tuottanut toivottua tulosta. Valko-Venäjän itsevaltaiseen johtoon kohdistetut pakotteet päätettiin purkaa vuonna 2008, jotta yhteistyöllä voitaisiin edistää demokratiakehitystä.

Tämän päivän uutiset kertovat, että Valko-Venäjällä on pahoinpidelty ja pidätetty seitsemän opposition presidenttiehdokasta. Eilen järjestettyjen vaalien tuloksena maata itsevaltaisesti hallitsevan presidentin Aleksandr Lukashenkon ilmoitettiin valitun uudelle kaudelle lähes 80 prosentin äänisaaliilla. Oppositio syyttää Lukashenkoa vaalivilpistä. Osa pidätetyistä ehdokkaista on joutunut sairaalahoitoon miliisin kovien otteiden vuoksi. Satoja opposition kannattajia on pidätetty.

Osallistuin v. 2009 Minskissä Valko-Venäjän Kristillisdemokraattisen puolueen perustamiskokoukseen. Puolue oli kerännyt kannattajakortteja runsaasti yli vaaditun määrän, mutta silti maan oikeusviranomaiset eivät suostuneet hyväksymään puolueen rekisteröintiä. Tapasin silloin myös nyt sairaalakuntoon pahoinpidellyn ja vangitun kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaan Vital Rymasheuskin, joka toimi tuolloin puolueen varapuheenjohtajana.

On häpeä, että Euroopan sydämessä – vajaan 500 km:n matkan päässä Suomesta – on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan- ja poliittisen toiminnanvapautta. Valko-Venäjän presidentin vaalien tulosta ei pidä tunnustaa ja pakotteita tulee ryhtyä uudestaan asettamaan. Odotan Suomen hallitukselta kannanottoa.

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd)

TIEDOTE 5.12.2010

 

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen:

Haastan Hämeen vaalipiirin ehdokkaat 30 000 euron kampanjakattoon

Sanoman maakuntalehtien haastattelussa SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sitoutuu omassa vaalipiirissään sovittuun 50 000 euron vaalirahakattoon ja haastaa muita puoluejohtajia samaan. Olen itse sitoutunut Hämeen vaalipiirissä ehdotettuun 30 000 euron vaalirahakattoon ja haastan kaikkia Hämeen vaalipiirin ehdokkaita samaan sitoumukseen.

Jos puolueiden ja ehdokkaitten kampanjakustannukset saadaan laskemaan, useammilla on mahdollisuus osallistua vaaleihin. Vaalirahoituksen valvonnan uudistamista valmistellut Tarastin työryhmä ehdotti kampanjakattosummia sekä puolueille että yksittäisille ehdokkaille, mutta hallituspuolueet irrottautuivat tästä. Kampanjakohtainen katto puolueiden ja ehdokkaitten vaalimainonnassa olisi ollut tehokkain tapa rajoittaa rahan valtaa vaalikampanjoissa. Läntisistä demokratioista suurin osa lainsäädännössään rajoittaa vaalityöhön käytettävien varojen määrää. Yli puolet näistä maista myös määrittelevät katot ehdokkaitten tai puolueitten vastaanottamille vaalilahjoituksille. Esimerkiksi Britanniassa on katot niin ehdokkaitten kuin puolueen vaalikampanjoille. Saksassa yksittäiset ehdokkaat eivät saa ottaa lainkaan vastaan lahjoituksia. Ranskassa yksityishenkilöiden antamille lahjoituksille on käytössä katot ja yritysten vaalituki on tyystin kielletty. Kampanjabudjeteillekin on siellä asetettu katot.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi mietinnön, jossa se edellyttää kiistellyn jätevesiasetuksen kumoamista. Valiokunnan mielestä asetus sisältää määräyksiä, jotka olisi nostettava lain tasolle. Valiokunta korostaa, että vaatimusten tulee olla sen tasoisia, että ne voidaan kohtuullisella investoinnilla ja toimivalla tekniikalla täyttää. Tätä edellytimme jo asiasta tekemässämme välikysymyksessä – asetuksen kumoamista ja haja-asutusalueiden vesistöjen suojelua lain tasolla.

Jätevesiasetus on valuvikainen, sillä asukkaille kalliiksi tulevien vaadittujen toimien arvioidaan vaikuttavan vesien tilaan varsin vähän. Asetuksen tavoitteena on haja-asutusalueiden talousjätevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen, kun sen olisi pitänyt lähteä vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisestä.

Asetus ei ole laajassa ja harvaanasutussa maassa kohtuullinen, koska se pakottaa siirtoviemärin ulkopuolella asuvat ympäristönsuojelun kannalta merkitykseltään vähäisiin, mutta kalliisiin investointeihin. Asetus aiheuttaa jopa 2,5 miljardin euron kustannukset maaseudun asukkaille. Noin miljoonaa suomalaista asuu viemäriverkostojen ulkopuolella. Haja-asutusalueita säätelevä jätevesilainsäädäntö koskee niin suurta osaa suomalaisia ja on taloudellisilta vaikutuksiltaan niin mittava, että se tulee säätää lain tasoisesti.

Vuonna 2004 voimaan tulleen jätevesiasetuksen siirtymäaika päättyy 2014. Noin 10 -15 prosenttia asetuksen koskemista kiinteistöistä on hankkinut asetuksen edellyttämän puhdistusjärjestelmän. Kysymys herää: miten kumottavan asetuksen kustannukset korvataan niille, jotka jo ovat ennättäneet hankkia kalliit ja osin heikkotehoiset puhdistuslaitteet.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 2.12.2010