Ajankohtaista

RSS

Oikeudessa punnitaan Suomen sanan- ja uskonnonvapauden tila

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

24.1.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen

Oikeudessa punnitaan Suomen sanan- ja uskonnonvapauden tila

Olen helpottunut siitä, että tämä kauan odotettu ja raskas päivä on nyt takana. Toivon, että oikeus vapauttaa sekä minut että Juhana Pohjolan kaikista syytteistä ja antaa vapauttavan päätöksen. Oikeudenkäynti jatkuu 14.2 ja päätös tulee siitä noin kuukauden kuluttua. Jään odottamaan päätöstä rauhallisella ja toiveikkaalla mielellä.

Tämä tapaus on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeuden päätös ei koske pelkästään kristittyjen vaan muidenkin vapautta ilmaista oma vakaumuksensa. Oikeudessa vetosin perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuun sanan- ja uskonnonvapauteen. En peräänny Raamattuun pohjautuvasta vakaumuksestani.

Kaikkien syytteiden kohdalla kiistän syyllistyneeni mihinkään lainvastaiseen. Tutkinnan kohteena olevat lausuntoni kytkeytyvät Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin avioliitosta, miehenä ja naisena elämisestä ja erityisesti apostoli Paavalin opetukseen homoseksuaalisista teoista Jumalan tahdon vastaisina. Raamatun opetukset eivät nouse vihasta mitään ihmisryhmää kohtaan vaan rakkaudesta lähimmäiseen, hänen parhaakseen.

Syyttäjä on esittänyt näkemyksistäni useita vääriä, paikkansapitämättömiä, jopa valheellisia väitteitä. Syyttäjän mukaan näkemykseni on, että ”homoseksuaalit eivät myöskään ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.” Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kohdassa, johon syyttäjä viittaa, puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta. Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille.”

Toisin kuin syyttäjä väittää, en Stiller-keskusteluohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta geneettiseksi rappeumaksi enkä sairautta aiheuttavaksi geeniperimäksi. Päinvastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni.

Lisäksi syyttäjä väittää, että näkemykseni mukaan taipumus lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön olisi väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyvä ominaisuus. Tällaista en ole sanonut enkä niin ajattele. En ole myöskään pitänyt homoseksuaaleja alempiarvoisina ihmisinä, kuten syyttäjä väittää, vaan täysin tasavertaisina ja yhtä arvokkaina Jumalan kuvasti luotuina ihmisinä.

Ihmettelen syvästi sitä, että valtakunnansyyttäjän tulkinnan mukaan käytän Raamattuun perustuvaa vakaumustani kiihottamistarkoituksessa. Pidän väitettä uskonvakaumusta syvästi halventavana. Syytteenalaiset kantani eivät poikkea klassisesta kristinuskosta, eikä avioliittoa koskeva näkemykseni poikkea kirkon virallisesta linjasta. Syyttäjän tulkinta vaikuttaisi olennaisesti uskonnonvapauden piiriin kaventumiseen Suomessa ja on siksi perusoikeusnäkökulmasta arvioituna vahingollinen.

Mahdollinen tuomio kiihottamisrikoksesta olisi enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Mutta vielä vakavammaksi ongelmaksi nousisi vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Tuomio avaisi pään vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta.

On mahdollista, että syytteiden käsittely etenee korkeampiin oikeusasteisiin, tarvittaessa jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta kaikissa tarvittavissa oikeusasteissa.

Tuomioistuin joutuu nyt tietojeni mukaan ensimmäistä kertaa Suomessa ottamaan kantaa siihen, voiko Raamatun siteeraaminen olla rikos. Tuomarit joutuvat pohtimaan perusoikeuksien suhdetta rikoslakiin ja perusoikeuksien keskinäistä suhdetta.

Olen huolellisesti käynyt kirjoitukseni ja lausumani läpi, jotka ovat tarkastelun kohteena, ja seison edelleen klassiseen kristinuskoon perustuvien ajatusteni takana. Tässä tilanteessa koen kunniatehtäväkseni puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta. Puolustan sitä, että Suomessa edelleenkin saa tunnustaa Raamattuun perustuvaa ajattelua, kristillistä opetusta ihmisestä.

Tahdon esittää syvän kiitoksen kaikille niille tuhansille ihmisille, jotka ovat tukeneet minua tämän raskaan prosessin aikana.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli siis tänään Valtakunnansyyttäjän minua vastaan nostamat syytteet. Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Kirkkolain ja -järjestyksen mukaan kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Kansalaisen rikosilmoituksen pohjalta käynnistyneen esitutkinnan tultua julkisuuteen, rikosilmoituksia tehtailtiin kaikkiaan viisi. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”, joka on luettavissa osoitteessa https://www.lhpk.fi/mieheksi-ja-naiseksi-han-heidat-loi/ ja Ruben Stillerin 20.12.2019 julkaistu radiokeskustelu ”Mitä Jeesus ajatteli homoista”, joka on kuunneltavissa Yle areenasta https://areena.yle.fi/audio/1-50363169.

Näiden kahden jälkimmäisen osalta poliisi ei katsonut rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnat suoritettaviksi. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

 

Kunniatehtäväni on puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta

Kirjoitettu kirjoittajana

 

TIEDOTE

20.1.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Kunniatehtäväni on puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta

Valtakunnansyyttäjän minua vastaan nostamien syytteiden käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 24.1.2022 klo 9.30. Ajankohta on haasteellinen, heti aluevaalien jälkeisenä aamuna. Tiedostan, että tämä tapaus on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeuden päätös ei koske pelkästään kristittyjen vaan muidenkin vapautta ilmaista oma vakaumuksensa.

Odotan oikeuden käsittelyä rauhallisella mielellä. Vetoan perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuun sanan- ja uskonnonvapauteen. En peräänny Raamattuun pohjautuvasta vakaumuksestani ja olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta kaikissa tarvittavissa oikeusasteissa.

Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Kirkkolain ja -järjestyksen mukaan kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Kansalaisen rikosilmoituksen pohjalta käynnistyneen esitutkinnan tultua julkisuuteen, rikosilmoituksia tehtailtiin kaikkiaan viisi. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” ja Ruben Stillerin 20.12.2019 julkaistu radiokeskustelu ”Mitä Jeesus ajatteli homoista”, joka on kuunneltavissa Yle areenasta https://areena.yle.fi/audio/1-50363169.

Näiden osalta poliisi ei katsonut rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnat suoritettaviksi. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

Poliisi on käyttänyt työaikaansa tuntikausia kuulusteluihini ja sen lisäksi moninkertaisesti tutkintaan, selvityksiin ja lausuntoihin. Valtakunnansyyttäjän virasto tutki asiaa ennen päätöstään yli puoli vuotta ja nyt syytteillä työllistetään oikeuslaitosta. On mahdollista, että syytteiden käsittely etenee korkeampiin oikeusasteisiin, tarvittaessa jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kaikkien syytteiden kohdalla kiistän syyllistyneeni mihinkään lainvastaiseen. Tutkinnan kohteena olevat lausuntoni kytkeytyvät Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin avioliitosta, miehenä ja naisena elämisestä ja erityisesti apostoli Paavalin opetukseen homoseksuaalisista teoista Jumalan tahdon vastaisina. Raamatun opetukset eivät nouse vihasta mitään ihmisryhmää kohtaan vaan rakkaudesta lähimmäiseen, hänen parhaakseen.

Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan näkemykseni olisi, että ”homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit”, ja että pitäisin heitä alempiarvoisina muihin ihmisiin nähden. Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Kaikenlainen halventava puhe on vastoin vakaumustani. Pidän väitettä loukkaavana homoseksuaaleja ihmisiä kohtaa. Olen korostanut, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kaikki ihmiset ovat syntisiä ja saavat syntinsä anteeksi turvautumalla Jeesuksen sovitustyöhön.

Mahdollinen tuomio kiihottamisrikoksesta olisi enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Mutta vielä vakavammaksi ongelmaksi nousisi vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Tuomio avaisi pään vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta. Tässä tilanteessa koen kunniatehtäväkseni puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta.

Päivi Räsänen

KD eduskuntaryhmä vaatii rokotepakon sijaan pikatestauksen lisäämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kannanotto

9.12.2021

KD eduskuntaryhmä vaatii rokotepakon sijaan pikatestauksen lisäämistä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei kannata hallituksen eduskunnalle tuomaa esitystä terveydenhuollon henkilökunnan rokotepakosta. Esityksen haitat ylittävät sen hyödyt. Pahimmillaan hallituksen esitys voisi johtaa laajoihin irtisanoutumisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä syventäisi jo tällä hetkellä monin paikoin vakavaa hoitajapulaa. Suomella ei ole varaa menettää sote-alan työntekijöitä ulkomaille tai muille aloille.

 

KD:n kansanedustajat pitävät erittäin tärkeänä, että koronan vakaville seurauksille alttiita potilaita suojellaan altistumiselta, mutta rokotepakko on siihen väärä keino. Sen sijaan käyttöön tulee nopealla aikataululla ottaa koko henkilökunnan säännölliset itsesuoritettavat pikatestit, joita tulisi olla saatavilla myös vieraileville omaisille. Vain testien avulla voidaan minimoida myös ne tilanteet, joissa täyden rokotesarjan saanut henkilö tietämättään levittää virusta. Rokotekattavuutta on edelleen nostettava ja eduskuntaryhmä kannustaakin ihmisiä rokottautumaan, jos siihen on mahdollisuus. Kepin sijasta on kuitenkin käytettävä porkkanaa. Väestön pakkorokotuksia on viime päivinä kritisoinut myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet.

 

Eduskuntaryhmä pitää asiaa perustuslain ja ihmisoikeuksien näkökulmasta erittäin merkittävänä ja kritisoi hallituksen esityksen hätäistä valmistelua. Lisäksi kansanedustajat kantavat huolta sen vaikutuksista yhteiskunnan ilmapiirille. Vastakkainasettelua lisäävien toimimattomien esitysten sijaan on ryhdyttävä toimiin, jotka aidosti vähentävät altistumisia ja mahdollistavat yhteiskunnan aukipitämisen. Siksi pikatestien käyttöä on pikaisesti lisättävä.

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI ALUEVAALEISSA HÄMÄLÄISTEN HYVÄKSI

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

2.12.2021

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI ALUEVAALEISSA HÄMÄLÄISTEN HYVÄKSI

Harkinnan jälkeen olen päättänyt olla käytettävissä ehdokkaaksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Maakunnan asukkaiden yhteydenotot ja vetoomukset ehdolle asettumisesta ovat osaltaan tähän rohkaisseet, kiitos kannustuksesta!

Olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille tarvitaan kokeneita ja osaavia päättäjiä. Sote-uudistuksen myötä yli puolet kuntien vastuista ja verotuotoista siirtyy uusille hyvinvointialueille, mikä merkitsee yli 20 miljardia euroa vuodessa.

Olen koulutukseltani lääkäri ja tein työtä terveydenhuollon eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan: terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla. Olen toiminut Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä yhtäjaksoisesti vuoden 1993 alusta lähtien. Hämäläisiä edustavana kansanedustajana olen toiminut jo vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 2011 – 2015 valtioneuvoston jäsenenä sisäministerinä. Olen asunut perheineni Hämeessä, Riihimäellä vuodesta 1985 lähtien.

Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät jokaisen asukkaan tärkeimmistä palveluista, esimerkiksi lääkäriin pääsystä, erikoislääkäripalveluista, neuvoloista, terveyskeskusten sijainnista, hammashoidon sujuvuudesta, vanhusten koti- ja asuinpalveluista. Aluevaltuustoissa päätetään myös palveluista, joita ihminen tarvitsee suurimman hädän hetkellä, pelastustoimeen kuuluvista ensivaste- ja ensihoitotehtävistä ja tulipalojen sammutuksista sekä sosiaali- ja kriisipalveluista. Aluevaltuutetut päättävät myös palveluista, joita tarvitsevat heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset, kuten lastensuojelua tarvitsevat, kehitysvammaiset ja päihdeongelmaiset. Näiden päätösten tekemisessä on ratkaisevaa, millaisen arvopohjan varassa päätöksiä tehdään. Siksi toivon kristillisdemokraateille vahvaa edustusta tuleviin aluevaltuustoihin.

Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi haluan tehdä työtä ja antaa aluevaltuustossa käyttöön kokemukseni ja osaamiseni.

 

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro: Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro täysistunnossa 1.12.
Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 14.40

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd)

 

Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

 

Eduskuntaryhmämme nostaa vaihtoehtobudjetin kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Kannustamme tällä myös hallitusta tarttumaan kansalaisten arjen ongelmiin ja tuomaan ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Tarvitsemme lisää hoitajia, toivotamme vauvat tervetulleiksi ja kevennämme liikkumisen ja lämmityksen kustannuksia.

 

Hallituspuolueet vaativat aluevaaliohjelmissaan sotealan palkkauksen ja työolojen kehittämistä niin, että ala olisi houkutteleva ja henkilöstöresurssit turvattaisiin. Näitä toimia ei pidä lykätä pitkälle tulevaisuuteen eikä niiden toteutus onnistu ilman resursseja. Toimiin pitää ryhtyä nyt eikä vasta vuosien kuluttua, kun hyvinvointialueet tosiasiassa aloittavat toimintansa. Miksi hallitus ei te esityksiä jo ensi vuoden budjettiin? Hoitajien määrän lisääminen ja palkkauksen kehittäminen ei onnistu ilman resursseja. Pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei liity rahoitusta.

 

Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan resursseja, sekä tekijöitä että rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoituksen laki tulee voimaan v. 2023, jolloin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa yli 4000 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Tässäkin pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen ja odotettu, mutta resurssit sen saavuttamiseksi puuttuvat.

On vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät.

 

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Sotetyön houkuttelevuutta tulisikin pikaisesti vahvistaa, jotta osa reservistä saataisiin alalle. Valitettavasti päinvastoin, terveydenhuoltohenkilökunnasta moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua.

Syöpäseulontoihinkin on hakeuduttu tavanomaista vähemmän. Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoitoa on ajettu alas.

 

Nyt tarvitaan nopeita toimia henkilöstön hoitajien riittävän määrän turvaamiseksi. Kriisin taustalla on rekrytointiongelmia, ja koronaepidemia on vaikeuttanut entisestään henkilöstön saatavuutta. 2030-luvulla sekä palveluiden että henkilökunnan tarve tulee kasvamaan nopeasti, koska suuret ikäluokat tulevat hoivapalvelujen käyttäjiksi. Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen alhaista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii nyt konkreettisia toimia.

 

Esitämme ensi vuodelle 500 miljoonan lisäpanosta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaukseen, lisäksi vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, mielenterveyspalveluihin terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

 

Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Perheet tarvitsevat nyt myönteisiä viestejä, jotta rohkenevat toteuttaa unelmiaan lapsimäärästä. Lapsilisät ovat keskeinen lisätuki lapsiperheille, mutta sen reaaliarvo on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Ehdotamme kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien. Tasokorotus tarkoittaisi vuositasolla 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla. Samalla se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta 8 miljoonalla.

 

Tarvitsemme talouteen uutta tervettä kasvua ja nyt tämän lyhyen nousukauden aikana meidän on kiinnitettävä huomiota myös työvoiman tarjontaan.

Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Työn vastaanottamista kannustimia parantaisimme nostamalla työttömyysturvan suojaosuutta 500 euroon.

 

Nostaisimme myös opintorahan vapaan tulon tulorajaa hallituksen päätöstä enemmän, eli tekisimme siihen 50 prosentin pysyvän tasokorotuksen. Nuorten syrjäytymistä estäisimme myös panostamalla hallitusta enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön. Nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon kannustaisimme pienyrittäjiä laajentamaan toimintaansa. Monissa muissa Euroopan maissa alaraja on huomattavasti korkeampi.

 

Suomalaiset ovat tänä syksynä joutuneet maksamaan kohtuuttoman paljon liikkumisesta. Bensan litrahinta on nousut jo kahden euron tuntumaan. Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta. Esitämme polttoaineveron ja energia kevennystä.

 

Lisäksi nostaisimme poliisin ja myös pelastustoimen rahoitusta pysyvästi 10 miljoonalla kumpaakin ja lisäisimme ruoka-apua tekevien järjestöjen tuen pysyväksi budjettirahoitukseksi.

 

Palauttaisimme Ilmastorahaston vähälle käytölle jääneen pääoman valtion taseeseen ja käyttäisimme lisääntyneet tulot kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Samoin vähentäisimme Sitran pääomaa. Ottaisimme käyttöön pitkään harkitun terveysperusteisen veron lisätylle sokerille. Rajaisimme myös työmarkkinajärjestöjen saamaa vanhanaikaista ja perusteetonta verotukea. Lisäksi uudistaisimme asumistukijärjestelmää niin, että saisimme vuosi vuodelta kasvavat asumistukimenot hallintaan.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Lisää aiheesta: https://www.kd.fi/2021/11/23/kd-esittaa-puolen-miljardin-lisaysta-hoitohenkilokuntaan/

KD esittää puolen miljardin lisäystä hoitohenkilökuntaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä

Tiedote 23.11.2021
Julkaisuvapaa klo 11.00
Teams-linkki infoon alla

KD esittää puolen miljardin lisäystä hoitohenkilökuntaan

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä nostaa vaihtoehtobudjetissaan kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Hoitojonojen purkua tavoitellaan puolen miljardin panostuksella muun muassa hoitohenkilökunnan palkkaukseen.
– Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen tiedotustilaisuudessa.

KD esittää myös vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta. Perheiden toimeentulon parantamiseksi KD ehdottaa lapsilisiin 10 euron tasokorotusta, mikä tarkoittaisi perheelle 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Ehdotuksen taustalla on suomalaisten ennätysalhainen syntyvyys.

Polttoaine- ja energiaveron kevennyksiä KD pitää välttämättöminä tilanteessa, jossa bensan litrahinta hipoo kahta euroa.

– Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta, Räsänen muistutti.

 

Vaihtoehtobudjetin julkaisun yhteydessä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti, että työvoiman heikko saatavuus rajoittaa työllisyyden kasvua monilla aloilla. Vientiyrityksissä menetetään tilauksia ja sitä myötä verotuloja, ja terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa työvoimapulan seuraukset tulevat pitkässä juoksussa kalliiksi. Ongelmia ei ratkaista mitoituksilla tai hoitotakuilla, jos tekijöitä ei ole.

 

KD helpottaisi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmaa muun muassa nostamalla työttömyysturvan suojaosaa, korottamalla opintotuen tulorajoja pysyvästi, purkamalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja, ottamalla käyttöön työmarkkinatuen kielilisä sekä panostamalla oppisopimuskoulutukseen.

– Pidennetty oppivelvollisuus ei auta niitä nuoria, joille teoreettinen opiskelu on vaikeaa. Laajentamalla oppisopimuksen mahdollisuuksia voidaan auttaa monia heistä työelämään. Oppisopimuksen palkkauksen voisi sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. ”Kisälli-TES” mahdollistaisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen mukaan, Essayah linjasi.

 

Yhteys:
Päivi Räsänen p. 050 511 3065
Sari Essayah p. 0400 252 999

Julkisten ja yksityisten palveluiden hyvää yhteistyötä tarvitaan edelleen

Kirjoitettu kirjoittajana

Julkisten ja yksityisten palveluiden hyvää yhteistyötä tarvitaan edelleen

 

Julkinen, verorahoitteinen järjestelmä muodostaa vahvan perustan sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta niiden täydentäjänä tarvitaan edelleen myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palvelutuottajia. Tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistettaessa hyvinvointipalveluita ei ole viisasta rikkoa sitä, mikä toimii hyvin.

Yksityisen sairaanhoidon jo entuudestaan supistuneita Kela-korvauksia uhkaa v. 2023 alasajo, sillä hallituksella on tarkoitus rahoittaa sote-uudistuksen raskasta hallintoa leikkaamalla nämä pienet etuudet. Kela-korvauksia käyttää vuodessa noin kaksi miljoonaa suomalaista, mikä kertoo palvelujen tarpeesta. Erityisen tärkeitä ne ovat naisille, ikäihmisille ja pienituloisille. Esimerkiksi gynekologi-, silmälääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa yksityiset palvelut ovat käytännössä välttämättömiä.

Suomalaisten suunterveyden hoitovelka kasvoi koronapandemian aikana noin 1,3 miljoonalla potilaskäynnillä. Hammashoidon resurssien puute näkyy potilaiden vaikeutena päästä hoitoon. Julkista suun terveydenhuoltoa ei alun perinkään ole mitoitettu kaikkien suomalaisten hoitoon. Aikuisväestöstä noin puolet saa hoitoa yksityisvastaanotoilla.

Korvaukset ovat hyvä kannustin käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti. Lakkauttamisen sijaan tätä joustavaa järjestelmää tulisi kehittää. Hoitojonot ovat pandemian jäljiltä ennennäkemättömän pitkiä ja hoitajat kaikkoavat alalta liiallisen työkuorman vuoksi. Nyt ei tarvita ideologisia toimia, jotka hankaloittavat kansalaisten hoitoon pääsyä entisestään. Hoitojonojen purkamiseksi tulee hyödyntää kaikkia keinoja, Kela-korvaukset ja palvelusetelit mukaan lukien.

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja saatavuus heikentynyt. Ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan terveyskeskuksiin mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan.

Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleiset, hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään ja pätevistä psykoterapeuteista on pulaa. Ilman kuntoutustukea terapia on kallista jättäen pienituloiset sen ulkopuolelle. Terapiatakuun avulla voitaisiin kuntouttaa nopeasti takaisin työelämään tuhansia kansalaisia ja saavutettaisiin mittavat kustannussäästöt etuuksien käytön vähenemisen ja ansiotuloverojen nousun myötä.

Saattohoitoa ja sen saatavuutta on viime vuosien aikana parannettu lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. STM:n ohjeista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa edelleen sattumanvaraista, eikä oikeutta laadukkaaseen saattohoitoon pystytä takaamaan. Saattohoitokotien toiminta tulee turvata. Lisäksi saattohoidon yhdenvertainen toteutuminen edellyttää, että se on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta.

Saattohoitoon tarvitaan laki ja resursseja. Se on myös vastaus vaatimuksiin eutanasian laillistamisesta, sillä ihmisen elämän lopettaminen on ristiriidassa lääketieteen etiikan kanssa eikä kuulu ihmisarvoiseen hoitoon. Tarvitsemme lain, joka takaa kaikille kuolemaa lähestyville ihmisille hyvän oirehoidon, tarvittavan tuen sekä mahdollisuuden rauhalliseen ja kärsimyksettömään kuolemaan.

Päivi Räsänen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkäri-kansanedustaja (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa.

Senioreille on turvattava niin lähisote- kuin digipalveluiden saavutettavuus

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

julkaisuvapaa

30.10.2021 klo 13

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen Eläkeliiton Hämeenlinnan yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa 30.10.2021 klo 13:

Senioreille on turvattava niin lähisote- kuin digipalveluiden saavutettavuus

Eläkeliiton tuoreessa +60-barometri tutkimuksessa selvitettiin yli 60-vuotiaiden suomalaisten hyvinvoinnin tilaa. On ilahduttavaa, että keskimäärin yli 60-vuotiaat suomalaiset ovat melko tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyyden kokemus kuitenkin alenee ikääntymisen myötä. Yli 80-vuotiaat kokevat terveytensä useammin heikommaksi ja ovat nuorempia useammin tyytymättömiä sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluihin ja niiden saavutettavuuteen. Ikäihmisten elämänlaatua heikentää usein yksinäisyys, joka on vielä korostunut korona-aikana.

Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet siirtelevät palveluasumisen asiakkaita ympäri hyvinvointialuetta sinne, missä vapaita paikkoja kulloinkin sattuu olemaan. On odotettavissa, että rahapulassaan sote-alueet karsivat vanhusten palveluasumista pienemmistä kunnista ja keskittävät sosiaalipalvelut suuriin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi monen ikäihmisen kohdalla siirtoa kauas omaisista.

Ikäihmisille on turvattava oikeus hoivaan ja asumiseen lähellä omaisiaan. Sote-uudistuksessa on painotettu terveyspalveluiden säilymistä lähipalveluina, mutta tärkeää on sosiaalipalveluissa myös taata palveluasumisen säilyminen omassa kotikunnassa.

Julkisten ja yksityisten palveluiden digitalisaatio on noussut ikääntyneiden merkittäväksi ongelmaksi tämän päivän Suomessa. Monilla on kokemus siitä, että sähköisen asioinnin yleistyminen on syrjäyttänyt heidät.

Suomessa on satoja tuhansia kansalaisia, joiden on vaikea tai mahdoton hoitaa palvelujaan sähköisesti. 65–74-vuotiaista internetin käyttäjistä 70 prosenttia käyttää sitä useasti päivässä ja 75–89-vuotiaista enää vain 56 prosenttia. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuus saada palveluita on turvattava. Palveluiden digitalisaatio edellyttää kansalaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun digituen turvaamista ikäihmisille ja muille, jotka eivät voi käyttää digitaalisia kanavia pankkiasioidensa hoitamisessa.

Huoli sananvapaudesta on valikoivaa

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

1.11.2021

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Huoli sananvapaudesta on valikoivaa

Helsingin Sanomat tänään julkaisemassaan artikkelissa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008362584.html  moittii sitä, että kansalaisjärjestö Citizen Go on oikeustapaustani tukevassa adressissaan nostanut esiin vankeusrangaistuksen uhkan. Tosiasia on se, että kiihottamisesta kansanryhmää vastaan koituva lainmukainen rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakko. Sen olen toki kertonut toimittajille, että todennäköinen tuomio tästä olisi sakkorangaistus. Oletan, että tällä halutaan tuoda esiin se, että on kysymys vakavasta, jopa vankeusuhkaisesta sananvapauden rajoittamisesta.

Mutta miten Helsingin Sanomat itse toimii? Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan. Tällaisestakin rikoksesta voidaan tuomita myös vankeuteen, mutta se on samoin epätodennäköistä. Todennäköistä on sakko.

Samaan aikaan, kun Helsingin Sanomat paheksuu minun kohdallani kansalaisjärjestön esiin nostamaa vankeusrangaistuksen uhkaa, se itse nostaa toimittajiensa sananvapautta puolustaessaan vankeusrangaistuksen oman lehdistötiedotteensa otsikkoon, myös englannin kielellä kansainväliseen levitykseen. Onko tämä masinointia? Ampuuko päätoimittajan tiedotteen ydinviesti tässäkin rankasti yli, kuten minun kohdallani?

Sanoma lähetti lehdistötiedotteen 29.10.2021, jossa päätoimittaja Kaius Niemi toteaa otsikossa: ”Uhka vankeudesta kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle vaarantaa vapaan tiedonvälityksen Suomessa”

Editor-in-chief Kaius Niemi: “The threat of imprisoning three Helsingin Sanomat journalists undermines press freedom in Finland”

Eikö Helsingin Sanomien mielestä ole yhtä lailla huolestuttavaa, mikäli lehdistönvapauden, sananvapauden tai uskonnonvapauden käyttäjää uhkaa rangaistus, joka voi periaatteessa ulottua jopa vankeudeksi?

Jutussa annetaan myös ymmärtää, että ulkomailta tullut viestintä olisi masinoitua. Minulla ei ole mitään tietoa tällaisesta. Helsingin Sanomien toimituksessa ei ymmärretä sitä, miten paljon huolta varsinkin kristillisen median kentässä tämä tapaus on herättänyt aivan spontaanisti, ilman mitään organisointia ympäri Eurooppaa ja laajemmin. Tätä tapausta pidetään sanan- ja uskonnonvapauden kannalta huolestuttavana ennakkotapauksena. Sakkoa tai vankeutta suurempi uhka olisikin sensuuri. Kymmenet ulkomaiset toimittajat ovat olleet yhteydessä ja tehneet haastatteluja, joiden seurauksena saan päivittäin tukiviestejä ympäri maailmaa. Ja iloitsen siitä, että Suomen puolesta maailmalla nyt paljon rukoillaan.

Tiedote: Miksi Helsinki juottaa ulkomailta rahdattua viiniä, mutta ei syötä kotimaista riistaa?

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

3.11.2021

 

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd):

Miksi Helsinki juottaa ulkomailta rahdattua viiniä, mutta ei syötä kotimaista riistaa?

Ympäristö-, terveys- ja työllisyysvaikutukset on syytä yhä vahvemmin huomioida kuntien tarjoiluissa, mutta Helsingin kaupungin linjanveto ei pohjaudu tosiasioille eikä kelpaa malliksi muulle Suomelle.

Kaupungin ilmoitus luopua lihan ja kahvimaidon tarjoilusta kaupungin tilaisuuksissa on enemmän ideologinen kuin tosiasiassa ilmastopoliittinen. Kauramaidon ja maidon hiilidioksidipäästöt ovat samat, n. yksi kilo litraa kohden. Miksi kaupunki ei salli kahvivieraille valintaa, kunkin mieltymyksensä mukaan? Miksi ulkomailta rahdattuja viinejä ei huomioida? Yhden punaviinilitran päästöt ovat kaksinkertaiset maitoon verrattuna, kaksi kiloa litraa kohti. Samalla voitaisiin edistää myös kansanterveyttä. Jos oikeasti tähdättäisiin kokonaisvaltaisesti hyvään ilmastopolitiikkaan, raja vedettäisiin Suomessa lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin, kasviksiin, kalaan, lihaan ja myös juomiin. Etenkin kotimaisen riistalihan hiilijalanjälki on todella pieni. Riista tulee läheltä metsästä ja kuljetukset ovat myös lyhyitä. Riista ei kuormita vesistöä eikä ilmastoa. Miksi Helsingin kaupungin ruokalistalta ei löydy kotimaista riistaa?

Toivon, että Suomen muissa kunnissa ei ostettaisi pääkaupungin linjausta sellaisenaan, vaan harjoitettaisiin kokonaisvaltaisempaa harkintaa. Kunnilla on vastuunsa myös kotimaisen elintarviketuotannon säilymisestä elinvoimaisena, huoltovarmuutta ylläpitävänä ja työllisyyttä edistävänä.