Ajankohtaista

RSS

KD eduskuntaryhmä vaatii rokotepakon sijaan pikatestauksen lisäämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kannanotto

9.12.2021

KD eduskuntaryhmä vaatii rokotepakon sijaan pikatestauksen lisäämistä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei kannata hallituksen eduskunnalle tuomaa esitystä terveydenhuollon henkilökunnan rokotepakosta. Esityksen haitat ylittävät sen hyödyt. Pahimmillaan hallituksen esitys voisi johtaa laajoihin irtisanoutumisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä syventäisi jo tällä hetkellä monin paikoin vakavaa hoitajapulaa. Suomella ei ole varaa menettää sote-alan työntekijöitä ulkomaille tai muille aloille.

 

KD:n kansanedustajat pitävät erittäin tärkeänä, että koronan vakaville seurauksille alttiita potilaita suojellaan altistumiselta, mutta rokotepakko on siihen väärä keino. Sen sijaan käyttöön tulee nopealla aikataululla ottaa koko henkilökunnan säännölliset itsesuoritettavat pikatestit, joita tulisi olla saatavilla myös vieraileville omaisille. Vain testien avulla voidaan minimoida myös ne tilanteet, joissa täyden rokotesarjan saanut henkilö tietämättään levittää virusta. Rokotekattavuutta on edelleen nostettava ja eduskuntaryhmä kannustaakin ihmisiä rokottautumaan, jos siihen on mahdollisuus. Kepin sijasta on kuitenkin käytettävä porkkanaa. Väestön pakkorokotuksia on viime päivinä kritisoinut myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet.

 

Eduskuntaryhmä pitää asiaa perustuslain ja ihmisoikeuksien näkökulmasta erittäin merkittävänä ja kritisoi hallituksen esityksen hätäistä valmistelua. Lisäksi kansanedustajat kantavat huolta sen vaikutuksista yhteiskunnan ilmapiirille. Vastakkainasettelua lisäävien toimimattomien esitysten sijaan on ryhdyttävä toimiin, jotka aidosti vähentävät altistumisia ja mahdollistavat yhteiskunnan aukipitämisen. Siksi pikatestien käyttöä on pikaisesti lisättävä.

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI ALUEVAALEISSA HÄMÄLÄISTEN HYVÄKSI

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

2.12.2021

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI ALUEVAALEISSA HÄMÄLÄISTEN HYVÄKSI

Harkinnan jälkeen olen päättänyt olla käytettävissä ehdokkaaksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Maakunnan asukkaiden yhteydenotot ja vetoomukset ehdolle asettumisesta ovat osaltaan tähän rohkaisseet, kiitos kannustuksesta!

Olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille tarvitaan kokeneita ja osaavia päättäjiä. Sote-uudistuksen myötä yli puolet kuntien vastuista ja verotuotoista siirtyy uusille hyvinvointialueille, mikä merkitsee yli 20 miljardia euroa vuodessa.

Olen koulutukseltani lääkäri ja tein työtä terveydenhuollon eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan: terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla. Olen toiminut Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä yhtäjaksoisesti vuoden 1993 alusta lähtien. Hämäläisiä edustavana kansanedustajana olen toiminut jo vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 2011 – 2015 valtioneuvoston jäsenenä sisäministerinä. Olen asunut perheineni Hämeessä, Riihimäellä vuodesta 1985 lähtien.

Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät jokaisen asukkaan tärkeimmistä palveluista, esimerkiksi lääkäriin pääsystä, erikoislääkäripalveluista, neuvoloista, terveyskeskusten sijainnista, hammashoidon sujuvuudesta, vanhusten koti- ja asuinpalveluista. Aluevaltuustoissa päätetään myös palveluista, joita ihminen tarvitsee suurimman hädän hetkellä, pelastustoimeen kuuluvista ensivaste- ja ensihoitotehtävistä ja tulipalojen sammutuksista sekä sosiaali- ja kriisipalveluista. Aluevaltuutetut päättävät myös palveluista, joita tarvitsevat heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset, kuten lastensuojelua tarvitsevat, kehitysvammaiset ja päihdeongelmaiset. Näiden päätösten tekemisessä on ratkaisevaa, millaisen arvopohjan varassa päätöksiä tehdään. Siksi toivon kristillisdemokraateille vahvaa edustusta tuleviin aluevaltuustoihin.

Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi haluan tehdä työtä ja antaa aluevaltuustossa käyttöön kokemukseni ja osaamiseni.

 

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro: Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro täysistunnossa 1.12.
Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 14.40

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd)

 

Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

 

Eduskuntaryhmämme nostaa vaihtoehtobudjetin kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Kannustamme tällä myös hallitusta tarttumaan kansalaisten arjen ongelmiin ja tuomaan ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Tarvitsemme lisää hoitajia, toivotamme vauvat tervetulleiksi ja kevennämme liikkumisen ja lämmityksen kustannuksia.

 

Hallituspuolueet vaativat aluevaaliohjelmissaan sotealan palkkauksen ja työolojen kehittämistä niin, että ala olisi houkutteleva ja henkilöstöresurssit turvattaisiin. Näitä toimia ei pidä lykätä pitkälle tulevaisuuteen eikä niiden toteutus onnistu ilman resursseja. Toimiin pitää ryhtyä nyt eikä vasta vuosien kuluttua, kun hyvinvointialueet tosiasiassa aloittavat toimintansa. Miksi hallitus ei te esityksiä jo ensi vuoden budjettiin? Hoitajien määrän lisääminen ja palkkauksen kehittäminen ei onnistu ilman resursseja. Pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei liity rahoitusta.

 

Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan resursseja, sekä tekijöitä että rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoituksen laki tulee voimaan v. 2023, jolloin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa yli 4000 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Tässäkin pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen ja odotettu, mutta resurssit sen saavuttamiseksi puuttuvat.

On vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät.

 

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Sotetyön houkuttelevuutta tulisikin pikaisesti vahvistaa, jotta osa reservistä saataisiin alalle. Valitettavasti päinvastoin, terveydenhuoltohenkilökunnasta moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua.

Syöpäseulontoihinkin on hakeuduttu tavanomaista vähemmän. Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoitoa on ajettu alas.

 

Nyt tarvitaan nopeita toimia henkilöstön hoitajien riittävän määrän turvaamiseksi. Kriisin taustalla on rekrytointiongelmia, ja koronaepidemia on vaikeuttanut entisestään henkilöstön saatavuutta. 2030-luvulla sekä palveluiden että henkilökunnan tarve tulee kasvamaan nopeasti, koska suuret ikäluokat tulevat hoivapalvelujen käyttäjiksi. Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen alhaista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii nyt konkreettisia toimia.

 

Esitämme ensi vuodelle 500 miljoonan lisäpanosta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaukseen, lisäksi vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, mielenterveyspalveluihin terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

 

Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Perheet tarvitsevat nyt myönteisiä viestejä, jotta rohkenevat toteuttaa unelmiaan lapsimäärästä. Lapsilisät ovat keskeinen lisätuki lapsiperheille, mutta sen reaaliarvo on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Ehdotamme kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien. Tasokorotus tarkoittaisi vuositasolla 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla. Samalla se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta 8 miljoonalla.

 

Tarvitsemme talouteen uutta tervettä kasvua ja nyt tämän lyhyen nousukauden aikana meidän on kiinnitettävä huomiota myös työvoiman tarjontaan.

Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Työn vastaanottamista kannustimia parantaisimme nostamalla työttömyysturvan suojaosuutta 500 euroon.

 

Nostaisimme myös opintorahan vapaan tulon tulorajaa hallituksen päätöstä enemmän, eli tekisimme siihen 50 prosentin pysyvän tasokorotuksen. Nuorten syrjäytymistä estäisimme myös panostamalla hallitusta enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön. Nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon kannustaisimme pienyrittäjiä laajentamaan toimintaansa. Monissa muissa Euroopan maissa alaraja on huomattavasti korkeampi.

 

Suomalaiset ovat tänä syksynä joutuneet maksamaan kohtuuttoman paljon liikkumisesta. Bensan litrahinta on nousut jo kahden euron tuntumaan. Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta. Esitämme polttoaineveron ja energia kevennystä.

 

Lisäksi nostaisimme poliisin ja myös pelastustoimen rahoitusta pysyvästi 10 miljoonalla kumpaakin ja lisäisimme ruoka-apua tekevien järjestöjen tuen pysyväksi budjettirahoitukseksi.

 

Palauttaisimme Ilmastorahaston vähälle käytölle jääneen pääoman valtion taseeseen ja käyttäisimme lisääntyneet tulot kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Samoin vähentäisimme Sitran pääomaa. Ottaisimme käyttöön pitkään harkitun terveysperusteisen veron lisätylle sokerille. Rajaisimme myös työmarkkinajärjestöjen saamaa vanhanaikaista ja perusteetonta verotukea. Lisäksi uudistaisimme asumistukijärjestelmää niin, että saisimme vuosi vuodelta kasvavat asumistukimenot hallintaan.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Lisää aiheesta: https://www.kd.fi/2021/11/23/kd-esittaa-puolen-miljardin-lisaysta-hoitohenkilokuntaan/

KD esittää puolen miljardin lisäystä hoitohenkilökuntaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä

Tiedote 23.11.2021
Julkaisuvapaa klo 11.00
Teams-linkki infoon alla

KD esittää puolen miljardin lisäystä hoitohenkilökuntaan

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä nostaa vaihtoehtobudjetissaan kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Hoitojonojen purkua tavoitellaan puolen miljardin panostuksella muun muassa hoitohenkilökunnan palkkaukseen.
– Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen tiedotustilaisuudessa.

KD esittää myös vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta. Perheiden toimeentulon parantamiseksi KD ehdottaa lapsilisiin 10 euron tasokorotusta, mikä tarkoittaisi perheelle 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Ehdotuksen taustalla on suomalaisten ennätysalhainen syntyvyys.

Polttoaine- ja energiaveron kevennyksiä KD pitää välttämättöminä tilanteessa, jossa bensan litrahinta hipoo kahta euroa.

– Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta, Räsänen muistutti.

 

Vaihtoehtobudjetin julkaisun yhteydessä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti, että työvoiman heikko saatavuus rajoittaa työllisyyden kasvua monilla aloilla. Vientiyrityksissä menetetään tilauksia ja sitä myötä verotuloja, ja terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa työvoimapulan seuraukset tulevat pitkässä juoksussa kalliiksi. Ongelmia ei ratkaista mitoituksilla tai hoitotakuilla, jos tekijöitä ei ole.

 

KD helpottaisi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmaa muun muassa nostamalla työttömyysturvan suojaosaa, korottamalla opintotuen tulorajoja pysyvästi, purkamalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja, ottamalla käyttöön työmarkkinatuen kielilisä sekä panostamalla oppisopimuskoulutukseen.

– Pidennetty oppivelvollisuus ei auta niitä nuoria, joille teoreettinen opiskelu on vaikeaa. Laajentamalla oppisopimuksen mahdollisuuksia voidaan auttaa monia heistä työelämään. Oppisopimuksen palkkauksen voisi sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. ”Kisälli-TES” mahdollistaisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen mukaan, Essayah linjasi.

 

Yhteys:
Päivi Räsänen p. 050 511 3065
Sari Essayah p. 0400 252 999

Julkisten ja yksityisten palveluiden hyvää yhteistyötä tarvitaan edelleen

Kirjoitettu kirjoittajana

Julkisten ja yksityisten palveluiden hyvää yhteistyötä tarvitaan edelleen

 

Julkinen, verorahoitteinen järjestelmä muodostaa vahvan perustan sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta niiden täydentäjänä tarvitaan edelleen myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palvelutuottajia. Tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistettaessa hyvinvointipalveluita ei ole viisasta rikkoa sitä, mikä toimii hyvin.

Yksityisen sairaanhoidon jo entuudestaan supistuneita Kela-korvauksia uhkaa v. 2023 alasajo, sillä hallituksella on tarkoitus rahoittaa sote-uudistuksen raskasta hallintoa leikkaamalla nämä pienet etuudet. Kela-korvauksia käyttää vuodessa noin kaksi miljoonaa suomalaista, mikä kertoo palvelujen tarpeesta. Erityisen tärkeitä ne ovat naisille, ikäihmisille ja pienituloisille. Esimerkiksi gynekologi-, silmälääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa yksityiset palvelut ovat käytännössä välttämättömiä.

Suomalaisten suunterveyden hoitovelka kasvoi koronapandemian aikana noin 1,3 miljoonalla potilaskäynnillä. Hammashoidon resurssien puute näkyy potilaiden vaikeutena päästä hoitoon. Julkista suun terveydenhuoltoa ei alun perinkään ole mitoitettu kaikkien suomalaisten hoitoon. Aikuisväestöstä noin puolet saa hoitoa yksityisvastaanotoilla.

Korvaukset ovat hyvä kannustin käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti. Lakkauttamisen sijaan tätä joustavaa järjestelmää tulisi kehittää. Hoitojonot ovat pandemian jäljiltä ennennäkemättömän pitkiä ja hoitajat kaikkoavat alalta liiallisen työkuorman vuoksi. Nyt ei tarvita ideologisia toimia, jotka hankaloittavat kansalaisten hoitoon pääsyä entisestään. Hoitojonojen purkamiseksi tulee hyödyntää kaikkia keinoja, Kela-korvaukset ja palvelusetelit mukaan lukien.

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja saatavuus heikentynyt. Ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan terveyskeskuksiin mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan.

Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleiset, hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään ja pätevistä psykoterapeuteista on pulaa. Ilman kuntoutustukea terapia on kallista jättäen pienituloiset sen ulkopuolelle. Terapiatakuun avulla voitaisiin kuntouttaa nopeasti takaisin työelämään tuhansia kansalaisia ja saavutettaisiin mittavat kustannussäästöt etuuksien käytön vähenemisen ja ansiotuloverojen nousun myötä.

Saattohoitoa ja sen saatavuutta on viime vuosien aikana parannettu lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. STM:n ohjeista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa edelleen sattumanvaraista, eikä oikeutta laadukkaaseen saattohoitoon pystytä takaamaan. Saattohoitokotien toiminta tulee turvata. Lisäksi saattohoidon yhdenvertainen toteutuminen edellyttää, että se on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta.

Saattohoitoon tarvitaan laki ja resursseja. Se on myös vastaus vaatimuksiin eutanasian laillistamisesta, sillä ihmisen elämän lopettaminen on ristiriidassa lääketieteen etiikan kanssa eikä kuulu ihmisarvoiseen hoitoon. Tarvitsemme lain, joka takaa kaikille kuolemaa lähestyville ihmisille hyvän oirehoidon, tarvittavan tuen sekä mahdollisuuden rauhalliseen ja kärsimyksettömään kuolemaan.

Päivi Räsänen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkäri-kansanedustaja (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa.

Senioreille on turvattava niin lähisote- kuin digipalveluiden saavutettavuus

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

julkaisuvapaa

30.10.2021 klo 13

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen Eläkeliiton Hämeenlinnan yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa 30.10.2021 klo 13:

Senioreille on turvattava niin lähisote- kuin digipalveluiden saavutettavuus

Eläkeliiton tuoreessa +60-barometri tutkimuksessa selvitettiin yli 60-vuotiaiden suomalaisten hyvinvoinnin tilaa. On ilahduttavaa, että keskimäärin yli 60-vuotiaat suomalaiset ovat melko tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyyden kokemus kuitenkin alenee ikääntymisen myötä. Yli 80-vuotiaat kokevat terveytensä useammin heikommaksi ja ovat nuorempia useammin tyytymättömiä sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluihin ja niiden saavutettavuuteen. Ikäihmisten elämänlaatua heikentää usein yksinäisyys, joka on vielä korostunut korona-aikana.

Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet siirtelevät palveluasumisen asiakkaita ympäri hyvinvointialuetta sinne, missä vapaita paikkoja kulloinkin sattuu olemaan. On odotettavissa, että rahapulassaan sote-alueet karsivat vanhusten palveluasumista pienemmistä kunnista ja keskittävät sosiaalipalvelut suuriin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi monen ikäihmisen kohdalla siirtoa kauas omaisista.

Ikäihmisille on turvattava oikeus hoivaan ja asumiseen lähellä omaisiaan. Sote-uudistuksessa on painotettu terveyspalveluiden säilymistä lähipalveluina, mutta tärkeää on sosiaalipalveluissa myös taata palveluasumisen säilyminen omassa kotikunnassa.

Julkisten ja yksityisten palveluiden digitalisaatio on noussut ikääntyneiden merkittäväksi ongelmaksi tämän päivän Suomessa. Monilla on kokemus siitä, että sähköisen asioinnin yleistyminen on syrjäyttänyt heidät.

Suomessa on satoja tuhansia kansalaisia, joiden on vaikea tai mahdoton hoitaa palvelujaan sähköisesti. 65–74-vuotiaista internetin käyttäjistä 70 prosenttia käyttää sitä useasti päivässä ja 75–89-vuotiaista enää vain 56 prosenttia. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuus saada palveluita on turvattava. Palveluiden digitalisaatio edellyttää kansalaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun digituen turvaamista ikäihmisille ja muille, jotka eivät voi käyttää digitaalisia kanavia pankkiasioidensa hoitamisessa.

Huoli sananvapaudesta on valikoivaa

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

1.11.2021

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Huoli sananvapaudesta on valikoivaa

Helsingin Sanomat tänään julkaisemassaan artikkelissa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008362584.html  moittii sitä, että kansalaisjärjestö Citizen Go on oikeustapaustani tukevassa adressissaan nostanut esiin vankeusrangaistuksen uhkan. Tosiasia on se, että kiihottamisesta kansanryhmää vastaan koituva lainmukainen rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakko. Sen olen toki kertonut toimittajille, että todennäköinen tuomio tästä olisi sakkorangaistus. Oletan, että tällä halutaan tuoda esiin se, että on kysymys vakavasta, jopa vankeusuhkaisesta sananvapauden rajoittamisesta.

Mutta miten Helsingin Sanomat itse toimii? Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan. Tällaisestakin rikoksesta voidaan tuomita myös vankeuteen, mutta se on samoin epätodennäköistä. Todennäköistä on sakko.

Samaan aikaan, kun Helsingin Sanomat paheksuu minun kohdallani kansalaisjärjestön esiin nostamaa vankeusrangaistuksen uhkaa, se itse nostaa toimittajiensa sananvapautta puolustaessaan vankeusrangaistuksen oman lehdistötiedotteensa otsikkoon, myös englannin kielellä kansainväliseen levitykseen. Onko tämä masinointia? Ampuuko päätoimittajan tiedotteen ydinviesti tässäkin rankasti yli, kuten minun kohdallani?

Sanoma lähetti lehdistötiedotteen 29.10.2021, jossa päätoimittaja Kaius Niemi toteaa otsikossa: ”Uhka vankeudesta kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle vaarantaa vapaan tiedonvälityksen Suomessa”

Editor-in-chief Kaius Niemi: “The threat of imprisoning three Helsingin Sanomat journalists undermines press freedom in Finland”

Eikö Helsingin Sanomien mielestä ole yhtä lailla huolestuttavaa, mikäli lehdistönvapauden, sananvapauden tai uskonnonvapauden käyttäjää uhkaa rangaistus, joka voi periaatteessa ulottua jopa vankeudeksi?

Jutussa annetaan myös ymmärtää, että ulkomailta tullut viestintä olisi masinoitua. Minulla ei ole mitään tietoa tällaisesta. Helsingin Sanomien toimituksessa ei ymmärretä sitä, miten paljon huolta varsinkin kristillisen median kentässä tämä tapaus on herättänyt aivan spontaanisti, ilman mitään organisointia ympäri Eurooppaa ja laajemmin. Tätä tapausta pidetään sanan- ja uskonnonvapauden kannalta huolestuttavana ennakkotapauksena. Sakkoa tai vankeutta suurempi uhka olisikin sensuuri. Kymmenet ulkomaiset toimittajat ovat olleet yhteydessä ja tehneet haastatteluja, joiden seurauksena saan päivittäin tukiviestejä ympäri maailmaa. Ja iloitsen siitä, että Suomen puolesta maailmalla nyt paljon rukoillaan.

Tiedote: Miksi Helsinki juottaa ulkomailta rahdattua viiniä, mutta ei syötä kotimaista riistaa?

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

3.11.2021

 

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd):

Miksi Helsinki juottaa ulkomailta rahdattua viiniä, mutta ei syötä kotimaista riistaa?

Ympäristö-, terveys- ja työllisyysvaikutukset on syytä yhä vahvemmin huomioida kuntien tarjoiluissa, mutta Helsingin kaupungin linjanveto ei pohjaudu tosiasioille eikä kelpaa malliksi muulle Suomelle.

Kaupungin ilmoitus luopua lihan ja kahvimaidon tarjoilusta kaupungin tilaisuuksissa on enemmän ideologinen kuin tosiasiassa ilmastopoliittinen. Kauramaidon ja maidon hiilidioksidipäästöt ovat samat, n. yksi kilo litraa kohden. Miksi kaupunki ei salli kahvivieraille valintaa, kunkin mieltymyksensä mukaan? Miksi ulkomailta rahdattuja viinejä ei huomioida? Yhden punaviinilitran päästöt ovat kaksinkertaiset maitoon verrattuna, kaksi kiloa litraa kohti. Samalla voitaisiin edistää myös kansanterveyttä. Jos oikeasti tähdättäisiin kokonaisvaltaisesti hyvään ilmastopolitiikkaan, raja vedettäisiin Suomessa lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin, kasviksiin, kalaan, lihaan ja myös juomiin. Etenkin kotimaisen riistalihan hiilijalanjälki on todella pieni. Riista tulee läheltä metsästä ja kuljetukset ovat myös lyhyitä. Riista ei kuormita vesistöä eikä ilmastoa. Miksi Helsingin kaupungin ruokalistalta ei löydy kotimaista riistaa?

Toivon, että Suomen muissa kunnissa ei ostettaisi pääkaupungin linjausta sellaisenaan, vaan harjoitettaisiin kokonaisvaltaisempaa harkintaa. Kunnilla on vastuunsa myös kotimaisen elintarviketuotannon säilymisestä elinvoimaisena, huoltovarmuutta ylläpitävänä ja työllisyyttä edistävänä.

Päivi Räsänen esittää vanhustenhoidon tason parantamista, omaishoidon tuen verovapautta ja opintotuen tulorajojen nostamista

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote

7.10.2021

Päivi Räsänen esittää vanhustenhoidon tason parantamista, omaishoidon tuen verovapautta ja opintotuen tulorajojen nostamista

Kansanedustaja Päivi Räsänen on jättänyt talousarvioaloitteita, jotka sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2022. Räsäsen aloitteiden painopisteinä ovat vanhustenhoito ja saattohoidon kehittäminen, omaishoidon tuen verovapaus ja opintotuen tulorajojen nostaminen. Aloitteiden suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat vanhustenhoidon tason parantamista ja saattohoidon kehittämistä (50 000 000 euroa) ja omaishoidon tuen verovapautta (65 000 000 euroa).

Vanhustenhoidon tilanne on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Vanhustenhoidossa on tällä hetkellä pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa, erityisesti hoitohenkilökunnan liian pienestä määrästä johtuen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeista ja suosituksista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa edelleen sattumanvaraista, eikä oikeutta osaavaan ja laadukkaaseen saattohoitoon pystytä takaamaan kaikille. Saattohoidon riittävä ja yhdenvertainen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta.

Sitovaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirrytään asteittain ja sitä sovelletaan täysimääräisesti huhtikuuta 2023 alkaen. Nykyinen aikataulu on aivan liian hidas riittämättömän vanhustenhoidon heikentyneen tilan korjaamiseksi. Mitoituksen nostamiseen vaikuttaa eniten käytettävissä olevat resurssit. Vanhustenhoitoon tulee osoittaa riittävästi resursseja hoitajamitoituksen saavuttamiseen ja sitä kautta vanhustenhoidon tason välittömään parantamiseen.

Omaishoito on yhteiskunnallisesti taloudellisin ja usein sekä hoidettavalle että hoitajalle inhimillisin ja paras hoitomuoto. Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa jopa este omaishoidon toteuttamiselle, sillä palkkio ei riitä perustoimeentuloon. Omaishoidon tuen verovapaus helpottaisi merkittävästi omaishoitajan ja -hoidettavan toimeentuloa, ja toisi omaishoidon useamman ulottuville. Päivi Räsänen esittää omaishoidon tuen säätämistä verovapaaksi etuudeksi.

Opiskelijoiden tilannetta on parannettava. Räsänen esittää, että opintotuen tulorajoja korotetaan 50 prosentilla ja muutoksesta tehdään pysyvä. Uudistus lisäisi opintorahamenoja hallituksen esitystä enemmän mutta vahvistaisi samalla opiskelijoiden taloudellista asemaa ja lisäisi julkisia tuloja.

Muut KD eduskuntaryhmän aloitteet koskevat muun muassa poliisin toimintakyvyn parantamista ja poliisien määrän lisäämistä (10 000 000 euroa), terveydenhuollon tason parantamista ja hoitovelan purkua (500 000 000 euroa) keliakiakorvauksen palauttamista (15 000 000 euroa) ja lapsilisän tasokorotusta (115 000 000 euroa).

Poliisi on jo pitkään toiminut kroonisessa rahoitusvajeessa. Määrärahojen puuttumista on paikattu lisätalousarvioilla ja siirtyvillä erillä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että poliisin määrärahoja pitää korottaa pitkäjänteisesti, jotta poliisin toimintakykyä voidaan parantaa ja poliisimäärää nostaa nykyisestä.

Hoitoalan työvoimakadon paheneminen on estettävä nyt, eikä hoitojonojen purkaminen voi odottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa tai koronatoimien päättymistä. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos tekijöitä saadaan lisää ja nykyisin hoitoalalla työskentelevien työkuormaa pystytään keventämään. Tarvitaan korvamerkitty lisärahoitus kuntien valtionosuuksiin terveydenhuollon tason parantamiseen ja hoitovelan purkuun.

 

Hämeen vaalipiirin kansanedustajilta yhteisiä talousarvioaloitteita

Päivi Räsänen on lisäksi tehnyt yhdessä muiden hämäläisten kansanedustajien kanssa 17 yhteistä alueellista talousarvioaloitetta. Ensimmäisenä allekirjoittajana edustaja Räsänen on Kanta-Hämeen aloitteissa, jotka koskevat nuorten yrittäjyyskasvatuksen lisäämistä ja nuorten yritysten starttipolku –palvelun kehittämistä Kanta-Hämeeseen ( 350 000 euroa) sekä pohjavesien suojelutoimenpiteiden ja tarvittavien liittymäjärjestelyjen tekemistä Forssassa valtatiellä 10 (1 000 000 euroa).

Kanta-Hämeessä on tarve maakunnan elinvoiman lisäämiseen parantamalla maakunnan yritysdynamiikkaa. Alueelle pitää luoda yrittäjyyskasvatuksen viitekehys ja nuorten yrityksen starttipolku. Edustaja Räsäsen pohjavesiä koskeva aloite parantaa koko Forssan seudun vedensaannin toimintavarmuutta, vähentää vedenhankinnan riskejä sekä edistää alueella sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän elintarviketeollisuuden säilymistä ja edelleen kehittymistä. Lisäksi hanke tuottaa liikenneturvallisuushyötyjä.

Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä on 8.10. Yhteensä KD eduskuntaryhmä on tehnyt 15 talousarvioaloitetta.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

 

 

Tiedote: Hallituksen tulisi luopua koronapassihankkeesta ja sen sijaan ratkaista hoitajapula!

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

21.9.2021

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd):

Hallituksen tulisi luopua koronapassihankkeesta ja sen sijaan ratkaista hoitajapula!

 

Olipa koronapassin hyödyistä mitä mieltä tahansa, hanke on auttamattomasti jälkijättöinen. Monet maat ovat jo luopumassa koronapasseistaan ja avaamassa yhteiskuntiaan kaikille.

Koronapassi merkitsisi kajoamista yksilönoikeuksiin, joten sen käytölle tulee pitää kynnys korkeana. Tämän hetken sairaala- ja tehohoitokuormituksen hallittu tilanne ei puolla hankkeen toteuttamista. Korkea rokotekattavuus on tärkeä tavoite, mutta siihen tulee pyrkiä aidon vapaaehtoisuuden pohjalta, terveystietojen yksityisyyttä kunnioittaen ja vahvoja suosituksia sekä asiallista rokotetietoa antaen. Suomessa on päästy korkeisiin rokotekattavuuksiin muidenkin rokotteiden osalta näitä periaatteita kunnioittaen. Jos koronapassia käytetään pakotteena rokotuksiin, se saattaa lietsoa entisestään epäluuloja ja vastarintaa koronatoimia kohtaan. Koronapassin käyttö soveltuu tällä hetkellä mielestäni lähinnä rajat ylittävään matkailuun.

Koronapassi edellyttäisi ollakseen oikeudenmukainen rokottamattomien osalta maksutonta koronatestivaihtoehtoa. Passia varten testaaminen kuormittaisi henkilöstöä. Nyt päinvastoin tulisi pikaisesti siirtää koronatatehtävistä henkilöstö suorittamaan perustöitään, jotta suomalaisten suut saataisiin kuntoon, leikkausjonot purettua ja vanhukset hoidettua.