KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro täysistunnossa 1.12.
Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 14.40

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd)

 

Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

 

Eduskuntaryhmämme nostaa vaihtoehtobudjetin kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Kannustamme tällä myös hallitusta tarttumaan kansalaisten arjen ongelmiin ja tuomaan ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Tarvitsemme lisää hoitajia, toivotamme vauvat tervetulleiksi ja kevennämme liikkumisen ja lämmityksen kustannuksia.

 

Hallituspuolueet vaativat aluevaaliohjelmissaan sotealan palkkauksen ja työolojen kehittämistä niin, että ala olisi houkutteleva ja henkilöstöresurssit turvattaisiin. Näitä toimia ei pidä lykätä pitkälle tulevaisuuteen eikä niiden toteutus onnistu ilman resursseja. Toimiin pitää ryhtyä nyt eikä vasta vuosien kuluttua, kun hyvinvointialueet tosiasiassa aloittavat toimintansa. Miksi hallitus ei te esityksiä jo ensi vuoden budjettiin? Hoitajien määrän lisääminen ja palkkauksen kehittäminen ei onnistu ilman resursseja. Pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei liity rahoitusta.

 

Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan resursseja, sekä tekijöitä että rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoituksen laki tulee voimaan v. 2023, jolloin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa yli 4000 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Tässäkin pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen ja odotettu, mutta resurssit sen saavuttamiseksi puuttuvat.

On vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät.

 

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Sotetyön houkuttelevuutta tulisikin pikaisesti vahvistaa, jotta osa reservistä saataisiin alalle. Valitettavasti päinvastoin, terveydenhuoltohenkilökunnasta moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua.

Syöpäseulontoihinkin on hakeuduttu tavanomaista vähemmän. Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoitoa on ajettu alas.

 

Nyt tarvitaan nopeita toimia henkilöstön hoitajien riittävän määrän turvaamiseksi. Kriisin taustalla on rekrytointiongelmia, ja koronaepidemia on vaikeuttanut entisestään henkilöstön saatavuutta. 2030-luvulla sekä palveluiden että henkilökunnan tarve tulee kasvamaan nopeasti, koska suuret ikäluokat tulevat hoivapalvelujen käyttäjiksi. Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen alhaista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii nyt konkreettisia toimia.

 

Esitämme ensi vuodelle 500 miljoonan lisäpanosta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaukseen, lisäksi vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, mielenterveyspalveluihin terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

 

Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Perheet tarvitsevat nyt myönteisiä viestejä, jotta rohkenevat toteuttaa unelmiaan lapsimäärästä. Lapsilisät ovat keskeinen lisätuki lapsiperheille, mutta sen reaaliarvo on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Ehdotamme kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien. Tasokorotus tarkoittaisi vuositasolla 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla. Samalla se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta 8 miljoonalla.

 

Tarvitsemme talouteen uutta tervettä kasvua ja nyt tämän lyhyen nousukauden aikana meidän on kiinnitettävä huomiota myös työvoiman tarjontaan.

Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Työn vastaanottamista kannustimia parantaisimme nostamalla työttömyysturvan suojaosuutta 500 euroon.

 

Nostaisimme myös opintorahan vapaan tulon tulorajaa hallituksen päätöstä enemmän, eli tekisimme siihen 50 prosentin pysyvän tasokorotuksen. Nuorten syrjäytymistä estäisimme myös panostamalla hallitusta enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön. Nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon kannustaisimme pienyrittäjiä laajentamaan toimintaansa. Monissa muissa Euroopan maissa alaraja on huomattavasti korkeampi.

 

Suomalaiset ovat tänä syksynä joutuneet maksamaan kohtuuttoman paljon liikkumisesta. Bensan litrahinta on nousut jo kahden euron tuntumaan. Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta. Esitämme polttoaineveron ja energia kevennystä.

 

Lisäksi nostaisimme poliisin ja myös pelastustoimen rahoitusta pysyvästi 10 miljoonalla kumpaakin ja lisäisimme ruoka-apua tekevien järjestöjen tuen pysyväksi budjettirahoitukseksi.

 

Palauttaisimme Ilmastorahaston vähälle käytölle jääneen pääoman valtion taseeseen ja käyttäisimme lisääntyneet tulot kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Samoin vähentäisimme Sitran pääomaa. Ottaisimme käyttöön pitkään harkitun terveysperusteisen veron lisätylle sokerille. Rajaisimme myös työmarkkinajärjestöjen saamaa vanhanaikaista ja perusteetonta verotukea. Lisäksi uudistaisimme asumistukijärjestelmää niin, että saisimme vuosi vuodelta kasvavat asumistukimenot hallintaan.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Lisää aiheesta: https://www.kd.fi/2021/11/23/kd-esittaa-puolen-miljardin-lisaysta-hoitohenkilokuntaan/