Ajankohtaista

RSS

Kåre Kristiansen- palkinto Oslossa

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 20.8.2021

julkaisuvapaa 20.8.2021 klo 21.00

Kansanedustaja Päivi Räsänen lahjoittaa sanan- ja uskonnonvapausyhdistykselle vastaanottamansa Kåre Kristiansen -palkinnon

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään kutsuttuna puhujana Norjassa Oslo Symposium- konferenssissa. Hän vastaanottaa tapahtumassa jaettavan Kåre Kristiansen -palkinnon kristillisten arvojen puolustamisesta. Palkinto on 100 000 Norjan kruunua, eli n. 10 000 euroa. Päivi Räsänen lahjoittaa palkinnon Suomessa kesällä perustetulle sanan ja uskonnonvapausyhdistykselle, jonka tarkoitus on edistää ja valvoa sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista Suomessa.

Oslo Symposium on norjalainen, joka toinen vuosi järjestettävä kristillisiin arvoihin perustuva konferenssi, joka kokoaa yhteen poliitikkoja, seurakuntien työntekijöitä, kansalaisjärjestöjen johtajia ja aktiivisia kansalaisia. Kåre Kristiansen oli legendaarinen norjalainen poliitikko. Edellisen kerran palkinnon vastaanotti Simon Wiesenthal Center- järjestö. Palkinto luovutetaan Päivi Räsäselle perjantaina 20.8. klo 20 Suomen aikaa alkavassa tilaisuudessa, palkinnon luovutus ja Päivi Räsäsen puhe seuraavat klo 21 jälkeen.

–  Olen hyvin kiitollinen saamastani rohkaisevasta tunnustuksesta ja kiitän toimikuntaa siitä. Tein päätöksen, että tahdon tukea sanan- ja uskonnonvapausyhdistyksen toiminnan käynnistämistä koko palkinnon arvolla. Nyt on aika rohkaista suomalaisia kristittyjä avoimesti ilmaisemaan vakaumuksensa,  Päivi Räsänen kertoo.

Alunperin aloitteen Oslo Symposiumin perustamisesta teki Bjarte Ystebo ja järjestö nimeltä Kristenfolket yhteistyössä ICEJ:n ja Norge Idagin kanssa. Visjon Norge on perinteisesti televisioinut tilaisuuden.

Tilaisuutta voi seurata striimattuna: www.visjonnorge.com,

sekä Oslo symposiumin facebook- sivuilta:

facebook.com/oslosymposium

 

Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

29.4.2021

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

 

Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.

 

Olen tänään aamulla saanut puhelimitse tiedon, että valtakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen minua vastaan kolmesta eri teosta. Haastehakemus näistä on toimitettu Helsingin käräjäoikeuteen. Minua epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2004 julkaistusta, kirjoittamastani pamfletista ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen.” Tästä syytetään myös kirjan julkaisseen Luther-säätiön asiamiestä Juhana Pohjolaa. Toiseksi minua syytetään 17.6.2019 julkaisemastani Twitter-, Instagram- ja Facebook- päivityksestä, jossa kyseenalaistin kirkon osallistumisen Pride-tapahtumaan ja liitin siihen kuvan Raamatun tekstistä, Roomalaiskirjeestä 1:24-27. Kolmanneksi minua syytetään lausunnoistani Ruben Stillerin 19.12.2019 keskusteluohjelmassa ”Mitä Jeesus ajatteli homoista?”

 

Päätös oli yllättävä, jopa järkyttävä. En katso syyllistyneeni minkään ihmisryhmän uhkaamiseen, panetteluun tai solvaamiseen.  Näissä kaikissa on kysymys Raamatun opetuksista avioliitosta ja sukupuolisuudesta. Lausunnoistani seuranneissa syytteissä on pohjimmiltaan kysymys siitä, saako Suomessa pitää esillä ja ilmaista vakaumusta, joka pohjautuu Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin. En katso millään tavoin halventaneeni homoseksuaaleja, joiden ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia olen toistuvasti kertonut kunnioittavani ja puolustavani. Raamatun opetus on kuitenkin siinä selkeä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen ja että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on Jumalan tahdon vastaista.

 

Apostoli Paavalin opetuksissa ei ole kysymys pelkästään avioliiton puolustamisesta miehen ja naisen välisenä vaan siitä, miten ihminen pelastuu iankaikkiseen elämään. Jos Jumalan sanan opetukset synnistä torjutaan, samalla tehdään tyhjäksi kristillisen uskon ydin: Jeesuksen ristinuhri kaikkien syntien sovitukseksi ja tieksi iankaikkiseen elämään.

 

Mahdollinen tuomio kiihottamisrikoksesta olisi siis jopa kaksi vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Mutta vielä suuremmaksi ongelmaksi tuomiota nousisi vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Mikäli tätä oikeuden päätöstä ei noudattaisi, se johtaisi kovenevaan uhkasakkokierteeseen. Samalla tällainen tuomio avaisi pään vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta. On myös huomattava, että niin pamfletin kuin Stiller-ohjelman kohdalla poliisin mukaan esitutkintaa ei olisi edes tarvinnut käynnistää eikä epäillä rikosta. Poliisi totesi tässä päätöksessään: ”Mikäli esimerkiksi joidenkin Raamatussa esitettyjen näkemysten katsottaisiin sellaisenaan täyttävän kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, olisi myös Raamatun levittäminen tai saatavilla pitäminen lähtökohtaisesti kiihottamisrikoksena rangaistava.” On siis kysymys hyvin syvästi uskonnon- ja sananvapaudesta.

 

Lähden kuitenkin oikeuteen rauhallisin ja rohkein mielin luottaen siihen, että Suomi on oikeusvaltio, jossa kunnioitetaan perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia, sanan- ja uskonnonvapautta. Kristilliseen uskoon perustuva vakaumus on enemmän kuin mielipide. Varhaiset kristityt pysyivät vakaumuksessaan leijonien luolassa, miksi en siis minä käräjäsalissa. En peräännyt siitä, mitä kirjoitin enkä pyydä anteeksi apostoli Paavalin opetuksia. Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve.

 

Samalla rohkaisen muitakin käyttämään sanan- ja uskonnonvapauttaan. Tämä päätös osoittaa, että nyt on aika puolustaa näitä vapauksia.

 

Lopuksi totean, että Valtakunnansyyttäjä on aiemmin kertonut joutuneensa tämän tapauksen johdosta epäasiallisten viestien kohteeksi. Toivon, että mitään henkilöön menevää, loukkaavaa viestintää ei häneen kohdistettaisi.

 

Päivi Räsänen

0505113065

 

Syyttäjän tiedotteessa on karkeita vääristelyjä ja virheitä

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

30.4.2021

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Syyttäjän tiedotteessa on karkeita vääristelyjä ja virheitä

 

Ihmettelen Valtakunnansyyttäjän 29.4 antaman tiedotteeseen sisällytettyjä virheellisiä ja vääristeltyjä väitteitä näkemyksistäni. Syyttäjällä on ollut yli puoli vuotta aikaa paneutua esitutkinta-aineistoon, kuulustelupöytäkirjoihin ja loppulausuntoihini. Viimeisin kuulustelu suoritettiin elokuussa 2020. Käytetyn ajan puitteissa voisi toivoa täsmällisiä ja asiallisia perusteluja syytteille.

Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan näkemykseni, että ”homoseksuaalit eivät myöskään ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.” Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kohdassa, johon syyttäjä viittaa puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta. Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille.”

Toisin kuin syyttäjä väittää, en Stiller-keskusteluohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta geneettiseksi rappeumaksi enkä sairautta aiheuttavaksi geeniperimäksi. Päinvastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni.

Lisäksi syyttäjä väittää minun esittäneen homoseksuaaleja halventavan mielipiteen, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti. Täsmällinen kysymykseni sosiaalisen median viestissä oli: ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?” Sanoja ”synti” ja ”häpeä” ei ole kohdistettu henkilöön liittyvään ominaisuuteen, vaan Pride-tapahtuman taustalla vaikuttavaan aatteeseen ja ideologiaan. Esitutkintakuulusteluissa korostin moneen kertaan sitä, että kuvaliitteeksi ottamieni Raamatun jakeiden mukaan häpeä ja synti liittyvät ihmisen tekoihin, ei ominaisuuksiin.

Maria Veitola – ohjelmaan liittyvässä tutkintapyynnössä alun perin minun väitettiin esittäneen lausumia, joita ei ohjelmasta lainkaan löydy. Silti valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan suoritettavaksi perustellen sitä julkisuudessa, että ”ohjelma on tutkittava minuutti minuutilta”. Kun näitä vääriä väittämiä ei löytynyt, syyttäjä on keksinyt lisää. Syytettä ei tosin tästä ohjelmasta nosteta teon ”vähäisyyden” vuoksi, mutta silti syyttäjä moittii lausumaani homoseksuaaleja halventavaksi. Koska tästä en pysty puolustautumaan oikeudessa, on syytä oikaista julkisesti syytös. Valtakunnansyyttäjän mukaan olen homoseksuaaleja halventavasti sanonut, että ”homoseksuaalisuus on seksuaalinen vinoutuma”. Näin en ohjelmassa sanonut. Sanoin seuraavaa: ”Ajattelen, et seksuaalisuudenkin alueella me olemme monella tavalla vinoutuneita, ja tähän lasken myös itseni mukaan.” Voin tarvittaessa lähettää aukikirjoitetun litteroinnin ohjelmasta.

Väistämättä mieleeni nousee kysymys, onko tiedotteen taustalla uskonnollisen lukutaidon puute vai tahallinen vääristely?

Päivi Räsänen

0505113065

 

Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tutkijatyöryhmä esittää kotihoidontuen poistamista naisten työllisyyden lisäämiseksi. Muutokset koskisivat suurta osaa lapsiperheistä, sillä 87 % oikeutetuista lapsiperheistä käyttää tukea. Tasa-arvotilastojen tavoitteet eivät saisi ohittaa lapsen etua.

Aloitteestamme hyväksyttiin aikoinaan kotihoidontuki, jota edelleen haluamme kehittää. Puolueemme ollessa hallituksessa sain kristillisdemokraattien ministerinä yksin puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Olisi myrkkyä, jos kotihoidontuki poistettaisiin nyt aikana, jolloin syntyvyys on heikkoa. Kotihoidontuki on joustava tukimuoto, joka mahdollistaa perheen ja työn yhdistämisen ja ottaa huomioon perheiden valinnanvapauden ja lapsen edun.

Perheiden valinnanvapaus ja lapsen etu ovat tärkeimmät perustelut alle kolmevuotiaiden lasten oikeudelle kotihoidontukeen. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektioriskien näkökulmasta. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Pienten lasten kotihoito tulee nähdä arvokkaana työnä ja investointina tulevaisuuteen. Suomalaista laadukasta varhaiskasvatusta ja päivähoitoa on samalla kehitettävä lapsiryhmiä pienentämällä.

Työaikoihin tarvitaan perhejoustoja, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita. Kuntalisän merkitys on suuri, sillä perheiden saama pelkkä kotihoidon tuki on suuruudeltaan pieni. Kotihoidontuen poistaminen tietäisi varhaiskasvatukseen nykyistä huomattavasti suurempaa joukkoa alle kolmevuotiaita lapsia. Jo nyt varhaiskasvatuksessa on suuri pula ammattilaisista.

Toistuvat ideologiset hyökkäykset kotihoidon tukea vastaan aiheuttavat epävarmuutta lapsiperheissä. On surkeaa, että kotihoidolle ei anneta suurempaa arvoa. Äidit ja isät tekevät tuottavaa ja välttämätöntä työtä hoitaessaan lapsiaan. Kotihoidon tuen lakkauttaminen ei lisäisi kansantalouden varallisuutta vaan rapauttaisi talouden kestävyyttä alentamalla syntyvyyttä ja heikentämällä huoltosuhdetta. Lasta hoitaville vanhemmille tulee taata myös asianmukainen eläkekertymä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, lääkäri (kd)

 

Kolumni julkaistu Aamupostissa

Hallituksen rokotetoimien hitaus vaarantaa kansalaisten terveyden

Kirjoitettu kirjoittajana

KANNANOTTO

12.1.2021

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd):

 

Hallituksen rokotetoimien hitaus vaarantaa kansalaisten terveyden

Hallituksen johtamat rokotustoimet ovat edenneet liian hitaasti sekä rokotteiden hankinnan että niiden jakelun osalta. Tämä vaarantaa monen suomalaisen terveyden ja jopa hengen sekä pitkittää talouden toipumista. Ei riitä, että pääministeri esittää toivomuksia komissiolle tilannepäivityksistä – hallituksen tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin, joilla rokotehankinnat ja rokotejakelu saadaan nopeutettua.

Suomessa on tähän mennessä annettu vasta n. 14 000 rokoteannosta, mikä tarkoittaa 0,25 % väestöstä. Israelissa on rokotettu jo lähes kaksi miljoonaa ihmistä ja siellä rokotteita on hankittu niin paljon, että mahdollisesti maaliskuussa kaikki halukkaat on rokotettu ja rokotteita jää jopa yli myytäväksi. Muutamat EU-maat ovat pyytäneet Israelilta neuvoja rokotuksiin sekä ylijääviä rokotteita. Suomi ei ole tässäkään ollut tiettävästi aktiivinen.

Rokotehankintoja olisi tullut hyvissä ajoin hankkia myös suoraan, kuten mm. Saksa teki. Myös kotimaista rokotetutkimusta, -kehittelyä ja -tuotantoa tulee edistää. Näin voitaisiin parantaa rokotteiden saatavuutta tulevaisuudessa. Tästä tein jo toukokuussa kirjallisen kysymyksen. Olisi myös toivottavaa, että Suomeen saataisiin varattua lisää Pfizerin ja Modernan rokotteita, sillä Oxford/AstraZenecan rokotteeseen verrattuna niiden tehokkuudesta ja valmistustavan eettisyydestä on esitetty vakuuttavampaa näyttöä.

Kansalaisten huoliin rokotteiden turvallisuudesta ja eettisyydestä on vastattava avoimella keskustelulla ja rehellisillä vastauksilla, jotta luottamus rokotetoimintaan säilyisi korkealla tasolla ja riittävä rokotekattavuus voitaisiin turvata.

Päivi Räsänen

0505113065

Nuorten väkivalta kouluissa ja kaduilla herättää huolta

Kirjoitettu kirjoittajana

 

14-vuotiasta epäillään henkirikoksesta. Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Nuorten keskimääräinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta osa nuorista oirehtii entistä pahemmin. Huumekauppaan kytkeytyneissä rikollisjengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12-vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen. Rajoitus voidaan määrätä enintään seitsemäksi vuorokaudeksi ja lyhyiden päätösten tekeminen kuormittaa henkilöstöä. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

Lastensuojelun ja poliisin keinovalikoimaa tuleekin pikaisesti kehittää, niin että rikoskierre saadaan katkaistua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia.

Islannissa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille on määritelty yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

 

Kolumni julkaistu Aamupostissa

Vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

Vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro

02.12.2020

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2021 huomioidaan koronakriisin aiheuttama vaikea taloustilanne. Kunnat, sairaanhoitopiirit, yritykset sekä työnsä ja toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsevat tässä tilanteessa tukea.

 

On perusteltua ottaa velkaa kriisin keskellä. Samalla tarvitsemme päätökset sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka antavat luottamuksen siihen, että veloista myös selviydytään. On surkeaa, että hallitus ei ole saanut tarvittavista työllisyystoimista vielä minkäänlaisia esityksiä aikaan, toivottavasti saisitte tähän vauhtia kristillisdemokraattien työllisyyspaketista, jonka julkaisimme viime viikolla vaihtoehtobudjetin yhteydessä. Olisi myös pitänyt perua hallitusohjelman hankkeet, jotka lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa. Kymmenien miljardien velanotosta huolimatta hallitus on ryhtynyt merkittäviin veronkiristyksiin. Tässä tilanteessa tarvitsemme veronkiristysten sijaan veroelvytystä, pitääksemme talouden pyörät pyörimässä.

Eduskuntaryhmämme esittää useita kohdennettuja veronkevennyksiä, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä ihmisten toimeentuloa. Esitämme polttoaineveron kevennystä, lämmityspolttoaineiden veronkiristyksen perumista sekä kotitalousvähennyksen palauttamista hallituksen viime vuoden leikkausta edeltävälle tasolle. Samalla esitämme tuloverotuksen keventämistä niin, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy ensi vuonna. Yrittäjyyttä tukisimme nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon.

Koronakriisin myötä lapsiperheiden taloudelliset haasteet ovat lisääntyneet. Talouden pitkän aikavälin suurin ongelma, syntyvyyden vähentymisen aiheuttama väestön ikärakenteen vääristymä, ei ole hävinnyt mihinkään ajankohtaisen koronakriisin aikana. Esitämme useita parannuksia lapsiperheille. Lapsen saaville perheille ehdotamme 1000 euron kertaluontoista lisälapsilisää. Ottaisimme myös käyttöön tuloverotuksen lapsivähennyksen. Lisäksi KD esittää monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksujen keventämistä niin, että sisarusten maksut poistettaisiin kokonaan. Tämä lisäisi työllisyyttä ja parantaisi lapsiperheiden asemaa.

KD panostaisi myös oppisopimiskoulutukseen ja torjuisi syrjäytymistä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisää korotettaisiin ja se ulotettaisiin koskemaan entistä useampia perheitä. Oppivelvollisuuden laajentamista ei pidä toteuttaa tässä tilanteessa. Hallituksen uudistus uhkaa romuttaa toisen asteen opintojen laadun, kun resurssit kohdennetaan liian myöhään ja niistäkin suuri osa oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Hallituksen lupaama rahoitus ei riitä korvaamaan kaikkia uudistuksesta syntyviä lisäkuluja.

Lapsiperheiden tilanteen lisäksi kannamme huolta terveydenhoidosta ja erityisesti vanhustenhoidon tilasta. Uuden hoitajamitoituksen täytäntöönpano on siirretty usean vuoden päähän, käytännössä seuraavan hallituksen vastuulle. Moni hoivaa nyt tarvitseva vanhus ei enää näe tuota päivää. KD eduskuntaryhmä lisäisi välittömästi 50 miljoonaa euroa vanhustenhoidon, saattohoidon tason parantamiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Samalla esitämme omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi tuloksi.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. KD vaatii ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen. Palauttaisimme myös keliakiakorvauksen ja ottaisimme käyttöön terapiatakuun.

Verotuksen painopistettä on siirrettävä terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. KD keventäisi hedelmien ja kasvisten verotusta ja ottaisi samalla käyttöön terveysperusteisen veron tuotteisiin lisätylle sokerille.

Emme hyväksy Suomen osallistumista EU:n elpymisvälineeseen ja vastustamme unionin sisäisten tulonsiirtojen ja yhteisvastuullisuuden kasvattamista. Suomi saa uudesta elpymisvälineestä noin 3 miljardia euroa ja joutuu maksamana siitä yli 6 miljardia. Vuositasolla osallistuminen EU:n elpymispakettiin lisää suomalaisten veronmaksajien taakkaa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2028-2058. Kun EU on kerran ottanut käyttöön yhteisvastuulliset rahanjakomekanismit, on todennäköistä, että niiden kokoa tullaan kasvattamaan jatkossa. KD:n linja merkitsisi jo ensi vuodelle 85 miljoonan euron säästöä jäsenmaksuissa.

Kokonaisuudessaan ryhmämme esittää maltillisia määrärahalisäyksiä. Elvyttäisimme taloutta tarkkaan harkituilla ja kohdennetuilla veronkevennyksillä. Vaihtoehtomme on tasapainoinen, sillä esitämme samalla, miten rahoittaisimme uudistuksemme.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi mm. terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittaminen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käyttäisimme kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.

 

Lisätietoa:
https://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kdn-vaihtoehtobudjetti-2020/

https://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kdn-tyollisyyspaketti-2020/

 

Suomi liikkeelle turvallisesti – KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä julkistaa ensimmäisenä oppositioryhmänä vaihtoehtobudjettinsa ja sen osana työllisyyspakettinsa tänään 25.11. kello 11 pidettävässä Teams-verkkoinfossa. 

 

Tiedote KD eduskuntaryhmä 25.11.2020
JULKAISUVAPAA KLO 11

Suomi liikkeelle turvallisesti
– KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vastaisi koronan aiheuttamaan talouskriisiin veroelvytyksellä. Keskiviikkona julkaistussa vaihtoehtobudjetissa ryhmä esittää lähes miljardin euron edestä veronkevennyksiä. KD esittää mm. kevennyksiä tuloverotukseen ja korotusta kotitalousvähennykseen. Ruoan hintaa ryhmä laskisi siirtämällä hedelmät ja vihannekset alempaan 10 % verokantaan. Omaishoidon tuki muutettaisiin verovapaaksi tuloksi helpottamaan omaishoitajien tilannetta. Kristillisdemokraatit peruisivat myös hallituksen tekemät kiristykset polttoaineveroon ja muihin energiaveroihin.

Haasteellisessa taloudellisesta tilanteessa KD esittää vain maltillisia lisäyksiä valtion menoihin. Suurimmat määrärahalisäykset liittyvät vanhustenhoidon tason parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon ja lapsiperheiden tukemiseen. Monilapsisten perheiden aseman parantamiseksi ryhmä esittää varhaiskasvatusmaksujen poistamista sisaruksilta. Lisävaroja käytettäisiin myös keliakiakorvauksen palauttamiseen.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. KD vaatii vaihtoehdossaan ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen.

Eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen suunnitelmia oppivelvollisuuden laajentamiseksi. Hanke olisi pitänyt laittaa jäihin tässä tilanteessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen sijaan KD panostaisi toimiin, joilla voidaan vähentää syrjäytymistä ja koulupudokkuutta.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi mm. terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittamisen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käytettäisiin kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

 

Suomessa annettava suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttomasta D-vitamiinista koronaepidemian torjunnassa 

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 27.11.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

 

Suomessa annettava suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttomasta D-vitamiinista koronaepidemian torjunnassa 

Kansanedustaja Päivi Räsänen ehdottaa tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että Suomessa tulisi annettaisiin nopeasti suositus ikäihmisten ja riskiryhmään kuuluvien maksuttoman D-vitamiinin saannin turvaamiseksi koronaviruksen torjunnassa. Epidemian aikana on julkaistu runsaasti tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet D-vitamiinin puutteen olevan riskitekijä niin koronaan sairastumiselle, sen vakaville oireille kuin kuolemalle. Tutkimukset osoittavat, että suosituksia suuremmat D-vitamiiniannokset torjuvat tehokkaasti koronavirusinfektiota. D-vitamiinilla on merkittävä rooli immuunijärjestelmämme toiminnassa.

 

  • Tutkimuksissa on havaittu, että valtaosalla tehohoidossa olleilla potilailla on ollut D-vitamiinin puute. Väestön matalalla veren D-vitamiinipitoisuudella vaikuttaisi oleva yhteys vaikean Covid-19 infektion muotoon. Nykyisen päivittäisen 20 mikrogramman väestösuosituksen on arvioitu olevan liian alhainen turvaamaan riittävän D-vitamiinin saannin pimeänä vuodenaikana, kansanedustaja-lääkäri Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Israelissa koronan toinen aalto on pysähtynyt alkumetreille levittyään siellä lähinnä sellaisiin ihmisryhmiin, joilla on muuta väestöä selvästi alhaisemmat D-vitamiinitasot. Maan terveysministeriö on heti pandemian alusta lähtien suosittanut väestölle D-vitamiinilisää.

 

  • Nyt myös Iso-Britannian hallitus on käynnistymässä laajaa kansallista ohjelmaa, jolla vanhusväestön ja koronan suhteen heikoimmassa asemassa olevien D-vitamiinin saanti turvataan seuraavien pimeiden kuukausien ajan. Suomessa pitää ryhtyä nopeasti samansuuntaisiin toimiin ikäihmisten, terveydenhuollon henkilöstön ja riskiryhmäläisten suojelemiseksi, Räsänen vaatii.

 

Amerikkalaisessa, yli 190 000 tutkitun joukossa D-vitamiinipuutteisilla oli 54 % todennäköisemmin positiivinen koronatestitulos verrattuna muihin. Espanjalaistutkimuksessa D-vitamiinia saaneilla tehohoidon tarve väheni merkitsevästi – vain yksi joutui tehohoitoon, eikä kukaan kuollut. Ilman D-vitamiinia jääneistä potilaista puolet joutui tehohoitoon ja kaksi menehtyi.

 

  • Tieteellinen näyttö D-vitamiinin hyödyistä koronataudin ja sen vaikean tautimuodon ehkäisyssä on jo merkittävä. Maksuton D-vitamiinilisä ikäihmisille ja riskiryhmiin kuuluville on massiivisiin koronan ehkäisytoimiin suhteutettuna kustannustehokas keino, joka tulee ottaa pikaisesti käyttöön, Päivi Räsänen ehdottaa.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 26.11

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen:

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpiteisiin perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämän ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi. Lisäksi hän kysyy, että katsooko hallitus, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa.

 

Suomen perustuslaki 13 § turvaa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. Kuitenkin yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua oman yliopistonsa ylioppilaskunnan jäseneksi. Turun Hallinto-oikeus päätti tänä syksynä, että se ei tutki kahden oikeustieteen opiskelijan valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä.

 

  • Pakollinen jäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa. Vielä kyseenalaisemmaksi tämän pakkojäsenyyden tekee se, jos pakkojäsenyys on yhdistykseen, jonka poliittiset linjat ovat ristiriidassa yksilön omien mielipiteiden kanssa. Ylioppilaskuntien tehtävä on ennen kaikkea edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa tekee selvästi poliittisia kannanottoja. Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla, Päivi Räsänen sanoo.

 

Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä arvioinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ja jäsenmaksuvelvoitetta perustuslain turvaaman negatiivisen yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi (PeVL 33/2018 vp).

 

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä vielä sidottu ylioppilaskuntaan. Vuoden alussa tilanne muuttuu, kun terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle.

 

  • Opiskelijaterveydenhuollon uudistamisen jälkeen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeisempi. Perustuslakivaliokunta on todennut, että muutoksella on vaikutuksia niihin ylioppilaskunnan erityisiin tehtäviin, joita on pidetty perusteena ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirin ovat tulossa vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua opiskelijakuntaan, Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Turun hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on hyväksyttävää juuri niiden “erityisten tehtävien” vuoksi. On arvioitu, että päätöksestä seuraa sotku, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ylioppilaskunnat voivat ratkaista niitä omilla tavoillaan. Joku voi hylätä, joku jättää tutkimatta, ja joku myös todeta itsenäisesti, että myöntää eron. Sen jälkeen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimaan voi siis jäädä eri tuomioistuinten erilaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti kesällä perustuslakivaliokunnan edellyttämän ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä koskevan selvitystyön, joka koskee yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja sen suhdetta perustuslain vaatimuksiin.

 

  • Työryhmän asettaminen on ollut hidasta ja se on työskennellyt hiljaisuudessa. Valtioneuvoston pitäisi nyt käynnistää ripeästi selvitystyö ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Voiko ylioppilaskunnan pakkojäsenyys todella olla hallituksen mielestä perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa, Räsänen ihmettelee.