Ajankohtaista

RSS

YLE Raamattukäräjillä

Kirjoitettu kirjoittajana

 

TIEDOTE

17.2.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Syyttäjä ei kohtele lausuntojeni julkaisijoita vaatimuksissaan yhdenvertaisella tavalla, syrjitäänkö toista pienuuden vai kristillisen arvopohjan vuoksi?

Tänään Käräjäoikeus kuulee vielä #Raamattukäräjä -tapauksessa Yleä. Syyttäjä vaatii Yleä poistamaan n 2 minuuttia haastattelustani Ruben Stiller-radio-ohjelmasta. Itse en ole tässä istunnossa paikalla. Lausunnossaan Yle vastustaa syyttäjän ehdotusta erittäin hyvin perustein ja vetoaa siihen, että: ”Hävittämismääräys johtaisi Ylen mukaan avoimen yhteiskunnan kannalta vaaralliseen kehitykseen.” ”Tämä voisi lausunnon mukaan johtaa itsesensuuriin, joka vaarantaa sananvapauden toteutumisen demokraattisessa yhteiskunnassa.”

Ohjelma on edelleen kuunneltavissa Yle areenassa ja suosittelen sen kuuntelemaan, koska mitään solvaavaa, panettelevaa tai uhkaavaa siinä ei todellakaan ole. Sensuurimääräys olisi häpeäksi suomalaiselle sananvapaudelle. Stiller-debatti on humoristista, hyvätahtoista keskustelua, josta on itselleni tullut vain hyvää palautetta ja on kuultavissa tästä: https://areena.yle.fi/audio/1-50363169

Mutta merkillistä on, miten erilaiseen asemaan syyttäjä asettaa eri julkaisijat: pienelle Luther-säätiölle vaaditaan mittavia yhteisösakkoja ja vastuulliselle toimittajalle vielä tuntuvia päiväsakkoja pamflettini julkaisusta hyvin pienelle, rajatulle yleisölle. Vertailuksi verorahoitteiselle Ylelle tai sen vastuulliselle toimittajalle ei esitetä mitään rangaistusta, vaikka Yle Areena tavoittaa mittavat katsojaluvut. On ehdottomasti oikein, että Ylelle ei ehdoteta rangaistuksia, mutta millä ihmeen logiikalla pienempi, kristillinen julkaisijaa joutuisi rangaistavaksi? Toivottavasti tuomarit huomioivat tämän rinnastuksen. Syrjitäänkö tässä julkaisijaa pienuutensa vai arvopohjansa vuoksi?

 

Raamattukäräjät kohdistuvat kristillisen uskon ytimeen: rakasta syntistä, vihaa syntiä!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Ensi maanantaina 14.2 jatketaan tammikuussa keskeytyneitä Raamattu-käräjiä. Syyttäjä on vuosi sitten kirjallisessa haastehakemuksessa esittänyt näkemyksistäni useita vääriä ja paikkansapitämättömiä väitteitä. Asiakirjat ovat nyt julkisia  ja jokainen voi ne sieltä tarkistaa. Syyttäjän mukaan näkemykseni on, että ”homoseksuaalit eivät myöskään ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.” Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kohdassa, johon syyttäjä viittaa, puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta. Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille.”

Toisin kuin syyttäjä väittää, en Stiller-keskusteluohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta geneettiseksi rappeumaksi enkä sairautta aiheuttavaksi geeniperimäksi. Päinvastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni.

Lisäksi syyttäjä väittää, että näkemykseni mukaan taipumus lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön olisi väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyvä ominaisuus. Tällaista en ole sanonut enkä niin ajattele. En ole myöskään pitänyt homoseksuaaleja alempiarvoisina ihmisinä, kuten syyttäjä väittää, vaan täysin tasavertaisina ja yhtä arvokkaina Jumalan kuvasti luotuina ihmisinä.

Näitä väitteitä vastaan oli helppo puolustautua. Lieneekö tässä syy siihen, että käsittelyssä syyttäjä otti kristillisen uskonopin ydinkohtia syytteiden kohteeksi?

Vaikka hän aluksi vakuutti, että oikeudenkäynnistä ei ole tulossa inkvisitiota, hän siirtyi nopeasti Raamattuun, jopa siteeraten sitä, haluten osoittaa, että Raamatusta löytyy loukkaavaa puhetta. Hän esitti, että näkemykseni tunnetaan ”fundamentalistisena” doktriinina, jonka hän kiteytti: ”Love the sinner, hate the sin” eli ”rakastaa syntistä mutta vihaa syntiä”. Tätä oppia hän piti ihmisarvoa loukkaavana ja solvaavana, koska ihmisen tekoja ei hänen mielestään voida erottaa ihmisen identiteetistä. Hänen mukaansa tuomitsemalla teot, tuomitaan ihminen ja pidetään häntä muita alempiarvoisempana.

Väite on raju – kristillisen ihmiskäsityksen ja arkijärjen vastainen. Syyttäjä yrittää kieltää Raamatun ydinsanoman, opetuksen laista ja evankeliumista. Jumala on luonut kaikki ihmiset omaksi kuvakseen ja yhtä arvokkaiksi, mutta me kaikki olemme syntisiä. Kenenkään ihmisarvo ei vähene synnin vuoksi. Jumala edelleen rakastaa ihmisiä, mutta vihaa syntiä. Synti on teologinen käsite, joka kuvaa Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta ja Jumala on se, joka määrittelee, mitä synti on, ei ihminen. Jumala rakasti ihmistä niin paljon, että antoi oman Poikansa kuolemallaan kärsimään rangaistuksen, joka olisi kuulunut meille syntiemme vuoksi. Jeesus tuomitsi opetuksissaan synnin, mutta rakasti syntisiä.

Ajatus siitä, ettei ihmisen tekoja voisi erottaa hänen identiteetistään ja arvostaan, on myös arjelle vieras. Kun kasvatin lapsiani, rakastin heitä kaikkia yhtä paljon, mutta jouduin välillä ankarastikin moittimaan heidän tekojaan. Syyttäjän ajatus on vieras myös oikeusvaltiossa. Pahimmat rikollisetkaan eivät menetä ihmisoikeuksiaan tai ihmisarvoaan, vaikka saisivat teoistaan tuomion. Erityisesti käräjäsalissa tämän pitäisi olla selvää.

Yleuutiset kertoi 26.12.2021 filosofi Pekka Himasen tutumisesta edesmenneeseen eteläafrikkalaiseen rauhannobelistiin ja arkkipiispaan Desmond Tutuun. Himanen kertoi ihastuneensa Tutun filosofiaan ”vihaa syntiä, rakasta synnin tekijää”. Hän jatkoi: ”Johtajuuden malli, joka lähti tällaisesta ihmisarvon tunnustamisesta kaikissa tilanteissa – se on se, mitä maailma jää kaikkein eniten kaipaamaan.”

KD huolissaan EU-politiikan suunnasta – rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä”

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Valtiopäivien avauskeskustelu 8.2.2022
KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän pj, kansanedustaja Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n kello 14.50

 

Päivi Räsänen ryhmäpuheessa:
”KD huolissaan EU-politiikan suunnasta – rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä”

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta.

– Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

 

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle.

– Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua, Räsänen korosti.

 

Kristillisdemokraatit vaativat, että rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä.

– Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

 

Räsänen muistutti myös, että on pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille.

– Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.

 

***

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 8.2.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

aloitamme tätä istuntokautta osin kriisitunnelmissa. Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa alleviivaa valtion tärkeintä tehtävää, joka on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi globaalin energiakriisin laineet lyövät Suomeen asti. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu iskee paitsi kansalaisiin, myös teollisuuteen ja maataloustuotantoon. On hyvä, että pääsemme tästä pian välikysymyksen muodossa keskustelemaan.

 

Kuitenkin akuuteimpana hoidettavanamme on terveydenhuoltoamme uhkaava vakava henkilöstöpula, hoitovelka ja vanhuspalveluiden kriisi. KD eduskuntaryhmä olisi panostanut puoli miljardia euroa henkilöstön rekrytointiin ja hoitajapulan ratkaisemiseen jo varsinaisessa budjetissa. Hallitus sen sijaan ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan ratkaisuja, eikä resursseja nähdä myöskään lisätalousarviossa.

 

Hoitajamitoitukset vailla rahaa jäävät numeroiksi lakitekstissä. Työolot ja johtaminen on saatava kuntoon, jotta alalta lähteneet voisivat harkita palaavansa. Hoitajan on saatava keskittyä hoitamaan, ja aikaa tehdä työ hyvin on oltava riittävästi. Tämä ei onnistu ilman lisäresursseja. On houkuttelevaa jättää rahat seuraavan hallituksen etsittäväksi, mutta vastuullista se ei ole. Hoitovelka kasvaa koko ajan korkoa. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt.

 

Talouden tasapainon ja työllisyystoimien osalta odotamme hallitukselta päätöksentekokykyä kevään kehysriihessä. Poikkeusajan jälkeen on palattava määrätietoiseen julkisen talouden vahvistamiseen. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, tarvitsemme hallituskaudet ylittävää keskipitkän aikavälin finanssipoliittista suunnittelua. Toivomme, että se käynnistetään parlamentaarisesti jo tämän kevään aikana.

 

KD eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta. Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä.

 

Tässä talossa on parhaillaan käsittelyssä esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle. Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua.

 

Rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä. Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

 

Vaikka Suomi on selvinnyt pandemiasta verrattain hyvin, on meidän otettava opiksemme ja parannettava kriisivalmiuttamme. Terveydenhuoltomme on optimoitu normaalioloihin ja paljon kehuttu huoltovarmuutemme on osoittautunut haavoittuvaiseksi. Kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamisen tuleekin olla lähivuosien keskeinen päämäärä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

 

Osana sitä meidän on myös pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille. Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.

 

Oikeudessa punnitaan Suomen sanan- ja uskonnonvapauden tila

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

24.1.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen

Oikeudessa punnitaan Suomen sanan- ja uskonnonvapauden tila

Olen helpottunut siitä, että tämä kauan odotettu ja raskas päivä on nyt takana. Toivon, että oikeus vapauttaa sekä minut että Juhana Pohjolan kaikista syytteistä ja antaa vapauttavan päätöksen. Oikeudenkäynti jatkuu 14.2 ja päätös tulee siitä noin kuukauden kuluttua. Jään odottamaan päätöstä rauhallisella ja toiveikkaalla mielellä.

Tämä tapaus on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeuden päätös ei koske pelkästään kristittyjen vaan muidenkin vapautta ilmaista oma vakaumuksensa. Oikeudessa vetosin perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuun sanan- ja uskonnonvapauteen. En peräänny Raamattuun pohjautuvasta vakaumuksestani.

Kaikkien syytteiden kohdalla kiistän syyllistyneeni mihinkään lainvastaiseen. Tutkinnan kohteena olevat lausuntoni kytkeytyvät Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin avioliitosta, miehenä ja naisena elämisestä ja erityisesti apostoli Paavalin opetukseen homoseksuaalisista teoista Jumalan tahdon vastaisina. Raamatun opetukset eivät nouse vihasta mitään ihmisryhmää kohtaan vaan rakkaudesta lähimmäiseen, hänen parhaakseen.

Syyttäjä on esittänyt näkemyksistäni useita vääriä, paikkansapitämättömiä, jopa valheellisia väitteitä. Syyttäjän mukaan näkemykseni on, että ”homoseksuaalit eivät myöskään ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.” Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kohdassa, johon syyttäjä viittaa, puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta. Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille.”

Toisin kuin syyttäjä väittää, en Stiller-keskusteluohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta geneettiseksi rappeumaksi enkä sairautta aiheuttavaksi geeniperimäksi. Päinvastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni.

Lisäksi syyttäjä väittää, että näkemykseni mukaan taipumus lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön olisi väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyvä ominaisuus. Tällaista en ole sanonut enkä niin ajattele. En ole myöskään pitänyt homoseksuaaleja alempiarvoisina ihmisinä, kuten syyttäjä väittää, vaan täysin tasavertaisina ja yhtä arvokkaina Jumalan kuvasti luotuina ihmisinä.

Ihmettelen syvästi sitä, että valtakunnansyyttäjän tulkinnan mukaan käytän Raamattuun perustuvaa vakaumustani kiihottamistarkoituksessa. Pidän väitettä uskonvakaumusta syvästi halventavana. Syytteenalaiset kantani eivät poikkea klassisesta kristinuskosta, eikä avioliittoa koskeva näkemykseni poikkea kirkon virallisesta linjasta. Syyttäjän tulkinta vaikuttaisi olennaisesti uskonnonvapauden piiriin kaventumiseen Suomessa ja on siksi perusoikeusnäkökulmasta arvioituna vahingollinen.

Mahdollinen tuomio kiihottamisrikoksesta olisi enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Mutta vielä vakavammaksi ongelmaksi nousisi vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Tuomio avaisi pään vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta.

On mahdollista, että syytteiden käsittely etenee korkeampiin oikeusasteisiin, tarvittaessa jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta kaikissa tarvittavissa oikeusasteissa.

Tuomioistuin joutuu nyt tietojeni mukaan ensimmäistä kertaa Suomessa ottamaan kantaa siihen, voiko Raamatun siteeraaminen olla rikos. Tuomarit joutuvat pohtimaan perusoikeuksien suhdetta rikoslakiin ja perusoikeuksien keskinäistä suhdetta.

Olen huolellisesti käynyt kirjoitukseni ja lausumani läpi, jotka ovat tarkastelun kohteena, ja seison edelleen klassiseen kristinuskoon perustuvien ajatusteni takana. Tässä tilanteessa koen kunniatehtäväkseni puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta. Puolustan sitä, että Suomessa edelleenkin saa tunnustaa Raamattuun perustuvaa ajattelua, kristillistä opetusta ihmisestä.

Tahdon esittää syvän kiitoksen kaikille niille tuhansille ihmisille, jotka ovat tukeneet minua tämän raskaan prosessin aikana.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli siis tänään Valtakunnansyyttäjän minua vastaan nostamat syytteet. Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Kirkkolain ja -järjestyksen mukaan kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Kansalaisen rikosilmoituksen pohjalta käynnistyneen esitutkinnan tultua julkisuuteen, rikosilmoituksia tehtailtiin kaikkiaan viisi. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”, joka on luettavissa osoitteessa https://www.lhpk.fi/mieheksi-ja-naiseksi-han-heidat-loi/ ja Ruben Stillerin 20.12.2019 julkaistu radiokeskustelu ”Mitä Jeesus ajatteli homoista”, joka on kuunneltavissa Yle areenasta https://areena.yle.fi/audio/1-50363169.

Näiden kahden jälkimmäisen osalta poliisi ei katsonut rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnat suoritettaviksi. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

 

Kunniatehtäväni on puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta

Kirjoitettu kirjoittajana

 

TIEDOTE

20.1.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Kunniatehtäväni on puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta

Valtakunnansyyttäjän minua vastaan nostamien syytteiden käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 24.1.2022 klo 9.30. Ajankohta on haasteellinen, heti aluevaalien jälkeisenä aamuna. Tiedostan, että tämä tapaus on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeuden päätös ei koske pelkästään kristittyjen vaan muidenkin vapautta ilmaista oma vakaumuksensa.

Odotan oikeuden käsittelyä rauhallisella mielellä. Vetoan perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuun sanan- ja uskonnonvapauteen. En peräänny Raamattuun pohjautuvasta vakaumuksestani ja olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta kaikissa tarvittavissa oikeusasteissa.

Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Kirkkolain ja -järjestyksen mukaan kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Kansalaisen rikosilmoituksen pohjalta käynnistyneen esitutkinnan tultua julkisuuteen, rikosilmoituksia tehtailtiin kaikkiaan viisi. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” ja Ruben Stillerin 20.12.2019 julkaistu radiokeskustelu ”Mitä Jeesus ajatteli homoista”, joka on kuunneltavissa Yle areenasta https://areena.yle.fi/audio/1-50363169.

Näiden osalta poliisi ei katsonut rikosta tapahtuneen, mutta valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnat suoritettaviksi. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

Poliisi on käyttänyt työaikaansa tuntikausia kuulusteluihini ja sen lisäksi moninkertaisesti tutkintaan, selvityksiin ja lausuntoihin. Valtakunnansyyttäjän virasto tutki asiaa ennen päätöstään yli puoli vuotta ja nyt syytteillä työllistetään oikeuslaitosta. On mahdollista, että syytteiden käsittely etenee korkeampiin oikeusasteisiin, tarvittaessa jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kaikkien syytteiden kohdalla kiistän syyllistyneeni mihinkään lainvastaiseen. Tutkinnan kohteena olevat lausuntoni kytkeytyvät Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin avioliitosta, miehenä ja naisena elämisestä ja erityisesti apostoli Paavalin opetukseen homoseksuaalisista teoista Jumalan tahdon vastaisina. Raamatun opetukset eivät nouse vihasta mitään ihmisryhmää kohtaan vaan rakkaudesta lähimmäiseen, hänen parhaakseen.

Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan näkemykseni olisi, että ”homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit”, ja että pitäisin heitä alempiarvoisina muihin ihmisiin nähden. Tällaista en ole missään yhteydessä sanonut. Kaikenlainen halventava puhe on vastoin vakaumustani. Pidän väitettä loukkaavana homoseksuaaleja ihmisiä kohtaa. Olen korostanut, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Kaikki ihmiset ovat syntisiä ja saavat syntinsä anteeksi turvautumalla Jeesuksen sovitustyöhön.

Mahdollinen tuomio kiihottamisrikoksesta olisi enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Mutta vielä vakavammaksi ongelmaksi nousisi vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Tuomio avaisi pään vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta. Tässä tilanteessa koen kunniatehtäväkseni puolustaa sanan- ja uskonnonvapautta.

Päivi Räsänen

KD eduskuntaryhmä vaatii rokotepakon sijaan pikatestauksen lisäämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kannanotto

9.12.2021

KD eduskuntaryhmä vaatii rokotepakon sijaan pikatestauksen lisäämistä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei kannata hallituksen eduskunnalle tuomaa esitystä terveydenhuollon henkilökunnan rokotepakosta. Esityksen haitat ylittävät sen hyödyt. Pahimmillaan hallituksen esitys voisi johtaa laajoihin irtisanoutumisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä syventäisi jo tällä hetkellä monin paikoin vakavaa hoitajapulaa. Suomella ei ole varaa menettää sote-alan työntekijöitä ulkomaille tai muille aloille.

 

KD:n kansanedustajat pitävät erittäin tärkeänä, että koronan vakaville seurauksille alttiita potilaita suojellaan altistumiselta, mutta rokotepakko on siihen väärä keino. Sen sijaan käyttöön tulee nopealla aikataululla ottaa koko henkilökunnan säännölliset itsesuoritettavat pikatestit, joita tulisi olla saatavilla myös vieraileville omaisille. Vain testien avulla voidaan minimoida myös ne tilanteet, joissa täyden rokotesarjan saanut henkilö tietämättään levittää virusta. Rokotekattavuutta on edelleen nostettava ja eduskuntaryhmä kannustaakin ihmisiä rokottautumaan, jos siihen on mahdollisuus. Kepin sijasta on kuitenkin käytettävä porkkanaa. Väestön pakkorokotuksia on viime päivinä kritisoinut myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet.

 

Eduskuntaryhmä pitää asiaa perustuslain ja ihmisoikeuksien näkökulmasta erittäin merkittävänä ja kritisoi hallituksen esityksen hätäistä valmistelua. Lisäksi kansanedustajat kantavat huolta sen vaikutuksista yhteiskunnan ilmapiirille. Vastakkainasettelua lisäävien toimimattomien esitysten sijaan on ryhdyttävä toimiin, jotka aidosti vähentävät altistumisia ja mahdollistavat yhteiskunnan aukipitämisen. Siksi pikatestien käyttöä on pikaisesti lisättävä.

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI ALUEVAALEISSA HÄMÄLÄISTEN HYVÄKSI

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

2.12.2021

julkaisuvapaa

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ EHDOKKAAKSI ALUEVAALEISSA HÄMÄLÄISTEN HYVÄKSI

Harkinnan jälkeen olen päättänyt olla käytettävissä ehdokkaaksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Maakunnan asukkaiden yhteydenotot ja vetoomukset ehdolle asettumisesta ovat osaltaan tähän rohkaisseet, kiitos kannustuksesta!

Olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille tarvitaan kokeneita ja osaavia päättäjiä. Sote-uudistuksen myötä yli puolet kuntien vastuista ja verotuotoista siirtyy uusille hyvinvointialueille, mikä merkitsee yli 20 miljardia euroa vuodessa.

Olen koulutukseltani lääkäri ja tein työtä terveydenhuollon eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan: terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla. Olen toiminut Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä yhtäjaksoisesti vuoden 1993 alusta lähtien. Hämäläisiä edustavana kansanedustajana olen toiminut jo vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 2011 – 2015 valtioneuvoston jäsenenä sisäministerinä. Olen asunut perheineni Hämeessä, Riihimäellä vuodesta 1985 lähtien.

Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät jokaisen asukkaan tärkeimmistä palveluista, esimerkiksi lääkäriin pääsystä, erikoislääkäripalveluista, neuvoloista, terveyskeskusten sijainnista, hammashoidon sujuvuudesta, vanhusten koti- ja asuinpalveluista. Aluevaltuustoissa päätetään myös palveluista, joita ihminen tarvitsee suurimman hädän hetkellä, pelastustoimeen kuuluvista ensivaste- ja ensihoitotehtävistä ja tulipalojen sammutuksista sekä sosiaali- ja kriisipalveluista. Aluevaltuutetut päättävät myös palveluista, joita tarvitsevat heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset, kuten lastensuojelua tarvitsevat, kehitysvammaiset ja päihdeongelmaiset. Näiden päätösten tekemisessä on ratkaisevaa, millaisen arvopohjan varassa päätöksiä tehdään. Siksi toivon kristillisdemokraateille vahvaa edustusta tuleviin aluevaltuustoihin.

Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi haluan tehdä työtä ja antaa aluevaltuustossa käyttöön kokemukseni ja osaamiseni.

 

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro: Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro täysistunnossa 1.12.
Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 14.40

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd)

 

Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

 

Eduskuntaryhmämme nostaa vaihtoehtobudjetin kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Kannustamme tällä myös hallitusta tarttumaan kansalaisten arjen ongelmiin ja tuomaan ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Tarvitsemme lisää hoitajia, toivotamme vauvat tervetulleiksi ja kevennämme liikkumisen ja lämmityksen kustannuksia.

 

Hallituspuolueet vaativat aluevaaliohjelmissaan sotealan palkkauksen ja työolojen kehittämistä niin, että ala olisi houkutteleva ja henkilöstöresurssit turvattaisiin. Näitä toimia ei pidä lykätä pitkälle tulevaisuuteen eikä niiden toteutus onnistu ilman resursseja. Toimiin pitää ryhtyä nyt eikä vasta vuosien kuluttua, kun hyvinvointialueet tosiasiassa aloittavat toimintansa. Miksi hallitus ei te esityksiä jo ensi vuoden budjettiin? Hoitajien määrän lisääminen ja palkkauksen kehittäminen ei onnistu ilman resursseja. Pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei liity rahoitusta.

 

Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan resursseja, sekä tekijöitä että rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoituksen laki tulee voimaan v. 2023, jolloin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa yli 4000 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Tässäkin pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen ja odotettu, mutta resurssit sen saavuttamiseksi puuttuvat.

On vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät.

 

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Sotetyön houkuttelevuutta tulisikin pikaisesti vahvistaa, jotta osa reservistä saataisiin alalle. Valitettavasti päinvastoin, terveydenhuoltohenkilökunnasta moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua.

Syöpäseulontoihinkin on hakeuduttu tavanomaista vähemmän. Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoitoa on ajettu alas.

 

Nyt tarvitaan nopeita toimia henkilöstön hoitajien riittävän määrän turvaamiseksi. Kriisin taustalla on rekrytointiongelmia, ja koronaepidemia on vaikeuttanut entisestään henkilöstön saatavuutta. 2030-luvulla sekä palveluiden että henkilökunnan tarve tulee kasvamaan nopeasti, koska suuret ikäluokat tulevat hoivapalvelujen käyttäjiksi. Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen alhaista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii nyt konkreettisia toimia.

 

Esitämme ensi vuodelle 500 miljoonan lisäpanosta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaukseen, lisäksi vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, mielenterveyspalveluihin terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

 

Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Perheet tarvitsevat nyt myönteisiä viestejä, jotta rohkenevat toteuttaa unelmiaan lapsimäärästä. Lapsilisät ovat keskeinen lisätuki lapsiperheille, mutta sen reaaliarvo on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Ehdotamme kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien. Tasokorotus tarkoittaisi vuositasolla 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla. Samalla se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta 8 miljoonalla.

 

Tarvitsemme talouteen uutta tervettä kasvua ja nyt tämän lyhyen nousukauden aikana meidän on kiinnitettävä huomiota myös työvoiman tarjontaan.

Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Työn vastaanottamista kannustimia parantaisimme nostamalla työttömyysturvan suojaosuutta 500 euroon.

 

Nostaisimme myös opintorahan vapaan tulon tulorajaa hallituksen päätöstä enemmän, eli tekisimme siihen 50 prosentin pysyvän tasokorotuksen. Nuorten syrjäytymistä estäisimme myös panostamalla hallitusta enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön. Nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon kannustaisimme pienyrittäjiä laajentamaan toimintaansa. Monissa muissa Euroopan maissa alaraja on huomattavasti korkeampi.

 

Suomalaiset ovat tänä syksynä joutuneet maksamaan kohtuuttoman paljon liikkumisesta. Bensan litrahinta on nousut jo kahden euron tuntumaan. Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta. Esitämme polttoaineveron ja energia kevennystä.

 

Lisäksi nostaisimme poliisin ja myös pelastustoimen rahoitusta pysyvästi 10 miljoonalla kumpaakin ja lisäisimme ruoka-apua tekevien järjestöjen tuen pysyväksi budjettirahoitukseksi.

 

Palauttaisimme Ilmastorahaston vähälle käytölle jääneen pääoman valtion taseeseen ja käyttäisimme lisääntyneet tulot kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Samoin vähentäisimme Sitran pääomaa. Ottaisimme käyttöön pitkään harkitun terveysperusteisen veron lisätylle sokerille. Rajaisimme myös työmarkkinajärjestöjen saamaa vanhanaikaista ja perusteetonta verotukea. Lisäksi uudistaisimme asumistukijärjestelmää niin, että saisimme vuosi vuodelta kasvavat asumistukimenot hallintaan.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Lisää aiheesta: https://www.kd.fi/2021/11/23/kd-esittaa-puolen-miljardin-lisaysta-hoitohenkilokuntaan/

KD esittää puolen miljardin lisäystä hoitohenkilökuntaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä

Tiedote 23.11.2021
Julkaisuvapaa klo 11.00
Teams-linkki infoon alla

KD esittää puolen miljardin lisäystä hoitohenkilökuntaan

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä nostaa vaihtoehtobudjetissaan kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Hoitojonojen purkua tavoitellaan puolen miljardin panostuksella muun muassa hoitohenkilökunnan palkkaukseen.
– Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen tiedotustilaisuudessa.

KD esittää myös vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta. Perheiden toimeentulon parantamiseksi KD ehdottaa lapsilisiin 10 euron tasokorotusta, mikä tarkoittaisi perheelle 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Ehdotuksen taustalla on suomalaisten ennätysalhainen syntyvyys.

Polttoaine- ja energiaveron kevennyksiä KD pitää välttämättöminä tilanteessa, jossa bensan litrahinta hipoo kahta euroa.

– Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta, Räsänen muistutti.

 

Vaihtoehtobudjetin julkaisun yhteydessä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti, että työvoiman heikko saatavuus rajoittaa työllisyyden kasvua monilla aloilla. Vientiyrityksissä menetetään tilauksia ja sitä myötä verotuloja, ja terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa työvoimapulan seuraukset tulevat pitkässä juoksussa kalliiksi. Ongelmia ei ratkaista mitoituksilla tai hoitotakuilla, jos tekijöitä ei ole.

 

KD helpottaisi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmaa muun muassa nostamalla työttömyysturvan suojaosaa, korottamalla opintotuen tulorajoja pysyvästi, purkamalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja, ottamalla käyttöön työmarkkinatuen kielilisä sekä panostamalla oppisopimuskoulutukseen.

– Pidennetty oppivelvollisuus ei auta niitä nuoria, joille teoreettinen opiskelu on vaikeaa. Laajentamalla oppisopimuksen mahdollisuuksia voidaan auttaa monia heistä työelämään. Oppisopimuksen palkkauksen voisi sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. ”Kisälli-TES” mahdollistaisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen mukaan, Essayah linjasi.

 

Yhteys:
Päivi Räsänen p. 050 511 3065
Sari Essayah p. 0400 252 999

Julkisten ja yksityisten palveluiden hyvää yhteistyötä tarvitaan edelleen

Kirjoitettu kirjoittajana

Julkisten ja yksityisten palveluiden hyvää yhteistyötä tarvitaan edelleen

 

Julkinen, verorahoitteinen järjestelmä muodostaa vahvan perustan sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta niiden täydentäjänä tarvitaan edelleen myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palvelutuottajia. Tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistettaessa hyvinvointipalveluita ei ole viisasta rikkoa sitä, mikä toimii hyvin.

Yksityisen sairaanhoidon jo entuudestaan supistuneita Kela-korvauksia uhkaa v. 2023 alasajo, sillä hallituksella on tarkoitus rahoittaa sote-uudistuksen raskasta hallintoa leikkaamalla nämä pienet etuudet. Kela-korvauksia käyttää vuodessa noin kaksi miljoonaa suomalaista, mikä kertoo palvelujen tarpeesta. Erityisen tärkeitä ne ovat naisille, ikäihmisille ja pienituloisille. Esimerkiksi gynekologi-, silmälääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa yksityiset palvelut ovat käytännössä välttämättömiä.

Suomalaisten suunterveyden hoitovelka kasvoi koronapandemian aikana noin 1,3 miljoonalla potilaskäynnillä. Hammashoidon resurssien puute näkyy potilaiden vaikeutena päästä hoitoon. Julkista suun terveydenhuoltoa ei alun perinkään ole mitoitettu kaikkien suomalaisten hoitoon. Aikuisväestöstä noin puolet saa hoitoa yksityisvastaanotoilla.

Korvaukset ovat hyvä kannustin käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti. Lakkauttamisen sijaan tätä joustavaa järjestelmää tulisi kehittää. Hoitojonot ovat pandemian jäljiltä ennennäkemättömän pitkiä ja hoitajat kaikkoavat alalta liiallisen työkuorman vuoksi. Nyt ei tarvita ideologisia toimia, jotka hankaloittavat kansalaisten hoitoon pääsyä entisestään. Hoitojonojen purkamiseksi tulee hyödyntää kaikkia keinoja, Kela-korvaukset ja palvelusetelit mukaan lukien.

Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja saatavuus heikentynyt. Ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan terveyskeskuksiin mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan.

Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleiset, hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään ja pätevistä psykoterapeuteista on pulaa. Ilman kuntoutustukea terapia on kallista jättäen pienituloiset sen ulkopuolelle. Terapiatakuun avulla voitaisiin kuntouttaa nopeasti takaisin työelämään tuhansia kansalaisia ja saavutettaisiin mittavat kustannussäästöt etuuksien käytön vähenemisen ja ansiotuloverojen nousun myötä.

Saattohoitoa ja sen saatavuutta on viime vuosien aikana parannettu lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. STM:n ohjeista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa edelleen sattumanvaraista, eikä oikeutta laadukkaaseen saattohoitoon pystytä takaamaan. Saattohoitokotien toiminta tulee turvata. Lisäksi saattohoidon yhdenvertainen toteutuminen edellyttää, että se on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta.

Saattohoitoon tarvitaan laki ja resursseja. Se on myös vastaus vaatimuksiin eutanasian laillistamisesta, sillä ihmisen elämän lopettaminen on ristiriidassa lääketieteen etiikan kanssa eikä kuulu ihmisarvoiseen hoitoon. Tarvitsemme lain, joka takaa kaikille kuolemaa lähestyville ihmisille hyvän oirehoidon, tarvittavan tuen sekä mahdollisuuden rauhalliseen ja kärsimyksettömään kuolemaan.

Päivi Räsänen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkäri-kansanedustaja (kd)

Kolumni on julkaistu Hämeen Sanomissa.