Ajankohtaista

RSS

Video vaalikampanja-avauksestani!

Tiedote 21.2.2019

Ohessa video vaalikampanja-avauksestani, jonka tällä kertaa toteutin avannossa, jotta viesti olisi tiivis. Voit katsoa videon tästä: https://www.facebook.com/100000500063566/posts/2588026654557311?sfns=mo

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit 14.4.2019. Olen toiminut kansanedustajana vuodesta -95 lähtien, vuosina 2011-2015 toimin sisäministerinä ja vuosina 2004-2015 kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajana. Suomalaiseen tapaan harrastan murtomaahiihtoa ja talviuintia. Koulutukseltani olen lääkäri.

Haluan rakentaa yhteiskuntaa kestävien arvojen, lähimmäisenrakkauden, ihmisarvon kunnioittaminen, heikoista huolehtimisen, työn ja yrittämisen, rehellisyyden ja ahkeruuden varaan. Nämä ovat arvot, joihin voit luottaa. Olen ehdolla Hämeen vaalipiirissä ja vaalinumeroni ilmoitan myöhemmin.

Seuraa minua: www.paivirasanen.fi, Facebook: Päivi Räsänen, Twitter: @PaiviRasanen, Instagram: p_rasanen

Slogan: Arvot, joihin voit luottaa

Lisätiedot:
Päivi Räsänen
0505113065

Vanhusten laiminlyönti on Suomen häpeäpilkku

Vanhustenhoivan hälyttävän huono tila on noussut julkisessa keskustelussa esille, kun Suomen suurimman hoivapalveluyhtiön Attendon ja Esperi Care -ketjun hoivakotien vakavat ongelmat ovat tulleet ilmi. Hoivakodeissa eri puolella maata on aliravittuja, ulkoilua harvoin saavia ja likaisissa vaipoissa nukkumaan meneviä ikäihmisiä. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan asiakasturvallisuutta uhkaavan toiminnan vuoksi. Puutteita löytyy myös julkisilta palvelutuottajilta. Vaikka suuri osa vanhuspalveluista tuotetaan laadukkaasti, ongelmien laajuudesta kertoo, että 40 % hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan.

Vanhustenhoidossa on pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa. Ikäihmisten laitospaikkojen määrää vähennettäessä tulisi avohuollon palveluja kehittää ja saatavuutta lisätä, mutta omaishoitajat ja kotihoito ovat nyt monin paikoin ylikuormitettuja. Paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset elävät yhä pidempään, joten heidän määränsä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suomessa on jo yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä kansalaista ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan v. 2030 heitä on 1,5 miljoonaa. Kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hoivan tarve on suurinta viimeisten elinvuosien aikana.
Pääsyy vanhustenhoidon ongelmiin on se, että hoitohenkilökunnan määrä on riittämätön. Jos yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta, ollaan kaukana ihmisarvoisesta hoivasta. Tällä hetkellä hoitajien vähimmäismäärästä on olemassa vain ministeriön suositus. On ajauduttu siihen, että hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä ”haamuhoitajia”. Työvuorolistoilla on ihmisiä, jotka eivät oikeasti työskentele yksikössä tai ovat hallinnon väkeä. Hoitajille on myös sälytetty enenevästi siivous- ja ruokahuoltotehtäviä. Ehdotan sitovaa henkilöstömitoitusta kirjattavaksi lakiin. Kymmentä vanhusta kohti tarvitaan vähintään seitsemän hoitajaa.

Terveydenhuollon keskeinen ongelma on pitkät jonotusajat. Tarvitsemme nopealla aikataululla ainakin 1000 hoitajaa lisää vanhuspalveluihin ja 1000 uutta lääkärinvirkaa perusterveydenhuoltoon, jotta hoitoon pääsyn ongelmat helpottuisivat.
Hallituksella on ollut mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, mutta vuoden 2019 budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset. Kuntien rahoituspohjaa heikentäneet päätökset rapauttavat kykyä vastata kasvavaan hoitotarpeeseen. Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot ovat osaltaan vaikuttaneet haluttomuuteen säätää vanhustenhoidon määrällisestä mitoituksesta. Joskus normeja pitää myös rakentaa, ei vain purkaa.
Vanhustenhoidon palveluiden ja laadun valvonnan lisäämiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia. Kotiin tuotavia palveluita sekä omaishoidon tukea tulee vahvistaa, jotta ikäihmiset voivat asua kotonaan toivomallaan tavalla. Omaishoidon tuki tulee muuttaa kokonaisuudessaan verovapaaksi tuloksi. Kotiin ei kuitenkaan saa jättää heitteille vanhuksia, jotka eivät enää siellä tukitoimienkaan avulla pärjää.

Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan ja kivuttoman vanhuuden. Saattohoidossa on merkittäviä puutteita erityisesti erityistason palveluissa. Vanhuspalveluita koskevat lait ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti.
Hyvä elämä ja ihmisarvoinen hoiva on tarjottava ikäihmisille loppuun saakka hoitopaikasta riippumatta. Ikäihmisten hyvinvoinnin tulee olla kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Epäkotiin on tartuttava nyt.

Päivi Räsänen
lääkäri, kansanedustaja (kd)

Kirjallinen kysymys: Lasimuseon aseman säilyttäminen valtakunnallisena erikoismuseona

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lasimuseo Kanta-Hämeessä on ainoa lasiin erikoistunut museo Suomessa. Sen tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Lasimuseon asiantuntemus on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua. Museo vastaa ainoana museona lasitaiteeseen ja muotoiluun liittyvien näyttelyiden tuonnista sekä viennistä ja sen julkaisutoiminta on poikkeuksellisen runsasta erikoismuseokentällä ja koko suomalaisella museokentällä. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen. Museo on aktiivisesti mukana maakunnallista ja valtakunnallista kansainvälistymistä edistävissä matkailuhankkeissa. On tärkeää, että lasimuseon asema valtakunnallisena erikoismuseona säilyy. Muutoin korkeatasoisten asiantuntijapalvelujen, verkostojen ja kansainvälisen toiminnan turvaaminen jatkossa on uhattuna.

Lasimuseo rakentaa alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja lasitaiteilijoiden, alan koulutuslaitosten, lasinpuhaltajien ja -muotoilijoiden kesken ja edistää siten omalta osaltaan luovien alojen työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä valtakunnallisesti koko Suomessa. Museo esittelee kattavasti lasinvalmistuksen, lasiteollisuuden, lasimuotoilun ja lasitaiteen nykyisyyttä ja historiaa.
Rakennemuutoksen kokenut toimiala tarvitsee Suomen lasimuseon asiantuntemuksen ja erikoismuseotoiminnan mahdollistamaa monipuolista tukea ja sen tuomia innovaatioita sekä tulevaisuutta. Riihimäen kaupungilla on käynnissä selvitys koko museotoiminnan kehittämiseksi. Keskeisenä suunnitelmana on laajan museokeskuksen rakentaminen lasimuseon yhteyteen ja Riihimäen kaupunginmuseon sekä Riihimäen taidemuseon sijoittaminen siihen. Keskittäminen mahdollistaisi henkilökunnan osaamisen suuntaamisen kaikkia museoita hyödyttävällä tavalla ja vahvistaisi lasimuseon asemaa.

Museoiden valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Museon saama rahoitus riippuu siitä, millainen asema museolle uudessa järjestelmässä myönnetään. Mikäli Suomen lasimuseon erikoismuseoasema menetettäisiin, se johtaisi todennäköisesti koko Riihimäen museotoimintaa koskevien sopeuttamistoimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä veisi pohjan museokeskus- ja Erämuseo-hankkeilta. Myös Riihimäen kaupungin kanta on, että museo tulee säilyttää valtakunnallisena erikoismuseona.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis turvaamaan Suomen lasimuseon aseman valtakunnallisena erikoismuseona?

Helsingissä 23.1.2018

Päivi Räsänen [kd]

Kirjallinen kysymys: Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämisen kehittäminen

 

Eduskunnan puhemiehelle

Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistäminen on kannattavaa. Heidän työpanoksestaan hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin koko yhteiskunta. Vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertainen ja laaja-alainen osallisuus työhön ja tuloihin ei kuitenkaan riittävällä tavalla tällä hetkellä toteudu. Erityisen vaikea tilanne on niillä, joilla terveydentilan vajavuudet yhdistyvät koulutustason alhaisuuteen tai koulutuksen puutteeseen. Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vajaakuntoiselle erittäin vaikeaa.

Suomessa on noin 65 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain noin 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten henkilöiden tulotaso on myös matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vajaakuntoisten osuus työttömistä työnhakijoista on pysynyt ennallaan, vaikka sairaiden ja vammaisten auttaminen työmarkkinoille on ollut yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Jopa viidesosa työttömistä työnhakijoista voi olla pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Valtaosa vajaakuntoisista ei pysty löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi työhaluja. Osatyökykyisissä henkilöissä on merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan Ilmarisen tekemän laskelman mukaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusten perusteella vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa töiden ja työolojen mukauttamisella. Monet vammaiset henkilöt kykenisivät heille mukautetuissa olosuhteissa työhön. Työtä vailla olevien työkuntoisten vammaisten henkilöiden ohella maassamme on suuri joukko työkyvyttömyyseläkkeen tai pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä vammaisia henkilöitä. Perustoimeentulo on silloin niukka, mikä ilmenee esimerkiksi liikuntavammaisten ja näkövammaisten henkilöiden pienituloisuudessa. Perustulojen varassa pitkään elävät vammaiset henkilöt ovat ryhmä, jonka kohdalla köyhyysriski on selvästi suurentunut. Työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon tulee voimakkaasti ja pitkäjänteisesti kehittää. Vajaakuntoisille on luotava pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Työaikajärjestelyt, työn organisointi tai työpisteen mukautukset ovat keinoja tukea työelämässä pärjäämistä. Tärkeitä toimia ovat työllistäminen palkkatuki, työkokeilut, ammatillinen kuntoutus, siirtymätyön mahdollistaminen ja yksilöllinen työhönvalmennus. Henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, on tärkeää se, ettei työn vastaanottaminen johda kokonaistulojen vähentymiseen.

Suomessa tarvitaan enemmän vammaistutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa vajaakuntoisten työllistämisen kehittämisen keinoista. Tieto vammaisten ihmisten asemasta ja olosuhteista on vielä liian pirstaleista. Vajaakuntoisen kyvyille on oltava sijaa työelämässä. Mielekäs työ parantaa elämänlaatua ja vähentää samalla tarvetta käyttää terveyspalveluja ja sosiaalietuja. Vaikka vammaisella henkilöllä olisi parhaat ammatilliset edellytykset työstä suoriutumiseksi, ne saatetaan sivuuttaa hänen vammansa vuoksi. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksista täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on huolehdittava.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä toimenpiteillä hallitus kehittää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksiä ja kuinka tärkeäksi prioriteetiksi hallitus katsoo työkykyisten osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen?

Helsingissä 14.2.2019

Päivi Räsänen [kd]

Räsänen kysyy hallitukselta junaliikenteen talviongelmista

julkaisuvapaa 7.2.2019

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää vastausta siihen, mitä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä hallitus aikoo käynnistää, jotta junaliikenteen aikatauluongelmat talviolosuhteissa saadaan korjattua.

Viime päivinä VR on perunut useita lähi- ja kaukoliikenteen junavuoroja sääolosuhteiden takia ja junat ovat myöhästelleet jopa useita tunteja. Välillä junassa olevat matkustajat ovat joutuneet odottamaan pitkään vaurioituneessa junassa. Tällä viikolla paikoin vain joka neljäs kaukojuna oli aikataulussa. On erikoista, että lumeen ja jäähän ei osata ratatöissä ja junaliikenteessä varautua nykyistä paremmin. Samat junaliikenteen ongelmat toistuvat joka vuosi ja aiheuttavat matkustajille ymmärrettävästi turhautumista ja arkielämän vaikeutumista. Ihmisten työmatkaliikenne häiriintyy ja nuoret myöhästyvät koulusta. Junat ovat myöhästelleet pahasti pääradalla Helsingin ja Tampereen välillä, mutta ympäri Suomen on ollut vaihdevikoja. Vaihdeviat liittyvät talviolosuhteisiin, kun lumi pakkautuu vaihteiden väliin ja estää niiden kääntymisen.

Maan raideliikennettä ei saada kehittymään ennen pääradan ruuhkaisuuden purkamista. Riihimäki – Tampere väli on tällä hetkellä niin tukossa, että vuorojen lisäämistä ilman kolmatta raidetta pidetään mahdottomana. Junaliikenteen sujuvoittamiseksi tarvitaan kolmas raide Riihimäeltä Tampereelle. Kun ottaa huomioon junaliikenteen toistuvat haasteet Suomen talviolosuhteissa, on vastuutonta pidättäytyä kehittämästä päärataa palvelemaan paremmin matkustajia.

Matkustajajunaliikenteestä vastaavat VR ja Väylävirasto. VR hoitaa junien liikennöinnin ja vastaa junista, kun taas Väyläviraston tehtävänä on pitää rataverkko kunnossa ja ohjata liikennettä. Ratoja puhdistavat harjamiehet käsivoimin, mutta vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseistä tehtävää hoitamaan tarvittaisiin nykyistä enemmän työntekijöitä. Tarvitaan toimivampia väliaikaisratkaisuja junaliikenteen aikatauluongelmien korjaamiseksi ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joiden avulla junaliikenteen alttius häiriintyä pahasti talviolosuhteissa saadaan korjattua. On kestämätöntä, että painimme samojen junaliikenteen aikatauluongelmien kanssa joka talvi.

 

Perhepolitiikkaa uudistettava tukemaan syntyvyyttä

Syntyvyys on sukeltanut Suomessa pohjalukemiin, ja uusin tilasto tammikuulta osoittautui aiempaakin synkemmäksi. Kuolleisuus on jo parin vuoden ajan ollut syntyvyyttä suurempaa ja väkilukumme hienoinen kasvu on pelkästään nettomaahanmuuton varassa. Tällä on merkittävät vaikutukset talouteen, eläkejärjestelmään ja asuntomarkkinoihin. Pitkään jatkuneesta alhaisesta syntyvyydestä johtuen ikärakenne on vinoutunut ja aiheuttaa vuosikymmeniksi pahenevan epätasapainon julkiseen talouteen.
Perhepolitiikkaan tarvitaan uudistamista, jotta perheet rohkenisivat hankkia sellaisen määrän lapsia, joista he unelmoivat. Suomalaiset haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat. Jos he saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa.

Naapurimaassamme Virossa on hämmästelty, miten voimakkaasti aiemmin alhaista syntyvyyttä ovat lisänneet lapsilisien merkittävät korotukset. Virossa kolmesta lapsesta maksetaan nykyisin lapsilisää yhteensä 510 euroa, Suomessa n. 330 euroa. Ero on huomattava, kun otetaan huomioon Viron Suomeen verrattuna matala keskibruttopalkka 1300 euroa kuukaudessa. Perhepolitiikalla voidaan siis vaikuttaa syntyvyyteen, vaikka sitä usein vähätellään.

Perhevapaita uudistettaessa on tärkeää puolustaa lapsen etua ja perheiden oikeutta valita oman lapsensa parhaaksi sopiva hoitopaikka. Suomalaiset ovat tässä asiassa sillä linjalla, jota kristillisdemokraatit ovat aina ja johdonmukaisesti edustaneet. Marraskuussa 2018 julkaistussa Väestöliiton perhebarometrissa kävi ilmi, että suomalaiset perheet haluavat itse päättää perhevapaiden käytöstä.

Äänestäjien on syytä huomata, että lähes kaikki eduskuntapuolueet haluaisivat rajoittaa oikeutta kotihoidontukeen ja pakkokiintiöitä äidin ja isän kesken perhevapaille. Viime vaalikaudella kuuden puoleen hallituksessa ainoana kristillisdemokraattien ministerinä sain täysin yksin puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit johtaisivat vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn sekä satojen miljoonien lisäkustannuksiin.

Päivi Räsänen
kansanedustaja, lääkäri

Tiedote: Lasten ja nuorten sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kehittymiselle kasvurauha

23.1.2018
Julkaisuvapaa klo 17.00

Räsänen: Lasten ja nuorten sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kehittymiselle kasvurauha

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on huolissaan koulujen seksuaali- ja sukupuolikasvatuksesta. Koulukentässä ovat herättäneet hämmennystä ohjeistukset, joita on tulkittu kielloksi tukea lasten kasvua ja kehittymistä oman biologisen sukupuolensa mukaiseen identiteettiin. Tyttöjen ja poikien lisäksi on keskusteltu muista sukupuolista tai sukupuolten saumattomasta jatkumosta.
– Vanhemmat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että sukupuolineutraaliin gender-ideologiaan pohjautuvia arvoja on jopa päiväkodista lähtien sisällytetty opetukseen, vastoin kodin omaa arvopohjaa. On puhuttu oppilaan oikeudesta määritellä itse sukupuolensa ja siitä, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
– Ihmetystä on myös herättänyt se, että Opettajien ammattijärjestö OAJ ei uskaltanut sallia messutapahtumaan Aito avioliittoyhdistystä esittelemään toimintaansa, vaikka siellä on ideologista järjestökenttää laajasti Animaliasta ja Setasta lähtien.

Räsänen muistuttaa, ettei Suomen lainsäädäntö tunne kolmatta sukupuolta.
– Sukupuolen moninaisuus on lainsäädännössä määrittelemätön käsite, jota on alettu tulkita niin, että muunsukupuolisuus tuodaan kahden biologisen sukupuolen rinnalle.
– Sukupuolia on kaksi, mutta tytöillä ja pojilla tulee olla tilaa yksilöllisyydelle ja erilaisuudelle. Mitään tiettyä ominaisuutta tai lahjakkuutta ei pitäisi leimata sukupuolen mukaan. Tyttöjä ja poikia tulee tukea löytämään omat vahvuutensa, hän korostaa.

Gender-ideologian ytimessä on ajatus siitä, että sosiaalisilla tai kulttuurillisilla perusteilla voitaisiin määritellä oma sukupuoli joksikin toiseksi, kuin mitä se biologisesti on.
– Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että murrosiän kokemukset sukupuoli-identiteetin epäselvyyksistä ovat valtaosin ohimeneviä. Lasten ja nuorten sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kehittymiselle on sallittava kasvurauha. Nuorten kehitystä oman sukupuolensa identiteettiin ei tule vaarantaa, Räsänen vaatii.
– YK:n ja Euroopan ihmisoikeussopimusten mukaan vanhemmilla on oikeus antaa vakaumuksensa mukaista kasvatusta lapsilleen. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus arvioida opetussuunnitelmasta poikkeavia ideologisia kouluvierailuja ja opetussisältöjä sekä lastensa osallistumista niihin.

Lapsen raiskauksen seuraukset eivät vanhene

Oulun lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat järkyttäneet suomalaisia. Tekijöiksi epäillään Suomesta turvaa hakeneita maahanmuuttajia. Syyttömiä ei pidä leimata samaa kansallisuutta edustavien rikoksentekijöiden vuoksi, mutta samalla on vakavasti ja avoimesti selvitettävä syyt seksuaalirikosten suureen esiintyvyyteen tiettyjen ryhmien keskuudessa.
Eduskunta käsittelee esitystä, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden voisi menettää henkilö, joka syyllistyy vakavaan terrorismirikokseen tai maanpetokseen. Lapsen törkeä raiskaus ei sisälly lakiesitykseen. Olen esittänyt, että myös vakavat seksuaalirikokset voisivat johtaa kansalaisuuden menettämiseen.
Lapsen hyväksikäyttö on aina vakava rikos, onpa syyllinen kuka tahansa. Niiden rangaistussäännöksiä tulee tiukentaa. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumisajoista on myös syytä luopua kokonaan, jotta vanhoja rikoksia olisi mahdollista tutkia ja saattaa tekijöitä vastuuseen.
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhenee nyt 10 vuodessa ja törkeissä teoissa 20 vuodessa, kuitenkin aikaisintaan silloin, kun uhri täyttää 28 vuotta. Käytännössä pikkulapsiin kohdistuvia törkeitä raiskauksia ei voida enää tutkia uhrien saavutettua keski-iän.
Seksuaalinen hyväksikäyttö jättää uhrille kuitenkin pysyviä ja vaikeita traumoja. Hyväksikäytön vaikutukset eivät vanhene. Lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa on tyypillistä, että uhri tuntee häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta, kun taas todellinen syyllinen, rikoksen tekijä saattaa selittää asiat itselleen suotuisasti. Tästä syystä rikokset saattavat nousta pintaan vasta uhrin myöhemmissä elämänvaiheissa, esimerkiksi oman vanhemmuuden kautta, ja herää voimakas tarve asian selvittämiselle.
Useita vuosikymmeniä sitten tapahtuneiden rikosten selvittäminen on toki vaikeaa ja vaatii vahvaa näyttöä. On kuitenkin tilanteita, joissa henkilö saattaa jopa tunnustaa useita rikoksia, mutta rikosten vanhentumisen johdosta häntä ei voida tuomita. Sekä mahdollisen uhrin että epäillyn oikeusturvan kannalta on tärkeää, että epäilyt voidaan oikeudessa selvittää. Oikeudenmukainen tuomio edistää myös uhrin toipumista kokemastaan.

Päivi Räsänen
lääkäri, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Aamupostissa.

Tiedote: Koulujen seksuaalikasvatuksessa tulee painottaa enemmän perhe-elämää

28.1.2017
julkaisuvapaa klo 18.30
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Kokkolassa puhetilaisuudessa 28.1.2019 klo 18.30:

Koulujen seksuaalikasvatuksessa tulee painottaa enemmän perhe-elämää

Kokkolassa yritettiin edistää suvaitsevaisuutta näyttämällä lukiolaisille eroottinen elokuva, joka keskittyi aikuisen miehen ja alaikäisen pojan suhteeseen. Osa oppilaista koki elokuvan vakaumustaan loukkaavana. Sukupuolineutraalia ideologiaa edustavat järjestöt Seta ja Sexpo ovat saaneet liian suuren jalansijan koulujen elämään niin kouluvierailuiden kuin oppimateriaalin kautta, jopa terveystiedon oppikirjoissa.
Niiden edustaman gender-ideologian ytimessä on ajatus siitä, että sosiaalisilla tai kulttuurillisilla perusteilla voitaisiin määritellä oma sukupuoli joksikin toiseksi, kuin mitä se biologisesti on. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että murrosiän kokemukset sukupuoli-identiteetin epäselvyyksistä ovat valtaosin ohimeneviä. Lasten ja nuorten sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kehittymiselle on sallittava kasvurauha.
Koulujen seksuaalikasvatuksessa sitoutumisen, uskollisuuden ja perhe-elämän näkökulma on jäänyt liian ohueksi. Nuoren tulevaisuuden kannalta avioliittoon ja perhe-elämään valmistautuminen on paljon oleellisempaa kuin erilaisiin poikkeavuuksiin ja teknisiin suorituksiin tutustuminen.
Kokkolan tapaus osoittaa myös, että valittu keino yhdenvertaisuuden edistämiseksi ei ollut onnistunut. Terveystietoa tuleekin kehittää myös erilaisten maailmankatsomusten ja uskonnollisten näkemysten kannalta kaikille sopivaksi. Omantunnon- ja uskonnonvapaus koskee kaikkea kouluopetusta, ei pelkästään katsomusaineita kuten uskonnonopetusta.
Vaikka eduskunnan enemmistö hyväksyi lain samaa sukupuolta olevien avioliitosta, monelle suomalaiselle avioliitto edelleen merkitsee naisen ja miehen välistä liittoa. Suomessa ei yksikään kirkkokunta vihi samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous on vahvistanut, että kristillisen opetuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen. Eduskunnan keskusteluissa ja mietinnöissä on korostettu sitä, että kirkkojen uskonnollisiin näkemyksiin avioliitosta ei lainsäädännöllä puututa.
Koululaisilla ja vanhemmilla tulee olla mahdollisuus arvioida opetussuunnitelmasta poikkeavia ideologisia kouluvierailuja ja opetussisältöjä sekä osallistumista niihin.
Lisätietoja:
Päivi Räsänen
0505113065

Tiedote: Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat vahvempaa strategista ohjausta – Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla

Tiedote 27.10.2018
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Hämeen piirin syyskokouksessa Riihimäellä
Julkaisuvapaa

Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Masennustila on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti ongelma.

– Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa jo kansantauti ja nuoren työkyvyttömyyden taustalta löytyy usein masennusta tai ahdistuneisuutta. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Nuorten työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhempien mielenterveydenhäiriöt, Päivi Räsänen toteaa.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät lapset eivät tällä hetkellä saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon.

– Peruspalveluissa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet hoitaa lasten mielenterveyshäiriöitä. Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat. Tukea on kohdistettava varhaisessa vaiheessa erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on todettu mielenterveyden häiriöitä. Muuten on uhkana, että menetämme nämä lapset ja nuoret syrjäytymiskierteeseen, lääkäri-kansanedustaja Räsänen huomauttaa.

– Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat nykyistä vahvempaa strategista ohjausta. Jotta lasten mielenterveysongelmien hoitoa voitaisiin toteuttaa paremmin jo perustasolla, tulisi terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutukseen kuulua riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöihin liittyvää opetusta. Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla, vaan ongelmiin pitää tarttua peruspalveluita parantamalla, Päivi Räsänen vaatii.