Ajankohtaista

RSS

Vaalikeskusteluissa on unohdettu kestävyysvajeen juurisyy, alhainen syntyvyys!

 

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja samaan aikaan kasvava työvoimapula. Puute osaavasta työvoimasta jarruttaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja siten talouden kasvun edellytyksiä. Ylivoimaisesti vaikein tilanne on hoitoalalla. Hoitoalan rekrytointien parissa työskentelevistä vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo rekrytointien vaikeutuvan tulevan vuoden aikana. Hoiva-alalla palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tätä epäsuhtaa ei ratkaista pelkillä toiveilla ulkomaisesta työvoimasta.

Hämmästelen, että vaalikeskusteluissa ei ole juurikaan puututtu kestävyysvajeen juurisyyhyn, alhaiseen syntyvyyteen. Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Poliittinen päätöksenteko on valitettavasti usein liian lyhytjänteistä. Myönteisen väestö- ja perhepolitiikan hedelmiä ei saavuteta neljän vuoden sykleissä. Tulevana vuonna syntyvät vauvat saavuttavat tuottavan työiän vasta aikaisintaan 20 vuoden kuluttua.

Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi muuttaa myös arvoympäristöämme perhe- ja lapsimyönteisemmäksi. Viimeaikaiset väitteet perheiden arvostaman kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat vahingollisia. Kotihoidontuen lyhentäminen lisäisi välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki.

Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut 34,2—42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022. KD on esittänyt lapsilisään korotuksia sekä 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

 

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja (kd)

Järjen ääntä EU-vaikuttamiseen!

 

Euroopan parlamentin tuoreen asuinrakennusten energiatehokkuutta koskevan päätöksen myötä noin 1,5 miljoona asuntoa Suomessa uhkaa joutua pakkoremonttiin. Tämä koskisi myös asuntoja, joita ei edes käytetä. Ihmettelen, että suomalaiset mepit niin laajasti äänestivät järjettömän esityksen puolesta. Energiatehokkuusdirektiivistä on tulossa jättilasku kotitalouksille. Seuraavan hallituksen täytyy pystyä torjumaan ja korjaamaan tämä päätös!

Suomen EU-vaikuttaminen on ollut tämän vaalikauden aikana onnetonta. Hallituksella ei ole ollut tärkeissä asioissa yhtenäistä kantaa ja kanta on lopulta annettu auttamattoman myöhässä. Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen vahingollisia talouspäätöksiä. Siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille.

Suomalaiset mepit äänestivät laajasti myös ennallistamisasetuksen puolesta. Sen myötä pohjoismaiden metsät käytännössä sosialisoitaisiin eurooppalaisiksi hiilinieluiksi. Suomessa talouden pohja on biotaloudessa ja metsätaloudessa. Metsien hiilinieluja on meillä jo kasvatettu. Hallitus on ollut valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan. Veronmaksajien rahoja on valunut eteläeurooppalaisten energiaremontteihin ja ilmastotoimien sosiaalirahaston kautta suorana sosiaaliturvana sähkö- ja energialaskuihin.

Ideologisia hankkeita ajetaan nyt perusasioiden kustannuksella. Utopioiden tavoittelun sijaan tänä aikana tulisi keskittyä kriisissä olevien perusasioiden korjaamiseen. Resursseja on ohjattava akuutissa kriisissä olevaan vanhustenhoitoon, terveyspalveluihin, korkealaatuisen lasten ja nuorten koulutukseen sekä ruuan tuotantoon. Hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve, ja Suomi on pidettävä omissa käsissä. Esitykset yhteisvelasta ja toimivallan laajentamisesta on torjuttava. Maalaisjärjestä irti olevan EU-sääntelyn ei pidä antaa rapauttaa Suomen tulevaisuutta.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, lääkäri

Ajautuminen koulunpenkiltä suoraan kansaneläkkeelle on estettävä!

 

Yhteiskuntamme arvojen murroksen seurauksena yhä useampi nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä ne ovat merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköityneiden paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Joka päivä noin 17 ihmistä tippuu mielenterveysongelmien takia työelämästä. Mitä pidempään nuori on pois työelämästä, sitä vaikeampaa sinne on jatkossa päästä.

On vakava ongelma, jos työvoimapulassa kamppailevassa, voimakkaasti ikääntyvässä, heikon syntyvyysasteen Suomessa nuoria siirtyy koulunpenkiltä suoraan kansaneläkkeelle. Olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa varjella nykyistä työikäistä väestöä joutumasta työvoiman ulkopuolelle, kuin yrittää rekrytoida ulkomaista työvoimaa. Lapsen ja nuoret ovat arvokkain pääomamme!  Ajoissa saatu apu säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia. Jos meillä on riittävästi perustason mielenterveyspalveluja, joihin pääsee jonottamatta, ei raskaiden erikoistason palvelujen tarve välttämättä kasva yhtä suureksi.

Perheet tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea, myös vanhempien omiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Oppilashuoltoon ja ryhmäkokojen pienentämiseen on osoitettava riittävät resurssit. Lasten- ja nuorisopsykiatrian resurssit tulee myös turvata.

Tarvitsemme kestävien arvojen kunnianpalautuksen! Suvivirsi kouluissa ei vaaranna kenenkään mielenterveyttä, sen sijaan nuorten identiteettikehitystä hämmentävät biologian vastaiset opetukset syntymisestä väärään sukupuoleen. Syrjäytymisen juuret ovat varhaisessa lapsuudessa, siksi perheiden kasvatusvastuuta on tuettavat! Syntyvyyttä voidaan lisätä paremmalla perhepolitiikalla.

Työkyvyttömyydestä aiheutuu kansantaloudelle jo 8 miljardin menetykset vuodessa. Sijoitus perheisiin, kouluun ja mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Päivi Räsänen

Lääkäri, kansanedustaja (kd)

 

Hyvä ystävä!

 

Jo 28 vuoden ajan olen saanut tehdä työtä kansanedustajana Suomen kansan eteen. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Turvallisuus on yhteiskunnan ydintehtävä. Siitä on kaikissa oloissa huolehdittava. Suomi on selviytynyt vaikeista ajoista ahkeruudella, rehellisyydellä, perheistä huolehtimalla ja yhteisvastuun periaatteella. Yhteisön tulevaisuus perustuu huolenpitoon lapsista ja nuorista mutta myös kiitollisuudelle sitä sukupolvea kohtaan, joka on hyvinvointimme rakentanut. Nämä kristillisestä maailmankuvasta perityt arvot luovat kestävän pohjan päätöksenteolle tänään ja huomenna. On aika palata näiden perusasioiden äärelle.

Ajassamme tarvitaan järjen ja sydämen ääntä! Tarvitaan niitä, jotka rakastavat isänmaamme puhdasta luontoa, vesistöjä, metsiä sekä niiden tuotteita – ruokaa, lämpöä ja valoa. Tarvitaan niitä, jotka puolustavat suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja omavaraisuutta ideologisten haihatteluhankkeiden sijaan. Tarvitaan myös niitä, jotka rakentavat kestävien, kristillisten arvojen varaan. Tarvitaan niitä, jota edistävät sanan- ja uskonnonvapautta, ja myös itse sitä rohkeasti käyttävät.

Tarvitaan sydäntä, jotta lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus ulottuisi kaikkein pienimmistä vanhimpiin asti. Tarvitaan omantunnon ääntä, jotta heikoista, sairaista ja syrjäytetyistä huolehdittaisiin – heistäkin, jotka eivät itse kykene pitämään puoliaan.

Opiskellessani lääkäriksi kohtasin iäkkään halvaantuneen rouvan. Kuuntelin hänen elämänsä tarinan. Sairastuttuaan hän oli masentunut ja valittanut lääkärilleen: ”Mitä hyötyä meistä kuolevista vanhuksista kenellekään on?”

Rouva kertoi saamastaan vastauksesta, joka oli kantanut häntä sairausvuoteella: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää. Sillä te opetatte meille, mitä on lähimmäisenrakkaus.”

Lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus on yhteiskunnan menestyksen perusta. Me tarvitsemme toisiamme –  tarvitsemme sydämen ja järjen ääntä.

Jos ajattelet samoin, pyydän tukeasi, että työni isänmaan ja lähimmäisten parhaaksi saisi jatkua.

Sinun äänesi ratkaisee!

Kaikki vauvat toivotettava tervetulleiksi!

 

Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Perheiden lapsihaaveet ja todellisuus eivät kohtaa. Lapsia yritetään saada myöhäisemmällä iällä eikä sopivaa kumppania löydy kaikille. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla.

Keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan usein kiintiöitä ja työelämän tarpeita. Viimeaikaiset väitteet kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat nekin vahingollisia. Tässä tilanteessa tarvitsemme etenkin myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan.

Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa kuitenkin yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Puolueemme ollessa hallituksessa vuosina 2011-2015 sain ainoana hallituksen ministerinä puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta.

Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka jää usein sivuseikaksi, vaikka se on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta. Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut n 40 prosenttia vuoteen 1994 verrattuna.  Ehdotan korotuksia lapsilisiin sekä 1000 euron vauvarahaa. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja työelämän joustoja, laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

Tarvitaan myös ennakkoluulottomia, uusia malleja. Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun. Miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä? Tällä kannustettaisiin niin ottamaan lapsia vastaan kuin tekemään työtä ja opiskelemaan.

Päivi Räsänen, kansanedustaja, lääkäri

Kolumni julkaistu Orimattilan Sanomissa.

Arvokas kuolema tarkoittaa hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa

Uusi eduskunta joutuu ottamaan kantaa elämän loppuvaiheen inhimilliseen ja arvokkaaseen hoitoon. Monet tahot kampanjoivat jälleen eutanasian laillistamisen puolesta.

Eduskunta hylkäsi vuonna 2018 kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisesta, mikä oli ilahduttava ihme, sillä valtaosa kansanedustajista oli ilmaissut myönteisen kannan eutanasiaan vaalikoneissa. Samalla eduskunta edellytti valtioneuvostoa selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa.

Hallituksen asettama asiantuntijaryhmä totesi yksimielisesti loppuraportissaan kesällä 2021, että pelkät suositukset eivät riitä saattohoidon puutteiden korjaamiseksi, tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Hallitus ei ole saanut niitä aikaan. Olen jättänyt lakialoitteen, jossa säädetään potilaalle asuinkunnasta ja hoitoyksiköstä riippumatta oikeus saada tarpeen mukaista, laadukasta saattohoitoa.

Lääkäriliiton kanta eutanasiaan on kielteinen. Lääkärin koulutus perustuu ihmisen elämän suojelemiseen, sairauksien ja oireiden hoitamiseen, ei elämän lopettamiseen. Eutanasialääkärit käyttävät surmaamiseen lihaksia halvaannuttavaa ja sydämen pysäyttäviä aineita, samoja, joita kuolemaantuomittujen teloituksissa. Näitä aineita ei käytetä saattohoidossa.

Saattohoidon menetelmät ovat kehittyneempiä kuin koskaan historiassamme. Kipua ja ahdistusta voidaan hallita ja kärsivä potilas voidaan tarvittaessa sedatoida, vaivuttaa uneen.

Saattohoidon saatavuudessa ja laadussa on puutteita, mutta niitä ei korjata eutanasialailla. Eutanasia ei kuulu hyvän saattohoidon keinovalikoimaan. Suomalainen yhteiskunta kykenee hoitamaan jokaisen kuolevan tasokkaasti ja ihmisarvoisesti, kun vain yhdessä niin päätämme tehdä.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

Lasten ja nuorten väkivalta kaduilla ja kouluissa on pysäytettävä

 

Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Erityisen huolestuttavaa on, että voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla. Poliisi kertoo jopa kymmenvuotisista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Rikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin.

Huumekauppaan kytkeytyneissä katujengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin. Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Jos muu ei auta, rikosoikeudellisen ikärajan alentamista tulee harkita.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole. Oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita. Kouluterveydenhuollon, koululääkäreiden ja -psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Forssan lehdessä.

Tiedote: Seuraavan eduskunnan on korjattava järjetön sukupuolilaki, erityisesti lapset on suojeltava!

Tiedote 1.2.2023

Päivi Räsänen (kd)

 

Seuraavan eduskunnan on korjattava järjetön sukupuolilaki, erityisesti lapset on suojeltava!

Laki sukupuolen vahvistamisesta meni tänään eduskunnassa läpi äänin 113–69. Olen surullinen ja järkyttynyt päätöksestä. Vihervasemmistolainen ideologia syrjäytti järjen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti yhtenäisesti hylkyä esitykselle omaan ilmoitukseen perustuvasta sukupuolilaista. Äänestyksen yhteydessä ehdotin seitsemää eri lausumaa, joissa mm. edellytettiin, ”että lapsille ja nuorille annetaan kehitys- ja kasvurauha eikä mahdollisuutta vaihtaa sukupuolta laajenneta alaikäisiin ja että sen sijaan sukupuolidysforiasta kärsiville lapsille ja nuorille mahdollistetaan monipuolista ja moniammatillista tukea ja apua sukupuolidysforian hoitoon ja sen perustavanlaatuisten syiden selvittämiseen.”

Olen järkyttynyt, että eduskunnan enemmistö linjasi lausumaäänestyksessä sukupuolen muuttamisen oman ilmoituksen perusteella koskemaan myöskin alaikäisiä nuoria ja lapsia. Tämä on vaarallinen esitys. Kolmella neljästä sukupuolidysforiasta kärsivällä potilaasta on tutkimusten mukaan vakavia mielenterveyden ongelmia ja psykiatriset ja kehitykselliset ongelmat, oppimisvaikeudet ja lastensuojelun toimia vaativat tilanteet täytyy hoitaa riippumatta nuoren sukupuolen kokemuksesta. Ei sukupuolenvaihdoksia alaikäisille!

Translaissa on vahvasti kysymys sukupuolen käsitteen muuttamisesta, sillä kuka tahansa täysi-ikäinen voi nyt muuttaa sukupuolensa. Jatkossa rekistereihin merkitään siis todennettavan sukupuolen sijaan ihmisen kokemus sukupuolesta. Juridinen sukupuoli irrotetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja biologiasta. Sukupuolen voi vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuoli-ilmaisuun. Hallituksen esityksessä samastetaan virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”. Kokemuksia sukupuolesta voi olla monenlaisia, mutta meillä on kaksi sukupuolta. On täysin selvää, että tämä onneton laki mahdollistaa väärinkäytökset ja lisää turvattomuutta yhteiskunnassa. Seuraukset ovat arvaamattomia.

Laki on täysin hallituksen poliittinen linjanveto, ei tätä Suomelta edellytetä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on v. 2017 ratkaisussaan linjannut, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja lääketieteellisistä tutkimuksista edellytyksenä tälle sukupuolen vaihtamiselle. Jos ”sukupuoli” merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, niin miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia edes voidaan edistää, erityisesti naisten tasa-arvolain pohjalta? Transsukupuolisuusdiagnoosin saaneilta on tullut runsaasti kritiikkiä esitystä kohtaan.

Esitystä on perusteltu transihmisten pakkosterilisaatioiden poistamisella. Tämäkin on tahallista harhaanjohtamista, sillä Suomessa ei transsukupuolisuuden perusteella ole tehty yhtään sterilisaatiota, ei pakolla eikä vapaaehtoisesti. THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään ainoaa sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko voimassaoloaikana. Lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai leikkauksilla.

Peruskoulujen sateenkaarityöpajat eivät ole pakollisia – Kodilla päävastuu kasvatuksesta

Tiedote 25.1.2023

Päivi Räsänen

Kansanedustaja, lääkäri, eduskuntaryhmän pj (kd)

Peruskoulujen sateenkaarityöpajat eivät ole pakollisia – Kodilla päävastuu kasvatuksesta

Kaikilla helsinkiläisillä peruskoulun luokka-asteilla 6.–9. järjestetään tänä keväänä ns. ”sateenkarityöpajat”, eli työpajat seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Työpajan taustalla ja toteuttamisessa on mukana voimakkaasti ideologinen järjestö Seta, joka aiempien kokemusten mukaan tuottaa perheiden uskonnonvapautta loukkaavaa ja jopa suoraan lapselle haitallista opetussisältöä.

Olen saanut monilta huolestuneilta vanhemmilta yhteydenottoja pajoihin liittyen. Joidenkin koulujen rehtorit ovat väittäneet vanhemmille sateenkaarityöpajojen olevan pakollisia lapsille, vaikka pajojen sisältö olisi jyrkässä ristiriidassa perheen arvomaailman ja periaatteiden kanssa, ja vaikka työpajat eivät edes ole osa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma ei edellytä sateenkaari-ideologiaa.

Vanhemmilla on oikeus arvioida, onko oman lapsen edun mukaista osallistua työpajaan, ja kieltää lapsen osallistuminen, mikäli paja on uskonnon-, ajatuksen- ja omantunnon vapautta loukkaava ja jos sen järjestää ideologista sisältöä tuottava edunvalvontajärjestö. On huomattava, että tämän ikäiset lapset ovat vielä hyvin herkässä iässä. Lukuisat vanhemmat ja lapset ovat arvioineet, että työpaja loukkaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan ja he aikovat vaatia vaihtoehtoisen opetuksen järjestämistä.

Kodilla on päävastuu kasvatuksesta. Ihmisoikeussopimusten mukaisesti vanhemmilla on oikeus varmistaa, että lapsi saa oman vakaumuksensa mukaisen kasvatuksen myös peruskoulussa. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapselleen annettavasta opetuksesta ja oikeus varmistaa, että lapsen opetus ei ole uskonnonvapautta loukkaavaa.

Opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus toteuttaa jokaisen perus- ja ihmisoikeudet. Opetuksen tulee olla katsomuksellisesti sitouttamatonta. Kouluissa ja päiväkodeissa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa opetus tai koulun muut toiminta loukkaa lapsen tai hänen perheensä uskonnonvapautta. Näissä tilanteissa opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus toimia yhteistyössä kodin kanssa. Opetussuunnitelma mahdollistaa tavan toteuttaa opetus jokaiselle uskonnosta riippumatta. Opetussuunnitelma mahdollistaa myös perinteiseen perhe-elämään ja kristilliseen perhe-, avioliitto- ja sukupuolikäsitykseen sopivan opetuksen.

Mikäli vanhemmat kokevat, että sateenkaaripajat eivät ole lapsen edun mukaisia, voivat he ottaa yhtyettä luokanopettajaan ja ilmoittaa, että sateenkaarityöpaja loukkaa perheen uskonnonvapautta, eikä lapsi tällä perusteella siihen osallistu, ja pyytää samalla opettajaa järjestämään lapselle korvaava vaihtoehto päästä opetussuunnitelman tavoitteisiin. Vanhempien kasvatusvastuuta on kunnioitettava.

 

Lastensuojelulaki uudistettava, jotta alaikäisten rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaammin

KD:n ryhmäpuhe 19.12.2022 / Päivi Räsänen

VK 6/2022 vp Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin

 

Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 11

Räsänen: Lastensuojelulaki uudistettava, jotta alaikäisten rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaammin

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen välikysymyskeskustelussa pitänyt ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti, että nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin.
– Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa. Muutos on ollut huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

 

Räsänen muistutti, että maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

– On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

 

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta.
– Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja, totesi Räsänen.

 

Nykyisin alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen.
– Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

 

***
Koko puheenvuoro:

 

Arvoisa puhemies,

Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Kouluissa järjestetään tappeluita ja joudutaan takavarikoimaan teräaseita.

Vielä muutamia vuosia sitten järjestäytynyt jengirikollisuus liittyi Suomessa liivipukuisiin moottoripyöräjengeihin. Nyt meillä on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa.

Muutos on ollut huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Toki niin katu- kuin kouluväkivallan tekijöinä on myös kantasuomalaisia. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

 

Arvoisa puhemies,

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole ja oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita, kouluterveydenhuollon, lääkäreiden ja psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja.

Nopeasti kehittynyt ilmiö edellyttää myös oikean tilannekuvan rakentamista ja kykyä tunnistaa keskeiset piirteet, kuten jengien viranomaisvastaisuuden, jengikulttuuriin liittyvän väkivaltaisen käytöksen ihannoinnin sekä uhkaavan käytöksen myös ulkopuolisia kohtaan.

Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset. Suomessa on harkittava Tanskan tapaan vankeusrangaistuksen koventamisperusteeksi rikosjengin jäsenyyttä.

Maahanmuuttajaperheitä on tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

 

Arvoisa puhemies,

Nyt on viimeinen hetki toimia. Hallitus ei ole osoittanut merkkejä ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta tai ryhtyvänsä aktiivisiin toimenpiteisiin jengirikollisuuden estämiseksi ja siksi KD eduskuntaryhmä yhtyy ed. Purran esittämään epäluottamuslauseeseen.