Ajankohtaista

RSS

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtion vuoden 2023 talousarvion palautekeskustelussa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtion vuoden 2023 talousarvion palautekeskustelussa 14.12.2022
Eduskuntaryhmän pj., kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 11:15

 

KD:n Räsänen: Kahdeksan miljardin budjettialijäämä on aliarvio – soten alirahoitus tulee vaatimaan lisätalousarvioita

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiinnittää KD:n budjettipuheessa huomiota terveyden akuuttiin resurssipulaan ja henkilöstövajeeseen. KD:n mukaan 8 miljardin euron budjettialijäämä on aliarvio, sillä soten alirahoitus tulee vaatimaan seuraavalta hallitukselta lisätalousarvioita.

 

– Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin. Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava, huomauttaa Räsänen budjetin palautekeskustelussa.

– Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus on valitettavasti omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.

 

Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Pahin tilanne on HUS:n alueella.

– Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sekä kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei löydy hoitajia eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään, Räsänen huomauttaa.

 

Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan alla.

 

Yhteys:

Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Vuoden 2023 talousarvio

Budjettimietinnön käsittely keskiviikkona 14.12.2022

Ryhmäpuhe / Päivi Räsänen, kd

 

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 11:15. Muutosvarauksin

 

Budjettimietinnön esittely – talousarvio 2023

Keskiviikkona 14.12.2022

Ryhmäpuhe / Päivi Räsänen, kd

Arvoisa puhemies,

Valtion ensi vuoden talousarvio – tämän hallituksen viimeinen – on nyt äänestyksiä vaille valmis. Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin.

Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava. Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus on valitettavasti omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.

Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Lääkäri kuvaili HUS:n päivityksiä toivottomiksi paikoiksi, jotka ovat askeleen päässä pysähtymisestä. Ettekö hallitus jo herää tähän?

Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sekä kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei löydy hoitajia eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista viidennes, yli 70 000 tekee töitä jossain muissa kuin oman alansa töissä. Tarvittaisiin toimia, jotka kannustaisivat hoitajia palaamaan tästä reservistä alalle.

Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula. Nyt esitämme puolen miljardin euron rahoitusta terveydenhuollon kriisin ratkaisemiseksi, tarttukaa tähän! Tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja ja verotuksellisia kannusteita eläkkeelle siirtyneille ammattilaisille, joilla olisi intoa ja voimia keikkailla hoitotyössä sekä parempaa tukea arvokasta työtä tekeville omaishoitajille. Alan houkuttelevuuden parantamiseksi on välttämätöntä katkaista niukkojen resurssien aiheuttama noidankehä.

Väestön ikääntyminen painaa tulevina vuosikymmeninä huoltosuhteemme huolestuttavalle tasolle. Tämän trendin kääntämisen tulee olla yksi seuraavien hallitusten prioriteeteista. Syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, mutta kyllä myös politiikalla on väliä. Suomeen tarvitaan suunnanmuutos!

Kannatamme lapsiperheiden ostovoiman tukemista työttömyysturvan lapsikorotuksen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotuksen, opintorahan huoltajakorotuksen sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston kautta. Perheet tarvitsevat kuitenkin vahvempaa ja kattavampaa myönteistä viestiä, siksi ehdotamme lapsilisien tasokorotusta sekä vauvatonnia. Kaikki vauvat ovat tervetulleita!

Marinin hallituksen perintönä jää myös maatilojen konkurssivelka ja sen myötä lähivuosina entisestään nouseva ruoan hinta ja saatavuusongelmat. Tämä kaikki vaikeuttaa viljelijäväestön lisäksi etenkin pienituloisten elämää. (Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan sodan jatkuessa edessä on yksi pahimmista maatalouden kriiseistä.) Esimerkiksi viljatiloilla kassakriisi on kärjistymässä vasta ensi vuonna.

Arvoisa puhemies,

On täysin käsittämätöntä, että hallitus on sallinut kotimaisen maatalouden ja ruokaturvan alasajon globaalin ruokakriisin pahetessa. Aikaa tilanteen korjaamiseen olisi ollut, tästäkin olemme muistuttaneet koko vaalikauden ajan.

Tänä talvena meiltä tosin ei ole vielä loppumassa ruoka, vaan energia. Hallitus on tehnyt toimia sähkön hinnan kompensoimiseksi kansalaisille. Kuitenkin nykyisen ja edellisen hallituksen siunauksella Suomesta on hävitetty käytännössä kaikki hiileen ja turpeeseen perustuva varavoima. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, mutta ilmastotoimia ei voi syödä, eikä niillä lämmitetä koteja. Suomi ei voi pelastaa koko maailmaa ilmastonmuutokselta, mutta omista kansalaisistamme meidän on pidettävä huolta. Siihen tarvitaan kestävää taloutta.

Tiedämme kaikki julkisen talouden kestävyysvajeen suuruuden. Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa pari viikkoa sitten. Hallituspuolueet ovat sen sijaan olleet toistaiseksi vaitonaisia omista keinoistaan. Kutsumme hallituspuolueet mukaan keskustelemaan julkisen talouden tasapainottamisesta – tässä todella tarvitaan kaikkien viisaita päitä, sillä haaste on melkoinen.

Kristillisdemokraatit on pitänyt esillä samaa viestiä, minkä VM viime viikolla toi esiin. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

Hallituksen politiikka ei rakenna Suomen taloutta kestävälle pohjalle. Siksi esitän hallitukselle epäluottamusta vastalauseen 3 mukaisesti.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esittely

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esittely
30.11.2022 eduskunnan täysistunnossa

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

 

Esittelypuheenvuoro

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2023 vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen ja kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen, erityisesti elintarviketuotannon osalta sekä Suomen talouden saattaminen kestävälle pohjalle. Panostaisimme puoli miljardia lisää hoitajapulan ja hoitojonojen ratkaisuun, 300 miljoonaa maatalouden turvaamiseen, mutta ottaisimme puoli miljardia vähemmän velkaa etsien säästöt järkevistä kohteista.

 

Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa kuukauden päästä, mutta ne ovat pahasti alirahoitettuja, mikä saattaa aiheuttaa melkoisia kriisejä alueilla. Nykyisellä rahoitustasolla on vain ajan kysymys, kun hyvinvointialueita joudutaan yhdistelemään.

Jo vuosi sitten nostimme vaihtoehtobudjetissamme esille hyvinvointialueiden käynnistämisen haasteet esille ja ehdotimme aikalisää hyvinvointialueiden aloittamiselle ja hoitojonojen purkamisen sekä hoitajapulan ratkaisemisen priorisoimista.

Sen sijaan hallitus päätti – vastoin parlamentaarisen työryhmän suosituksia – vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden kela-korvaukset.

 

Riitaisen hallituksen sisältä on tullut esityksiä niin hoitovelan purkuun kuin maatalouden kriisipakettiin. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kesällä, miksi niitä ei hoidettu budjettiriihessä tai viimeistään täydentävässä esityksessä? Terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu ennennäkemättömään kriisiin sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa ja maatalous puolestaan historiansa synkimpiin tulevaisuudennäkymiin Keskustan vahtivuorolla.

Päätökset kevätkylvöistä tehdään varhain. Jos ei näkymä ole riittävän hyvä, meiltä loppuu paitsi viljelijät, myös kotimainen ruoka.

 

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on esityksiltään varsin maltillinen. Lisärahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille sote- ja vanhuspalveluihin, sekä omaishoidon tuen verovapauteen ja terapiatakuun toteuttamiseen. Omaishoito on erittäin kustannustehokasta, mutta koska se ei ole lakisääteinen meno, on se monella hyvinvointialueella ensimmäisenä leikkauslistalla. Tukia harmonisoidaan halvimman taksan mukaan.

Terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin esitämme yhteensä yli puolen miljardin euron lisäpanostuksia.

 

Suomen kriisivarautumiseen pitää saada vauhtia. Panostamme poliisin ja oikeudenhoidon rahoitukseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen, minkä pitäisi Ukrainan sodan myötä olla jokaiselle selviö.

 

Rinteen-Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma, velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla, mutta askeleita on otettava jo nyt. Sopeuttamistarve on yhdeksän miljardia.

Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen onnettomia talouspäätöksiä. Yksin siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset olivat noin 5 mrd € hallituskauden aikana. Ja ongelmat kertautuvat kasvavissa korkomenoissa.

Marinin hallitus on myös sitonut seuraavien hallitusten käsiä toteuttamalla uudistuksia, jotka tulevat voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella.

 

Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

 

Tässä salissa vallitsee laaja yksimielisyys 80 prosentin työllisyystavoitteesta. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä muun muassa vaikeimmin työllistyvien palkkaamiseen sekä korottanut opintorahan ja ulosoton suojaosaa, mitä kannatamme. Mutta isommat uudistukset työmarkkinoille odottavat. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme useita työllisyystoimia, joista monia olemme pitäneet jo pitkään esillä.

Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula. Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto muistuttaa, että meillä on alhaisen syntyvyyden vuoksi puolen miljoona suomalaisen vaje ja vanhushuoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta.

 

Valtavaa haastetta ei voida paikata pelkällä työperäisellä maahanmuutolla. KD kannattaa järkevää työperäistä maahanmuuttoa ja esimerkiksi saatavuusharkinnan purkaminen on listallamme, samoin ulkomaalaisten opiskelijoiden automaattiset työluvat.

Mutta haave 50 000:sta työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa ei ole realistinen. Täällä olevat ihmiset pitää saada töihin ja siksi tarvitaan työmarkkinoiden kehittämistä.

 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnilla on ratkaiseva vaikutus työvoiman saatavuuteen. Hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä, joiden tueksi tarvitaan palveluita, kuten ehdottamamme terapiatakuu. Lapsilisien tasokorotus sekä vauvatonni antaisivat myönteisen viestin: kaikki vauvat ovat tervetulleita.

 

Yksistään ansiosidonnaisen porrastus lisäisi työllisyyttä noin 17 000 hengellä. Suomen Yrittäjien arvion mukaan paikallisten sopimusten kieltojen poistolla voitaisiin saavuttaa 15 000 lisätyöllistä.

 

Pidemmällä tähtäimellä verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen verotukseen. Esitämme hyvin maltillista veronkevennystä pieni- ja keskituloisille. Kevennys voidaan kohdentaa alempiin tuloluokkiin esimerkiksi perusvähennystä korottamalla. Emme kuitenkaan esitä miljardin tuloveronkevennystä tai muuta radikaalia leikkausta veropohjaan.

Pikemminkin olisimme tässä tilanteessa tiivistämässä veropohjaa ottamalla käyttöön sokeriveron, poistamalla tiettyjä verovähennyksiä sekä ottamalla käyttöön voimalaitosveron tai tuottajamaksun, joka määritetään energiantuotannon ulkoisvaikutusten mukaan. Esimerkiksi ulkomaiset tuulivoimayhtiöt eivät osallistu mitenkään kantaverkkomme vahvistamiseen.

 

Sotu-uudistus on saatava maaliin ja KD on tarjonnut siihen oman ”Kannustava perusturva” mallinsa neljä vuotta sitten. Uudistuksen tärkein tehtävä on purkaa kannustinloukut ja yhdistää byrokraattinen tukijärjestelmä.

Asumistuki pitää uudistaa osana sotu-uudistusta. Asumistukimenojen kasvu on saatava katkaistua ja siksi esitämme asumistuen kriteerien palauttamista vuoden 2014 malliin. Näin säästettäisi jo noin 300 miljoonaa.

 

Esitämme myös hyvin pientä korotusta alkoholin verotukseen. Mikäli päihteiden käyttö Suomessa saataisiin vähenemään puoleen, olisi terveydenhuollon kriisi jo sillä ratkaistu. Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja tapaturmat vievät joka kolmannen tehohoidon paikan.

 

Suomen julkisen talouden ongelmat ovat kehittyneet vaivihkaa. Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus Suomen BKT:stä on noussut yli kolminkertaiseksi 1960-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Julkisten menojen osuus koko BKT:stä on kasvanut todella suureksi. Silti voimme huonommin – ja etenkin lapset ja nuoret voivat pahoin. Pohjimmiltaan ongelmat ovat siis aivan jossain muualla kuin tulonsiirtojen vähäisyydessä. Näitä syvällisimpiä ongelmia – esim. pahoinvointi ja syntyvyyden aleneminen – ei lopulta ratkaista julkisen vallan interventioilla tai tulonsiirroilla. Työllistyminen sen sijaan tukee ihmistä hyvin monella tapaa.

 

Kaiken kaikkiaan vaihtoehtobudjettimme tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ensi vuonna puolella miljardilla. Uskon, että arvio on alakanttiin, sillä KD:n työllisyystoimien työllisyyttä ja taloutta vahvistavat vaikutukset olemme arvioineet hyvin varovaisesti.

 

 

Nuorten rikoksia tulee ehkäistä tehokkaasti

Kirjoitettu kirjoittajana

 

14-vuotias poika pahoinpideltiin Riihimäellä pesäpalomailalla. Tämä järkyttävä uutinen on yksi viesteistä, jotka kertovat nuorten väkivaltarikollisuuden lisääntymisestä. Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Ryöstöt ja väkivalta kytkeytyvät usein huumeisiin.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12-vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun. Sijoituspaikoissa voidaan yksilöllisellä päätöksellä rajoittaa vain seitsemän vuorokauden ajan nuorten liikkumista. Lyhyiden päätösten teko kuormittaa henkilöstöä.

Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Islannissa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille on määritelty yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

Lääkäri, kansanedustaja (kd)

 

kolumni julkaistu Aamupostissa.

Rikoksiin ajautuneille nuorille, myös alle 15-vuotiaille on saatava rajat

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

26.11.2022

julkaisuvapaa klo 11.30

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) katsauksessaan puoluevaltuustolle:

 

Rikoksiin ajautuneille nuorille, myös alle 15-vuotiaille on saatava rajat

Nuorten väkivaltarikollisuus kouluissa ja kaduilla on räjähdysmäisesti kasvanut. Alle 15-vuotiaiden epäiltyjen osuus on hurjassa kasvussa. Jopa 10-vuotiaita on osallistunut väkivaltaisiin ryöstöihin.

Huumekauppaan kytkeytyneissä rikollisjengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Sijoituspaikoissa voidaan yksilöllisellä päätöksellä rajoittaa vain seitsemän vuorokauden ajan nuorten liikkumista. Lyhyiden päätösten teko kuormittaa henkilöstöä. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää ja rajoittamispäätöksiä pidentää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Rikoskierre pitää katkaista alkuunsa. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Jos lastensuojelun keinovalikoimaa rikoskierteen katkaisemiseksi ei pystytä riittävästi tehostamaan, on harkittava myös rikosoikeudellinen ikärajan alentamista vuodella.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin panostaa lasten hyvinvointiin ajoissa, sillä syrjäytymisen juuret ovat jo varhaisessa lapsuudessa. Perheitä on tuettava suoriutumaan kasvatusvastuustaan.

Tiedote: Hengityspotilaiden ja muistisairaiden selviytyminen kotona turvattava sähkökatkojen aikana

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 11.11.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen

Hengityspotilaiden ja muistisairaiden selviytyminen kotona turvattava sähkökatkojen aikana

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, miten kuntia, sairaanhoitopiirejä ja hyvinvointialueita on valmistettu varautumaan sähkökatkojen vaikutukseen kriittisiin lääkinnällisiin laitteisiin ja erityisryhmien kuten ikääntyneiden muistisairaiden selviytymiseen kotona tulevan talven aikana.

Suomessa voidaan joutua talvella turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin, jos tuotettu sähkö ei riitä vastaamaan kysyntään. Katkot kestäisivät kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnitelman mukaan enintään kaksi tuntia kerrallaan yhtä asuntoa kohden. Kun kotona on kriittisiä lääkinnällisiä laitteita, voi kahden tunnin sähkökatkos johtaa välittömään hengenvaaraan.

  • Esimerkiksi kotihoidossa olevien hengityspotilaiden on varauduttava pärjäämään tällöin ilman hoitolaitettaan. Akullisia laitteita ei ole tähän hätään tarpeeksi saatavissa Suomessa. Ihmisillä on kotona muun muassa hengityskoneita, infuusiopumppuja ja dialyysikoneita. Suurimmassa riskissä ovat hengityskonepotilaat. Myös vaikeahoitoista astmaa sairastavat ja uniapneapotilaat käyttävät sähköllä apuvälineitä, astmaatikot sumutinlaitteita ja uniapneapotilaat CPAP-laitteita. Pienellä osalla potilaista lisähapen tarve on niin suuri, että lyhytkin katkoa voi aiheuttaa vakavia ongelmia. Mahdollisiin sähkökatkoksiin kodeissaan hengityslaitteita käyttävien kohdalla on varauduttava hyvissä ajoin, lääkäri-kansanedustaja Räsänen huomauttaa.

Fingrid on varoittanut myös pidemmistä kuin kahden tunnin suunnitelluista sähkökatkoista, sillä häiriötilanteet voivat vaatia pidempi kestoisempia korjaustoimenpiteitä.

  • Toinen kriittinen erityisryhmä ovat ikääntyneet muistisairaat. Ikääntyvillä ja heikkokuntoisilla on muuta väestöä pienemmät resurssit selvitä etenkin pitkän sähkökatkon seurauksista. Yksin asuu paljon vanhuksia, joilla on alkava muistisairaus. Psyykkinen hätä voi kasvaa poikkeustilanteessa suureksi, kun valaistus puuttuu, kodinkoneet eivät toimi ja yhteys ulkomaailmaan katkeaa. Yksinasuvien muistisairaiden pärjääminen sähkökatkosten aikana on varmistettava riittävällä varautumisella, Päivi Räsänen sanoo.
  • Hyvinvointialueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa reilun kuukauden kuluttua, mutta moni asia alueiden suhteen on vielä täysin levällään ja ne ovat aliresursoitu. Alueita on ohjeistettava varautumaan poikkeusoloihin, kuten pitkittyneisiin sähkökatkoihin, siten, että hengityspotilaiden ja muistisairaiden selviytyminen kotona ei vaarannu, Räsänen vaatii.

 

 

Tiedote: Soten korjaussarja syytä käynnistää pikaisesti

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, aluevaltuutettu Päivi Räsänen (kd) puheessaan Sote-Cafe:ssa Forssassa:

Soten korjaussarja syytä käynnistää pikaisesti

Sotepalveluista vastaava ministeri Krista Kiuru on tunnustanut sote-uudistukseen kytkeytyvän merkittävän aliresursoinnin vaatimalla 700 miljoonan euron korjauspakettia. Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitusta tai hoitotakuuta parantavat lait jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, ellei niihin osoiteta riittävästi henkilöstöä ja rahaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palveluiden sekä esimerkiksi it-järjestelmien pitäisi alkaa toimia yhteensovitettuna. Soten rahoitusmalliin on jäänyt monia valuvikoja, jotka pitäisi korjata pikaisesti.

Keskeiset ongelmat liittyvät puutteellisiin kannusteisiin toimia kustannustehokkaasti. Suurin ongelma on hyvinvointialueiden aliresursointi. Sote-uudistus ei tuo säästöjä, mutta hyvinvointialueiden kriisiytyminen voi heikentää palveluiden laatua ja karsia palveluverkkoa.

Osa hyvinvointialueista on hallituksen rahoitusmallin takia jo lähtötelineissä taloudellisesti elinkelvottomia. Mikäli rahoitusvajetta ei paikata, seuraavan hallituskauden aikana järjestelmä väistämättä repeää jostain kohtaa: joko hyvinvointialueille myönnetään lisää rahaa, tai hoidon laadusta ja palveluverkosta tingitään heikommin resursoiduilla hyvinvointialueilla, tai alueita joudutaan yhdistämään. On siksi tärkeää, että mahdollisimman pian hallitus tuo esityksiä, joilla rahoitusmallin valuviat korjataan.

Sote-uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia paitsi palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen, myös valtiontalouteen, kuntiin sekä palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiin.

Hyvinvointialueilta on tullut selkeä viesti, että rahat eivät riitä lähtötilanteessa palvelutarpeeseen vastaamiseksi, ja toisaalta esitys ei sisällä riittäviä kannustimia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja siten taittamaan kustannusten kasvua jatkossa.

Sotemalli yhdistettynä samanaikaisiin muihin alaa koskeviin lakimuutoksiin päinvastoin uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten sujuvan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaa kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut.

Ensimmäiseksi tulisi purkaa järjetön päätös leikata kelakorvauksia, mikä ruuhkauttaisi entisestään julkista terveydenhoitoa ja heikentäisi pienituloisten pääsyä erikoislääkärille tai fysioterapiaan.

Pienetkin korvaukset ovat toimineet kannustimena käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Yhteiskunnan kannalta kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti. Sen sijaan kela-korvauksia tulisi korottaa, jotta hoitovelkaa voitaisiin purkaa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.

 

Neuvolat palvelemaan senioreita!

Kirjoitettu kirjoittajana

Neuvolat palvelemaan senioreita!

Kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi nimetty lastenneuvola täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Neuvolatoiminnan ansiosta imeväiskuolleisuus on maailman alhaisimpia. Tämä kansainvälistä mainetta saavuttanut konsepti tulee nyt ulottaa edistämään myös ikäihmisten hyvinvointia.

Vanhus- ja terveyspalvelut ovat ajautuneet vakavaan kriisiin. Hoitohenkilöstön vaje on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin ja hoitajien uupumiseen. Huonokuntoiset vanhukset ovat jääneet heitteille koteihinsa.

Päivystykseen tulee ikäihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti hoivan tarpeessa eivätkä ole sitä muualta saaneet. Jaksot päivystysosastoilla venyvät pidemmiksi kuin mihin osastot ja niiden kapasiteetti on suunniteltu.

Eliniän pidentymisen ja syntyvyyden heikentymisen myötä yhä useampi kunnan asukas on tulevaisuudessa seniori-ikäinen. Työelämästä eläkkeelle siirryttäessä ja työterveyshuollon palveluiden päätyttyä vastuu terveydestä jää ihmiselle itselleen, ja juuri siinä vaiheessa erilaiset sairaudet alkavat usein vaivata.

Ikäihmisten yleisiä terveyshaasteita ovat yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, uniongelmat ja tapaturmat. Myös piilevät sairaudet, esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, suun terveysongelmat tai infektiot voivat aiheuttaa vakavia ja kasaantuvia terveysriskejä. Ikääntyvien terveyteen ja arjen selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin ehkäistä terveystarkastuksilla, keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa ja riittävän tiedon avulla.

Sairauksien ennaltaehkäiseminen ja kunnon ylläpitäminen on erityisen tärkeää ikääntyvälle väestölle. Kristillisdemokraattien Hämeen aluevaltuustoryhmä on esittänyt, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle järjestettäisiin ennaltaehkäisevänä palveluna kattava ikäihmisten neuvolatoiminta. Seniorineuvoloilla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joissa keskeistä ovat tietylle ikäluokalle kohdistetut suunnitelmalliset terveystarkastukset. Samalla voitaisiin huolehtia rokotuksista ja antaa tukea kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vaikkapa neuvontaa digitaalisten laitteiden käyttämisessä. Seniorineuvolat voisivat tukea myös omaishoitajia ja muita läheisestään huolta pitäviä.

Esimerkiksi Raahessa on erinomaisia kokemuksia ikäihmisten neuvolatoiminnasta. Ikäihmisten neuvola on tavoittanut Raahessa yhdeksän kymmenestä ikääntyneestä ja edistänyt merkittävästi heidän hyvinvointiaan sekä tuottanut säästöjä kalliimpien sote-palvelujen tarpeen vähentyessä.

Ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen ja niihin panostaminen on välttämätöntä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa.

Sairauksien varhainen toteaminen, niiden ennaltaehkäisy ja ajoissa hoitoon ohjaaminen tuottaisivat ennen kaikkea inhimillistä, mutta myös taloudellista hyötyä. Näin voitaisiin vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta kauemmas tulevaisuuteen.

Viime vuosina painopiste ikäihmisten palveluissa on siirtynyt kotihoitoon. Laitosmaisen hoidon vähentyessä resurssit eivät ole kuitenkaan samassa määrin siirtyneet kotipalveluihin. Yksin asuvat vanhukset saattavat jäädä puutteellisten palveluiden varaan. Kunnilla tai jatkossa hyvinvointialueilla ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta tarjota neuvolapalveluita ikäihmisille. Ikäihmisten neuvola säästäisi pitkällä aikavälillä kalliita terveydenhuolto- ja sosiaalikuluja. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Ikääntyneiden neuvolatoiminta tuleekin lisätä vanhuspalvelulakiin ja siten vakiinnuttaa toiminta koko Suomessa.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja (kd)

Lämpöä, valoa ja ruokaa tarvitaan myös tulevana talvena

Kirjoitettu kirjoittajana

Lämpöä, valoa ja ruokaa tarvitaan myös tulevana talvena

Talvesta on tulossa erittäin haasteellinen koko Euroopan energiahuollolle. Suurten EU-maiden, kuten Saksan ja Ranskan energiapolitiikan viime vuosikymmenten virheet heijastuvat meille asti erittäin korkeina sähkön hintoina. Kriisi voi käynnistää koronaa ja finanssikriisiä pahemman laman.

Lisäksi korkea polttoaineen ja kaukolämmön hinta vaikeuttaa kotitalouksien tilannetta. Monessa kotitaloudessa edulliset määräaikaiset sähkösopimukset päättyvät kriittiseen aikaan talvikuukausina. Uudet sopimukset tulevat olemaan tolkuttoman kalliita.

Kotitalouksia ja yrityksiä on tuettava talven yli. Kristillisdemokraatit esittää pian julkaistavassa budjettivaihtoehdossa sähköveron alentamista ja polttoaineveron keventämistä. Erityisen tärkeää on nopeasti panostaa monipuoliseen, täyteen omavaraisuuteen tähtäävään sähköntuotantoon.

Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat viimeisen vuoden aikana nousseet enemmän kuin koskaan EU-jäsenyyden aikana. Energiakriisi kuormittaa tiloja raskaasti. Joka päivä kahdesta kolmeen maatilaa pistää ovet säppiin.

Maatalouden tärkein tehtävä ei ole sitoa hiiltä vaan ruokkia ihmisiä. Tiloilla on runsaasti potentiaalia vähentää päästöjä ja parantaa ympäristöjen tilaa, mutta tämä kaikki edellyttää kannattavuutta, tulevaisuudennäkymiä ja innostuneita tekijöitä. Maanviljely tarvitsee kunnianpalautuksen. Maatalouspolitiikan painoarvoa kotimaan ja EU:n politiikassa tulee nostaa. Ruoantuotanto on asetettava maatalous- ja tukipolitiikan keskiöön.

KD julkaisi jo elokuussa 100 kohdan kriisivalmiuspaketin, jossa esitetään useita toimia Suomen energiaomavaraisuuden, ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi.

Epävakaa maailmantilanne vaikuttaa niin valtakunnallisen kuin paikallisen tason päätöksentekoon sekä suomalaisten arkeen. Käytännön kriisivarautuminen poikkeustilanteisiin tapahtuu ensisijaisesti kuntatasolla.

On tärkeää, että kuntien valmius- ja turvallisuussuunnitelmat ovat ajantasaisia. Pelastusviranomaiset tukevat alueidensa kuntien valmiussuunnittelua. Lisäksi asukkaiden on tiedettävä, miten varautua poikkeustilanteisiin, miten eri tilanteissa tulee toimia ja mistä tietoa saa.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, lääkäri

 

 

Lääkejodin käytöstä, suojavaikutuksesta ja ikärajasta tarvitaan tarkempaa ohjeistusta ja perusteluja

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 11.10.2022

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen:

Lääkejodin käytöstä, suojavaikutuksesta ja ikärajasta tarvitaan tarkempaa ohjeistusta ja perusteluja

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo vastata kansalaisten keskuudessa heränneisiin kysymyksiin koskien lääkejodin saatavuutta, käyttöä ja ikäsuosituksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään suosittanut kaikkia 3–40-vuotiaita suomalaisia hankkimaan apteekista kotiinsa varastoon joditabletteja.

  • On hyvä, että ministeriö ohjeistaa kansalaisia, mutta ohjeet ovat herättäneet myös paljon kysymyksiä. Kansalaisilta on tullut viestejä, joissa toivotaan syvällisempää varautumisohjeistusta, tarkempia uhka-arvioita ja myös selkeämpiä perusteluita ikärajalle. Suositukset ovat joskus aiempina aikoina koskeneet myös yli 40-vuotiaita. Jotkut ovat kertoneet oman lääkärin suosittelevan myös eläkeikäistä hankimaan varalle joditabletteja, Päivi Räsänen kertoo.

Vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa voi ilmaan vapautua radioaktiivista jodia. Jodille on ominaista, että se keräytyy kilpirauhaseen päästessään esimerkiksi hengityksen kautta elimistöön. Ohjeen mukaisella joditabletin ottamisella estetään radioaktiivisen jodin kerääntyminen kilpirauhaseen.

  • Suosituksen tultua julki joditabletteja on ostettu paljon ja apteekeista kerrotaan, että ne on myyty nopeasti loppuun eikä tukustakaan enää niitä saa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että ei tapahdu tarpeetonta joditablettien hamstraamista, jotta etenkin suurimmassa riskissä olevat ryhmät, raskaana olevat naiset ja lapset niitä saisivat, Räsänen huomauttaa.
  • Säteilyturvakeskuksen mukaan yli 40-vuotiaille joditabletin merkitys on pieni. Olisi hyvä selkeyttää kansalaisille, minkä suuruisesta merkityksestä on kysymys ja onko aikuiselle jodisuojasta säteilytilanteessa haittaa. Kansalaiset tarvitsevat tässä tilanteessa myös parempaa tietoa suojautumisesta, väestönsuojista ja muusta varautumisesta. Säteilyvaaratilanteessa sisälle suojautuminen on ensisijainen toimi, ja joditabletin ottaminen vasta toissijainen suojelutoimenpide. Sekä suojautumisesta että joditablettien käytöstä ja uusista ikärajoista tarvitaan tarkempia ohjeistuksia ja perusteluja, Räsänen edellyttää.

Myöhäiset raskaudenkeskeytykset loukkaavat ihmisarvoa

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 6.10.2022

Myöhäiset raskaudenkeskeytykset loukkaavat ihmisarvoa

Kansanedustaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen, on tänään jättänyt lakialoitteen, jossa esitetään kumottavaksi lakiin raskauden keskeyttämisestä lisätty ns. eugeeninen pykälä. Pykälän nojalla raskaus voidaan keskeyttää sikiön vammaisuuden perusteella aina 24. raskausviikon loppuun. Terveiden lasten kohdalla ehdoton yläraja on 20 raskausviikkoa.

  • Keskoshoidon edistyessä sikiön elinkelpoisuusraja on laskenut. Nykyisin jopa 22.—23. raskausviikolla syntyneitä lapsia on jo jäänyt eloon. Nyt ollaan absurdissa tilanteessa, kun aborttirajaa nuorempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehittyneen tekniikan ansiosta. Myöhäiset raskaudenkeskeytykset loukkaavat syvästi lasten ihmisoikeuksia ja asettavat vammaiset lapset eriarvoiseen asemaan terveiden lasten kanssa. Eugeeninen pykälä on kumottava, Päivi Räsänen vaatii.

Lain muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 26/1985 vp) perustelut ja lainmuutosta koskevan valiokunnan mietinnön rajaukset osoittavat, että nykyinen aborttikäytäntö myöhäisten raskausviikkojen osalta on ristiriidassa lainsäätäjän alkuperäisten perustelujen kanssa. Hallituksen silloisen esityksen perusteluissa käytettiin ainoana esimerkkinä harvinaista lapsen elinkyvyttömyyden aiheuttavaa aivojen täydellistä puuttumista. Kuitenkin eugeenisin perustein tehdyt raskaudenkeskeytykset kohdistuvat valtaosin huomattavasti lievemmin sairaisiin sikiöihin, kuten Downin syndroomaa sairastaviin lapsiin. Myöhäisessä raskaudenkeskeytyksessä synnytetään lapsi, joka saattaa elää useita minuutteja tai tunteja syntymänsä jälkeen.

  • Lapsi saattaa liikkua ja itkeä, mutta häntä ei hoideta, vaan jätetään kuolemaan. Kun pientä keskoslasta tehohoidetaan, viereisestä huoneesta saatetaan viedä hävitettäväksi saman ikäistä abortoitua Down-lasta, jonka sydän vielä lyö. Lääkäriliiton vuonna 2016 päivitetyssä ”Syntymättömän oikeudet” –ohjeistuksessa todetaan: ”Syntynyt lapsi katsotaan raskauden kestosta riippumatta ihmiseksi. Häneen ulottuu sekä lainsäädännön, että eettisten normien määrittämä suoja.” Tämä ei tällä hetkellä toteudu, lääkäri-kansanedustaja Räsänen toteaa.

Vuonna 2021 tehtiin 102 kpl raskaudenkeskeytystä raskausviikolla 20 ja siitä ylöspäin.

  • Pienten keskosten ikäiset vammaiset lapset jäävät vaille ihmisoikeuksia ja ovat eriarvoisessa asemassa terveisiin ikätovereihinsa verrattuna. Myöhäiset abortit rinnastuvat lastensurmaan. Hallituksen tulee nopeasti korjata epäkohta kumoamalla laista pykälä ja vammaisten lasten oikeus elämään on tunnustettava valtion taholta, Räsänen edellyttää.