Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja samaan aikaan kasvava työvoimapula. Puute osaavasta työvoimasta jarruttaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja siten talouden kasvun edellytyksiä. Ylivoimaisesti vaikein tilanne on hoitoalalla. Hoitoalan rekrytointien parissa työskentelevistä vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo rekrytointien vaikeutuvan tulevan vuoden aikana. Hoiva-alalla palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tätä epäsuhtaa ei ratkaista pelkillä toiveilla ulkomaisesta työvoimasta.

Hämmästelen, että vaalikeskusteluissa ei ole juurikaan puututtu kestävyysvajeen juurisyyhyn, alhaiseen syntyvyyteen. Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Poliittinen päätöksenteko on valitettavasti usein liian lyhytjänteistä. Myönteisen väestö- ja perhepolitiikan hedelmiä ei saavuteta neljän vuoden sykleissä. Tulevana vuonna syntyvät vauvat saavuttavat tuottavan työiän vasta aikaisintaan 20 vuoden kuluttua.

Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi muuttaa myös arvoympäristöämme perhe- ja lapsimyönteisemmäksi. Viimeaikaiset väitteet perheiden arvostaman kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat vahingollisia. Kotihoidontuen lyhentäminen lisäisi välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki.

Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut 34,2—42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022. KD on esittänyt lapsilisään korotuksia sekä 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja (kd)