Arvoisa puoluehallitus,

Me kristillisdemokraatit haluamme olla mukana vaikuttamassa mieluummin kuin seuraamassa sivusta isänmaan tulevaisuuden kannalta tehtäviä aivan keskeisiä päätöksiä Meille kristillisdemokraateille on tärkeää turvata tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointi.  Ilman meitä moni tämän hallituksen tekemistä ratkaisuista olisi aivan erilainen. Jos olisimme yksin hallituksessa, olisi moni päätös myös siinä tapauksessa erilainen – moni päätös olisi tehty paremmin. Me emme kuitenkaan pakene vastuuta vaikeissa olosuhteissa vaan haluamme kantaa kortemme kekoon suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi. Teemme päätöksiä isänmaan parhaaksi. Haluamme vaikuttaa suomalaisten hyväksi kristillisdemokraattisen politiikan pohjalta jäljellä olevan hallituskauden ja tavoittelemme paikkaa myös tulevasta hallituksesta. Suomi tarvitsee kristillisdemokraatteja.

 

Maaliskuun viimeiset viikot jäävät historiaan hallituksen tekemien poikkeuksellisen suurten ratkaisujen viikkona. Ratkaisujen ansiosta valtion velkaantuminen pystytään taittamaan lähivuosina. Tämä on erittäin tärkeä käänne hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden kannalta. Palvelut pystytään turvaamaan vain jos julkisen talouden perusta on kunnossa.Toissa viikolla tehty päätös valtiontalouden 2,3 miljardin euron sopeutuksesta oli yksi tämän hallituskauden vaikeimmista, jollei jopa kaikkein vaikein.  Taustalla sopeutustarpeelle on Suomen talouden erittäin heikko tilanne. Suomen talous on nyt huonommassa tilassa kuin kaikkein pessimistisimmissäkään ennusteissa muutaman vuoden takaa uskallettiin ennustaa. Teollisuustuotantomme on romahtanut ja vientimme on sakannut kehittyneiden teollisuusmaiden historiassa poikkeuksellisen rajusti. Suomen talouskasvu on jo 15 % jäljessä sitä tasoa, jota ennakoitiin ennen vuotta 2008. Samaan aikaan ovat julkiset menot jatkaneet kasvuaan.

Kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet ovat kooltaan tavattoman suuria ja siitä johtuen myös päätökset, joita kehysriihessä tehtiin, olivat erittäin vaikeita. Taustalla on vielä se, että sopeutustoimet tehtiin jo aikaisemmin sovittujen viiden miljardin euron toimenpiteiden päälle.  Veronkorotuksia ja menosäästöjä tehtiin erittäin laajasti ja siksi tehdyt sopeutusratkaisut koskettavat kaikkia suomalaisia. Nämä päätökset olivat kuitenkin välttämättömiä. Talous on saatava kestävälle pohjalle ja velkaantuminen on pysäytettävä, jotta Suomi pystyy myös tulevaisuudessa huolehtimaan lapsista, sairaista ja vanhuksista

Sovitut sopeutustoimet kohdentuvat erittäin laajasti. Päätökset pyrittiin kohdentamaan siten, että päätökset eivät muuta tulonjakovaikutuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että veronkorotukset kohdennettiin kaikkein hyvätuloisimmille samalla kun pienituloisimpien verotusta kevennettiin. Menosäästöjen puolella haettiin säästöjä indeksijäädytysten lisäksi esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksilla ja julkiselle hallinnolle asetetulla tuottavuustavoitteella joka tarkoittaa määrärahojen pienenemistä. Samoin leikattiin esimerkiksi yritystuista, kehitysyhteistyöstä, eduskunnan toimintamenoista ja puoluetuesta. Myös tupakkaveroa ja valmisteveroja korotettiin.

Meille kristillisdemokraateille vaikeimpia päätöksiä olivat lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset. Emme olisi halunneet koskea lapsilisiin. Monipuoluehallituksessa mikään puolue ei kuitenkaan päätä yksin toimenpiteistä. Mikään puolue ei saa kaikkia tavoitteitaan läpi, mutta on täysin selvää että kehysriihessä saavutettu ratkaisu olisi erinäköinen ilman kristillisdemokraattien vaikutusta. Lapsilisään esitettiin huomattavasti suurempia leikkauksia eri malleilla kuin se malli johon lopulta päädyttiin. Nyt tehdyn päätöksen mukainen leikkauksen kokoluokka on noin 8 %. Ensimmäisen lapsen osalta tämä tarkoittaa käytännössä reilua 8 euroa kuukaudessa. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että samalla kaikkein pienituloisimmat lapsiperheet saavat kompensaation korotetun työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muodossa. Tärkeää sovitussa mallissa on se, ettei se puutu lapsilisien rakenteeseen.  Myös jatkossa lapsilisä kasvaa lapsimäärän kasvaessa. Samoin tulee huomioida, ettei lapsilisien yksinhuoltajakorotusta leikata. Nämä seikat ovat oleellisia sillä lapsiköyhyys keskittyy yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin.

Lapsilisä-asia on puhututtanut julkisuudessa kehysten jälkeenkin. Väärien todistusten on annettu lentää. Kaikki neuvotteluissa mukana olleet kuitenkin tietävät sen, että KD on taistellut kärjessä lapsiperheiden asialla niin kotihoidon tuen kuin lapsilisien puolesta. Kuten todettua, jos asia olisi ollut meistä kiinni, ei lapsilisiin olisi koskettu eikä kotihoidon tuen mallia esitetty muutettavaksi.

 

Hyvät kuulijat,

Olemme perhepuolue ja perheiden hyvinvointi on meille tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Usein olemme jääneet kuitenkin tässä yksin. Olen huolissani siitä, että perheiden hyvinvointi ei näytä olevan keskeinen tavoite millekään muulle puolueelle ja siksi perheiden asioihin liittyvä poliittinen osaaminen on maassamme heikkoa. Tämä seikka tuli ilmi viime viikolla käydyissä kehysneuvotteluissa. Näyttää vahvasti siltä, että olemme maamme ainoa perheiden asiaa ajava ja päätösten lapsivaikutuksiin perehtynyt puolue. Toivon todellakin, että näin ei ole tulevaisuudessa.

Esimerkiksi monilapsisten perheiden tilannetta ei moni lapsilisäkeskusteluun osallistunut tullut edes ajatelleeksi. Sisaruskorotusten poistaminen olisi leikannut suurten perheiden lapsilisiä vuositasolla tuhansilla euroilla. Samoin lapsilisien verottaminen olisi rokottanut juuri monilapsisia perheitä, ja niistä eniten yksinhuoltajaperheitä. Perhepuolue Kristillisdemokraatit ei hyväksynyt näitä esityksiä, koska oli perillä lapsilisien merkityksestä erilaisille perheille.

Uskon vahvasti, että lapsiperheiden aseman vahvistamiselle on kansalaisten tuki. Perheiden hyvinvoinnin tulee olla poliittisessa päätöksenteossa siinä asemassa, joka sille tosiasiallisesti kuuluu. Siksi esitän, että seuraavassa hallituksessa perheasiat olisi koottu yhden ministerin salkkuun tai vaihtoehtoisesti perheasioille olisi oma ministeriryhmänsä.

Kaikkien hallituksen tekemien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin on pystyttävä arvioimaan nykyistä paremmin ennakkoon. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun pyrimme kuromaan kestävyysvajetta umpeen. Kestävyysvaje johtuu siitä, että syntyneet ikäluokat ovat jo pitkään olleet liian pieniä. Tarvitsemme lisää lapsia lieventääksemme tulevaisuuden kestävyysvajetta.

Hyvät ystävät, lapsiperheiden tukeminen on tehokkainta syrjäytymisen vastaista työtä. Lapsena koettu turvallisuus ja hyvinvointi antavat ihmiselle hyvät eväät pitkälle elämään. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä.

 

Kehyspäätöksen lisäksi hallitus teki maaliskuun lopulla myös historiallisen sote-ratkaisun. Ylivoimaisesti suurin osa julkisen palvelutuotannon resursseista kohdentuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi saavutetun sote-ratkaisun merkitystä ei voi väheksyä. Sote-malliksi saatiin sellainen ratkaisu, joka on jo pitkään ollut ihannemallini ja jonka puolesta olen puhunut: viisi vahvaa sote-aluetta, joiden vastuulle tulee kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Täysimittainen uudistus on rohkea mutta tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Nimelliset muutokset eivät olisi tuoneet apua nykyjärjestelmän keskeisimpiin ongelmiin.

Peruspalvelut ovat viime vuosikymmeninä rapistuneet suhteessa erikoispalveluihin. Peruspalvelujen henkilöstömäärä on kehittynyt heikosti suhteessa palvelutarpeeseen. Uudistuksen tulee ennen muuta turvata lähipalvelujen, kuten neuvoloiden, terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen säilyminen lähellä. Laadukkaat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut vähentävät painetta kalliimmista erikoispalveluista. Samalla on mahdollista saada apua nopeammin. Riittävän suuret hallinnolliset alueet mahdollistavat toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ratkaisu antaa lisäksi uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseen. Uudistuksen merkittävin hyöty on se, että se kannustaa panostamaan ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin, kustannuksia säästäviin palveluihin. Kun kaikki palvelut päätetään samassa pöydässä, painopistettä pystytään siirtämään peruspalveluihin.

 

Kehysriihessä tehtiin myös omaa ministeriötäni koskeva rakenneratkaisu. Jo syksyllä hallitus sopi rakennepaketin yhteydessä, että sisäministeriön alaiselle pelastustoimelle asetetaan 7,5 miljoonan euron rakenteellinen säästötavoite. Tavoitteena on vapauttaa tuo rahamäärä kunnille käytettäväksi peruspalvelujen turvaamiseen osana kuntien velvoitteiden vähentämistä. Säästötavoite tuli saavuttaa palvelutasoa heikentämättä. Vuoden 2013 lopulla sisäministeriö lähetti lausunnoille ehdotuksen säästöjen hakemiseksi pelastustoimen aluejakoa muuttamalla.  Lausuntokierros päättyi maaliskuussa ja lausuntoja saatiin yli 300. Lausuntokierroksen ja tarkentuneiden laskelmien perusteella sisäministeriö päätyi tarkentamaan esitystään niin, että rakenteelliset muutokset toteutetaan aluejaon muuttamisen sijaan pelastuslaitosten sisäisiä rakenteita muuttamalla. Hallituksen samanaikaisesti tekemä päätös viidestä sote-alueesta vaikutti ratkaisevasti tarkennettuun esitykseen pelastustoimen rakenneuudistukseksi. Hallitus päätti, että pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilanne- keskusta suunnitellun 22 sijaan. Tähän liittyen käynnistin virkamiesselvityksen viidestä pelastustoimen tilannekeskuksesta, jotka perustettaisiin yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Tällöin on mahdollista saavuttaa säästöjä hyödyntämällä yhteistä infrastruktuuria sekä lisätä toiminnan sujuvuutta yhteisiin toimipisteisiin sijoitettujen toimintojen avulla. Pelastustoimen tilannekeskusten lopullinen määrä tarkentuu myöhemmin sote-uudistuksen suunnittelun yhteydessä.

 

Merkittävä osa pelastustoimen säästöistä tullaan saavuttamaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen soveltamista yhtenäistämällä kaikissa valtakunnan pelastuslaitoksissa. Tämä mahdollistaa uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat pelastustoiminnan tasoa heikentämättä. Se, että pelastustoiminnan taso ei laske, on koko uudistuksen kantava periaate. Kaikki säästötoimet valmistellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä ja uudistuksen ohjauksesta, seurannasta ja aluekohtaisten tavoitteiden toteutumisen valvonnasta vastaa Sisäministeriön asettama rakenneuudistuksen seurantaryhmä. Pelastuslaitokset tulevat raportoimaan säännöllisesti toiminnan kehittymisestä. Sisäministeriön lisäksi myös aluehallintovirastot tulevat valvovamaan, että pelastustoimen palvelutaso ei heikkene.  Ambulanssin ja paloauton on saavuttava yhtä nopeasti hädässä olevan luo kuin tähänkin asti.

 

 

Hyvät kuulijat,

Eurovaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Eurovaaleissa lähdemme tavoittelemaan yhden europarlamentaarikon paikkaa. Tavoite on toteutettavissa kovalla työllä. Me lähdemme vaaleihin tuomaan vaihtoehtoa äärivaihtoehtojen välissä. Liittovaltion ja EU:sta eroamisen välissä on keskitie – kristillisdemokraattinen vaihtoehto, joka perustuu EU:n kehittämiselle siten, että päätöksenteko on mahdollisimman lähellä kansalaista. Politiikan viitekehyksen tulee olla ensin yksilö ja hänen perheensä, sen jälkeen yhteisö ja jäsenvaltio. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU-tasolla. Keskustelussa EU:n toimielinten suhteesta edustamme näkökulmaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden vaikutusvalta EU:n päätöksenteossa on turvattava.

 

Tänään nimeämme monta uutta ehdokasta. Listamme on erinomainen ja parlamenttipaikka mahdollinen.  Haluan kannustaa kaikkia teitä, hyvät ystävät, aktiiviseen vaalityöhön. Yhdessä töitä tekemällä pääsemme tavoitteeseemme.

 

Hyvät kuulijat – rakkaat puolueystävät,

Teitä nähdessäni koen suurta kiitollisuutta. On tavattoman rohkaisevaa nähdä, että meitä kristillisdemokraattisia vastuunkantajia on kokoontuneena paljon eri puolilta Suomea. Kiitos, että olet mukana tässä yhteisessä työssä! Pahoittelen, että itselläni on valitettavasti mahdollisuus tänään olla mukana vain osa päivästä.
Vietämme ensi viikolla itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyden sisältöä voi kuvata hyvin kahdella sanalla: vapaus ja oikeudet. Itsenäisyys on myös tekemistä eikä vain yleviä tunteita tai vapauksien ja oikeuksien nauttimista. Viime viikot ja eilinen perjantai ovat hallituksessa olleet erityisesti tätä tekemistä, jotta maamme taloudellinen itsenäisyys ja vapauksien ja oikeuksien sisältö säilyisi vahvana.

Jotta hallituksen eilisten päätösten merkitys olisi ymmärrettävä, on syytä palauttaa mieleen muutamalla luvulla tilanne, jossa olemme. Vientimme on kehittynyt heikosti ja talouskasvu on pitkälti velkaantuneiden kotimarkkinoiden varassa. Teollisuudessa on menetetty kymmenessä vuodessa 120 000 työpaikkaa. Kotitalouksien velkamäärä on kasvanut suhteessa käytettäviin vuosituloihin 120 prosentin lukemaan. Bruttokansantuotteella mitattuna taloutemme on jo 30 miljardia jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa BKT olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Verotulot ovat laskeneet, mutta julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin. Taso on jo nyt se, jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030. Suomen kokonaistuotanto jää tänä vuonna noin 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007.
Pitkään jatkunut kasvuvaje on aiheuttanut korkeat työttömyysluvut sekä valtion ja kuntien suuret alijäämät. Kyse ei ole vain talouskasvun heikentämistä näkymistä, sillä julkisen talouden tulot eivät normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen vallitessa riittäisi rahoittamaan nykyisiä julkisia menojamme ilman hallitsematonta velkaantumista.
Talouskasvu tai hallituksen vaihto ei korjaisi ongelmiamme. Meillä on edessä yhdeksän mrd euron vaje, joille on tehtävä jotakin tai julkinen talous ei selviä velvoitteistaan. Siksi hallitus päätti eilen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jotta turvaamme etuudet ja palvelut jatkossakin. Ilman rakennepoliittista kokonaisratkaisua olisi suurempi tarve valtiontalouden ja kuntatalouden alijäämien nopeaan umpeen kuromiseen. Se merkitsisi sitä, että kysyntä ja työllisyys heikentyisivät suurten ja nopeiden sopeutustoimien johdosta. Tehdyillä päätöksillä saamme aikaa budjettivajeen hallittuun poistamiseen. Rakenteisiin puuttumisen vaihtoehtona olisi ollut budjettivajeen välitön kurominen, joka olisi väistämättä johtanut työttömyyden kasvamiseen.

Suomen luottoluokituksen säilyminen osoittaa, että meihin vielä luotetaan ja on äärimmäisen tärkeää, että pystymme tekemään sellaisia päätöksiä, joilla luottamus säilyy. Päätökset ovat olleet raskaita, mutta kokonaisuus on hyvä. Uudistuksen kautta luodaan paremmin toimivia rakenteita. Samalla on pidetty kiinni tulonsiirroista eikä uudistus merkitse palveluiden leikkaamista.
Suurin ponnistus rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä on ollut linjaus kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Tehdyillä linjauksilla saavutetaan miljardin euron vähennys kuntien toimintamenojen kasvussa vuoden 2017 tasossa.

Kuntien veropohja kasvoi vuoteen 2005 asti, kun työvoiman määrä lisääntyi. Kun työikäisten määrä ja sen myötä verotulojen määrä kääntyivät laskuun, kunnat eivät ole enää pystyneet sopeuttamaan toimintaansa. Nyt tavoitteena on vähentää lisätyövoiman tarvetta kunnissa. Jos jatkaisimme kuten ennen, kuntien pitäisi palkata vuosittain 19 000 uutta työntekijää: 16000 eläköityneiden tilalle ja 3000 uutta työntekijää palveluntarpeen lisääntyessä. Uudistuksen myötä tarvitaan vain tuhannen, ei kolmen tuhannen työntekijän lisäys.

Kuntien tehtäviä koskevista yksittäisistä päätöksistä suurin taloudellinen merkitys on vanhuspalvelulain laitoshoitoa koskevien säädösten toimeenpano-ohjelmalla. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnat vähentävät laitoshoitoa ja parantavat avopalveluja. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan laitoshoitona edelleen, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Päätöksen valmistelussa pidin keskeisenä sitä, että laitoshoitoa voidaan vähentää vain lisäämällä samanaikaisesti hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja, kotipalvelua ja omaishoidon tukea ja perhehoitoa.

Jos vanhustenhoidon palvelurakenteemme olisi vuonna 2017 samanlainen kuin vuonna 2011, palvelujen (bruttokäyttö)kustannukset kasvaisivat 503 miljoonaa euroa. Vähentämällä laitoshoitoa ja parantamalla samalla avopalvelujen kattavuutta, vähennämme kustannusten kasvua 300 M€/v. Vanhustenhoidon rahoitusta ei siis leikata vaan ehkäistään kustannusten kasvua.
Taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen tärkeää kohdistaa valtion ja kunnan resurssit niin, että ne ovat parhaassa mahdollisessa käytössä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet säästävät inhimillisiltä tragedioilta, mutta samalla ennaltaehkäisy on myös edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Kuntien velvoitteiden karsiminen tulee toteuttaa niin, ettei tulilinjalla ole ennaltaehkäisevä toiminta. Hyvät ystävät, kd vaikuttaa. Eilen sovitun mukaisesti, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä jopa vahvistetaan parantamalla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraatiota. Näin tuetaan saumattomien palveluketjujen muodostumista esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa. Nykyisin mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat toisistaan erillään hajanaisessa palvelujärjestelmässä. Hajanainen palvelujärjestelmä vaikeuttaa palveluja tarvitsevien pääsyä niiden piiriin ja edesauttaa putoamista pois niistä. Palvelujen riittävyyden turvaaminen edellyttää terveyskeskuksissa toteutuvaa etulinjan varhaista mielenterveys- ja päihdetyötä, terveyskeskuslääkärien työn tukemista ja palveluohjaustoimintaa. Avohoidon ja liikkuvien palvelujen uudistaminen ja monipuolistaminen mahdollistaa psykiatristen sairaansijojen määrän vähentämisen arviolta 40 % verran.
Uudistus tuo mukanaan myös monia muita todella maalaisjärkeen käypiä uudistuksia. Esimerkiksi erilaisia terveydenhuollossa laadittavia lääkärintodistuksia ja –lausuntoja arvioidaan nyt olevan yli sata. Niiden vähentäminen säästää julkisen terveydenhuollon kustannuksista vuodessa 8 miljoonaa euroa. Reseptien voimassaoloajan pidentäminen kahteen vuoteen vähentää kustannuksia noin 3 M€.

Meillä sisäministeriössä rajanpinta kuntiin muodostuu pelastuslaitosten kautta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa hyväksyttiin ehdotuksemme pelastustoimen rakenneuudistukseksi. Hallinnosta ja tukitoiminnoista säästetään 7,5 miljoonaa euroa niin että vasteajat eivät pitene muuttamalla pelastustoimen aluejakoa. Alueita tulee 22 sijaan 11. Pelastuslaitosten palvelutasoon tai palomiesten määrään ei kajota. Paloauto ja ambulanssi saapuvat hädässä olevan luo yhtä nopeasti kuin tähänkin asti. Vasteaikojen pysyminen ennallaan oli ehdoton lähtökohta tälle esitykselleni.

Hyvät kuulijat,

Hallitus teki syyskuussa päätöksen kasvattaa pakolaiskiintiötä väliaikaisesti 300 henkilöllä ensi vuodelle Syyrian pakolaistilanteen vuoksi. Syyrian konflikti on jatkunut jo kaksi ja puoli vuotta. Se on vaatinut noin 100 000 kuolonuhria ja yli 2 000 000 ihmistä on joutunut jättämään kotimaansa. Sisällissodassa raskaimman taakan kantavat aina siviilit – naiset, lapset ja vanhukset.

Syyrian naapurimaissa yritetään selviytyä kasvavien pakolaismäärien kanssa. Esimerkiksi väestöltään Suomen kokoisessa Jordaniassa on jo yli 800 000 pakolaista.
Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen. Teemme sen monin eri tavoin muun muassa kriisiapua lisäämällä. Silti panoksemme on vaatimaton.

Kiintiöpakolaisten ottaminen ei ole avain koko kriisin ratkaisuun, mutta se on ratkaisevan tärkeä mahdollisuus heille, jotka pääsevät aloittamaan uutta elämää pakolaisleirin näköalattomuuden jälkeen. Suomen kannalta juuri tämä parjattu kiintiöpakolaisten ottaminen on hallittu ja turvallinen tapa auttaa. Pystymme etukäteen valitsemaan, ketä otamme vastaan ja varmistamaan, että esimerkiksi sodan osapuolia tai henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin, ei pääse maahamme. Kiintiöpakolaisten kohdalla varmistetaan etukäteen, että heillä on niin sanotut kuntapaikat, eli heidät voidaan sijoittaa tuleviin asuinkuntiinsa. Järjestelmä on hyvin hallittu tapa auttaa näitä ihmisiä ja hallittavuus on mielestäni keskeistä maahanmuuttopolitiikassa. Voimme verrata käytäntöä siihen, keitä maahamme yleensä saapuu turvapaikanhakijoiksi. Joukossa on usein kaikkein hyväosaisimpia ja vahvimpia ja ne, jotka todella ovat avun tarpeessa, ovat jääneet pakolaisleireille. Juuri tästä joukosta valitaan kiintiöpakolaiset.

Pakolaiset edustavat vain murto-osaa maahanmuuttajista. Kokonaisuus on paljon monimuotoisempi. Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Suomeen tuli vuonna 2012 pitkäaikaista oleskelua varten ulkomailta yli 35 000 henkilöä, heistä suojelua hakevia turvapaikanhakijoita oli vain alle 10 prosenttia. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelun tai puolison perässä.

Maahanmuuttokeskustelu on kärjistynyt viime vuosina. Esillä ja äänessä tässä keskustelussa ovat useimmiten äärilaidat. Kärjistävistä lausunnoista tulee helposti itseään toteuttavia ennustuksia, sillä ne heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä taas puolestaan lisää heidän syrjäytymisriskiään.

Kristillinen ihmiskäsitys korostaa jokaisen ihmisyksilön ainutlaatuisuutta ja arvoa Jumalan kuvana. Kristillinen ihmiskuva on kristillisdemokraattisen politiikan kivijalka. Puolueemme ei ole kummassakaan äärilaidassa tässä kysymyksessä. Olemme aina tunnustaneet ihmiskuvamme mukaisesti myös kaukana olevan lähimmäisemme oikeuden ihmisarvoiseen elämään. Meidänkin joukossamme on monia, jotka antavat säännöllisesti varoja lähetys- ja kehitysaputyöhön ja olemme puolustaneet kansainvälisen vastuun kantamista kehitysavun kautta. On hyvä muistaa, että meistä jokainen kuuluu rikkaimpaan yhteen prosenttiin maailman väestöstä.

Maahanmuuttopolitiikan tulee kuitenkin olla hallittua. Rajavalvonnan sekä turvapaikka- ja oleskelulupakäytäntöjen avulla huolehdimme yhteiskunnan turvallisuudesta ja siitä, ettei tänne muodostu paperittomien siirtolaisten slummeja. Otamme vastaan turvapaikanhakijat ja lisäksi sen verran pakolaisia, kun aidosti pystymme yhteiskuntaamme integroimaan ja että järjestelmän väärinkäyttöä pyritään estämään.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Teidän ansiostanne puolueemme vaikuttaa monella tasolla: eduskunnassa, hallituksessa ja paikallistasolla sekä Brysselissä. Sari Essayah hoitaa ansiokkaasti tehtäväänsä europarlamentaarikkona yhtenä parlamentin ahkerimmista MEPeistä. Huomasitte varmasti uutisen, että Sari on koko yli 700-päisen europarlamentin neljänneksi eniten muutosesityksiä jättänyt parlamentaarikko. Tukenaan hänellä on osaava esikunta. Vaikutamme Brysselissä myös sisäministerin tehtävien kautta, sillä osallistun säännöllisesti oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvoston kokouksiin. Seuraava kokous on ensi viikolla. Kotimaassa EU-politiikan keskeinen linjaaja on eduskunnan suuri valiokunta. Meillä on loistava tilanne, sillä Peter Östman on valiokunnan varsinaisena jäsenenä ja Sauli Ahvenjärvi hänen varajäsenenään. Suomen kristillisdemokraattien kädenjälki näkyy EU-politiikassa.

Syksy on ollut Euroopan sisäasioiden näkökulmasta tiivis. Eniten ovat puhututtaneet Eurooppaan kohdistuneet maahantulopaineet ja niihin reagointi. Välimeren tilanteella on vaikutusta myös muihin vapaan liikkuvuuden alueen valtioihin, ja siksi siihen vastaaminen edellyttää eurooppalaista yhteistyötä. Tuoreessa muistissa on Lampedusan traaginen onnettomuus, jossa hukkui satoja Italiaan pyrkineitä siirtolaisia.

Olemme mukana Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin ja Euroopan turvapaikkavirasto EASO:n toiminnassa. Suomi osallistuu kokoonsa nähden vahvasti nyt Lampedusan edustalla käynnissä olevaan Frontexin valvontaoperaatioon Välimerellä. Operaation avulla voidaan pelastaa lukuisia ihmishenkiä. Käytännössä kaikki Frontexin valvontaoperaatiot ovat viime vuosina muuttuneet meripelastusoperaatioiksi. Sisäministerinä olen saanut olla vaikuttamassa siihen, että marraskuun alussa lähetimme välimerelle rajavartiolaitoksen Dornier valvontakoneen.

Ensi viikon OSA-neuvostossa käsitellään Välimeren muuttovirtojen tilanteen hallintaa varten perustetun Task forcen toimintaa. Tarvitsemme niin lähtö- ja kauttakulkumaiden tukemista, turvapaikka- ja palautuspolitiikan kehittämistä kuin ihmissalakuljetuksen ja organisoidun rikollisuuden ennaltaehkäisyä ja torjuntaa.

On esitetty myös näkemyksiä, että EU:ssa pitäisi vastata maahanmuuttopaineisiin myös turvapaikanhakijoiden sisäisillä siirroilla osana solidaarisuuden osoittamista. Suomen kanta on, että sisäisten siirtojen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Pidän tätä perusteltuna, sillä sisäisistä siirroista voi seurata niin sanottua vetovaikutusta. Tieto tai toive siirrosta toiseen jäsenvaltioon voisi houkutella tulemaan EU:n alueelle juuri sellaisen jäsenvaltion kautta, johon maahanmuuttopainetta kohdistuu ja josta siirtoja muualle tehdään.

Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on yksi EU:n kansalaisten tärkeimmistä oikeuksista ja sisämarkkinoiden kulmakivistä. Vapaa liikkuvuus tuo niin hyötyjä kuin mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Ensi viikon OSA-neuvostossa keskustellaan komission loppuraportin pohjalta näistä väärinkäytöksistä, joita olemme, ikävä kyllä, kohdanneet kasvavassa määrin myös Suomessa. Ilmiön laajeneminen tulee estää tehokkailla toimilla, kuten kehittämällä tilastointia ja jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. Erityisen tärkeä meille on Viron kanssa käynnistynyt hanke. Myös Suomen viranomaisten on välttämätöntä parantaa keskinäistä tiedonkulkuaan. EU/ETA-alueen kansalaisen oleskeluoikeuden edellytyksenä on, että hän kykenee elättämään itsensä. Toistuva turvautuminen toimeentulotukeen voi johtaa rekisteröinnin peruuttamiseen. Sosiaaliviranomaisille tulisi saada oikeus raportoida lupaviranomaisille EU-kansalaisen toistuvasta turvautumisesta toimeentulotukeen, jotta oleskeluluvan voisi näissä tapauksissa perua.

Hyvät ystävät,

Talouden rinnalla politiikan talvea ja kevättä hallitsee tulevat eu-vaalit. Haluan rohkaista ja kannustaa teitä hyvät puolueystävät käymään tarmolla vaalityöhön. Tulevat EU-vaalit ovat meille puolueena näytönpaikka ja vaativat meidän jokaisen täyttä panosta.
Me Kristillisdemokraatit tarjoamme Eurooppa-politiikkaan rakentavaa vaihtoehtoa. Eurooppa-keskustelun toisella laidalla ovat kaikkea EU:n kehittämistä vastustavat ja toisella taas yltiö EU-myönteiset puolueet. Viime vuosien talouskriisin keskellä on ajatus Euroopasta hukkunut. Eurooppa on ja tulee olemaan Suomen tärkein viiteryhmä. Eurooppalaisen yhteistyön projekti sisältää myös onnistumisia. Euroopan yhdentyneet sisämarkkinat ovat tarjonneet suomalaisille yrityksille 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinat.

Kristillisdemokraateilla on edelleen tehtävä Euroopassa. Tahdomme olla mukana rakentamassa Eurooppaa, jonka perustana ovat ihmisarvo, vapaus, vakaus ja hyvinvointi. Eurooppalaisen kristillisdemokratian periaatteiden mukaan päätöksiä tulee tehdä lähellä ihmistä alhaalta ylöspäin, ei päinvastoin. Politiikan viitekehys tulee olla ensin yksilö ja hänen perheensä, sen jälkeen yhteisö ja jäsenvaltio. Näemme EU:n ennen kaikkea valtioiden välisenä yhteistyöelimenä. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU-tasolla. Tämän eurooppalaisen kristillisdemokratian periaatteen me jaamme myös Suomessa.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Me tarvitsemme yhteisiä tekoja tulevaisuuden Suomen puolesta.
Meillä päättäjillä on oltava rohkeutta tehdä maamme kannalta tärkeät päätökset. Kristillisdemokraatit ovat perinteisesti olleen niin puolueena kuin yksittäisinä poliittisina toimijoina vastuullisia, yhteisen hyvän rakentajia. Olemme myös rauhan ja sovinnon rakentajia. Pienikin kansakunta voi olla vahva ja saada paljon aikaiseksi, kun puhallamme yhteen hiileen. Sama koskee puoluettamme.

Kirkolliskokous 4.-8.11.2013
Sisäasiainministeri
Päivi Räsänen
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokouksen jäsenet, bästa publik!

”Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.” Näihin sanoihin, kirkkolakiin kiteytyy se, miten valtiovalta määrittelee kirkon tehtävän. Lakia koskevassa mietinnössään hallintovaliokunta vuonna 1993 totesi, että kirkon tehtävänä on ennen kaikkea kansalaisten uskonnollisista tarpeista huolehtiminen. Kirkolla on ajaton, ainutlaatuinen, profeetallinen tehtävä yhteiskunnassamme; pitää esillä Raamattuun perustuvaa sanomaa, jonka tavoitteena on ihmisen pelastuminen iankaikkiseen elämään. Tähän tehtävään keskittyminen ei ole helppoa, se on kautta kirkon historian kohdannut arvostelua ja vastustusta, kuten jo apostoli Paavali muotoili: ”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” Paine kirkon keskeisen tehtävän hukkumiseen ja hämärtymiseen on edelleen ajankohtainen. Toivotan teille arvoisat kirkolliskokousedustajat, viisautta ja voimia päätöksenteossanne priorisoida tämä kirkon ajaton missio, pitää esillä elämän sanaa.

Kyrkan har en tidslös och unik uppgift i vårt samhälle; att hålla fram ett budskap som kommer från Bibeln, ett budskap vars målsättning är att frälsa människan till ett evigt liv. Evangeliet hämtar också gott till den här tiden i vårt samhälle genom diakoni och genom förverkligandet av kärleken till nästan.

Kirkon sanoman tähtäin ulottuu siis iankaikkisuuteen, mutta evankeliumi tuottaa yhteiskunnassa myös ajallista hyvää. Hallintovaliokunnan mietinnön mukaan kirkon tehtävä toimia lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi yhteiskunnassa on arvokas myös uskonnollisesti sitoutumattoman valtion kannalta. Diakoniatyön ja muun yhteiskuntaa suoraan hyödyttävän kirkollisen työn vuosittainen panos liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa.

Kirkolle on määritelty myös lakisääteisiä tehtäviä, kuten hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ylläpito. Erityisesti hautaustoimen kustannukset kasvavat tulevien vuosikymmenten aikana väestön ikääntyessä. Seurakuntien talous on siis monien haasteiden edessä, kun samaan aikaan kirkollisveron tuotto sekä yhteisövero ovat kehittyneet heikosti.

Seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien kustannusten kattamiseen on lähdetty etsimään lainsäädännöllistä ratkaisua. Tämä asetettiin tavoitteeksi jo hallitusohjelmassa. Lokakuussa julkaistussa virkamiesraportissa esitetään kolme vaihtoehtoista tapaa kompensoida seurakunnille lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksia.
Ensimmäisessä mallissa kirkon osuutta yhteisöverosta nostettaisiin tasolle 120 miljoonaa euroa, minkä jälkeen seurakunnat kantaisivat riskin veron vaihteluista itse.

Toinen malli on yleinen hautaustoimimaksu, jonka myötä seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin. Hautausmaksu voitaisiin sisällyttää joko kirkollisveroon ja kirkkoon kuulumattomien kohdalla ansiotuloveroon tai erillisenä tulosidonnaisena hautaustoimimaksuna veronkannon yhteydessä.
Kolmannessa mallissa kirkolle maksettaisiin valtion budjetista 114 miljoonaa euroa valtionapua. Seurakunnilta poistettaisiin verotuskustannuksesta noin 6 miljoonaa, koska seurakunnat poistuisivat yhteisöveronsaajien joukosta. Muille uskonnollisille yhdyskunnille jaettaisiin miljoona euroa lisäavustusta. Työryhmä esittää parhaimpana vaihtoehtona lakisääteistä valtionavustusta.

Valtioneuvoston on tarkoitus esittää kantansa näihin vaihtoehtoihin jo marraskuussa ja kirkolliskokoukselta odotetaan kantaa viimeistään toukokuussa. Toivon, että keskustelu kirkon sisällä heräisi hyvissä ajoin, jotta tarvittavat lainsäädäntömuutokset voitaisiin saada voimaan tämän hallituskauden aikana, tavoitteeksi on asetettu vuoden 2015 alku.
Kirkollisen hyväntekeväisyystyön kannalta on merkitystä myös sisäministeriössä valmisteilla olevan rahankeräyslain osauudistuksella.

Nykylainsäädännön mukaan rahankeräyslupaa eivät voi saada verotusoikeudelliset yhteisöt kuten evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko tai niiden seurakunnat. Ongelma on tullut vastaan esimerkiksi tilanteessa, jossa suunniteltuun paikallisseurakunnan joululahjakeräykseen vähävaraisille perheille ei ole myönnetty rahankeräyslupaa.
Rahankeräyslakia käsitellessään eduskunta edellytti lausumallaan, että hallitus arvioi erikseen mahdollisuutta erityisestä syystä myöntää evankelis-luterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle taikka niiden seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle rahankeräyslupa.

Rahankeräyslain muutosesitys on lähetetty lausuntokierrokselle. Hiippakunnille ehdotetaan annettavaksi rahankeräysoikeus kirkolliseen hyväntekeväisyystyöhön eli diakoniatyöhön, joka rinnastuu yleishyödylliseen kansalaisjärjestötoimintaan. Hallituksen esitys rahankeräyslain muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kuluvalla syysistuntokaudella.

Hyvät kuulijat,

Jeesusta seuraten kirkko on siellä, missä köyhä, sairas tai muuten heikoilla oleva ihminen tarvitsee apua. Kirkolle on luontevaa olla myös siellä, missä eri kulttuurit kohtaavat, koska evankeliumin sanoma on kansojen, kielten ja maiden rajat ylittävä. Lähetystyön tavoitteena ei ole kulttuurivienti, vaan se, että sanoma Jeesuksesta voisi synnyttää taivaaseen ulottuvan uskon kaikissa kansoissa. Johanneksen ilmestyksessä kuvataan monenkirjava joukko veisaamassa uutta virttä kaikilla maailman kielillä. Kirkko ei kohtaa vieraita kulttuureita tai uskontoja ainoastaan lähetystyössä kaukana vaan yhä enemmän lähellä kotiseurakunnissa. Lisääntyvä maahanmuutto tuo kansat ja kulttuurit jokapäiväiseen elämäämme. Samalla osa lähetyskenttää on tullut kotikuntiimme. Tässä voimme olla rohkeita: Suomessa jokaisella, myös maahanmuuttajalla on perusoikeutena uskonnonvapaus kertoa uskostaan, harjoittaa sitä ja myös vaihtaa uskontoa.

Pidän huolestuttavana kärjistyneitä maahanmuuttajavastaisia asenteita, jotka saattavat äärimmillään lisätä maahanmuuttajien kohtaamaa väkivaltaa ja rasismia. Tämä heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, mikä puolestaan lisää syrjäytymisriskiä. Kärjistävistä lausunnoista tuleekin helposti itseään toteuttava ennustus. Kristillinen ihmiskäsitys, joka korostaa jokaisen ihmisyksilön ainutlaatuisuutta ja arvoa Jumalan kuvana, on tärkeä pohja rasismin vastaiselle arvokasvatukselle.

Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Taloudellinen näkökulma ei kuitenkaan saa olla ainoa tapa tarkastella maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Jokainen maahanmuuttaja on arvokas ihminen, yksilö, jolla on oma historiansa ja omat kokemuksensa.

Arvoisat kirkolliskokousedustajat,

Hallitus on syyskuussa tehnyt päätöksen kasvattaa pakolaiskiintiötä väliaikaisesti 300 henkilöllä ensi vuodelle Syyrian pakolaistilanteen vuoksi. Syyrian konflikti on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta. Se on vaatinut noin 100 000 kuolonuhria ja yli 2 000 000 ihmistä on joutunut jättämään kotimaansa. Sisällissodassa raskaimman taakan kantavat aina siviilit, naiset, lapset ja vanhukset.
Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen.

Hyvät kuulijat,

Maahanmuuttajat tulevat usein kulttuureista, joissa yhteisöllisyys on vahvaa ja perheyhteys kattaa myös kaukaiset sukulaiset. On tärkeää pitää huolta siitä, että maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa koulutusta ja työtä mutta myös vaikeammin mitattavaa kokemusta osallisuudesta, mikä syntyy ystävyydestä, hyvästä naapuruudesta ja arkisesta kanssakäymisestä. Hallituksen kesäkuussa julkistetussa, sisäministeriön johdolla valmistellussa Maahanmuutto 2020 -strategiassa uskonnolliset yhteisöt mainitaan tärkeinä maahanmuuttajien osallisuutta lisäävinä yhteisöinä. Seurakunnat ovat merkittäviä verkostoitumisen paikkoja, kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamispaikkoja. Maahanmuuttajat ovat tutkitusti kantasuomalaisia ahkerampia kirkossakävijöitä. Kannustan seurakunnissa etsimään seuraaviin seurakuntavaaleihin myös maahanmuuttajaehdokkaita.

Evankelis-luterilaisen kirkon piirissä tehdään hienoa työtä kansainvälisessä hengessä erityisesti pääkaupunkiseudulla, jonne suurin osa maahanmuuttajista sijoittuu. Pääkaupunkiseudulla palvelee saksalainen seurakunta ja yhdistysmuodossa toimiva kansainvälinen seurakunta, joka tekee diakoniatyötä ja tarjoaa monikielisen kokoontumispaikan eri kulttuureista saapuville henkilöille. Monessa seurakunnassa on erikseen nimetty maahanmuuttajatyöstä vastaava pastori tai diakoni, joka voi luoda yhteyksiä myös vastaanottokeskuksiin, joissa pakolaiset odottavat tietoa turvapaikkahakemuksensa käsittelystä. Äskettäin hyväksytyn kirkkolain muutoksen myötä mahdollisuus liittyä kirkkoon on ensi vuoden alusta lähtien myös heillä, joilla ei ole Suomessa pysyvää asuinpaikkaa.

Olen kiitollinen siitä monipuolisesta avusta, jota seurakunnat ja kristilliset järjestöt tarjoavat maahanmuuttoa koskevissa asioissa viranomaisille. Kirkko toimii yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa maahanmuuttajien vakaumuksen selvittämistä koskevissa kysymyksissä. Seurakuntien edustajat ovat toimineet välittäjinä sovittelussa viranomaisten ja vieraasta kulttuurista saapuvien henkilöiden välisissä epäselvissä tilanteissa. Seurakunnat sekä kirkon lähetystyöntekijät ovat myös täydentäneet tietoja esimerkiksi vähemmistöuskontojen tilanteesta lähtömaissa, eli kartuttaneet Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätösten perustana toimivaa maatietoutta.

Arvoisat kirkolliskokousedustajat,

Elämme rakenne- ja hallintouudistusten aikaa. Taloudelliset vaikeudet pakottavat meidät niin valtionhallinnossa, kunnissa kuin yrityksissä – myös kirkossa pohtimaan perimmäistä tavoitettamme. Esimerkiksi poliisihallinnon uudistuksessa lähdimme liikkeelle peruskysymyksestä. Mikä on poliisin ydintehtävä? Mihin voimavarat tulee keskittää?

Hyvät ystävät, mitä varten me kirkkona olemme olemassa? Mitä tarkoitusta varten kirkko on perustettu? Mikä on kirkon olennainen tehtävä nyt? Professori Osmo Tiililä vastasi kysymykseen aikoinaan: ”Kirkko on olemassa sen tähden, että täällä kuollaan.” Elämän vaikeuksien ja inhimillisen hädän edessä kirkolla on ajallista auttamista vieläkin merkittävämpi aarre tarjottavana ihmiselle. Jokainen ihminen ajallaan ylittää elämän ja kuoleman rajan. Pyhäinpäivänä osallistuin tilaisuuteen, jossa luettiin pysäyttävät sanat: ”Me emme tahdo pitää teitä veljet tietämättöminä siitä kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.” Tämä on se ainutlaatuinen toivon sanoma, jota ei ole yhdelläkään muulla taholla tässä yhteiskunnassa tai maailmassa kuin Kristuksen kirkolla.

Kahdeksanvuotias tyttäreni teki minulle vakavan kysymyksen seuratessamme tvuutisia Aasian luonnonkatastrofista. ”Mitä sinä äiti pelkäät kaikkein eniten koko maailmassa?” Kun en heti osannut vastata, hän auttoi: ”Pelkäätkö esimerkiksi, että joku kuolee?” Ajattelin hänen tarkoittavan itseään ja vastasin, että ehkä pahin pelkoni olisi, jos joku lapsistani kuolisi.
Kysyin tyttäreltäni, mitä hän eniten pelkää mielessäni veikaten isän tai äidin kuolemaa. Vastaus oli nopea ja valmiiksi mietitty: ”Eniten pelkäisin sitä, jos Jumala kuolisi.” Hämmästyneenä pyysin selvennystä. Hän selitti: ”Sitten en voisi rukoilla, jos minulla olisi joku hätä. Ja jos kuolisin, en pääsisi taivaaseen.” Tästä avautui pitkä keskustelu. Vakuutin, että Jumala on ikuinen ja kuolematon. Keskustelun päätteeksi tyttäreni oli huojentunut: jos kerran Jumala ei voi kuolla, sittenhän meillä ei ole mitään pelättävää.

Lapsen vastaus meni syvemmälle kuin omani. Jos meillä on rakastava Jumala, jos meillä on syntiemme sovitukseksi kuollut ja ylösnoussut, elävä Vapahtaja, voimme turvautua häneen pelkojen, ahdistusten, sairauksien, arjen paineiden ja jopa kuoleman uhatessa. Psalmissa (68:21) sanotaan: ”Meillä on Jumala, Jumala joka auttaa ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.”

Ärade kyrkomötesdelegater!

Jag önskar er Guds välsignelse och vishet i de viktiga besluten under den här mötesveckan!
Hyvät kuulijat, näillä ajatuksilla haluan esittää Valtioneuvoston tervehdyksen kirkolliskokoukselle ja toivottaa teille jokaiselle Jumalan siunausta ja viisautta tehtäviinne!

Hyvät kristillisdemokraatit, ystävät, bästa vänner

On kulunut kaksi vuotta siitä, kun annoitte minulle luottamuksen puolueen puheenjohtajan ja samalla sisäministerin tehtävään. Kuluneen hallituskauden aikana olemme voineet yhdessä vaikuttaa enemmän kuin kahdessakymmenessä vuodessa oppositiossa. Vuodet oppositiossa eivät olleet turhia. Ne kasvattivat meistä sen, mitä nyt olemme: uskottava hallituspuolue, joka osaa kantaa vastuuta, tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä ja jakaa oikeudenmukaisemmin yhteistä hyvää.

Me emme ole vain kuusi kansanedustajaa, europarlamentaarikko ja ministeri. Me olemme yli kymmenentuhatta jäsentä, satatuhatta äänestäjää. Ja historiallisen paljon, jopa viisi sataa osallistujaa puoluekokouksessa!
Kristdemokraterna i Finland är inte bara sex riksdagsledamöter, en europa parlamentariker och minister. Vi är över tio tusen medlemmar tillsammans och hundra tusen väljare. Och historiskit många här på partikongressen, fem hundra kristdemokrater i salen!

Avajaisjuhlassa kuulimme Topeliuksen ajatuksia Maamme–kirjasta. Kirjailija ajatteli, että jumalallinen kaitselmus on laittanut jokaiseen kansaan erityispiirteensä. Suomalaiset saivat sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja elinvoimaa, jotta pärjäisivät pimeässä Pohjolassa.

Topelius muurasi suomalaisen yhteiskunnan perustaksi ahkeruuden, sitkeyden uhrautuvaisuuden, oppivaisuuden sekä Jumalan pelon ja historiallisena erikoisuutena hän painotti luonnonsuojelun tärkeyttä. ”Yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista se on kohonnut valistukseen – se on siis tiedonhaluinen ja oppivainen kansa.” Hänen tarinansa ovat vaikuttaneet pysyvästi siihen, mitä pidämme suomalaisuutena. Topeliuksen idealismin perusviesti oli, että yksilö ja yhteiskunta eivät ole toisistaan erillisiä. Molemmilla on sekä velvollisuuksia että oikeuksia toistensa suhteen.
Arvomaailmamme muuttuminen yksilölliseksi on samalla merkinnyt yhteisten ihanteiden ohenemista. Itsekkyys ja yhteisvastuun puute ovat yhteiskuntamme vaarallisimpia vihollisia. Erityisesti vaikeina aikoina tarvitaan niitä, jotka pohtivat, mitä minä voisin antaa tälle maalle, sen kansalle, lähimmäisilleni. Te rakkaat ystävät olette niitä, jotka haluatte antaa omaa aikaanne, omia lahjojanne ja osaamistanne yhteiseksi hyväksi.

Hyvät ystävät!

Tällä viikolla Heurekan talousseminaarissa kuvattiin tähän ajankohtaan sopivaa oikeaa asennetta Paavalin sanoin: ”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa.” Karut tosiasiat on tunnustettava, mutta emme saa vaipua epätoivoon. Loppukesän ikävät yritysuutiset kertovat talouttamme runtelevasta rakennemuutoksesta. Osuutemme maailman vientimarkkinoista on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja olemme menettäneet markkinaosuuksia monia länsimaita enemmän. Viennin kehityksessä olemme viime vuodet olleet samassa sarjassa Kreikan kanssa. Teollisuudessa on menetetty kymmenen vuoden sisällä 120 000 työpaikkaa.

Bruttokansantuotteella mitattuna taloutemme on jo 15 prosenttia (tai 30 mrd) jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa BKT olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Verotulot ovat laskeneet BKT:n mukana, mutta samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin ja ovat nyt tasolla jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030.

Kotitalouksien velkamäärä on kivunnut suhteessa käytettäviin vuosituloihin jo 120 prosentin lukemaan. Kansantalous ei voi kestävästi kasvaa kotimaisen kulutuksen varassa.

Eilen budjettiriihessä hyväksytty talousarvioesitys on 6,7 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka on kasvamassa jo lähes 100 miljardiin euroon. Valtion velka suhteessa BKT:een lähentelee jo EU:n kasvu ja vakaussopimuksen 60 %:n rajaa.
Olemme siis ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme. Hallitus on jo aikaisemmin saanut aikaan yli viiden miljardin euron sopeutuspäätökset, joilla leikataan menoja ja lisätään verotuloja. Kevään kehysriihessä teimme päätöksiä, joilla kilpailukykyämme parannetaan ja vientimahdollisuuksiamme edistetään. Päätimme käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tätä voimakkaasti ajoimme ja olemme profiloituneet yrittäjäpuolueena.

Vuoden alusta tehty ratkaisu arvonlisäveron korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä oli kokonaisuuden kannalta välttämätöntä, vaikka se syökin ostovoimaa. On kuitenkin selvää, että Keskustan tuolloin esittämä kahden prosenttiyksikön korotus olisi ollut ylimitoitettu ja aiheuttanut liian suuren taakan suomalaisille yrityksille.

Hyvät ystävät,

Eilen hallitus teki kovia päätöksiä lähes 10 mrd:n kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Vakava sairaus tarvitsee vahvat lääkkeet, joskus jopa leikkauksia, ettei jouduta saattohoitoon. Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään kipeitä kompromisseja.

Riihen vaikeimmat, mutta samalla myös tärkeimmät ratkaisut, tehtiin niiden toimenpiteiden ympärillä, joilla hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaavaa kestävyysvajetta paikataan. Päätetyissä rakenteellisissa uudistuksissa tärkeimpiä ovat ne, joilla pystytään pitkällä tähtäimellä lisäämään suomalaisen työn määrää – nostamaan eläkkeelle jäämisikää, saamaan nuoret aikaisemmin töihin ja ehkäisemään työstä ja koulutuksesta syrjäytymistä. Kannustinloukkujen purkamiseksi työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus, mikä on ollut kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite. Jatkossa lyhytkestoisen työn vastaanottaminen ei myöskään vaaranna asumistukea, jos palkka jää alle 400 euroon kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Erityisen tärkeää on saada pitkäaikainen, mahdollisimman kattava ja maltillinen palkkaratkaisu.
Budjettiriihen tuoreet päätökset elvyttävät taloutta pitäen samalla huolta talouden tasapainosta. Niin sanotussa elvytyspaketissa mm. korjataan homekouluja ja –sairaaloita, lentoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan 200 miljoonalla eurolla ja kotitalousvähennystä korotetaan.

Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen vaatii sen arvioimista, mitkä ovat palveluita, jotka yhteiskunnan on hoidettava. Budjettiriihessä päätettiin karsia kuntien velvoitteita. Julkisesta taloudesta merkittävän osan muodostavan kuntasektorin tehokkuuteen pyritään vaikuttamaan myös valtionosuusuudistuksella.

Haluan nostaa malliksi sisäministeriössä käynnissä olevat uudistukset. Niin poliisissa, rajavartiolaitoksessa, hätäkeskuksissa kuin lupahallinnossa tehdään parhaillaan uudistuksia, joissa työn tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään vähentämällä hallintoa ja siirtämällä painopistettä suorittavaan työhön. Me olemme uudistajapuolue!

Hyvät ystävät,

Kiitollisuus edellisten sukupolvien työlle on yhteiskunnan menestystekijä. Tämä näkökulma pitää olla kirkas, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat vanhusten hoivaan ja palveluihin. Siksi kristillisdemokraattien ajama ja tänä vuonna toteutettu vanhuspalvelulaki oli meille tärkeä kynnyskysymys hallitusneuvotteluihin. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan.

Ne ihmiset, jotka tarvitsevat eniten muiden huolenpitoa, voivat pelkällä avuttomuudellaan nostaa yhteisöstämme esiin ominaisuudet, jotka ovat yhteiskunnan menestymisen kannalta kaikkein arvokkaimpia. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden, ihmisyyden kunnioituksen ja kymmenen käskyn periaatteille, kestää vaikeinakin aikoina.

Kunta- ja sote-uudistusten tärkeimpänä tavoitteena on terveydenhuollon parantaminen. Kansalaisten on voitava nähdä, että uudistukset johtavat siihen, että lähipalvelut säilyvät, terveyskeskukseen pääsee jonottamatta ja palvelu on kilpailukykyistä yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa. Terveyskeskuksista on saatava kansallinen ylpeydenaihe samaan tapaan kuin peruskoulustamme.

Hyvät ystävät!

Onko meillä valmiutta tehdä ratkaisuja, jotka kestävät pitkällä aikajänteellä? Vai jäämmekö historiaan sukupolvena, joka jätti lapsilleen ylivelkaantuneen, rakenteiltaan ja arvoiltaan rapautuneen maan?
Yksilöllisyyttä ja osin itsekkyyttäkin korostavassa ajassa meidän tulee vaalia tahtoa ja kykyä ajaa yhteistä hyvää. Odotan, että me Kristillisdemokraatit niin puolueena kuin yksittäisinä poliittisina toimijoina säilytämme vastuullisen tavan toimia päätöksenteossa. Me olemme yhteisen hyvän rakentajia.

Hyvät kuulijat,

Valitettavasti en päässyt osallistumaan puoluekokouksemme avajaistilaisuuteen Tasavallan presidentin johtaman UTVA:n kokouksen vuoksi, joka kokoontui käsittelemään ajankohtaista Syyrian tilannetta. Syyriassa eletään sodan kauhujen keskellä. Huoli Syyriasta on vakava ja kemiallisten aseiden käyttö jyrkästi tuomittavaa. YK:n turvallisuusneuvostolla on nyt ensisijainen vastuu tilanteesta. Sisäministeriössä selvitämme YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa sitä, miten Suomi voisi auttaa syyrialaisia. Suomi on tähän mennessä myöntänyt Syyrian humanitaariseen kriisiin 12,1 miljoonaa euroa. Tuki jakautuu sekä Syyriaan että lähialueiden syyrialaispakolaisille. Varaudumme myös Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Hädässä olevia on autettava!

Hyvät ystävät,

Suomi joutuu kohtaamaan ensimmäisenä maana Euroopassa väestön voimakkaan ikääntymisen. Olemme ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Erityiset vaikeudet merkitsevät kuitenkin aina myös mahdollisuutta löytää erityisiä vahvuuksia. Aikoinaan Suomi hyötyi raskaista sotakorvauksista saaden niistä voimakkaan sytykkeen teollisen yhteiskunnan kehittämiseen. Samalla tavoin ikärakenteen murros voi lopulta auttaa meitä kansainvälisessä kilpailussa, jos osaamme kanavoida sen luovan, hyvinvointia palvelevan tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

On saavutus, että ihmiset elävät tänään pidempään ja terveempinä kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Meillä ei ole liikaa vanhuksia. Jokainen heistä on ilon aihe. On upeaa, että tämän päivän lapsista yhä useampi saa keskustella isoisovanhempansa kanssa ja oppia tuntemaan hänet sekä sen myötä sukunsa historiaa.
Kestävyysvaje on syntynyt pitkälti vähenevän syntyvyyden ja elinajanodotteen kasvun yhtälönä. Siksi tulee erityisesti huolehtia hyvästä perhe- ja väestöpolitiikasta. Me olemme perhepuolue!

Ikääntyvän Suomen tulevaisuuden tärkein voimavara ovat lapset ja nuoret. Isänmaamme menestyksen kivijalka on korkea osaamistaso ja sen perusta luodaan tasapainoisissa kodeissa. Syrjäytymisen ehkäisyssä huomio tulee kiinnittää perheiden kykyyn vastata yhteiskunnan tärkeimmästä tehtävästä: lasten ja nuorten kasvattamisesta. Työelämän pelisääntöjen, palvelujen, perhe-etuuksien, verotuksen ja yleisen lainsäädännön tulisi nykyistä vahvemmin tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä.

Kotihoidon tuen rinnalle hyväksytty ensi vuoden alusta voimaan tuleva joustava hoitoraha kasvattaa perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Pidän epäonnistuneena budjettiriihen päätöstä paaluttaa puolet kotihoidon tuen kestosta äidille ja puolet isälle, koska niin rajataan perheen valinnanvapautta. Voin kertoa, että vastustimme neuvotteluissa kalkkiviivoille asti tätä muutosta, mutta jouduimme toteamaan, että se olisi viety läpi ilman meitäkin. Meille on kuitenkin tärkeää, että kotihoidon tuki säilyy entisellään sekä kestoltaan että tasoltaan.

Hyvät kuulijat,

Olemme vahvasti tulevaisuuteen tähtäävä puolue. Olemme hallituksessa nostaneet yhdeksi kärkitavoitteeksemme nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen puuttumisen. Maallemme on elintärkeää huolehtia, että yhä suurempi osa nuorista saa koulutuspaikan ja työllistyy. Nyt joka päivä kolme tai neljä alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työurien pidentämiseksi on panostettava ennen kaikkea nuorten ikäluokkien työkykyyn ja työllisyysasteen nostamiseen. Vuoden alussa voimaan tullut nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan. Kannustan teitä kuntapäättäjiä panostamaan nuorisotakuun toteutumiseen omassa kunnassanne haastavasta taloustilanteesta huolimatta – tai pikemminkin juuri siitä johtuen. Panostus nuorisoon on kunnallenne paras investointi ja tuottavin sijoitus! Nuorisotyöttömyys on suurta tuhlausta!
Tarvitsemme arvoja ja ilmapiiriä, jotka kannustavat kantamaan vastuuta toinen toisistamme. Yhteiskunta ei viime kädessä voi estää ketään syrjäytymästä.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on rakentaa ja tukea lähimmäisyhteiskuntaa. Haastamme suomalaisia uuslähimmäisyyteen – uuteen, välittävään vastuunkantoon lähimmäisestä, yhteisvastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen!
Aineellinen hyvinvointi ei tunnu hyvinvoinnilta, ellei ihmisellä ole mahdollisuutta kokea osallisuutta ja kuulumista johonkin yhteisöön. Kokemus osallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista syntyy oman paikan ja merkityksellisyyden löytämisestä yhteisössä. Tämän tulee olla syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa lähtökohtana. Kolmannen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien merkitys hyvinvoinnin luojana ja uuslähimmäisyyden edistäjänä on keskeinen.
Hyvät ystävät

Meidän on myös avoimesti pohdittava haastetta kannatuskehityksessä. On tunnustettava, että kristillisdemokraattisen arvopuolueen toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Muutamassa vuodessa kristillisten arvojen ja seurakuntaelämän kosketus suomalaisten arkeen on dramaattisesti ohentunut. Sama kehitys näkyy myös muissa Pohjoismaissa ja sillä näyttää olevan yhteytensä myös kristillisdemokraattisten puolueiden kannatuslukemiin. Olemme ahtaalla, mutta emme umpikujassa.

Tämä todellisuus on hyvä tiedostaa, mutta se ei saa meitä lannistaa. Vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi ja haasteet mahdollisuuksiksi. Kristillisdemokraattista arvopuoluetta tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa ja meillä on tällä hetkellä vaikutusmahdollisuuksia enemmän kuin koskaan puolueen historiassa.
Poliittisen puolueen tärkein tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan puolueen arvojen pohjalta. Korkeat kannatuslukemat ovat tärkeä väline vaikuttamisessa, mutta ne eivät ole varsinainen päämäärä.
Muistutan myös, että keskustelu ja kritiikki kuuluvat demokratiaan, koskevat ne sitten hallituksen politiikkaa, muita puolueita tai sitten omaa puoluetta ja sen johtoa. Ne ovat terve merkki politiikassa. Olen kiitollinen kaikesta puheenjohtajan tehtävässäni saamasta rohkaisusta ja tuesta, mutta toivon samalla, että toimintailmapiirimme sallii puheenjohtajan moittimisen ilman, että kukaan tulee sen vuoksi itse moitituksi.
Me emme ole unohtaneet suomalaisuuden perustaa, kristillistä arvoperintöä. Uhkana on ollut uskonnonopetuksen merkittävä murentaminen, mutta estimme sen. Koululaisten repussa yksi merkittävä kirja on edelleen uskonnon kirja. Me olemme arvopuolue, koko Suomen kansaa varten.

Olemme yhteistyöpuolue, puolue, joka seisoo rohkeasti tinkimättä omalla arvopohjallaan, mutta kykenee yhteistyöhön koko poliittisen kentän kanssa, vasemmalta oikealle.
Olemme myös eurooppalainen puolue. Meillä on yhä tiiviimmät yhteydet kristillisdemokraattiseen puolueperheeseen Euroopassa. Kristillisdemokratia ei rajoitu kansallisrajojen sisään, aatteemme on globaali. Teemme yhteistyötä koko Euroopan parhaaksi kristillisten arvojen pohjalta EPP-puolueessa, jonka linjaukset ja arvot työn ja yrittämisen, perheen ja avioliiton sekä elämänsuojelun suhteen ovat hyvin lähellä kansallisen puolueemme ydintavoitteita. Eurooppalaisen kristillisdemokratian lähtökohta politiikalle on kristillinen ihmiskäsitys.

Puolueessamme on keskusteltu ajoittain, olemmeko yleispuolue vai arvopuolue. Mielestäni vastaus on itsestään selvä: meidän on oltava molempia. Ei ole järkeä menettää arvojansa ajassa, jossa politiikka suuntautuu yhä vahvemmin aatteelliseen keskusteluun.

Ajassa, jossa tarvitaan yhteisen hyvän rakentajia, meidän on oltava myös yleispuolue, joka kantaa vastuuta laajasti ja jolla on asiantuntemusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Hallitusvastuun myötä tämä tavoitteemme on tullut todeksi, kun olemme vaikuttamassa koko hallitusohjelman toteuttamiseen. Samoin te kunnallispolitiikassa vastuuta kantavat puolueaktiivimme toimitte taitavasti kaikilla politiikan sektoreilla.
Meidän ei tarvitse kipuilla sitä, olemmeko arvopuolue vai yleispuolue. Kyllä me olemme! Me olemme molempia, ja se on vahvuutemme.

Rakkaat puoluekokoukseen kokoontuneet kristillisdemokraatit,
Tänään hyväksymme linjapaperin, jossa Kristillisdemokraatit todistavat olevansa muutoksen kärkijoukoissa. Olemme pieniä mutta suuria uudistajia – yhdessä.

Bästa vänner,

du vet väl om att du är värdefull. Utan er som är här idag är det kristdemokratiska partiet ingenting. Framför oss har vi en stor uppgift. Vi måste förnya vårt Finland och till det kommer allas insats att behövas.
Jokainen teistä on arvokas. Ja ilman teitä puolue ei ole mitään. Meillä on edessämme suuri tehtävä, sillä meidän tulee uudistaa tämä maa. Jumala meitä tässä tehtävässä auttakoon!

Arvoisat kristillisdemokraatit, toivotan hyvää puoluekokousta meille kaikille!