Puheet

RSS

Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon

Kirjoitettu kirjoittajana

Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon

16.5.2022

Päivi Räsänen, kd

 

Arvoisa puhemies!

Mannerheim kannusti suomalaisia päiväkäskyssään maaliskuussa 1940 seuraavasti: ”Meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme.” Sama tehtävä on tänä historiallisena päivänä ajankohtainen.

Olemme todistaneet Euroopan sydämessä raakaa ja oikeudetonta hyökkäyssotaa, jonka uhreina eivät ole ainoastaan Ukrainan lapset, naiset ja miehet vaan kansallisvaltioiden oikeus puolustaa rajojaan ja suojella omia kansalaisiaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeiset peruspilarit särkyivät tänä keväänä, ja turvallisuutemme on rakennettava nyt uudelle perustalle.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Suomen hakeutumista puolustusliitto Naton jäseneksi.

Maamme sotilaallinen suorituskyky ja johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tunnetaan ja niihin luotetaan. Suomen asevoimat ovat hyvin koulutetut ja toimintakykyiset, pitkien rajojemme puolustamiseen tarvittava reservi on laaja ja kansalaisten maanpuolustustahto on tuoreiden mittausten mukaan Euroopan korkeinta. Nato-jäsenyytemme tehostaisi puolustusliiton kokonaissuorituskykyä. Puolustusjärjestelmämme ja lainsäädäntömme ovat jo Nato-yhteensopivia.

Suomi sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella. Naton jäsenenä Suomella olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua euroatlanttiseen yhteistyöhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Samalla lisääntyy monenkeskinen tiedustelutiedon vaihto ja yhteistyömahdollisuudet kehittää omaa kyberpuolustustamme ja valmiuksiamme vastata hybridihyökkäyksiin. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tarkoittaisi yhtenäisen pohjoismaisen puolustusalueen muodostumista. Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomen on pyrittävä ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin mahdollista.

Tulevaisuudessakin suomalaiset ovat ensisijaisesti itse vastuussa omasta maanpuolustuksestaan. Riittävistä resursseista materiaalihankintoihin, henkilökuntaan ja kertausharjoitusten järjestämiseen on huolehdittava. Kiirehdimme myös kaikkia kokonaisturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ruoan, energian ja lääkkeiden huoltovarmuutta.

Myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssit sekä tarvittavat toimivaltuudet tulee nykyistä paremmin huomioida erityisesti hybridiuhkiin liittyvässä varautumisessa.

Venäjän hyökkäystoimet Ukrainassa tapahtuivat alkuvaiheessa ilman sotilaallisia tunnuksia. Tällaisissa tilanteissa vasteen antaa poliisi.

Kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää on laaja kansallinen yhteisymmärrys, kansalaisten luottamus päätöksentekijöihin, viranomaisiin ja tiedonvälitykseen. Suomalaisten henkinen kestävyys ja toinen toisistamme välittäminen ovat nyt keskeisessä asemassa. Ilman yhtenäisyyttä ja kansallista eheyttä olemme voimattomia.

Samalla kun olemme valppaina torjumaan hybridivaikuttamista, on tärkeää, että länsimaisten arvojemme mukaisesti kunnioitamme niiden sananvapautta, joilla on kriittisiä näkökohtia Nato-hankkeeseen. Vastakkainasettelujen syventäminen ei rakenna kansallista yhtenäisyyttä.

Kiitän Suomen ulkopoliittista johtoa määrätietoisista toimista turvallisuutemme vahvistamiseksi. Asiamme on yhteinen – isänmaan turvallisuutta rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin, eikä tässä ole jakoa hallitukseen ja oppositioon.

Naton ensimmäinen komentaja, kenraali Eisenhower totesi, että Nato on historian ensimmäinen sotilaallinen liittouma, joka on perustettu rauhan aikana rauhaa säilyttämään, ei ryhtymään sotaan.

 

Samassa hengessä Suomen Natoon liittymisen päätavoite ei ole sotilaallinen lisätuki sodan oloihin, vaan sodan syttymisen estäminen. Viidennen artiklan turvatakuiden tärkein merkitys on ennalta ehkäisevä suoja sotilaallisilta vihollisuuksilta. Natoyhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa rauhan edellytyksiä.

 

Historian suurissa käännekohdissa on tarvittu päättäväisyyttä ja rohkeutta toimissa, mutta myös nöyryyttä tuntemattoman edessä. On tiedetty, että tehokaskin inhimillinen varustautuminen on rajallista. ”Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo.” Siksi tänäänkin tarvitsemme samaa suojaa, josta Mannerheim päiväkäskyssään muistutti: ”Jumala Suomea suojelkoon.”

KD huolissaan EU-politiikan suunnasta – rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä”

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Valtiopäivien avauskeskustelu 8.2.2022
KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän pj, kansanedustaja Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n kello 14.50

 

Päivi Räsänen ryhmäpuheessa:
”KD huolissaan EU-politiikan suunnasta – rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä”

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta.

– Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

 

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle.

– Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua, Räsänen korosti.

 

Kristillisdemokraatit vaativat, että rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä.

– Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

 

Räsänen muistutti myös, että on pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille.

– Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.

 

***

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 8.2.2022

Kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

aloitamme tätä istuntokautta osin kriisitunnelmissa. Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa alleviivaa valtion tärkeintä tehtävää, joka on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi globaalin energiakriisin laineet lyövät Suomeen asti. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu iskee paitsi kansalaisiin, myös teollisuuteen ja maataloustuotantoon. On hyvä, että pääsemme tästä pian välikysymyksen muodossa keskustelemaan.

 

Kuitenkin akuuteimpana hoidettavanamme on terveydenhuoltoamme uhkaava vakava henkilöstöpula, hoitovelka ja vanhuspalveluiden kriisi. KD eduskuntaryhmä olisi panostanut puoli miljardia euroa henkilöstön rekrytointiin ja hoitajapulan ratkaisemiseen jo varsinaisessa budjetissa. Hallitus sen sijaan ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan ratkaisuja, eikä resursseja nähdä myöskään lisätalousarviossa.

 

Hoitajamitoitukset vailla rahaa jäävät numeroiksi lakitekstissä. Työolot ja johtaminen on saatava kuntoon, jotta alalta lähteneet voisivat harkita palaavansa. Hoitajan on saatava keskittyä hoitamaan, ja aikaa tehdä työ hyvin on oltava riittävästi. Tämä ei onnistu ilman lisäresursseja. On houkuttelevaa jättää rahat seuraavan hallituksen etsittäväksi, mutta vastuullista se ei ole. Hoitovelka kasvaa koko ajan korkoa. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt.

 

Talouden tasapainon ja työllisyystoimien osalta odotamme hallitukselta päätöksentekokykyä kevään kehysriihessä. Poikkeusajan jälkeen on palattava määrätietoiseen julkisen talouden vahvistamiseen. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, tarvitsemme hallituskaudet ylittävää keskipitkän aikavälin finanssipoliittista suunnittelua. Toivomme, että se käynnistetään parlamentaarisesti jo tämän kevään aikana.

 

KD eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta. Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluontoisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä.

 

Tässä talossa on parhaillaan käsittelyssä esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle. Sen sijaan, että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua.

 

Rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä. Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe – jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa ole – vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansan vallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen kautta.

 

Vaikka Suomi on selvinnyt pandemiasta verrattain hyvin, on meidän otettava opiksemme ja parannettava kriisivalmiuttamme. Terveydenhuoltomme on optimoitu normaalioloihin ja paljon kehuttu huoltovarmuutemme on osoittautunut haavoittuvaiseksi. Kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamisen tuleekin olla lähivuosien keskeinen päämäärä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

 

Osana sitä meidän on myös pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille. Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.

 

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro: Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro täysistunnossa 1.12.
Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 14.40

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd)

 

Pykälät eivät riitä, sotetyöhön tarvitaan resursseja ja tekijöitä

 

Eduskuntaryhmämme nostaa vaihtoehtobudjetin kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Kannustamme tällä myös hallitusta tarttumaan kansalaisten arjen ongelmiin ja tuomaan ratkaisuja, joilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Tarvitsemme lisää hoitajia, toivotamme vauvat tervetulleiksi ja kevennämme liikkumisen ja lämmityksen kustannuksia.

 

Hallituspuolueet vaativat aluevaaliohjelmissaan sotealan palkkauksen ja työolojen kehittämistä niin, että ala olisi houkutteleva ja henkilöstöresurssit turvattaisiin. Näitä toimia ei pidä lykätä pitkälle tulevaisuuteen eikä niiden toteutus onnistu ilman resursseja. Toimiin pitää ryhtyä nyt eikä vasta vuosien kuluttua, kun hyvinvointialueet tosiasiassa aloittavat toimintansa. Miksi hallitus ei te esityksiä jo ensi vuoden budjettiin? Hoitajien määrän lisääminen ja palkkauksen kehittäminen ei onnistu ilman resursseja. Pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei liity rahoitusta.

 

Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan resursseja, sekä tekijöitä että rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoituksen laki tulee voimaan v. 2023, jolloin mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa yli 4000 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Tässäkin pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen ja odotettu, mutta resurssit sen saavuttamiseksi puuttuvat.

On vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät.

 

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Sotetyön houkuttelevuutta tulisikin pikaisesti vahvistaa, jotta osa reservistä saataisiin alalle. Valitettavasti päinvastoin, terveydenhuoltohenkilökunnasta moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua.

Syöpäseulontoihinkin on hakeuduttu tavanomaista vähemmän. Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoitoa on ajettu alas.

 

Nyt tarvitaan nopeita toimia henkilöstön hoitajien riittävän määrän turvaamiseksi. Kriisin taustalla on rekrytointiongelmia, ja koronaepidemia on vaikeuttanut entisestään henkilöstön saatavuutta. 2030-luvulla sekä palveluiden että henkilökunnan tarve tulee kasvamaan nopeasti, koska suuret ikäluokat tulevat hoivapalvelujen käyttäjiksi. Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen alhaista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii nyt konkreettisia toimia.

 

Esitämme ensi vuodelle 500 miljoonan lisäpanosta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaukseen, lisäksi vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, mielenterveyspalveluihin terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

 

Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Perheet tarvitsevat nyt myönteisiä viestejä, jotta rohkenevat toteuttaa unelmiaan lapsimäärästä. Lapsilisät ovat keskeinen lisätuki lapsiperheille, mutta sen reaaliarvo on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Ehdotamme kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta vuoden 2022 alusta lähtien. Tasokorotus tarkoittaisi vuositasolla 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla. Samalla se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta 8 miljoonalla.

 

Tarvitsemme talouteen uutta tervettä kasvua ja nyt tämän lyhyen nousukauden aikana meidän on kiinnitettävä huomiota myös työvoiman tarjontaan.

Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Työn vastaanottamista kannustimia parantaisimme nostamalla työttömyysturvan suojaosuutta 500 euroon.

 

Nostaisimme myös opintorahan vapaan tulon tulorajaa hallituksen päätöstä enemmän, eli tekisimme siihen 50 prosentin pysyvän tasokorotuksen. Nuorten syrjäytymistä estäisimme myös panostamalla hallitusta enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön. Nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon kannustaisimme pienyrittäjiä laajentamaan toimintaansa. Monissa muissa Euroopan maissa alaraja on huomattavasti korkeampi.

 

Suomalaiset ovat tänä syksynä joutuneet maksamaan kohtuuttoman paljon liikkumisesta. Bensan litrahinta on nousut jo kahden euron tuntumaan. Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta. Esitämme polttoaineveron ja energia kevennystä.

 

Lisäksi nostaisimme poliisin ja myös pelastustoimen rahoitusta pysyvästi 10 miljoonalla kumpaakin ja lisäisimme ruoka-apua tekevien järjestöjen tuen pysyväksi budjettirahoitukseksi.

 

Palauttaisimme Ilmastorahaston vähälle käytölle jääneen pääoman valtion taseeseen ja käyttäisimme lisääntyneet tulot kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Samoin vähentäisimme Sitran pääomaa. Ottaisimme käyttöön pitkään harkitun terveysperusteisen veron lisätylle sokerille. Rajaisimme myös työmarkkinajärjestöjen saamaa vanhanaikaista ja perusteetonta verotukea. Lisäksi uudistaisimme asumistukijärjestelmää niin, että saisimme vuosi vuodelta kasvavat asumistukimenot hallintaan.

 

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Lisää aiheesta: https://www.kd.fi/2021/11/23/kd-esittaa-puolen-miljardin-lisaysta-hoitohenkilokuntaan/

Ryhmäpuheenvuoro sisäisestä turvallisuudesta

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n ryhmäpuheenvuoro 21.9.2021
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
Eduskuntaryhmän pj., kansanedustaja Päivi Räsänen
Julkaisuvapaa puhuttuna n. klo 14.50

 

Sisäisen turvallisuuden selonteko on ideologisesti värittynyt ja jää korulauseiksi ilman riittäviä resursseja

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Päivi Räsäsen mielestä valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko selonteko jää tyhjiksi korulauseiksi ilman resursoituja mahdollisuuksia toteuttaa tavoitteet.
– Hallituksen päätös olla lisäämättä riittäviä määrärahoja poliisille osoittaa, ettei sisäinen turvallisuus ole paksusta selonteosta huolimatta hallituspuolueiden prioriteettilistalla korkealla, entinen sisäministeri arvioi.

– Ministeri Ohisalon selonteko on läpeensä ideologisesti värittynyt. Huomio hajaantuu politiikan eri sektoreille. Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden, kuten kovan luokan huumerikollisuuden tai terrorismin torjunnan keinoiksi eivät riitä maalailut ilmastopolitiikasta, tasa-arvopolitiikasta tai sananvapauden rajoittamisesta. Syrjäytyminen ja köyhyys ovat merkittäviä turvallisuusuhkia, mutta niiden torjuntaan tarvitaan ensisijaisesti sosiaalipolitiikan keinoja.

Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolestunut ylätasolla kulkevien maalailuiden ja turvallisuustekojen välisestä ristiriidasta.
– Jätimme parlamentaarisessa seurantaryhmässä yhteisen varauman muun opposition kanssa, kun esityksiämme ei otettu riittävällä tavalla huomioon.

Poliisin tietojen mukaan huumausaineiden käyttäjien määrät ja käyttömäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja nuorten keskuudessa.
– Puheet huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä aiheutuvien ongelmien vähättely antavat väärän signaalin ja pahentavat ongelmaa, Räsänen näpäytti.

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065, [email protected]

***

Ohessa ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Sisäisen turvallisuus on valtion ydintehtävä. Yhteiskunnan tulee vahvistaa luottamusta siihen, että Suomi on turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Viranomaisten toimintaedellytykset ja suorituskyky on turvattava. Hallituksen päätös olla lisäämättä riittäviä määrärahoja poliisille osoittaa, ettei sisäinen turvallisuus ole paksusta selonteosta huolimatta hallituspuolueiden prioriteettilistalla korkealla.

Selonteon ykköstavoitteena pitäisi olla puitteiden luominen turvallisuusviranomaisten toimintakyvylle. Fokus tulisi olla sisäisen turvallisuuden keinoissa. Ministeri Ohisalon selonteko on läpeensä ideologisesti värittynyt. Huomio hajaantuu politiikan eri sektoreille. Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden kuten kovan luokan huumerikollisuuden tai terrorismin torjunnan keinoiksi eivät riitä maalailut ilmastopolitiikasta, tasa-arvopolitiikasta tai sananvapauden rajoittamisesta. Syrjäytyminen ja köyhyys ovat merkittäviä turvallisuusuhkia, mutta niiden torjuntaan tarvitaan ensisijaisesti sosiaalipolitiikan keinoja.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolestunut ylätasolla kulkevien maalailuiden ja turvallisuustekojen välisestä ristiriidasta. Jätimme parlamentaarisessa seurantaryhmässä yhteisen varauman muun opposition kanssa, kun esityksiämme ei otettu riittävällä tavalla huomioon.

Alaikäisten väkivaltarikollisuuden osalta viime vuosi oli synkin kymmeneen vuoteen. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja itsetuhoisista ajatuksista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista, jopa 10-vuotiaita on osallistunut väkivaltaisiin ryöstöihin. Tähän kehitykseen on puututtava nyt. Poliisi varoittaa, että Suomeen on syntymässä multietnisiä katujengejä ja pelkää Suomen ajautuvan Ruotsin tielle, jossa jengiytyminen on lähtenyt käsistä.

Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Poliisin tietojen mukaan huumausaineiden käyttäjien määrät ja käyttömäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja nuorten keskuudessa. Puheet huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä aiheutuvien ongelmien vähättely antavat väärän signaalin ja pahentavat ongelmaa.

Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet. Tämän vuoden alkupuoliskolla nähtiin kasvua seksuaalirikosten, kiristysrikosten ja liikennerikosten määrässä. Tutkinta-ajat pidentyivät, yhtenä syynä lisääntynyt kyberrikollisuus. Jos poliisien määrää vähennetään, kansalaisten avunsaanti viivästyy, rikosten tutkinta-ajat pitenevät tai niitä ei tutkita lainkaan ja liikenteen valvonta heikkenee. Samaan aikaan on pystyttävä reagoimaan yhteiskunnan muuttuviin oloihin, esimerkiksi mahdolliseen pakolaisvirtaan. Poliiseja, rajavartijoita ja hätäkeskustyöntekijöitä tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

Arvoisa puhemies,

Poliisin ensi vuoden budjetti jää edelleen lähes 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Leikkaus tarkoittaa ainakin 300 henkilötyövuoden vähentämistä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että näin vaikeaa tilannetta ei ole ollut hänen yli 39 vuoden poliisiuransa aikana. Sisäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan seuraavien vuosien resurssitilanteen vaarantavan ”lähes kaikkien sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tehtävien laadukkaan suorittamisen”.

Selonteossa poliisien määrä esitetään nostettavaksi 8200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Poliisin rahoitusvaje on siis nyt korjattava, ei lyhytjänteisin lisäbudjetein, eikä vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin. Pelkästään poliisikoulutuksen opiskelijamäärien suunnitteluun tarvitaan tietoa resursseista vuosiksi eteenpäin. Poliisin on päästävä kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti ilman jatkuvaa uhkaa sopeutuksista. Sisäisen turvallisuuden selonteko jää tyhjiksi korulauseiksi ilman resursoituja mahdollisuuksia toteuttaa tavoitteet.

Puoluekokouspuhe 2021

Kirjoitettu kirjoittajana

Puoluekokous 2021

Hyvät puoluekokousedustajat!

Tyttäreni ehdotti 3-vuotiaalle pojalleen käyntiä Stockmannin hulluilla päivillä. Poika mietti hetken ja vastasi: ”Niin, kumpi mummola se olikaan?” Minullakin on ollut sellainen tunne, että olen elänyt hulluja päiviä sitten edellisen puoluekokouksemme. Koronapandemia kaikkine lieveilmiöineen on johtanut Suomen poikkeusoloihin. Tänään emme näe, rakkaat puoluekokousedustajat, kasvokkain, vaan aiemmin monelle täysin tuntemattoman käsitteen – Zoomin välityksellä. Myös eduskunta toimii edelleen osittain etätyössä, maskitettuna ja turvaväleillä.

Kaksi vuotta sitten alkoi myös prosessi, jonka seurauksena olen istunut tuntikausia kuulusteltavana Pasilan poliisiasemalla ja nyt valmistaudun vastaamaan Helsingin käräjäoikeudessa kolmeen syytteeseen kiihottamisrikoksista, jotka kaikki kytkeytyvät Raamatun opetuksiin.

Hullut päivät jatkuvat, mutta kukaan meistä ei ole valinnut tätä aikaa, jota nyt elämme. Kuningatar Esteriä rohkaistiin avaamaan suunsa ja toimimaan kansansa parhaaksi kysymyksellä: ”Kuka tietää, etkö juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” Tämän saman kysymyksen ja haasteen voit esittää itsellesi, onpa asemasi vaikuttajana mikä tahansa.

Jokaiselle Suomessa asuvalle terveys ja turvallisuus ovat elämän tärkeimpiä arvoja. Eduskuntaryhmämme nostaa nämä kärkiteemoiksi syksyn eduskuntakeskusteluissa ja vaihtoehtobudjetissamme, samoin kuin puheenjohtajan esittämät ehdotuksemme talouden, työllisyyden ja yrittäjyyden kohentamiseksi.

Korona-aikana kasvanut hoitovelka uhkaa kriisiyttää perusterveydenhuollon. Hoitohenkilökuntaa on suurin joukoin siirretty koronatöihin. Siinä sivussa moni kansalainen on jäänyt vaille hoitoa, koska vastaanottoaikoja on peruttu niin terveydenhuollon kuin kansalaisten omasta aloitteesta.

Erityisen suuri hoitovelka on suun terveydenhuollossa. Helsingissä jäi viime vuonna toteutumatta neljännes kaikista vuoden käynneistä. Asiakas voi joutua odottamaan pelkästään takaisinsoittoa ajan varaamiseksi jopa kuukauden.

Resurssien kohdennus on arvioitava uudelleen kansanterveyden kokonaisedun mukaiseksi. Hallituksen on pikaisesti esitettävä toimet hoitovelan purkamiseksi. Koronatilannetta on rokotekattavuuden lisääntyessä siirryttävä seuraamaan tartuntalukujen sijaan sairaala- ja tehohoitokuormituksen mittareilla ja henkilöstöä palautettava testaus- ja jäljitystehtävistä perustöihinsä.

Epidemiatoimien lisäksi hoitojonojen kasvun taustalla on hoitajapula. Terveydenhuoltohenkilökunta kipuilee kasvavan työtaakan alla, ja moni suunnittelee alanvaihtoa. Hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava, jotta hoitajakato ei lamaannuta koko terveydenhuoltoa.

Hallitus näyttää unohtaneen yhdessä sovitun, lakiin kirjatun tavoitteen, jonka mukaan vanhusten ympärivuorokautinen hoitajamitoitus on nostettava 0,7 huhtikuussa 2023. Tämä tarkoittaa yli 4400 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti.

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle hoitoalalta on jäämässä 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä. On myös vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät entisestään ja omaishoitajien ahdinko kasvaa. Tässä tilanteessa ei ole varaa luopua yhdestäkään hoitajasta.

Liikuntapalvelujen rajoittaminen on rapauttanut suomalaisten kuntoa. Yksinasuvien ikäihmisten yli vuoden kestänyt eristäytyminen vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Hoitojonot mielenterveyspalveluissa ovat kasvaneet. Koulujen etäopetus, niin urheasti kuin suomalaiset opettajat siitä selvisivätkin, jätti jälkeensä paitsi oppimisvelkaa, myös huolen lasten ja perheiden hyvinvoinnista.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii hallitukselta nyt konkreettisia toimia.

Eduskuntaryhmämme on erityisen huolissaan poliisin resurssitilanteesta. Poliisin ensi vuoden budjetti jää lähes 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, jos budjettiriihessä ei korjata tilannetta. Leikkaus tarkoittaa ainakin 450 henkilötyövuoden vähentämistä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että näin vaikeaa tilannetta ei ole ollut aikaisemmin hänen yli 39 vuoden poliisiuransa aikana. Sisäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että seuraavien vuosien resurssitilanne ”vaarantaa lähes kaikkien sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tehtävien laadukkaan suorittamisen”.

Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet, ja alaikäisten väkivaltarikollisuuden osalta viime vuosi oli synkin kymmeneen vuoteen. Tämän vuoden alkupuoliskolla nähtiin kasvua seksuaalirikosten, kiristysrikosten ja liikennerikosten määrässä. Tutkinta-ajat pidentyivät, yhtenä syynä lisääntynyt kyberrikollisuus. Jos poliisien määrää vähennetään, kansalaisten avunsaanti viivästyy, rikosten tutkinta-ajat pitenevät ja liikenteen valvonta heikkenee. Samaan aikaan on pystyttävä reagoimaan yhteiskunnan muuttuviin oloihin, esimerkiksi mahdolliseen pakolaisvirtaan. Poliiseja tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

Sisäisen turvallisuuden selonteossa poliisien määrä esitetään nostettavaksi 8200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Vaadimme hallitusta korjaamaan poliisin rahoitusvajeen, ei vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin. Pelkästään poliisikoulutuksen opiskelijamäärien suunnitteluun tarvitaan tietoa resursseista vuosiksi eteenpäin. Poliisin on päästävä kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti ilman jatkuvaa uhkaa sopeutuksista.

Afganistanin hallinnon romahtaminen ja ajautuminen ääriliike Talebanin syliin on järkyttänyt nopeudellaan. Se on myös vakavan itsetutkinnan paikka kansainvälisessä yhteisössä. Suuri huoli kohdistuu naisten, tyttöjen, uskonnollisten vähemmistöjen kuten kristittyjen tai etnisten vähemmistöjen, esimerkiksi hazaravähemmistön turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

On varsin mahdollista, että Eurooppa näkee vielä v. 2015 kaltaisen pakolaisaallon. Nyt olisikin korkea aika käynnistää, ei ainoastaan Suomessa, vaan EU-tasolla keskustelu kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi ja hallitsemattoman pakolaisvyöryn ehkäisyksi. Suomen mahdollinen päätös kiintiön nostamiseksi on vaikutukseltaan vaatimaton sen rinnalla, että painopisteen muutos hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon tapahtuisi EU:n laajuisesti.

Tarjoamme maahanmuuttopolitiikkaan kolmannen tien äärilaitojen sijaan: Suomalaisen kulttuuriperinnön ja isänmaallisen kansallistunnon voi yhdistää muista kulttuureista tänne tulevien ihmisarvoiseen ja tasavertaiseen kohteluun. Samalla hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden.

Laittomaan ja ihmisuhreja aiheuttavaan salakuljetukseen perustuvaa pakolaisvyöryä tulee pyrkiä ehkäisemään, mutta sen sijaan panostaa kiintiöpakolaisiin, jotka otetaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin.

Maailman pakolaisleireillä asuu kymmeniä miljoonia naisia, lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joilla ei edes ole varaa maksaa matkastaan tuhansia euroja rikollisjärjestöille. Samalla on tiukasti huolehdittava siitä, että tänne tulevia kohdellaan ihmisarvoisesti eikä rasismille anneta kasvualustaa.

Ajaton ohje sopii myös tämän päivän Suomeen: ”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi.” (3. Moos. 19:33-34)

Kaikkialla ja kaikissa historian vaiheissa ihmisen keskeinen tarve on tulla rakastetuksi. Tehtävämme on rakentaa puitteita, joissa kansalaisyhteiskunta, lähiyhteisöt ja perheet saavat tilaa ja aikaa rakastaa ja hoivata. Siksi kristillisdemokraatit ovat koko historiansa ajan kamppailleet perheiden ja kotien hyvinvoinnin sekä omaishoivan puolesta. Aloitteestamme hyväksyttiin aikoinaan kotihoidontuki, jota yritetään vuosi vuoden jälkeen monelta taholta romuttaa.

Väestömme ikääntyy voimakkaasti ja syntyvyys on hienoisesta noususta huolimatta edelleen varsin alhaista. Tässä tilanteessa tarvitsemme myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan.

Kotihoidontuen poistaminen lisäisi kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi ja kuormittaisi jo entuudestaan ylisuuria varhaiskasvatuksen ryhmiä. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Erityisen kallista on pienimpien lasten päivähoito.

Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta. Alle kolmevuotias ei tarvitse kehityksensä kannalta niinkään virikkeitä tai ikätovereita vaan pysyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen, äidin ja isän syliä.

Kotihoidontuki tarjoaa perheille joustavan valinnanvapauden, jota ei tule kaventaa. Päätökset pikkulapsen hoitopaikasta tulee saada tehdä kodeissa.

Hallitus on joulukuussa tuomassa itsemääräämisoikeuteen perustuvan esityksen translaiksi.  Hanketta vauhdittavassa kansalaisaloitteessa juridisen sukupuolensa voisi muuttaa omalla ilmoituksella, ilman lääketieteellistä selvitystä. Myös lapsille on vaadittu oikeutta muuttaa sukupuolensa.

Tutkimusten mukaan murrosiän kokemukset sukupuoli-identiteetin epäselvyyksistä ovat valtaosin ohimeneviä. Hormonihoidot, rintojen poisto ja sukuelinten leikkaukset aiheuttavat palautumattomia vaurioita, joita monet katuvat vuosien jälkeen.

Suomen lainsäädäntö ei tunne kolmatta sukupuolta. Biologisestikin sukupuolia on vain kaksi. Intersukupuolisuus on sukupuolen kehityshäiriö, joista kärsiviä syntyy vain muutamia vuosittain. Transnuoret sen sijaan ovat pääsääntöisesti syntyneet normaalisti tyttöinä ja poikina. Keskustelussa on sekoitettu sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Myytti ”väärään sukupuoleen syntymisestä” on vaurioittanut yhä useamman nuoren elämän pysyvästi. Geneettinen sukupuoli on kirjoitettu jokaiseen soluun, kromosomistoon, eikä sitä voi muuttaa.

Sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset tarvitsevat tukea, mutta se ei saa tapahtua lasten kasvurauhan kustannuksella.

Äänestin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana presidentinvaaleissa nykyisen puolueeni ehdokasta, Raino Westerholmia, sillä hän rohkeni puhua itäisen naapurimaamme ihmisoikeuksien puutteesta, samalla suomettumisen aikana oman maamme sanan- ja uskonnonvapaudesta. Puolueemme tarjosi vaihtoehdon, joka ei näyttäytynyt tympeänä poliittisena pelinä ja laskelmointina, vaan aitona aatteen palona. Myöhemmin nuorena lääkärinä asetuin puolueen ehdokkaaksi sen vuoksi, että tämä oli ainoa puolue, joka selkeästi puolusti ihmisarvoa ja oikeutta elämään äidin kohdusta luonnolliseen kuolemaan asti. Tämä kestävä arvopohja innoittaa edelleen työhön juuri tässä yhteisössä.

Kristillisdemokraattisessa ideologiassa jokaisen ihmisen ainutlaatuinen ihmisarvo on kaiken poliittisen toiminnan perusta. Silloin myös kaikkein heikoimmista huolehditaan. Ahkeruus, rehellisyys, kohtuullisuus, työn ja yrittämisen arvostus, perheistä huolehtiminen ja yhteisvastuun periaate sekä sanan- ja uskonnonvapaus ovat niitä kristillisestä maailmankuvasta perittyjä arvoja, joita eduskuntaryhmänä puolustamme kaikessa päätöksenteossa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan puhe KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2021

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan puhe KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2021

Päivi Räsänen

 

Hyvinvointivelka

Hyvät ystävät,

On hienoa kokoontua pitkästä aikaa fyysisesti, edes osittain. Pitkän koronakauden ajalta alkaa paljastua lasku, joka tulee maksettavaksi jälkeenpäin. Tapahtuma- ja kulttuurialan, ravintola- ja matkailualan yrittäjät ovat edelleen ahdingossa. Koronavelkaa joudutaan maksamaan euroissa, mutta myös kansalaisten hyvinvoinnissa.

Hoitohenkilökuntaa on siirretty perustehtävistään tehohoidon kapasiteettia varmistamaan, koronatestaajiksi, tartunnanjäljittäjiksi ja myöhemmin myös rokottajiksi. Siinä sivussa moni kansalainen on jäänyt vaille hoitoa, koska vastaanottoaikoja on peruttu niin terveydenhuollon kuin kansalaisten omasta aloitteesta. Tämä hoitovelka alkaa nyt realisoitua ja uhkaa kriisiyttää perusterveydenhuollon.

Erityisen suuri hoitovelka on suun terveydenhuollossa, kuten tänään tekemässämme kannanotossa toteamme. Esimerkiksi Kuopiossa hammashoidon hoitovelan purkamisen arvioidaan kestävän 1–3 vuotta. Helsingissä jäi viime vuonna toteutumatta 130 000 käyntiä hammashoidossa, jopa neljännes kaikista vuoden käynneistä. Asiakas voi joutua odottamaan takaisinsoittoa ajan varaamiseksi jopa kuukauden. Tällä hetkellä puhelua odottaa 10 000 helsinkiläistä.

Suomalaisten suita ei voi jättää hoitamatta sen takia, että hoitohenkilöstö on siirretty testaamaan ja jäljittämään koronatartuntoja. Resurssien kohdennus on pikaisesti arvioitava uudelleen koko kansanterveyden kannalta. Hallituksen tulisikin pikaisesti esittää suunnitelma hoitovelan purkamisesta. Koronatilannetta on rokotekattavuuden lisääntyessä myös siirryttävä seuraamaan tartuntalukujen sijaan sairaala- ja tehohoitokuormituksen mittareilla.

Epidemiatoimien lisäksi hoitojonojen kasvun taustalla on hoitajapula. Terveydenhuoltohenkilökunta kipuilee kasvavan työtaakan ja hoitovelan keskellä, ja moni suunnittelee alanvaihtoa. Hoitohenkilökunnan työoloihin, työssä jaksamiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava, jotta hoitajakato ei tulevaisuudessa lamaannuta koko terveydenhuoltoa.

Hallitus laskee paljon sote-uudistuksen varaan. Sote-uudistuksessa huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset vaikutukset palvelujen tasolla seuraavat vasta pitkällä viiveellä. Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii hallitukselta konkreettisia toimia.

Joka tapauksessa – riippumatta hallintorakenteesta – on tehtävä työtä, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Hoitovelan lisäksi korona-aikana on syntynyt myös muuta hyvinvointivelkaa. Koronarajoituksia on myös osin epätarkoituksenmukaisesti kohdistettu liikuntapalveluihin. Liikunnan väheneminen, myös etätyön seurauksena on jo lisännyt riskiä suomalaisten, etenkin nuorten kunnon rapistumiseen. Yksinasuvien ikäihmisten yli vuoden kestänyt eristäytyminen vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Nuoren ihmisen elämässä yli vuoden kestänyt poikkeuksellinen aika on pitkä ja jättää oman jälkensä. THL:n mukaan hoitojonot psykiatriassa ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa ovat kasvaneet. Koulujen etäopetus, niin urheasti kuin suomalaiset opettajat siitä selvisivätkin, jätti jälkeensä paitsi oppimisvelkaa, myös huolen lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Hyvinvointivelan korko on kallista, ja siksi palveluihin on satsattava nyt.

 

Poliisin tilanne

Eduskuntaryhmämme on erityisen huolissaan poliisin resurssitilanteesta. Hallituksen kehyspäätös ei mahdollista poliisin toimintakyvyn ylläpitämistä nykyisellä tasolla. Poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, jos syyskuun budjettiriihessä ei korjata tilannetta. Henkilötyövuosiksi muutettuna vaadittu leikkaus tarkoittaisi ainakin 450 henkilötyövuoden vähentämistä.

Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet, ja alaikäisten väkivaltarikollisuuden osalta viime vuosi oli synkin kymmeneen vuoteen. Tämän vuoden alkupuoliskolla nähtiin kasvua seksuaalirikosten, kiristysrikosten ja liikennerikosten määrässä. Tutkinta-ajat vastaavasti pidentyivät, yhtenä syynä lisääntynyt kyberrikollisuus. Jos poliisien määrää vähennetään, liikenteen valvonta heikkenee, kansalaisten avunsaanti viivästyy, ja rikosten tutkinta-ajat pitenevät. Samaan aikaan on pystyttävä reagoimaan yhteiskunnan muuttuviin oloihin, ja esimerkiksi mahdolliseen pakolaisvirtaan. Poliiseja tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

Viesti hallitukselle on ollut pitkin vuotta yksiselitteinen: Sisäisen turvallisuuden selonteossa todettiin keväällä, että poliiseja tarvitaan lisää – määrä tulisi nostaa jopa 8200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Hallintovaliokunta lausui alkukesästä julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä, että osa lakisääteisistä velvoitteista jää poliisilta hoitamatta, koska ”viranomaisille ei kyetä antamaan tehtävien asianmukaisen hoitamisen edellyttämää rahoitusta” (HaVL 23/2021vp). Sisäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2021–2025 todetaan, että seuraavien vuosien resurssitilanne ”vaarantaa lähes kaikkien sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten tehtävien laadukkaan suorittamisen”.

Tämä ei tullut hallitukselle yllätyksenä, sillä se suunnitteli jo hallitusohjelmassaan lisäävänsä poliisien määrää ensi vuonna 7500:aan. Vaadimme hallitusta korjaamaan poliisin rahoitusvajeen, ei vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin. Poliisin on päästävä kehittämään toimintaansa ilman jatkuvaa uhkaa sopeutuksista. Tästä olemme tehneet ryhmänä myös kannanoton.

 

Kansainvälinen tilanne

Afganistanin hallinnon romahtaminen ja ajautuminen ääriliike Talebanin syliin on järkyttänyt nopeudellaan. Se on myös vakavan itsetutkinnan paikka kansainvälisessä yhteisössä. Kabulin lentokentän tilanne on edelleen suomalaistenkin näkökulmasta kriittinen, mutta samalla suuri huoli kohdistuu naisten, tyttöjen, uskonnollisten vähemmistöjen kuten kristittyjen tai etnisten vähemmistöjen, esimerkiksi hazaravähemmistön turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

On varsin mahdollista, että Eurooppa näkee vielä v. 2015 kaltaisen pakolaisaallon. Nyt olisikin korkea aika käynnistää, ei ainoastaan Suomessa, vaan EU-tasolla keskustelu kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi, jotta hallitsemattomilta turvapaikanhakijoiden vyöryiltä voitaisiin välttyä. Suomen mahdollinen päätös kiintiön nostamiseksi on vaikutukseltaan kovin vaatimaton sen rinnalla, että painopisteen muutos hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon tapahtuisi EU:n laajuisesti.

Tilanne jättää varjon koko kansainvälisen yhteisön työhön. Kehitysyhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja on muistettava, että kaikki kehittyvät maat eivät ole Afganistan. Iloitsemme, että budjettiesityksessä kasvatetaan nimenomaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen osuutta. Kansalaisjärjestöillä on vahvimmat yhteydet paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan, ja niitä kannattaa hyödyntää.

 

Hallituksen malli uhkaa rikkoa nekin sotejärjestelmän osat, jotka toimivat

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 1.6.2021

KD:n ryhmäpuheenvuoro sote-välikysymyskeskustelussa
Ryhmän pj, kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna n klo 15

Räsänen: ”Hallituksen malli uhkaa rikkoa nekin sotejärjestelmän osat, jotka toimivat”

 

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattien päätös osallistua sote-välikysymykseen nousi suuresta huolesta.

  • Meillä ei ole luottamusta Marinin sotemallin kykyyn saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Malli uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaisi kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut, Räsänen muistutti pitämässään KD:n välikysymysryhmäpuheessa.

Tavoite palveluiden järjestäjien leveämmistä hartioista toteutuu, kun palveluiden järjestäjien määrää pienenee nykyisestä merkittävästi.

  • Ongelmallista kuitenkin on, että osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista. Lisäksi hallituksen mallissa kolmasosa väestöstä jää perus- ja erikoispalveluiden integraation ulkopuolelle.

Räsäsen mukaan ehdotuksen suurimpia ongelmia on ollut koko hankkeen ajan rahoitusmalli, joka ei tuo kestävyyttä turvaamaan tulevaisuuden tasavertaiset palvelut. Esitys ei sisällä riittäviä kannustimia hillitsemään kustannusten kasvua.

  • Hallituksen piirissä näyttääkin olevan suuri kiusaus tarttua maakuntaveroon, vastoin parlamentaarisen työryhmän päätelmiä. Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan meillä olisi pian neljä verottajaa, EU mukaan lukien. Kuka uskoo, ettei kokonaisverorasitus silloin kasvaisi?

 

 

Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan:

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

 

Arvoisa puhemies,

Soteuudistusta on tehty jo 15 vuotta. Hajanainen ja moniportainen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne sekä lisääntyvä palvelutarve ikääntyvän väestön vuoksi ovat huono yhdistelmä. Uudistusta tarvitaan, mutta vain sellaista, jolla kyetään turvaamaan tulevaisuuden palvelut käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

 

Alkuperäinen tavoite oli, että sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan riittävän leveille hartioille yhteiseen hallintoon ja budjettiin, jotta painopistettä kyetään siirtämään peruspalveluihin, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mitä myöhemmin sosiaalisiin ongelmiin tai sairauksiin puututaan, sitä suurempi tarve tulee kalliille erityispalveluille, esimerkiksi vaativalle erikoissairaanhoidolle tai lasten huostaanotoille.  Soteuudistusta pidetään merkittävimpänä rakenneuudistuksena kestävyysvajeen ratkaisuksi.

 

Kristillisdemokraattien päätös osallistua välikysymykseen nousi suuresta huolesta. Meillä ei ole luottamusta Marinin sotemallin kykyyn saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Malli uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaisi kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut.

 

Tavoite palveluiden järjestäjien leveämmistä hartioista toteutuu, kun palveluiden järjestäjien määrää pienenee nykyisestä merkittävästi. Ongelmallista kuitenkin on, että osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista. Lisäksi hallituksen mallissa kolmasosa väestöstä jää perus- ja erikoispalveluiden integraation ulkopuolelle.

Suurimpia ongelmia on ollut koko hankkeen ajan rahoitusmalli, joka ei tuo kestävyyttä turvaamaan tulevaisuuden tasavertaiset palvelut. Esitys ei sisällä riittäviä kannustimia hillitsemään kustannusten kasvua.

 

Hallituksen piirissä näyttääkin olevan suuri kiusaus tarttua maakuntaveroon, vastoin parlamentaarisen työryhmän päätelmiä. Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan meillä olisi pian neljä verottajaa, EU mukaan lukien. Kuka uskoo, ettei kokonaisverorasitus silloin kasvaisi?

 

KD eduskuntaryhmä katsoo, että päävastuun tulee jatkossakin olla julkisella toimijalla. Hyvinvointialueilla tulee kuitenkin olla vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostopalveluina, palveluseteleillä tai henkilökohtaisilla budjeteilla.

 

Tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistusta ei tule tehdä niin, että rikotaan sitä, mikä toimii hyvin. Tuoreen selvityksen mukaan oikein kohdennetut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksetkin ovat parantaneet palveluiden saatavuutta ja alentaneet kuntien kustannuksia. Yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa on tuottanut aitoja lähipalveluita, työpaikkoja,  elinvoimaa ja kustannussäästöjä. Hyviä tuloksia saatujen julkisten yhtiömuotoisten toimijoiden rooli jatkossa on epävarmalla pohjalla.

 

Soteuudistuksen ohella hallitus on valmistelemassa useita palvelukokonaisuuteen vaikuttavia erillisiä lakeja. Yksityislääkäripalveluiden kelakorvauksista luopuminen on ideologisesti motivoitu hanke, joka käytännössä vaikeuttaa lääkäripalveluiden saatavuutta etenkin pieni- ja keskituloisille ja lisää painetta terveyskeskuksiin. Osa palveluista on erittäin vaikeasti julkisella sektorilla paikattavissa. Esimerkiksi gynekologi- tai silmälääkäripalvelut haetaan pääosin yksityissektorilta, samoin merkittävä osa suun terveydenhuollosta.

 

Pelkkä rakenteen uudistus ei takaa painopisteen siirtymistä kalliista erikoispalveluista peruspalveluihin, vaan tarvitaan toiminnallisia uudistuksia rinnalle: velvoittavasti nopeampaa hoitoon pääsyä lääkärin vastaanotolle, mielenterveys- ja päihdepalveluiden terapiatakuun toteuttamista sekä kattavasti kuntoutusta parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja vähentämään laitospaikkojen tarvetta. Samalla osaavista lääkäreistä, hoitajista ja sosiaalityöntekijöistä tulee huolehtia.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa. Lastensuojelu ei pysty vastaamaan tämän hetken palvelutarpeeseen. Vanhuspalveluissa, niin kotihoidossa kuin ympärivuokautisessa palvelussa on mittavia puutteita ja riittävän hoitajamitoituksen saavuttaminen edellyttää tuhansien hoitajien lisäystä.  Koronaepidemian jälkilaskut ovat maksamatta ja hoito- ja palvelujonojen purkaminen vaativat hallitukselta pikaisia ratkaisuja.

Kannatan edusta Ikosen esitystä epäluottamuslauseeksi.

 

Vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

Vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuoro

02.12.2020

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2021 huomioidaan koronakriisin aiheuttama vaikea taloustilanne. Kunnat, sairaanhoitopiirit, yritykset sekä työnsä ja toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsevat tässä tilanteessa tukea.

 

On perusteltua ottaa velkaa kriisin keskellä. Samalla tarvitsemme päätökset sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka antavat luottamuksen siihen, että veloista myös selviydytään. On surkeaa, että hallitus ei ole saanut tarvittavista työllisyystoimista vielä minkäänlaisia esityksiä aikaan, toivottavasti saisitte tähän vauhtia kristillisdemokraattien työllisyyspaketista, jonka julkaisimme viime viikolla vaihtoehtobudjetin yhteydessä. Olisi myös pitänyt perua hallitusohjelman hankkeet, jotka lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa. Kymmenien miljardien velanotosta huolimatta hallitus on ryhtynyt merkittäviin veronkiristyksiin. Tässä tilanteessa tarvitsemme veronkiristysten sijaan veroelvytystä, pitääksemme talouden pyörät pyörimässä.

Eduskuntaryhmämme esittää useita kohdennettuja veronkevennyksiä, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä ihmisten toimeentuloa. Esitämme polttoaineveron kevennystä, lämmityspolttoaineiden veronkiristyksen perumista sekä kotitalousvähennyksen palauttamista hallituksen viime vuoden leikkausta edeltävälle tasolle. Samalla esitämme tuloverotuksen keventämistä niin, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy ensi vuonna. Yrittäjyyttä tukisimme nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon.

Koronakriisin myötä lapsiperheiden taloudelliset haasteet ovat lisääntyneet. Talouden pitkän aikavälin suurin ongelma, syntyvyyden vähentymisen aiheuttama väestön ikärakenteen vääristymä, ei ole hävinnyt mihinkään ajankohtaisen koronakriisin aikana. Esitämme useita parannuksia lapsiperheille. Lapsen saaville perheille ehdotamme 1000 euron kertaluontoista lisälapsilisää. Ottaisimme myös käyttöön tuloverotuksen lapsivähennyksen. Lisäksi KD esittää monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksujen keventämistä niin, että sisarusten maksut poistettaisiin kokonaan. Tämä lisäisi työllisyyttä ja parantaisi lapsiperheiden asemaa.

KD panostaisi myös oppisopimiskoulutukseen ja torjuisi syrjäytymistä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisää korotettaisiin ja se ulotettaisiin koskemaan entistä useampia perheitä. Oppivelvollisuuden laajentamista ei pidä toteuttaa tässä tilanteessa. Hallituksen uudistus uhkaa romuttaa toisen asteen opintojen laadun, kun resurssit kohdennetaan liian myöhään ja niistäkin suuri osa oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Hallituksen lupaama rahoitus ei riitä korvaamaan kaikkia uudistuksesta syntyviä lisäkuluja.

Lapsiperheiden tilanteen lisäksi kannamme huolta terveydenhoidosta ja erityisesti vanhustenhoidon tilasta. Uuden hoitajamitoituksen täytäntöönpano on siirretty usean vuoden päähän, käytännössä seuraavan hallituksen vastuulle. Moni hoivaa nyt tarvitseva vanhus ei enää näe tuota päivää. KD eduskuntaryhmä lisäisi välittömästi 50 miljoonaa euroa vanhustenhoidon, saattohoidon tason parantamiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Samalla esitämme omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi tuloksi.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. KD vaatii ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen. Palauttaisimme myös keliakiakorvauksen ja ottaisimme käyttöön terapiatakuun.

Verotuksen painopistettä on siirrettävä terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. KD keventäisi hedelmien ja kasvisten verotusta ja ottaisi samalla käyttöön terveysperusteisen veron tuotteisiin lisätylle sokerille.

Emme hyväksy Suomen osallistumista EU:n elpymisvälineeseen ja vastustamme unionin sisäisten tulonsiirtojen ja yhteisvastuullisuuden kasvattamista. Suomi saa uudesta elpymisvälineestä noin 3 miljardia euroa ja joutuu maksamana siitä yli 6 miljardia. Vuositasolla osallistuminen EU:n elpymispakettiin lisää suomalaisten veronmaksajien taakkaa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2028-2058. Kun EU on kerran ottanut käyttöön yhteisvastuulliset rahanjakomekanismit, on todennäköistä, että niiden kokoa tullaan kasvattamaan jatkossa. KD:n linja merkitsisi jo ensi vuodelle 85 miljoonan euron säästöä jäsenmaksuissa.

Kokonaisuudessaan ryhmämme esittää maltillisia määrärahalisäyksiä. Elvyttäisimme taloutta tarkkaan harkituilla ja kohdennetuilla veronkevennyksillä. Vaihtoehtomme on tasapainoinen, sillä esitämme samalla, miten rahoittaisimme uudistuksemme.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi mm. terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittaminen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käyttäisimme kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.

 

Lisätietoa:
https://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kdn-vaihtoehtobudjetti-2020/

https://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kdn-tyollisyyspaketti-2020/

 

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro: Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Kirjoitettu kirjoittajana

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 4/2020 vp

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020

Kansanedustaja, ryhmäpj. Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies!

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä allekirjoittaa selonteon tärkeät pääperiaatteet, laajan yhteisymmärryksen turvata maamme alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys, vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia sekä maamme kansainvälistä asemaa niin YK:n, EU:n, NATO:n kuin kahdenvälisissäkin suhteissa.

 

Selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda. Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet uhkaavat jäädä varjoon.

 

Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassamme useita satoja ja hallituksen myötävaikutuksella Al-Holin leiriltä on tuotu lisää henkilöitä, joilla on kytkentöjä terroristiseen toimintaan. Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti.

 

Turkin kannanotot terrori-iskujen jälkeen kuvaavat asenteenmuutosta ja ennustavat radikaali-islamin nousua. Turkin etääntyminen eurooppalaisista arvoista ja kehitys alueensa autoritääriseksi suurvallaksi vaikuttaa merkittävästi Euroopan ja lähialueiden turvallisuuteen. Tämä on näkynyt jo Vuoristo-Karabahin kriisissä Turkin toimiessa avoimesti Armeniaa vastaan.

 

Kiinan kauppapolitiikasta on tullut jykevä osa kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa. Kauppasota on toki parempi, kuin sotilaallinen selkkaus, mutta sen seuraukset voivat olla massiivisia. Kiina vahvistuu taloudellisen menestyksensä ansiosta kovaa vauhtia myös sotilaallisesti.

 

Koronakriisin vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja talouteen tulee huomioida. Rajat ylittävien terveysuhkien, erityisesti pandemioiden torjuminen edellyttää varautumista huoltovarmuuteen lääkkeiden, tarvikkeiden, ruuan ja energian osalta. Suomalaista maataloutta ei selonteossa mainita, mutta näemme sen keskeisenä varautumisen välineenä. Terveysturvallisuutta edistää myös ruohonjuuritasolle kohdennettu kehitysyhteistyö, jonka avulla voidaan ehkäistä kriisejä ja tukea hauraimpia maita.

 

Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Tällä hetkellä jäseninä on mm. Afganistan, Pakistan ja Bahrain, joilla on itsellään pitkä matka ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomella tulee olla rohkeutta ottaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia.

 

Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta. Syyskuussa Suomi äänesti mm Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä. Sama epäsuhta toistuu muissa YK:n toimielimissä, mukaan lukien yleiskokouksen komiteoissa ja ihmisoikeusneuvostossa, missä ei-demokraattisilla mailla pahimmillaan on lukumääräinen enemmistö.

 

Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta. Valko-Venäjän tilannetta selonteossa ei käsitellä lainkaan. Satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta. On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa.

 

Ruotsin painoarvo selonteossa on oikeutetusti kasvanut. Tarvitsemme yhä syvenevää ja laajenevaa yhteistyötä Ruotsin kanssa nykyisessä epävarmassa toimintaympäristössä. Turvallisuusyhteistyötä, erityisesti hybridiuhkien torjumiseksi on järkevää edelleen tiivistää myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

 

 

Neljäs lisätalousarvio 10.6.2020

Kirjoitettu kirjoittajana

10.6.2020
Neljäs lisätalousarvio

Puhe Päivi Räsänen, kd

 

Arvoisa puhemies,

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä onnittelee uutta valtionvarainministeriä.  Toivotamme viisautta ja siunausta vaativaan tehtäväänne poikkeuksellisen vaikeana aikana!

Käsiteltävä lisätalousarvio ei ole teidän luotsaamanne, mutta nämäkin miljardit te joudutte kuromaan kiinni odotusten kohdistuessa budjettiriiheen ja luvattuihin työllisyys- ja talouden vakauttamistoimiin sekä rakenneuudistuksiin.

Koronavaurioiden torjumiseksi tarvitaan mittavia elvytystoimia. Eduskuntaryhmämme tukee paketin sisältöä sen suurissa linjoissa. Erityisesti kuntien palveluihin, hoito- ja hoivavelan purkamiseen, vanhuspalveluihin, omaishoitoon sekä lasten hyvinvointiin on nyt panostettava. Syrjäytymiskierteeseen ajautuviin nuoriin Suomella ei ole varaa. Ruoka-aputyön valtionavun korotus on tärkeää kaikkein köyhimmille.  Infrastruktuuri-investoinnit erityisesti rautateihin ja teihin ovat oikein ajoitettuja ja tehokkainta elvytystä.

Se, että lisäbudjetti on Suomen historian suurin, ei kuitenkaan ole meriitti. Onkin syytä valiokunnassa huolellisesti arvioida, ovatko kaikki hyvätkin kohteet välttämättömiä juuri lisätalousarviossa ja koronan aiheuttamien vaurioiden torjunnassa. Osa ehdotuksista luo pitkäaikaisen tai pysyvän määrärahan korotustarpeen. Esimerkiksi korkeakoulut ovat saamassa kertaluontoisen 124 miljoonan euron lisärahan uusiin aloituspaikkoihin, hyvä niin – mutta 4800:lle opiskelijalle pelkkä aloituspaikka ei riitä, he tarvitsevat myös tulevina vuosina opettajia ja opetustiloja.

Ihmettelemme myös, miksi kuntien saadessa sinällään tarpeellisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen siitä suurin osa menee 10 suurimmalle kaupungille ilman valtionosuuksien tasausta. Onko tämä aluepoliittisesti oikeudenmukaista?

Miljardeja liikuteltaessa suhteellisuuden taju helposti hämärtyy. Muutamia miljoonia on sen varjolla helppo heitellä sinne tänne. Millä tavoin koronakorjauksiksi lasketaan esimerkiksi Italiassa sijaitsevan Villa Lanten 2 miljoonan euron remontti tai pieni, mutta periaatteellinen panostus saarrossa olevan Iranin maksujenvälitysjärjestelmän luomiseen? Suloiset pandat tarvitsevat bambuja, mutta onko 1,5 miljoonan euron lisätalousarviomomentti oikea? Kun miljardien koronapiikki on auki, tulee vaikutelma, että hankkeita on poimittu kuin valintatalossa heräteostoksia luottokortilla.

Paketin sisältöön sen kokoajat ovat kukin halunneet jättää puumerkkinsä. Poliittista tasapainoa on haettu sulle-mulle -jakopolitiikalla. Esimerkiksi Metsä Groupin infrainvestoinnin vastineeksi on rahaa jaettu ilmastorahastoon, vesiensuojeluun, luonnonsuojeluun ja ulkoilutoimintaan.

Koronakriisin kurittaman maatalouden investointeihin on luvassa maatilatalouden kehittämisrahaston kautta noin 70 miljoonaa, mutta design-museon rakentamiseen ja Kansallisteatterin pienen lavan korjaukseen sitäkin enemmän, yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Nämä ovat sinänsä tarpeellisia kohteita, mutta samalla takaraivossa tulisi jyskyttää tieto, että muutaman viikon päätöksillä valtion velkataakkaa kasvatetaan 19 miljardilla eurolla tänä vuonna. Joskus ja jonkun nytkin käsiteltävä lasku on maksettava. Ainoa vastaus tähän on suomalainen työ ja yrittäminen. Siksi kannustamme hallitusta kuuntelemaan herkällä korvalla yrittäjiä, heitä, jotka luovat työtä ja toimeentuloa maahamme.

Odotamme pikaisia päätöksiä työllisyystoimista ja rakenteellisista uudistuksista, joilla pystytään tasapainottamaan ja vakauttamaan taloutta huomioiden koronakriisin korjausvelka ja sitä edeltävät syntyvyyden vähenemisestä aiheutuvat haasteet. Koko laskua ei saa jättää tulevien hallitusten ja tulevien sukupolvien kontolle, vaan työhön on ryhdyttävä nyt. On hyvä, että sote-uudistus on nostettu pöydälle, mutta huolen herätti kysymys, onko luonnosteltu malli irronnut alkuperäisestä tavoitteestaan kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Eduskuntaryhmämme kannustaa hallitusta nopeuttamaan tavoitetta sosiaaliturvauudistuksesta. Tarjoamme puolueemme apua sellaisen mallin kehittämisessä, jossa työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Lisätalousarviossa aivan oikein todetaan, että ”Kriisin jälkeisen elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tämä on välttämätöntä ottaen huomioon hallituksen lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.” Jäämme odottamaan tätä tiekarttaa mahdollisimman pian.