Ajankohtaista

RSS

Velkaantuneiden maiden keskinäiset takaukset eivät ole oikea lääke

Kirjoitettu kirjoittajana

Pääministeri Kiviniemi perustelee Suomelle lankeavaa 1,2 miljardin euron takausvastuuta Portugalin velkojien tueksi ontuvalla vertauksella myrkystä, jota pitää joskus niellä, jos myrkkyä lääkkeeksi tarvitaan.

Kiviniemi on väärässä. Ei myrkkyä käytetä lääkkeeksi. Myrkyn käyttö rajoittuu eutanasiaan ja silloin ei ole tarkoitus parantaa vaan tappaa.

Euroopan valtiot ovat Suomea myöten syvästi velkaantuneita. Ylivelkaisten maiden keskinäiset takaus- ja lainajärjestelyt pankkijärjestelmän tukemiseksi eivät edistä tervettä taloudenhoitoa. Pankit ja sijoittajat tulee saada vastuuseen löysästä luotonannosta, ja jokaisen maan tulee huolehtia omien pankkiensa pystyssä pitämisestä. Suomen osuus takausjärjestelyissä on suhteettoman suuri verrattuna Suomen luottolaitosten sijoituksiin velkaisissa EU-valtioissa.

Suomen valtion velka kasvaa tänä vuonna 84 miljardiin euroon, ja joka vuosi otamme 8 miljardia euroa uutta velkaa. Kreikalle lainaamme tällä hetkellä ottamalla itse velkaa.

90-luvun lama opetti monelle suomalaiselle, että lainojen takaamisen suhteen tulee olla varovainen. Takuita pitää antaa vain sen verran, mitä on valmis lahjoittamaan. Varsinkaan velkaisen ei ole viisasta ryhtyä muita takaamaan.

Euroopassa on ajauduttu sellaiseen talouspolitiikkaan, jota tullaan myöhemmin moittimaan virheeksi. Jonkun maan tulisi viheltää peli poikki ja todeta, että keisarilla ei todellakaan ole uusia vaatteita.

Irakin ihmisoikeudet, Väyrynen ja Stubb

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

8.4.2011

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd):

Camp Ashrafin pakolaisten turvallisuus on taattava

Puheenjohtaja Päivi Räsänen vetoaa hallitukseen, että se painostaisi EU:n kanssa Irakin hallitusta, että aamuyöstä alkanut hyökkäys Camp Ashrafiin lopetettaisiin enempien ihmisuhrien välttämiseksi.

Irakin armeija on hyökännyt viime yönä leiriin, jonka iranilaiseen oppositioryhmään kuuluvat asukkaat ovat Geneven neljännen yleissopimuksen perusteella kansainvälisen oikeuden mukaista suojelua nauttivia pakolaisia. Irakin hallitus on sitoutunut suojelemaan leirin asukkaita.

Räsänen vetoaa myös ministeri Stubbiin, että hän ottaisi Camp Ashrafin tilanteen esiin tavatessaan Hillary Clintonin. Irakissa olevien iranilaisten pakolaisleirien asukkaiden turvallisuus on taattava.

Ministeri Stubb on aiemmin luvannut, että Suomi ja EU seuraavat aktiivisesti Camp Ashrafin tilannetta, ja ihmisoikeusloukkaukset otetaan esille tapaamisissa Irakin edustajien kanssa. Räsänen kysyy, ottiko ministeri Väyrynen äskettäisellä Irakin vierailullaan esiin myös ihmisoikeusasiat. Kauppasuhteiden luominen on hyvä ja tärkeä asia, mutta ihmisoikeuksien polkemista ei saa hyväksyä.

Lisätietoa:

Päivi Räsänen 050 5113065

Päivi Räsänen: Suomen tulevaisuus rakennetaan perheissä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraateille perhepolitiikka ei ole kevyt politiikan reuna-alue, vaan syvästi ideologinen sydämen asia. Perheiden ja kotien tehtävä on kasvattaa se sukupolvi, joka seuraavaksi ottaa vastuun yhteiskunnan hyvinvoinnista. Haasteet ovat suuret. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa on kaksinkertaistunut 10 vuoden sisällä. Lastensuojelun piirissä on yli 70 000 lasta ja kotipalvelua annetaan vuosittain 11 000 lapsiperheelle. Kaksikymmentä vuotta sitten nämä luvut olivat päinvastaiset. Painopiste palveluissa on huomaamatta siirtynyt ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta korjaaviin toimiin. Kotipalvelun ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden avulla voitaisiin vähentää kalliiden lastensuojelutoimien tarvetta.

Erityistä tukea tarvitsevat yksinhuoltajaperheet, joita on jo viidennes kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheissä on huomattavasti muita perheitä suurempi riski köyhyyteen, työttömyyteen, terveysongelmiin ja lastensuojelun tarpeeseen. Lapsi ei itse valitse syntymäkotiaan. Jokaiselle lapselle tulee turvata mahdollisimman tasavertaiset elämän edellytykset. Elatustuen korottamisen on kustannustehokas keino auttaa heikossa asemassa olevia perheitä, sillä se kohdistuu niille perheille, joiden talous on yhden vanhemman ansioiden varassa.

Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt täysin huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä, jolloin valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni omassa työelämässä. Ehdotan osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa murrosikäisen lapsen vanhemmalle silloin kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee.

Joukko sosiaalipolitiikan tutkijoita on syyttänyt kotihoidontukea siitä, että pienten lasten äitien työmarkkina-asema on heikentynyt. Keskustelussa unohtuu kotihoidontuen päätarkoitus, lapsen etu. Kotihoidontuki koskee alle kolmen vuoden ikäisiä lapsia, siis aivan vauvaikäisiä, yksi- ja kaksivuotiaita. Useimmiten pikkulapsen paras hoitopaikka on oman vanhemman syli. Vauvaikäisten riski saada korvatulehduksia tai muita infektioita on päiväkodissa suurempi kuin kotihoidossa. Alle kolmevuotias ei vielä tarvitse suurta vertaisryhmää henkisen kehityksensä tueksi. Leikki-ikäisetkin lapset ovat yksilöitä. Samassa perheessä toinen lapsi sopeutuu helpommin suureen lapsiryhmään, toinen taas vaatii pidempään kotihoitoa. Yleensä vanhemman kannattaa kuunnella äidin tai isän vaistoaan lapsen hoitopaikan valinnassa. Sen vuoksi ratkaisut lapsen hoitopaikoista pitäisi saada tehdä keittiön pöydän äärellä eikä valtiovallan sanelemana.

On lyhytnäköistä arvioida perhevapaiden vaikutuksia sukupuolten välisten tasa-arvotilastojen tai työllisyys- ja tuottavuus lukujen pohjalta. Lapsen ensivuosien turvalliseen kehitykseen panostaminen tuottaa hyvinvointia ja työkykyä hänen koko elinkaarensa ajan. Kotihoidon vahvistaminen nostaisi myös kunnallisen päivähoidon laatua lapsiryhmien kokojen pienentyessä.

Perhepolitiikka tulee nähdä myös ylisukupolvisena huolenpitona ikääntyvistä. Vuoden 2007 vaalien kärkiteemaksi nousi vanhustenhoito, jonka parantamista lupasivat kaikki puoluejohtajat. Hallitus on pettänyt lupauksensa. Valviran tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Omaishoidon ja vanhusten kotipalvelujen puutteita ei ole korjattu. Vanhuspalveluiden parantaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme.

 

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd)

Sinivihreä hallitus on lykännyt tärkeät hankkeet tulevalle eduskunnalle

Kirjoitettu kirjoittajana

Istuva hallitus on omien sisäisten kiistojensa sekä saamattomuuden vuoksi siirtänyt monta tärkeää, jopa hallitusohjelmaan kirjattua hanketta tulevalle eduskunnalle. Sosiaaliturvan aukkoja paikkaavan ja kannustavuutta lisäävän SATA-komitean työn piti olla tämän vaalikauden tärkein hanke. Siellä ei saatu aikaiseksi edes suojaosuutta työttömyyspäivärahaan, jonka turvin työtön olisi saanut mahdollisuuden ansaita pientä tuloa etuuksiaan menettämättä. Terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämislaki jäi säätämättä, samoin omaishoidontuen siirtäminen Kelaan ja terveydenhuollon yhtenäisen maksukaton laki. Harmaan talouden torjunta jäi mietintöasteelle, viime hetkellä hallitus kaatoi myös esityksen alkoholin mielikuvamainonnan kiellosta, vanhuspalvelulaki jäi toteuttamatta ja sekä verouudistus että työurien pidentämisohjelma jäivät työryhmämietintöjen tasolle.

Vanhuspalvelulain lykkääminen tulevalle vaalikaudelle oli pettymys. Ministeri Risikko esitteli viime tipassa luonnoksen laille, mutta ehdotus ei ennättänyt edes lausuntokierrokselle. Kokoomus käyttää luonnosta vaaliaseenaan, mutta siitä puuttuu vanhuspalvelujen kannalta oleellisin, riittävä henkilöstömitoitus niin laitospalveluissa kuin kotiavussa. Suositusten ja ohjeiden sijaan tarvitaan lakia, jolla turvataan vanhukselle tarpeen mukainen oikeus apuun.

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle tulee turvata oikeus työ- opiskelu- tai harjoittelupaikkaan. Nykyinen suosituspohjainen nuorisotakuu ei toimi, lähes 50 000 nuorta on tällä hetkellä tyhjän päällä. Jo muutaman kuukauden työttömyys uhkaa syrjäyttää nuoren pitkäaikaisesti. Syrjäytymisongelmassa ei ole kyse vain nuorista yksilöinä vaan koko maan tulevaisuudesta. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle joka vuosi yli kuuden miljardin euron kustannukset.

 

Julkaistu kolumnina kd-lehdessä 7.4.2011

Vaalimainosten tuhoaminen loukkaa demokratiaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Eri puolilta maata on tullut viestejä, että vaalien ulkomainontaan näyttää kohdistuvan aikaisempaa enemmän ilkivaltaa. Julisteita on revitty ja mainoksia tuhrittu. Esimerkiksi omia isoja ulkomainoksiani, joiden luokse pääseminen on vaatinut vaivaa, on tuhottu viisi.  Jokaisesta on tehty myös rikosilmoitus, sillä rikkominen ja töhriminen täyttävät vahingonteon tunnusmerkistön. Aiemmissa vaaleissa en muista yhtäkään mainosta tuhotun.

Mainostaminen on kallista ja hukkaan mennyt vaivannäkö harmittaa aina. Kyse on silti isommasta asiasta kuin yksittäisten ehdokkaiden omaisuuden tuhoamisesta. Demokraattisten vaalien häirintä on pahempaa kuin ilkivalta. Vaalit ovat keskeinen osa yhteiskuntajärjestelmämme perustaa ja vaalien kunnioittamisen tulisi näkyä myös siinä, että puolueiden ja ehdokkaiden tiedottamisen annetaan häiritsemättä olla kaikkien näkyvillä. Toivon, ettei lisääntynyt ilkivalta ole merkki poliittisesta ilmastonmuutoksesta ja politiikkavastaisuudesta.

Ajattelen, että puolueitten on tärkeä yksimielisesti osoittaa, ettei minkään puolueen vaalimainoksiin kohdistuvaa ilkivaltaa hyväksytä. Vaalien häirintää tapahtuu yleensä laajamittaisemmin kehittymättömissä demokratioissa, joissa poliittinen vapaus on rajattua.

Hälytyskellojen tulisi soida

Kirjoitettu kirjoittajana

Noin 15 000 nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan yli 48 000 18–29-vuotiasta nuorta on pudonnut yhteiskunnan järjestelmien ja palveluiden ulkopuolelle.

Samaan aikaan kun pohditaan tarvetta nostaa eläkeikää, jopa 4000 alle 35-vuotiasta jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisin syy löytyy mielenterveyden ongelmista.

Nuoren tilanteeseen tulee puuttua ripeästi, sillä jo muutaman kuukauden kestävä työttömyys uhkaa syrjäyttää nuoren pitkäksi aikaa. Suosituspohjainen nuorisotakuu ei valitettavasti ole käytännössä toiminut riittävän tehokkaasti. Takuu edellyttää periaatteessa, että työvoimaviranomaiset etsivät nuorelle nopeasti työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan, jos hän itse ei ole sellaista onnistunut saamaan. Kuormittuneet työ- ja elinkeinokeskukset eivät kuitenkaan ole käytännössä pystyneet nuorten yksilölliseen auttamiseen.

Työ-, opiskelu- tai työpajapaikan tulee olla jokaisen oikeus eikä vain aktiivisten mahdollisuus tai viranomaisten pyrkimys. Syrjäytymisongelmassa ei ole kyse vain nuorista yksilöinä vaan koko maan tulevaisuudesta. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle joka vuosi yli kuuden miljardin euron kustannukset.

Syrjäytymisen juuret ovat usein jo lapsuudessa. Huostaan otetut lapset ovat yliedustettuina pudokkaitten joukossa. Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka avulla voidaan varhaisessa vaiheessa ehkäistä kasvavia ongelmia. Joustavat perhevapaat, tasokas kouluterveydenhuolto, ennalta ehkäisevä kotiapu ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat kansantalouden kannalta kannattava sijoitus. Lapsen ja nuoren turvalliseen kehitykseen panostaminen tuottaa hyvinvointia ja työkykyä hänen koko elinkaarensa ajan.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 31.3.2011

Haluamme keskittyä talous- ja hyvinvointikysymyksiin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattisella puolueella ei ole mitään tekemistä Nuotta-lehden ”Älä alistu” –kampanjan kanssa. En itse tiennyt kampanjasta yhtään mitään ennen sen julkaisemista. Pidän loukkaavana niin Kristillisdemokraattisen puolueen kuin Nuottalehden taustajärjestöjen kannalta sellaista kirjoittelua, jossa vihjaillaan puolueen käynnistäneen tai ajoittaneen kampanjan vaalien vuoksi. Kampanja on puhtaasti sielunhoidollinen, ei poliittinen ja siksi puolueella ei ole siihen mitään kannanottoa. Sen sijaan ihmettelen sitä, että lukuisat muut poliitikot ovat ottaneet voimakkaasti kantaa tuomiten kampanjan, joka keskittyy yhden ihmisen henkilökohtaiseen elämänkokemukseen. Nuorisoasioista vastaava ministeri Wallin luonnehti nuoren naisten kertomusta ”ällöttäväksi” ja vihreät vaaralliseksi ja vastenmieliseksi.

Kristillisdemokraattisen puolueen kanta avioliittolain säilymiseen nykyisenä on tullut suurelle yleisölle jo aiemmin selväksi. Meillä ei ole mitään tarvetta nostaa vaalikeskusteluun lakimuutosta, jota emme itse tavoittele. Sen sijaan haluamme nostaa vaalikeskusteluun ihmisten arjen kannalta tärkeät talous- ja hyvinvointikysymykset. Nuorten syrjäytyminen työelämästä ja opiskelusta on pysäytettävä, vanhuspalvelulaki on saatava voimaan ja terveydenhuolto on uudistettava niin, että kaikki suomalaiset saavat kansainvälisesti huipputasoa olevan työterveyshuoltomme tasoiset terveyspalvelut. Valtiontalous on saatava tasapainoon verouudistuksen, menokurin ja suuria kuluja tuottavien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyn kautta. Toivon, että vaalikeskustelussa keskityttäisiin näihin tärkeisiin teemoihin.

Velkakierteestä päästävä terveeseen taloudenhoitoon

Kirjoitettu kirjoittajana

Eurooppa velkaantuu, Suomi velkaantuu ja kotitaloudet velkaantuvat. Talous ei ole terveellä pohjalla.

Euromaat ovat sopimassa ylivelkaisimpia maita avustavan vakausrahaston kasvattamista väliaikaisena 440 mrd:iin euroon ja pysyvänä 500 mrd:iin euroon. Suomen osuus nykyisestä, reaaliselta arvoltaan n. 250 mrd euron rahastosta on 8 mrd, mutta se uhkaa kaksinkertaistua. Suomi on sitoutunut erilaisiin tukipaketteihin ylivelkaantuneille EU-maille huomattavasti suuremmalla osuudella kuin mikä vastaisi oman maamme luottolaitosten saatavia näistä maista. Sitoumustemme yhteissumma on 10,5 miljardin euron luokkaa, suurempi kuin kestävyysvaje, jota ryhdytään ensi vaalikausilla paikkaamaan menokurilla ja veronkorotuksilla. Kreikan lainoja maksamme tällä hetkellä velkarahalla. Valtio velkaantuu 8-10 miljardin euron vuosivauhtia.

Kotitalouksien luottokanta on noussut 104 miljardiin euroon eli 6 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien velkaantumisaste on tällä tietoa 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun se 90-luvun ”hulluina vuosina” oli 85 prosentin tasolla. Kotitaloudet ottivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä uusia pikaluottoja 65 miljoonaa euroa. Pikavipin ottajat maksoivat lainoista erilaisia neljänneksen lainasummasta. Tämän vaalikauden lakimuutokset eivät ole vähentäneet pikaluotoista aiheutuvia ongelmia.

Ylivelkaantuneet EU-maat on laitettava velkajärjestelyyn yhdessä velkojiensa kanssa, jolloin muiden maiden osuudeksi jää omien luottolaitostensa tukeminen tarvittaessa. Valtion velkaantuminen tulee pysäyttää tulevalla vaalikaudella. Kännykkävipit tulee kieltää kokonaan.

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 24.3.2011

Räsänen Pieksämäellä: Hallituspuolueet antavat vanhusten odottaa

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE
25.03.2011
Julkaisuvapaa klo 9.15
Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Pieksämäellä 25.3.2011 klo 9.15:

HALLITUSPUOLUEET ANTAVAT VANHUSTEN ODOTTAA

Vuoden 2007 vaaleissa kärkiteema oli vanhustenhoidon tason parantaminen ja kaikki puoluejohtajat antoivat lupauksensa vanhustenhoidolle. Hallituspuolueet eivät valitettavasti ole neljässä vuodessa kyenneet lunastamaan lupauksiaan. Samat lupaukset onkin kierrätetty vuoden 2011 vaaliohjelmiin.

Vanhustenhuollon ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Valviran ja aluehallintovirastojen tekemän yli 1000 vanhustenhuollon yksikköön kohdistuvan tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes vanhustenhuollon laitos täyttää hyvän hoidon laatukriteerit. Heikoimmin pärjäsivät julkisen sektorin yksiköt.

Hallituksen tulee vihdoin myöntää, että pelkät laatusuositukset eivät turvaa vanhusten oikeutta hyvään hoitoon. Tällä hetkellä hoidon henkilöstömitoitusta ohjataan suositusten ja informaatio-ohjauksen kautta. Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen lisäksi myös selkeämpää normiohjausta, jolla turvataan vanhukselle tarpeen mukainen oikeus apuun. Omaishoidon tuki tulee myös saattaa lakisääteiseksi oikeudeksi kuntarajoista riippumatta.

Ikäihmisten kunniallisesta hoidosta ei voi taloustilanteeseen vedoten laistaa. Vanhukset tarvitsevat hyvän hoitonsa nyt. Jos lupaus unohdetaan sen varjolla, että jäädään odottelemaan parempia aikoja, nyt hoivaa tarvitsevien vanhusten kohdalla aika ajaa elämän ohi. Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä ja työtätekevä veronmaksaja itse haluaisi vanhuutensa viettää.
Lisätietoa:
Päivi Räsänen
050-5113065