Eurooppa velkaantuu, Suomi velkaantuu ja kotitaloudet velkaantuvat. Talous ei ole terveellä pohjalla.

Euromaat ovat sopimassa ylivelkaisimpia maita avustavan vakausrahaston kasvattamista väliaikaisena 440 mrd:iin euroon ja pysyvänä 500 mrd:iin euroon. Suomen osuus nykyisestä, reaaliselta arvoltaan n. 250 mrd euron rahastosta on 8 mrd, mutta se uhkaa kaksinkertaistua. Suomi on sitoutunut erilaisiin tukipaketteihin ylivelkaantuneille EU-maille huomattavasti suuremmalla osuudella kuin mikä vastaisi oman maamme luottolaitosten saatavia näistä maista. Sitoumustemme yhteissumma on 10,5 miljardin euron luokkaa, suurempi kuin kestävyysvaje, jota ryhdytään ensi vaalikausilla paikkaamaan menokurilla ja veronkorotuksilla. Kreikan lainoja maksamme tällä hetkellä velkarahalla. Valtio velkaantuu 8-10 miljardin euron vuosivauhtia.

Kotitalouksien luottokanta on noussut 104 miljardiin euroon eli 6 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien velkaantumisaste on tällä tietoa 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun se 90-luvun ”hulluina vuosina” oli 85 prosentin tasolla. Kotitaloudet ottivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä uusia pikaluottoja 65 miljoonaa euroa. Pikavipin ottajat maksoivat lainoista erilaisia neljänneksen lainasummasta. Tämän vaalikauden lakimuutokset eivät ole vähentäneet pikaluotoista aiheutuvia ongelmia.

Ylivelkaantuneet EU-maat on laitettava velkajärjestelyyn yhdessä velkojiensa kanssa, jolloin muiden maiden osuudeksi jää omien luottolaitostensa tukeminen tarvittaessa. Valtion velkaantuminen tulee pysäyttää tulevalla vaalikaudella. Kännykkävipit tulee kieltää kokonaan.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 24.3.2011