Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Hämeenlinnan Paasikivi -seuran kuukausikokous
Hyvät kuulijat
Hyvä ystäväni työskentelee kehitysyhteistyölääkärinä Afganistanissa, ja hän kertoi, että siellä poliisin näkyminen julkisella paikalla herättää enemmän pelkoa ja levottomuutta kuin turvallisuutta, toisin kuin Suomessa. Kävin työmatkalla Kosovossa, jossa ongelmana on viranomaisten korruptio. On vaikea saada investointeja maahan, jos luottamus puuttuu. Tyttäreni oli viime syksyn vapaaehtoistyössä Ghanassa vammaisten lasten koulussa. Häneltä varastettiin käteiskassa majapaikassa, mutta paikalliset neuvoivat, että poliisiin ei kannata ottaa yhteyttä. Se vain tuottaisi ongelmia. Valitettavasti monessa maassa poliisi on syvästi korruptoitunut, palvelujen vastineeksi tarvitaan rahaa ja rangaistuksia voidaan välttää maksamalla.
Suomessa on hyvin koulutettu, tehtäväänsä huolella valittu ja työmoraaliltaan vahva poliisikunta. Poliisiin luotetaan ja poliisin läsnäoloa toivotaan. Suomalaispoliisit ovat johtaneet ja toteuttaneet tai olleet kutsuttuina kouluttajina esimerkiksi Itä-Afrikassa, Namibiassa, Afganistanissa ja Palestiinalaisalueella. Viron itsenäistymisen jälkeen Suomen poliisi panosti voimakkaasti Viron poliisin kehittämiseen. Suomen poliisi on osallistunut poliisien kouluttamiseen viimeisen viiden vuoden aikana Lähi-Idässä ja parhaillaan EU:n Twinning-hankkeessa Jordaniassa. Arabikevään kokeneista Tunisiasta ja Egyptistä on lähestytty Suomea tunnustellen mahdollisuuksiamme auttaa poliisikoulutuksen kehittämisessä.
Turvallisuus voisi nousta suomalaiseksi vientituotteeksi. Vaihtosuhteemme on huolestuttavasti heikentynyt 2000-luvun alusta lähtien. Tuonti- ja vientihintojen kehitys on ollut maallemme epäedullinen ja vaihtosuhde on heikentynyt vuoden 2000 jälkeen noin 10 prosenttia. Tavaroiden tuontihinnat ovat nousseet vuodesta 2000, mutta vientihinnat ovat jääneet suurin piirtein vuoden 2000 tasolle. Olemme yhä enemmän bulkkitavaran tuottajia eikä palvelujen ja hyödykkeiden jalostusta ole pystytty nostamaan riittävästi. Turvallisuusala voisi olla yksi nouseva suomalainen vientisektori. Suomalaiseen turvallisuuteen luotetaan. Julkiset turvallisuusviranomaisemme, esimerkiksi poliisi tai rajavalvonta ovat hyvässä kansainvälisessä maineessa ja toisaalta yksityiseltä turvallisuusalalta löytyy yritteliäisyyttä tuotteistaa palveluja ja turvallisuushyödykkeitä. Julkisen ja yksityisen turvallisuusalan yhteistyöllä voisi löytää uusia kehityskohteita niin maamme oman turvallisuuden parantamiseksi kuin sen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen saavuttamiseksi, että maamme on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Samalla yhteistyöllä voisimme viedä turvallisuutta hyödykkeinä ja palveluina myös muihin maihin.
Poliisin tehtävänä on ja tulee olemaan turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Lähivuosina poliisin on kuitenkin varauduttava koko sisäasiainhallinnon tavoin suunnittelemaan toimintansa aleneviin kehyksiin. Olemme eläneet yli varojemme ja talouden tasapainottaminen sekä siihen liittyvät menosäästöt ovat välttämättömiä myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Uutiskuvat Kreikasta ovat meille varoittava muistutus siitä, miten hallitsematon velkaantuminen voi syöstä maan myös syviin turvallisuusongelmiin. Vaikka poliiseja seisoo kaduilla puolen metrin välein, kerrostaloja poltetaan ja kauppoja ryöstellään.
Poliisin määrärahatilanne tämän vuoden osalta ei ole niin synkkä kuin hallituksen aloittaessa toimintansa näytti. Hallitusohjelmaan sisältyvää 10 miljoonan euron leikkausta poliisin määrärahoihin ei toteuteta vielä, vaan täysimääräisesti vasta vuonna 2015. Harmaan talouden torjuntaan lisättiin poliisin määrärahoihin 5,6 miljoonaa euroa ja eduskunta teki päätöksen 2,6 miljoonan euron lisäyksestä tämän vuoden talousarvioon. Tällä pystytään työllistämään 50 poliisia ja osa tästä rahasta on korvamerkitty varsin ajankohtaiseen terrorismin torjuntaan.
Lisäksi poliisin määrärahoihin on tälle vuodelle viiden miljoonan euron erillisrahoitus työttömien poliisien palkkaamiseen, mikä mahdollistaa 100 nuoren poliisin työllistymisen.
Tulevien vuosien vahva painopiste on poliisin toiminnan kehittämisessä, jotta voidaan parantaa esimerkiksi poliisiyksiköiden ja niiden henkilöstön osaamista ja kykyä reagoida muutoksiin. Suuntaa tulee antamaan sisäasiainministeriön työryhmän tämän kuun lopussa valmistuvat linjausesitykset. Niiden pohjalta hallitus hyväksyy poliisin resursseista pidemmän aikavälin suunnitelman ja niiden pohjalta linjataan myös poliisien tehtävien toteutumista ja kustannustehokkuutta tukeva palveluverkkorakenne. Kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta tärkeintä ovat ammattitaitoiset poliisimiehet ja -naiset, ei niinkään poliisilaitosten seinät. Tavoitteena on edelleen keventää hallintoa, etsiä säästöjä tilakustannuksista sekä kehittää sähköistä asiointia. Painopistettä tulee siirtää operatiivisen poliisin kenttätoimintaan ja rikostutkintaan. Poliisihallitus on osaltaan aloittanut myös oman poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jossa käydään läpi poliisitoiminnan koko kirjo rikostorjunnasta hankintoihin ja lupahallinnosta hälytystehtäviin. Poliisihallitus tulee päivittämään myös henkilöstöstrategiansa, jolla luodaan edellytykset henkilöstön kestävälle työhyvinvoinnille.
Hyvät kuulijat
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksella on kolme painopistealuetta, jotka ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Arjen turvallisuuden parantaminen on yksi hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Syrjäytyminen on tärkein sisäisen turvallisuutemme haaste.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on 32 500 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Heitä ei näy missään tilastoissa. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) varoittaa Suomea nopeasti uhkaavasta työvoimapulasta. Vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan runsaat 150 000 uutta työntekijää.
Väestön ikääntyessä pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää ja terveempää. Nuorten ikäluokkien syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat merkitsevät suuria kustannuksia koko yhteiskunnalle. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyneet, päihdeongelmaiset nuoret miehet työllistävät poliisia sekä terveydenhuoltoa ja täyttävät vankilat ja lisäksi päätyvät ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Väkivalta kasaantuu Suomessa voimakkaasti. Uhrien profiili on samankaltainen kuin väkivallan tekijöiden. Tutkimusten mukaan 1 prosenttiin väestöstä kohdistuu 67 % kaikista väkivallan teoista.
Syrjäytymisen juuret ovat usein jo lapsuudessa. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan rikokseen toistuvasta syyllistyneistä lapsista 70 % oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa ennen ensimmäistä rikollista tekoa, joka oli tullut viranomaisten tietoon. Ongelmiin joutuneilla lapsilla on yleensä taustalla useita ongelmia, kuten rikkinäinen perhe, päihdeongelmia ja koulupudokkuutta.
Runsas ja humalahakuinen alkoholinkäyttö on suurin yksittäinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Vuonna 2010 liikennetapaturmissa kuolleista neljännes oli alkoholin vaikutuksen alainen. Hukkuneista yli puolet ja tulipaloissa menehtyneistä lähes puolet oli humalassa. Henkirikoksissa noin 80 prosentissa tapauksista joko uhri tai tekijä oli humalassa tekohetkellä. Ongelma ei ole vain alkoholin suurkuluttajat, joita myös rappioalkoholisteiksi kutsutaan. Ongelmana on se, että kaikki, niin nuoret ja vanhat kuin myös miehet ja naiset, juovat entistä enemmän ja että alkoholista on tullut kiinteä osa vapaa-ajan viettoa ja sosiaalista elämää. Alkoholia saa R-kioskista, sitä juodaan urheilutapahtumissa ja lähes kaikissa tilaisuuksissa, joihin ihmiset kokoontuvat. Ravintolaan mennessä juodaan kunnon pohjat kotona ja juomista jatketaan ravintoloissa, jotka lähes kaikki ovat auki aamuneljään. Ravintoloiden sulkeutumisen jälkeen syntyy humalaisten, väsyneiden ja nälkäisten juhlijoiden välillä helposti suukopua, joka voi johtaa vakavaan väkivaltaan. Olen saanut monia vetoomuksia kentällä työskenteleviltä poliiseilta sen puolesta, että ravintoloiden aukioloaikoja lyhennettäisiin.
Usein käytetään sanaa massarikollisuus silloin, kun tarkoitetaan päivittäin tapahtuvia rikoksia jotka eivät saa suurta huomiota mediassa. Jos näihin massarikoksiin ei puututa, voi se antaa rikoksen tekijöille viestin siitä, että rikosten tekemistä voidaan jatkaa eikä siitä seuraa mitään.
Erityisesti nuorten tekemiin rikoksiin tulee puuttua välittömästi. Monen nuoren tulevan elämän kannalta on ollut ratkaiseva merkitys sillä, onko hänen rötöstelyynsä puututtu nopeasti vain onko hän saanut jatkaa pikkurikosten tekemistä aina siihen asti, että niistä tulee niin vakavia että niiden seuraukset ovat myös vakavia. Kun nuori oppii rikolliseen elämäntapaan, johon usein liittyy myös runsasta päihteiden käyttöä ja väkivaltaa, on elämänmuutoksen tekeminen hyvin vaikeaa ja usein jopa mahdotonta. Viranomaisten nopea puuttuminen nuorten rötöstelyyn tukee myös vanhempien kasvatustyötä. Perheen sisäinen tilanne saattaa joskus olla solmussa ja silloin ulkopuolelta tuleva puuttuminen antaa lisää voimia myös vanhemmille selvitä vaikeasta tilanteesta.
Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka avulla voidaan varhaisessa vaiheessa ehkäistä kasvavia ongelmia. Joustavat perhevapaat, tasokas kouluterveydenhuolto, ennalta ehkäisevä kotiapu ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat kansantalouden kannalta kannattava sijoitus. Lapsen ja nuoren turvalliseen kehitykseen panostaminen tuottaa hyvinvointia ja työkykyä hänen koko elinkaarensa ajan. Työ-, opiskelu- tai työpajapaikan tulee olla jokaisen oikeus eikä vain aktiivisten mahdollisuus tai viranomaisten pyrkimys. Juuri tähän pyritään hallitusohjelmaan kirjatulla nuorten yhteiskuntatakuulla.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskunnan vastuuta. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt voivat omalla toiminnallaan tukea perheitä kasvatustyössä sekä tukea nuorten kasvuympäristöä silloin kun perheen voimat eivät siihen riitä.
Hyvät kuulijat
Hallituksen päätöksen mukaisesti kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu on käynnissä. Ohjelmassa määritellään, miten Suomessa tullaan parantamaan kansalaisten turvallisuutta tulevien vuosien aikana. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuvat kaikki ministeriöt ja keskeiset asiantuntijat, ja sen valmistelussa on mukana myös järjestöt ja elinkeinoelämä. Ohjelma valmistuu toukokuussa tänä vuonna, ja siinä päätetyt asiat tullaan toimeenpanemaan niin alueellisesti kuin myös paikallisesti.
Hallitus on linjannut, että arjen turvallisuuden parantaminen tulee olla sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeistä sisältöä. Tämän mukaisesti ohjelmassa päätetään muun muassa käytännön toimista nuorten turvallisuuden parantamiseksi, alkoholista ja muista päihdehaitoista johtuviin turvallisuusuhkiin puuttumiseksi ja lähiympäristön turvallisuuden lisäämiseksi. Arjen turvallisuuden parantaminen edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä.
Varsin harvoin tullaan ajatelleeksi, että poliisin toimivaltuudet ovat hyvin rajalliset. Poliisi pystyy toimimaan vasta siinä vaiheessa, kun kysymys on rikosepäilystä tai yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta. Esimerkiksi nuoren kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että nuori on voinut tehdä vaikkapa kymmenen rikosta jotka eivät ole tulleet poliisin tietoon ennen kuin hän ensimmäisen kerran joutuu tekemisiin poliisin kanssa. Sosiaaliviranomaiset voivat puuttua tilanteeseen jo paljon aiemmin. Yhteiskunnan resurssien käytön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että viranomaiset toimivat nykyistä enemmän yhdessä. Yhteistyön seurauksena viranomaisilla on käytössään paljon enemmän keinoja puuttua sellaiseen kehitykseen, joka saattaa jatkuessaan johtaa vakaviin seurauksiin niin yksilölle itselleen kuin myös yhteiskunnalle.
Hyvät kuulijat
Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vahvuuksia, jotka edistävät turvallisuutta. Näitä ovat muun muassa luottamus toisiin ihmisiin, instituutioihin ja viranomaisiin, tyytymättömyyden kanavoituminen poliittisen järjestelmän kautta, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja lainkuuliaisuuden perinne. On tärkeää pitää huolta näistä vahvuuksista myös jatkossa.
Taloudellinen tilanne on haasteellinen, mutta siitä on mahdollista selvitä. Monesti on sanottu, että suomalainen on parhaimmillaan silloin, kun edessä on haasteita ja vaikeita asioita. Uskon, että perinteisellä suomalaisella sisulla, hyvällä yhteistyöllä ja uudistumiskyvyllä selviämme myös tulevista haasteista.