Ajankohtaista

RSS

TIEDOTE: Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

Kirjoitettu kirjoittajana

 

23.6.2016.

Julkaisuvapaa

Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

– Kansan tahtoa kuunneltava herkemmällä korvalla niin Suomessa kuin muissa EU-maissa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistui Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Britannian kansanäänestyksen tuloksen perusteella Iso-Britannia on eroamassa Euroopan unionista. Lopullisten tulosten mukaan 51,9 prosenttia äänestäjistä haluaa erota unionista.

– Britannian kansa äänesti EU-eron puolesta ja heidän valintaa on kunnioitettava. Kansanäänestyksen tilanne oli poikkeuksellisen jännittävä leirien tasaisen kilpailun vuoksi ja tulos oli monelle yllätys. Äänestysaktiivisuus oli erittäin vakuuttavaa ja on tärkeää, että osapuolet voivat nyt luottaa äänestystulokseen. Vaalit sujuivat täällä rauhallisesti jännittyneestä tilanteesta huolimatta, kertoo Päivi Räsänen Lontoosta.

Britannian kansanäänestys antoi koko Euroopalle varoituksen. Eurooppaa on nyt rakennettava itsenäisten valtioiden yhteystyön varaan. Syvenevän integraation ja liittovaltiokehityksen pyrkimyksistä on luovuttava. Brittien päätöksen merkitys on suuri, paitsi Iso-Britannialle, myös EU:lle ja Suomelle. Britannian EU-erolla on laajamittaisia ja ainutlaatuisia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Entisenä sisäministerinä Räsänen näkee Brexitin vaikutukset turvallisuuteen ja Euroopan vakauteen keskeisinä kysymyksinä.

– Brexit-leirin voitolla on merkittävät vaikutukset koko Eurooppaan. Nyt myös Suomessa on viipymättä käytävä perusteellinen keskustelu.Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020 -luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Brexitin myötä selontekomme on vanhentunut ennen kuin sitä on ehditty edes eduskunnan valiokunnissa käsitellä.

– Pääministerin ilmoitus kansanäänestyksen seurauksista Eurooppaan ja Suomeen on tarpeen. Ei riitä, että suuri valiokunta keskustelee Britannian EU-erosta ja Brexitin seurauksista, vaan koko eduskunnan on saatava keskustella. Asiaa ei voi lykätä syksyyn, Räsänen toteaa.

– Britannian erolla EU:sta on suuri merkitys myös sisäisen turvallisuuden yhteistyölle. Britannian siviilitiedustelun kyky on aivan omaa luokkaansa, millä on merkityksensä poliisiyhteistyössä, varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Aiemmin sisäministerinä pystyin säännöllisesti tapaamaan Britannian sisäministeriä neuvoston kokouksissa ja keskustelemaan sisäisen turvallisuuden kysymyksistä. Rakenteellisen yhteistyön katkettua EU-maat joutuvat nyt luomaan uuden tavan tehdä yhteistyötä brittien kanssa sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Britannian eron myötä EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo tulee heikkenemään dramaattisesti, sillä maa on ollut EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Nato-maa ja ydinasevaltio. Päivi Räsänen oli ainoa suomalainen kansanäänestyksen vaalitarkkailuun osallistuneessa 6 ulkomaisen vaalitarkkailijan ryhmässä, joka koostui kokeneista kansanedustajista eri EU-maista. Delegaatio osallistui äänestyksen, ääntenlaskennan ja tulosten seuraamiseen.

– Palaan Suomeen tänään ja minulta voi tiedustella haastatteluja ja kommentteja.

 

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen

0505741675

 

Vaalitarkkailijaksi Lontooseen

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Brittien kansanäänestyksen tilanne on poikkeuksellisen jännittävä tasaisen kilpailun vuoksi. Olen tänään lähdössä vaalitarkkailijaksi seuraamaan kansanäänestyksen järjestämistä ja eri leirien kampanjointia. Tarkkailijat ovat 10 kokeneen kansanedustajan ryhmä eri EU-maista. Tehtävä on tärkeä, sillä luottamus vaalien rehellisyyteen, turvallisuuteen ja laillisuuteen on tärkeää.

Pääministeri Cameronin tehtävä EU-jäsenyyden hyötyjen kehumisessa on haastava, sillä hän on aiemmin vuosikausia linjannut EU-skeptistä politiikkaa. Cameronin johtama puolue kuuluu Euroopan parlamentissa Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (engl. European Conservatives and Reformists, ECR). Se perustettiin Cameronin johdolla vuoden 2009 europarlamenttivaalien jälkeen kun brittikonservatiivit erosivat EPP-puolueesta. Olin tuolloin puolueeni puheenjohtaja ja olimme juuri voittaneet EU-vaalit saaden yhden mepin. Puheenjohtaja Cameron soitti minulle houkutellen puoluettamme liittymään uuteen EU-kriittiseen ryhmään.

Brexit-leiri on saanut käyttövoimansa maahanmuuttokriittisyydestä. Tämä on merkillistä, sillä EU-eron myötä tapahtuva vapaan liikkuvuuden rajoittaminen koskisi vain EU-kansalaisia. Suurin osa Britannian maahanmuuttajia on tullut kolmansista maista. EU-kansalaiset, kuten suomalaiset tai puolalaiset tulevat Britanniaan yleensä töihin tai opiskelemaan – he ovat tarpeellista työvoimaa esimerkiksi palvelualoilla ja teollisuudessa. Maahanmuuttokriittiset perustelut ovat epäjohdonmukaisia, sillä Britanniassa asuvien muiden EU-maiden kansalaisten työllisyysaste on korkeampi kuin kantabrittien ja he ovat myös ikärakenteeltaan nuorempia.

Vaalien merkitys on suuri, paitsi Iso-Britannialle, myös EU:lle ja Suomelle. Mahdollisesta erosta seuraisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta se muuttaisi myös turvallispolitiikan tasapainoa. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020 -luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Jos Brexit toteutuu, selontekomme on vanhentunut, ennen kuin sitä on ehditty eduskunnan valiokunnissa käsitellä. Mikäli Britannia eroaa EU:sta, EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo heikkenee merkittävästi. Britannia on EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja ydinasevaltio. Uskon, että Suomessa ja Ruotsissa Brexit-leirin voitto saisi aikaan kiihtyvän keskustelun tarpeesta liittyä Natoon.

Britannian erolla EU:sta olisi suuri merkitys myös sisäisen turvallisuuden yhteistyölle. Britannian siviilitiedustelun kyky on aivan omaa luokkaansa, millä on merkityksensä poliisiyhteistyössä, varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Kun olin sisäministeri, pystyin säännöllisesti tapaamaan Britannian sisäministeriä neuvoston kokouksissa ja keskustelemaan sisäisen turvallisuuden kysymyksistä. Rakenteellisen yhteistyön katkettua EU-maat joutuisivat luomaan uuden tavan tehdä yhteistyötä brittien kanssa sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Vaalitulos voi ratketa kumman tahansa leirin eduksi, mutta tällä hetkellä varovainen veikkaukseni on, että brittien enemmistö kallistuu EU:n jäsenyyden kannalle. Luottamukseni perustuu siihen, että edeltävissä vaaleissa, mm vuoden takaisissa parlamenttivaaleissa ja Skotlantia koskevassa kansanäänestyksessä brittiäänestäjät valitsivat pysyvyyden, vaikka gallupit osoittivat toista.

Päivi Räsänen

 

 

 

Laadukas perhepolitiikka on viisasta talouspolitiikkaa

Kirjoitettu kirjoittajana

 

 

Lapset ovat arvokkain kansallinen pääomamme. Heidän kasvunsa ja kehityksestä tukeminen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Perhepolitiikka nähdään kuitenkin usein talouspolitiikan näkökulmasta pelkkänä menoeränä. Kun Sipilän hallitukseen nimettiin perheministeri, toiveet hyvästä lapsi- ja perhepolitiikasta nousivat korkealle. Samoin hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja voimavaroja sekä kehittää koulua ja varhaiskasvatusta.

Sipilän hallitus on joutunut viemään eteenpäin merkittäviä rakenneuudistuksia ja talouden tasapainottamista vaikeiden talousnäkymiemme vuoksi. On kuitenkin ikävää, että huomattavalta osin leikkaukset ja maksujen korotukset kertyvät juuri lapsille ja lapsiperheille, tulevaisuuden tekijöille.

Kannustankin hallitusta kääntämään kurssia, toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta ja panostamaan perheiden hyvinvointiin, koska se on järkevää myös talouspolitiikan näkökulmasta katsottuna. Tulevaisuuden talouskehitykseen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla, millä tasolla syntyvyys on Suomessa. Mikäli syntyvyys säilyy alhaisella tasolla tai edelleen laskee, väestörakenteen vinouma ja sen myötä kestävyysvaje pahenevat entisestään. Kestävyysvaje on syntynyt siitä, että syntyneet ikäluokat ovat jo vuosikym­meniä olleet liian pieniä. Pitkällä tähtäimellä syntyvyyden kasvu on ainoa keino hoitaa kestävyysvaje kuntoon.

Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2010, että hedelmällisyysluvun 0,5 kasvu vähentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä eli kahdella miljardilla eurolla. Suunta on kuitenkin toinen. Syntyvyys on laskenut viidessä vuodessa dramaattisesti. Olemme syntyvyydessä nälkävuosien tasolla: Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on nyt 1,65 naista kohden.

Jos suomalaiset perheet saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme jo hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa 2,1 lapsilukua. Edellinen lama ei heikentänyt syntyvyyttä, sillä kotihoidon tukea ja lapsilisiä oli juuri edellisinä vuosina korotettu. Syntyvyys kasvoi näinä vuosina, kunnes perhe-etuuksia alettiin leikata ja suunta kääntyi.

Lapsiperheiden tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa myös lyhyellä tähtäimellä, sillä perheellisten työllisyysaste (75 %) on huomattavasti perheettömiä (71%) korkeampi. Vastuu lapsista näyttää siis toimivan kannusteena työelämässä. Mitä enemmän maassamme on lapsiperheitä, sitä enemmän meillä on aikuisia, jotka toimivat tavoitteellisesti työelämässä.

Työllisyysasteen nostamisen verukkeella on perusteetonta lakkauttaa tai heikentää kotihoidon tukea tai muuten puuttua perheiden arkeen. Aika, jolloin lapset ovat pieniä, on lyhyt. Tämän tietää jokainen isovanhempi tässä maassa. Pienimpien lasten oikeutta äidin tai isän syliin ei pidä heikentää. Lapsiperheiden vanhemmat kurovat työelämässä kyllä kiinni seuraavina vuosina sen, mitä pikkulapsivaiheessa joutui tahtia hidastamaan – molemmat lastensa vuoksi.

Päivi Räsänen

kansanedustaja

Kolumni julkaistu Kaupunki Sanomissa

TIEDOTE: Kansanedustaja Päivi Räsänen Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailijaksi 22. – 24.6

Kirjoitettu kirjoittajana

 

15.6.2016.

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Päivi Räsänen Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailijaksi 22. – 24.6

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistuu Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Vaalitarkkailuun osallistuva delegaatio koostuu eri maiden kansanedustajista, joista Räsänen on ainoa suomalainen. Virallinen kansanäänestyspäivä on 23. kesäkuuta.

Vaalitarkkailumission strategisina prioriteetteina on tarkkailla kansanäänestykseen liittyviä käytännön järjestelyjä, äänestyspaikkojen ja – koppien toimivuutta äänestystilanteissa ja vaalien päätapahtumia. Vaalitarkkailijat tulevat kuulemaan niin remain- kuin leave- osapuolien edustajia sekä heidän strategioistaan ja toimintatavoistaan käydä kampanjaa kansanäänestyksen alla. Iso-Britannian IPU-ryhmä (Inter-Parliamentarian Union) johtaa delegaatiota.

Viimeisimpien Britanniassa julkistettujen mielipidemittausten mukaan brittien kannat EU:ssa pysymisen ja siitä irrottautumisen suhteen ovat lähellä toisiaan ja äänestyksestä ennakoidaan tiukkaa. Todennäköisyys sille, että Brexit-kanta voittaa, on kasvanut.  

– Entisenä sisäministerinä (2011-2015) minua kiinnostaa myös turvallisuusnäkökulma eli se, kuinka mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin on varauduttu ja kuinka äänestäjien liikkumista ja kokoontumista koskevat perusvapaudet on turvattu kansanäänestyksen aikana. On tärkeää, että vaalit toimitetaan niin, että molemmat osapuolet voivat luottaa lopputuloksen tarkkuuteen ja kattavuuteen. Vaalitarkkailu antaa kansanedustajana erinomaisen tilaisuuden arvioida vaaliprosessia kansainvälisten normien mukaisesti, Räsänen kertoo.

– Turvallisuudesta ja maahanmuutosta viime vaalikaudella vastanneena ministerinä näen mahdollisen Brexitin vaikutukset maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja maanosamme vakauteen keskeisinä kysymyksinä. Vahvan jäsenvaltion poistumisella unionista olisi joka tapauksessa kauaskantoisia ja ainutlaatuisia taloudellis-poliittisia seurauksia Euroopalle. Suomelle Britannia on ollut ja on tärkeä kumppani unionin sisällä, Räsänen toteaa.

Vaalitarkkailun tavoitteena yleisesti on edistää kansanvaltaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti. Se lisää kansalaisten luottamusta vaaliprosesseihin, auttaa ehkäisemään petoksia, uhkailua ja väkivaltaa ja vahvistaa demokraattisia instituutioita. Kantavia periaatteita vaalitarkkailussa ovat vaaliprosessiin puuttumattomuus ja puolueettomuus.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen 0505741675

Ryhmäpuhe: Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

Kirjoitettu kirjoittajana

24.5.2016

Arvoisa puhemies!

 

Suomi on edelleen turvallinen maa. Osaavien ja maailman parhaiten koulutettujen sisäisen turvallisuuden viranomaistemme toimintakyky on tähän asti kyetty säilyttämään. Rakenteellisilla uudistuksilla on kevennetty hallintoa ja siirretty voimavaroja poliisin ja rajavartijoiden kenttätyöhön. Nyt on muutos näköpiirissä.

 

Sisäisen turvallisuuden selonteko on karua luettavaa – rehellisestä kuvauksesta on syytä antaa sisäministeriölle tunnustus. Poliisin, rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimintakyvyn rapautumista luetellaan sivutolkulla resurssien vähentämisen seurauksena. Hallitus kertoo, että häiriöiden ja rikosten määrä lisääntyy, poliisin ja hätäkeskusten toimintavalmiusajat pidentyvät, osa tehtävistä jää kokonaan hoitamatta, yhä useammat rikokset jäävät selvittämättä, harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpito vaikeutuu, riski oman käden oikeuden käyttöön kasvaa ja väestön turvallisuuden tunne ja jopa yhteiskuntarauha heikkenevät merkittävästi.

 

Selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7000 tasolle. Totuus on kuitenkin vielä pahempi. Eduskunta on juuri käsitellyt hallituksen linjauksen julkisen talouden suunnitelmaksi, jonka mukaan poliisimäärärahat alenevat kehyskaudella niin, että vuonna 2019 poliisimäärä alenisi n 6700:aan, mikä tarkoittaisi 500 poliisia vähemmän kuin tällä hetkellä. Hallitus on siis kehyspäätöksessä linjannut vielä huomattavasti suuremman leikkauksen poliisin rahoitukseen kuin selonteossa nyt poliittisesti linjataan. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallituksen antaa eduskunnalle selvityksen poliisin rahoituksen keskenään ristiriitaisista esityksistä sekä tarvittavat määrärahalisäykset kehyksiin. Pidemmällä aikavälillä emme saa tyytyä 7000 poliisin tasoon – tavoite tulee asettaa vähintään nykytasolle.

 

Poliisitoimintaan kohdennetut säästöt ovat kestämättömiä, kun samaan aikaan toimintaympäristö muuttuu yhä haastavammaksi. Laiton maahantulo ja turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen ovat merkinneet satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia vastaanottotoimintaan, oleskelulupahakemusten käsittelyyn ja kotouttamiseen. Tämä on ollut väistämätöntä, mutta eikö samalla tulisi huolehtia myös koko väestön turvallisuudesta?

 

Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista muodostettu parlamentaarinen ryhmä esitti yksimielisesti reilu vuosi sitten ennen eduskuntavaaleja, että sisäisen turvallisuuden taso säilytettäisiin tällä vaalikaudella 95 miljoonan euron määrärahalisäyksin. Kehyksissä on vain noin puolet tästä tarpeesta. Hallitus ei kehyspäätöksissään lisännyt poliisin määrärahoja, vaan ainoastaan vähensi hallitusohjelman kehyksiin sisältyneitä säästöpäätöksiä.

 

Terrorismin, Venäjän kehityksen ja kyberuhkien ohella ei pidä unohtaa arjen suurinta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle: työttömyyden, päihteiden ongelmakäytön, mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden aiheuttamaa syrjäytymistä. Sisäisen turvallisuuden haasteet on muistettava myös ajankohtaisessa alkoholilain uudistuksessa. Alkoholin saatavuuden laajentaminen lisää kulutusta, poliisin työkuormaa, turvattomuutta ja yhteiskunnan kustannuksia. Yhteiskunnan resursseja voidaan säästää ja inhimillistä kärsimystä vähentää puolestaan silloin, kun perheiden ja lähiyhteisöjen hyvinvointia ja jaksamista tuetaan ja kun kansalaisia yhdistävät elämää kantavat arvot.

 

Arvoisa puhemies,

 

Mitä kansalaiset odottavat turvallisuusviranomaisilta? Sitä, että hätäkeskukseen soittavalle vastataan kohtuullisessa ajassa. Sitä, että poliisi, ambulanssi tai paloauto saapuu nopeasti paikalle. Tai että poliisi ylipäänsä ottaa tapahtuneen rikoksen tutkittavaksi. Selonteossa ehdotetaan poliisin tehtävien poliittista priorisointia, että eduskunta päättäisi, mitkä lakisääteiset tehtävät poliisi voi jättää hoitamatta, mikäli resurssit eivät riitä. Toinen vaihtoehto on, että ensilinjassa oleva viranomainen, usein hätäkeskuspäivystäjä tai poliisi joutuu priorisoimaan, kenelle antaa apua. Molemmat vaihtoehdot on vältettävä!

 

Poliisin, hätäkeskusten ja rajavartiolaitoksen toimintakyvyn säilyttämisessä nykyisellään ei ole kysymys miljardien tai satojen miljoonien eurojen vuosikorotuksista. Muutaman kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella kyetään varmistamaan sisäinen turvallisuus niin, ettei virkamiesten tarvitse kirjoittaa turvallispolitiikan kauhuskenaarioita. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion ydintehtävä eikä siitä tule tinkiä suhdanteiden mukaan.

 

KANNANOTTO: Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia? – keskiolut pois ruokakaupoista

Kirjoitettu kirjoittajana

18.5.2016

Kansanedustaja, entinen sisäministeri (vv. 2011-2015) Päivi Räsänen:

Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia?

–          keskiolut pois ruokakaupoista

 

Alkoholibisneksen tavoitteita ajetaan nyt säätelyn purkamisen varjolla. Alkoholilakia uudistettaessa tulee muistaa, että alkoholi on edelleen merkittävin kansanterveysongelmamme. Sen sijaan, että vahvoja oluita ryhdyttäisiin myymään tuhansissa ruokakaupoissa, ehdotan, että yleisessä vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttiraja laskettaisiin nykyisestä 4,7 %:sta Ruotsissa käytössä olevaan 3,5%:iin. Tämä on myös Suomen lääkäriliiton tavoite.

Alkoholipolitiikan liberalisoimisen tueksi käytetään myyttiä, jonka mukaan pieni ongelmakäyttäjien ryhmä aiheuttaisi alkoholihaitat ja –kustannukset, joten alkoholipolitiikka tulisi kohdistaa vain tähän ryhmään. Tämä ei ole totta. Kustannuksia ja haittoja aiheuttavien riskikäyttäjien ryhmä on huomattavasti suurempi (noin 500 000 suomalaista). Monet heistä pitävät itseään kohtuukäyttäjinä.

 

Myös OECD:n viimekeväisessä raportissa suositellaan koko väestöön kohdistuvaa alkoholipolitiikkaa. OECD:n mukaan ongelmakäyttöön puuttumisessa on käytössä vain vähän keinoja ja ne ovat kalliita, kun taas koko väestöön kohdistuvat keinot ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavat myös suurkulutukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on listannut nämä keinot: alkoholijuomien hintojen korottaminen, saatavuuden rajoittaminen ja mainonnan kieltäminen. Valitettavasti perinteisen valistuksen merkitys on vähäinen.

 

Niiden, jotka ajavat vahvempia oluita tai viinejä ruokakauppoihin, tulisi samalla kertoa miten suuren määrän alkoholiruumiita he ovat valmiit lisäämään. Kun Vanhasen hallitus vuonna 2003 päätti alentaa alkoholiveroa noin 30 prosenttia, esityksen perusteluissa arvioitiin alkoholikuolemien lisääntyvän 600:lla. Ennuste valitettavasti toteutui.

 

Historiamme osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin v. -69 ei vähentänyt väkevien juomista, vaan lisäsi kokonaiskulutusta ja haittoja. Viime vuosien veronkorotukset ja mainonnan rajoitukset ovat puolestaan tuottaneet tulosta ja kulutus sekä haitat ovat vähentyneet, etenkin nuorten osalta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

 

Viron tuontia käytetään keskustelussa verukkeena. Vaikka viime vuosina alkoholiverotusta on kiristetty, alkoholin tuonti Virosta on kääntynyt laskuun ja sitä voidaan edelleen tehokkaalla Tullin toiminnalla suitsia.

 

Alkoholibisneksen huoli kulutuksen vähenemisestä kanavoidaan kysymykseksi työpaikoista. Jos alkoholin osuus kulutuksesta vähenee, sama raha käytetään muihin kohteisiin, joissa työllisyys vastaavasti paranee.

Alkoholihaittojen vähentäminen merkitsisi myös tuhansien turvallisuuden, terveyden ja oikeudenhoidon ammattilaisten vapauttamista muihin tehtäviin.

 

Alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain n. 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset ja kokonaiskustannukset nousevat jopa kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Alkoholi on taustalla jopa 80 prosentissa kaikista henkirikoksistamme. Sadantuhannen suomalaislapsen elämää varjostaa toisen tai molempien vanhempien alkoholiongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain useille sadoille lapsille pysyviä vaurioita äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena. Lasten ja uhrien suojeleminen on tärkeämpää kuin rajaton oikeus halpaan humalaan.

 

Päivi Räsänen

kansanedustaja

 

Jo joutui armas aika!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Suvivirrestä on muodostunut kansallinen symboli kristillisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle kasvatustyössä.

Joissakin kouluissa on tehty päätöksiä karsia kristillisiä juhlaperinteitä, mutta on selkeästi todettava, että mikään laki ei sitä edellytä. Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain perusteluissa todettiin, että uuden uskonnonvapauslain tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta.

Uskonnonvapauslakia on usein tulkittu väärin painottaen negatiivista uskonnonvapautta. Oppilaalla on kyllä oikeus omantunnon syistä kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, esimerkiksi koulujumalanpalveluksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tähdennettiin sitä, että kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi suvivirsi, ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Toki kristitty voi sydämessään osoittaa virren sanoin kiitoksensa Jumalalle.

Kristillisen kulttuuriperinnön sisällyttäminen koulun päättäjäisjuhlaan ei siis edellytä ennakkoilmoitusta tai lupien kyselemistä huoltajilta. Kaikilla lapsilla, niin kristityillä, muslimeilla kuin uskonnottomilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme. Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, että eristämme heidät siitä arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Jos emme itse arvosta ja tunne omaa uskonperinnettämme, kuinka voimme olettaa tänne tulijoiden sitä kunnioittavan?

Moniarvoistuvassa yhteiskunnassa uskonnollinen lukutaito tulee yhä tärkeämmäksi. Uskontojen kohtaamisen näkökulmasta suomalainen uskonnon opetus on pedagogisen kotiseutuperiaatteen mukainen malli. Mitä syvemmin nuoremme ymmärtävät oman kristillisen kulttuuriperintömme merkityksen, sitä parempi kyky heillä on ymmärtää muiden uskontojen vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen elämään.

Lapset ja nuoret tarvitsevat tiedon lisäksi mahdollisuutta elämän suurten kysymysten pohtimiseen. Kristillisten arvojen pohjalta voidaan johdonmukaisesti perustella ihmisarvon ehdottomuus, ihmisten tasavertaisuus ja elämän tarkoituksellisuus.

Maailmankatsomuksellisesti määritellyt arvot antavat lapsille tässä ajassa kipeästi tarvittavia välineitä hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Kristillinen kulttuuriperintö sekä oman uskonnon kouluopetus ovat suomalainen vahvuus, jota on tarpeetonta piilotella tai hävetä.

Päivi Räsänen

kansanedustaja

Julkaistu Itä-Hämeessä.

 

Kehitysapu tarvitsee puolustajia

Kirjoitettu kirjoittajana

 

”Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?” Lapsuuteni pysäyttävimmät mediamuistot sijoittuvat 1969 alkaneen Biafran sodan kärsimyksiin. Tämän sitaatin kirjasin ruutuvihkoon, johon liimasin lehdistä kuvia nälkiintyneistä lapsista.

Vaikka historiasta löytyy esimerkkejä kehitysyhteistyövarojen kulkeutumisesta vääriin käsiin, auttaminen on kuitenkin ollut kokonaisuutena tuloksellista. Kehittyvissä maissa ihmisten keskimääräinen elinajan odote on pidentynyt, lukutaito lisääntynyt ja lapsikuolleisuus vähentynyt.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden lisääntyminen edistää myös omaa hyvinvointiamme. Rikkaidenkin maiden uhaksi nousevaa terrorismia, huumekauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta sekä pakolaisuutta on mahdollista kehitysavun keinoin ehkäistä.

Olemme itsekin olleet kehitysavun saajina. Sotien jälkeen Unicef toimitti Suomelle elintarvikkeita ja muita lahjoituksia sekä tuki tutkimusta, terveydenhuollon koulutusta ja vammaisten lasten huoltoa. Vielä 1950-60 luvuilla Unicefin varoilla perustettiin Suomeen keskosasemia sekä hankittiin tutkimusvälineitä neuvoloille ja lastensairaaloille.

Kehitysapua ja oman maan köyhien auttamista ei pidä asettaa vastakkain. Jos poliittisessa tahtotilassa yhteisvastuun näköala syrjäyttää itsekkyyden, molemmat tulevat autetuiksi. Kärsimys on yhtä tuskallista, onpa sen kokijana suomalainen tai afrikkalainen lapsi. Myös elämä on hänelle yhtä arvokas. Rikkailla on sekä etuoikeus että moraalinen velvoite auttaa köyhistä köyhimpiä. Kehitysyhteistyö on olennainen sivistysvaltion tunnusmerkki.

 

Julkaistu KD-verkkolehdessä.

 

 

Lahjaksi äideille

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Pieni tyttäreni tuli äitienpäivän alla kotiin päiväkerhosta suuri salaisuus repussaan. Hän oli jännittynyt, mitä äiti pitää hänen kortistaan. Kerhonohjaaja oli kieltänyt paljastamasta kortin aihetta ennen h-hetkeä, mutta tyttö pyysi minua arvailemaan, mitä korttiin oli piirretty. Sain kuitenkin varoituksen: ”Mutta älä vain kysy, että onko se talo, koska sitten mä en voi kertoa.” Salaisuus säilyi äitienpäivään saakka. Hän oli askarrellut kodin, lapselle tärkeimmän paikan.

Päiväkodeissa, kouluissa ja kerhoissa askarrellaan jälleen äideille yllätyksiä kahden viikon kuluttua juhlittavia äitienpäiviä varten. Äitienpäivä on lasten ja perheiden juhlaa. Se kertoo, että suomalaisten arvoissa perhe on korkealla. EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista piti erittäin tärkeänä onnellisuuden rakennuspuuna perhe-elämää. Vain 4 % suomalaisista antoi saman painoarvon taloudellista hyvinvointia kuvaaville tavoitteille, joista politiikassa yleensä puhutaan. Tukemalla perheitä ja lapsia rakennamme samalla vahvaa ja menestyvää tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Uutiset perherintamalta ovat hälyttäviä: syntyvien lasten määrä vähenee vuosi vuodelta ja olemme syntyvyydessä jo nälkävuosien tasolla. Suomalainen nainen saa keskimäärin 1,65 lasta, kun viisi vuotta sitten luku oli lähes 1,9. Suomalaiset kuitenkin haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat. Myös perheiden toivoma lapsiluku on jatkuvasti pienentynyt, mikä heijastaa heikentynyttä tulevaisuudenuskoa, kun taloudellinen epävarmuus on kasvanut. Jos he saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme jo hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa 2,1 lukua.

Pitkään jatkuneesta alhaisesta syntyvyydestä johtuen maamme ikärakenne on vinoutunut ja aiheuttaa vuosikymmeniksi pahenevan epätasapainon julkiseen talouteen. Menot kasvavat nopeammin kuin niitä kattavat tulot. Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2030 eläkeikä olisi yli 70 vuotta, jos huoltosuhde haluttaisiin pitää nykyisellään. Tarvitsemme lisää lapsia tähän yhteiskuntaan.

Osaltaan syntyvien lasten määrän vähentymistä selittää se, että ensimmäinen lapsi saadaan yhä myöhemmin, keskimäärin 28,5-vuotiaana. Koulutetut pääkaupunkiseudulla asuvat naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 34-vuotiaana, kymmenen vuotta hedelmällisimmän iän jälkeen. Opiskelun ja perheen yhdistäminen on tehty Suomessa vaikeaksi. Olen esittänyt tähän helpotuksia, muun muassa opintorahaan huoltajalisäystä. Myös työelämän lapsimyönteisyyttä on lisättävä keventämällä äitiyden tuomaa taloudellista rasitetta työnantajille.

Yhteisön tuen on todettu vaikuttavan myönteisesti perheen lapsitoiveisiin. Mikäli vanhemmat tietävät saavansa tarvittaessa apua lastenhoitoon, he ovat valmiimpia ottamaan vastaan useamman lapsen. Äitienpäivänä juhlimme myös niitä lukuisia isoäitejä, jotka jakavat hoivavastuuta.

Lapsiperheiden etuudet ja palvelut vahvistavat perheiden luottamusta selviytymiseensä myös silloin kuin perhekoko on suurempi. Kuluneen vuoden aikana maassamme on otettu monta harppausta lapsikielteiseen suuntaan. Hallitus lakkautti lapsilisien indeksikorotukset, kasvattaa päiväkotien ja koululuokkien ryhmäkokoja, korottaa 20 % päivähoitomaksuja, tuplaa iltapäiväkerhojen maksut, nostaa 30 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja leikkaa asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Hallitus leikkasi myös vanhempainpäivärahaa sekä vanhempainvapaalla kertyvää loma-oikeutta.  Näiden päätösten myötä lapsiperheiden maksuja ollaan korottamassa ja tukia heikentämässä yli 200 miljoonan euron edestä.

Kannustava perhepolitiikka on yksi tärkeimmistä keinoista kilpailukykyisen Suomen rakentamisessa. Paras lahja Suomen äideille on perhepolitiikka, jolla luodaan luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Päivi Räsänen

kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

Tiedote: Räsänen esittää kampanjakattoa vaaleihin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, Tarkastusvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen (kd)

Julkaisuvapaa

Räsänen esittää kampanjakattoa vaaleihin

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) esittää kampanjakaton käyttöönottoa kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin. Vaalikohtainen maksettua mainontaa koskeva kampanjakatto, olisi kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euroa. Ylärajat vastaavat parlamentaarisen vaali- ja puoluerahoituskomitean vuonna 2009 antamaa suositusta.

  • Demokratian kannalta on ongelmallista jos vaalikulut jatkavat kasvuaan nykytahdilla, sanoo Päivi Räsänen.

Kampanjakaton asettaminen hillitsisi kampanjakulujen kasvua ja parantaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia osallistua eri vaaleihin kun kampanjakulut pysyvät kohtuullisena. Vaalien määrä on myös kasvamassa maakuntavaaleilla, mikäli aluehallintouudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta otti kantaa vaalikulujen kasvuun mietinnössä koskien vaalirahoitusta käsittelevää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kertomusta. Valiokunnan mukaan kampanjakulujen kasvusta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin tulee suhtautua vakavasti ja se pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta.

Kansanedustaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, Päivi Räsänen jätti aiheesta lakialoitteen torstaina.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen, p. (09) 432 3065