18.5.2016

Kansanedustaja, entinen sisäministeri (vv. 2011-2015) Päivi Räsänen:

Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia?

–          keskiolut pois ruokakaupoista

Alkoholibisneksen tavoitteita ajetaan nyt säätelyn purkamisen varjolla. Alkoholilakia uudistettaessa tulee muistaa, että alkoholi on edelleen merkittävin kansanterveysongelmamme. Sen sijaan, että vahvoja oluita ryhdyttäisiin myymään tuhansissa ruokakaupoissa, ehdotan, että yleisessä vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttiraja laskettaisiin nykyisestä 4,7 %:sta Ruotsissa käytössä olevaan 3,5%:iin. Tämä on myös Suomen lääkäriliiton tavoite.

Alkoholipolitiikan liberalisoimisen tueksi käytetään myyttiä, jonka mukaan pieni ongelmakäyttäjien ryhmä aiheuttaisi alkoholihaitat ja –kustannukset, joten alkoholipolitiikka tulisi kohdistaa vain tähän ryhmään. Tämä ei ole totta. Kustannuksia ja haittoja aiheuttavien riskikäyttäjien ryhmä on huomattavasti suurempi (noin 500 000 suomalaista). Monet heistä pitävät itseään kohtuukäyttäjinä.

Myös OECD:n viimekeväisessä raportissa suositellaan koko väestöön kohdistuvaa alkoholipolitiikkaa. OECD:n mukaan ongelmakäyttöön puuttumisessa on käytössä vain vähän keinoja ja ne ovat kalliita, kun taas koko väestöön kohdistuvat keinot ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavat myös suurkulutukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on listannut nämä keinot: alkoholijuomien hintojen korottaminen, saatavuuden rajoittaminen ja mainonnan kieltäminen. Valitettavasti perinteisen valistuksen merkitys on vähäinen.

Niiden, jotka ajavat vahvempia oluita tai viinejä ruokakauppoihin, tulisi samalla kertoa miten suuren määrän alkoholiruumiita he ovat valmiit lisäämään. Kun Vanhasen hallitus vuonna 2003 päätti alentaa alkoholiveroa noin 30 prosenttia, esityksen perusteluissa arvioitiin alkoholikuolemien lisääntyvän 600:lla. Ennuste valitettavasti toteutui.

Historiamme osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin v. -69 ei vähentänyt väkevien juomista, vaan lisäsi kokonaiskulutusta ja haittoja. Viime vuosien veronkorotukset ja mainonnan rajoitukset ovat puolestaan tuottaneet tulosta ja kulutus sekä haitat ovat vähentyneet, etenkin nuorten osalta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

Viron tuontia käytetään keskustelussa verukkeena. Vaikka viime vuosina alkoholiverotusta on kiristetty, alkoholin tuonti Virosta on kääntynyt laskuun ja sitä voidaan edelleen tehokkaalla Tullin toiminnalla suitsia.

Alkoholibisneksen huoli kulutuksen vähenemisestä kanavoidaan kysymykseksi työpaikoista. Jos alkoholin osuus kulutuksesta vähenee, sama raha käytetään muihin kohteisiin, joissa työllisyys vastaavasti paranee.

Alkoholihaittojen vähentäminen merkitsisi myös tuhansien turvallisuuden, terveyden ja oikeudenhoidon ammattilaisten vapauttamista muihin tehtäviin.

Alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain n. 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset ja kokonaiskustannukset nousevat jopa kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Alkoholi on taustalla jopa 80 prosentissa kaikista henkirikoksistamme. Sadantuhannen suomalaislapsen elämää varjostaa toisen tai molempien vanhempien alkoholiongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain useille sadoille lapsille pysyviä vaurioita äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena. Lasten ja uhrien suojeleminen on tärkeämpää kuin rajaton oikeus halpaan humalaan.

Päivi Räsänen

kansanedustaja