Ajankohtaista

RSS

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta

17.4.2024 JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 14.40

KD:n ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

Yhteiskuntaamme järkyttäneet Viertolan koulun tapahtumat eivät ole enää uutisotsikoissa, mutta uhrit, luokkatoverit, kouluyhteisö ja omaiset kantavat sen kipeitä jälkiä pitkään. Tällä viikolla saimme jälleen muistutuksen koulujen turvallisuusvajeesta, kun 12-vuotias poika puukotti koulussa samanikäistä. Viime syksynä koululaisen kerrottiin raiskanneen koulutoverinsa WC:ssä kesken koulupäivän.

Väkivalta on valunut yhä nuorempiin ikäluokkiin. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja nuorten itsetuhoisista ajatuksista. Koulukiusaaminen painottuu ikävuosiin 11–15, jolloin tapahtuu myös murrosikään liittyviä fyysisiä ja sosiaalisia muutoksia.

Minuun otti hiljattain yhteyttä henkilö, joka oli ollut samassa luokassa, jossa ammuskeltiin Jokelassa. Hänellä on ollut pitkäaikaisia ongelmia tapahtuman jälkeen. Onkin syytä tehdä perusteellinen selvitys koulujen turvallisuustilanteesta ja etsiä keinoja, joilla oppilaiden ja opettajien turvallisuus voidaan taata, sekä selvitys siitä, miten kouluissa väkivallalle tai vakavalle kiusaamiselle altistuneet lapset ja nuoret ovat toipuneet ja miten kykenisimme heitä paremmin tukemaan.

Toisin kuin monessa länsimaassa, Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole vakavistakaan teoista rikosoikeudellisessa vastuussa. Heistä tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua lasten ja nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voitu rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jolloin he altistuvat päihde- ja väkivaltakäytöksen uhreiksi ja tekijöiksi.

Hallitusohjelman mukaan kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintamallit. Lisäksi on sitouduttu turvaamaan jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan. Useita hankkeita on käynnissä, esimerkiksi, nuorisorikollisuuden torjuntaohjelma ja tiedonvaihdon parantaminen. Lastensuojelulakia uudistettaessa on palautettava riittävät mahdollisuudet rajoittaa itseään tai toisia vahingoittavan lapsen liikkumista. Poliisin voimavaroja lisätään, mistä osa tulee suunnata nykyistä kattavampaan koulupoliisitoimintaan.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että lasten hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä. Mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei lopulta voi korvata perhettä kasvattajana. Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita. Kotien ja perheiden merkitys tulee tunnistaa, tunnustaa ja sitä arvostaa sekä tukea kaikessa päätöksenteossa.

Jokaisen lapsen elämää on suojeltava

Kirjoitettu kirjoittajana

Jokaisen lapsen elämää on suojeltava

Joensuulaisen neljävuotiaan lapsen väkivaltainen kuolema on järkyttänyt laajasti ja herättänyt kysymyksen lastensuojelun tilasta maassamme. Hiljattain uutisoitiin myös isänsä vakavasti pahoinpitelemästä kolmeviikkoisesta vauvasta. Lasten väkivaltainen kohtelu on Suomessa huolestuttavan tavallinen ilmiö. Jopa satoja lapsiin kohdistuvia vammoja hoidetaan vuosittain sairaaloissa.

Lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat suhteellisen harvinaisia, mutta jokainen tapaus on liikaa. Suomessa on vuodesta 2003 tapahtunut vähintään yksi lapsen henkirikos joka vuosi. Yhteensä lapsia on surmattu yli 80. Kun lapsi surmataan, tekijänä on useimmiten lapsen oma äiti. Toiseksi yleisin tekijä on lapsen oma isä. Joensuulaisen lapsen surma on johtanut tuomioihin, mutta sen tulisi myös johtaa päättäjät toimimaan niin, että jatkossa pystyisimme paremmin suojelemaan arvokkainta pääomaamme, jokaista lasta.

Vilja Eerikan kohtalo järkytti suomalaisia noin 12 vuotta sitten. Jo silloin keskustelun keskiöön nousi lastensuojelun tilanne. Toimin tuolloin sisäministerinä ja johdollani käynnistettiin laaja selvitys perhesurmista. Oikeusministeriössä asetettiin ryhmä tutkimaan syitä, jotka johtivat kahdeksanvuotiaan tytön kuolemaan.

Tavoitteena oli koota tietoa siitä, olisiko viranomaisilla ja muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ehkäistä tilanteen kärjistymistä henkirikoksiksi.  Selvityksen mukaan osa surmista olisi voinut ollut ehkäistävissä, jos viranomaisten ja lähipiirin tietoon tulleet uhkailut olisi osattu ottaa vakavasti ja perheen ongelmiin olisi tartuttu ajoissa. Kävi myös ilmi, että terveydenhuollon käytännön työssä kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus oli korkea. Vaikka viranomaisilla olisi paljon tietoa pahoinpitelyistä, poliisille ei usein tule tietoa asiasta. Poliisilla on kuitenkin vahvimmat keinot puuttua perheissä tapahtuviin rikoksiin. Selvitysten pohjalta viranomaisten välistä tiedonkulkua helpotettiin.

Kun olemme jälleen järkyttävien tapahtumien äärellä, olisi aihetta asettaa uusi laajapohjainen työryhmä selvittämään lasten surmien ja pahoinpitelyiden syitä ja antamaan ehdotuksia toimenpiteiksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto omassa selvityksessään kiinnitti huomion lastensuojelun voimavarojen lisäksi riittävän koulutuksen järjestämiseen lastensuojelun henkilöstölle, jotta lapsiin kohdistuva väkivalta ja muu kaltoinkohtelu osattaisiin tunnistaa.

Lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen periaate kaikessa lainsäädännössä ja sitä edellyttää myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu ei käytännössä aina toteudu viranomaistoiminnassa. Erityisesti puutteita on tilanteissa, joissa aikuinen hakeutuu mielenterveyspalveluiden piiriin. Useimmiten perhesurmien ja lasten kaltoinkohtelun taustalla ovat vanhempien päihde- mielenterveysongelmat. Asiantuntijat ovat vuosien ajan korostaneet sitä, että tarpeeksi varhainen hoitoon pääseminen estäisi ennalta valtaosan pienten lasten surmista. Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin voidaan vähentää myös tarvetta kalliimmille ja raskaammille toimenpiteille kuten poliisin hälytystehtäville, oikeusprosesseille ja laitoshoidolle.

Päivi Räsänen

Kansanedustaja (kd), lääkäri

 

Kolumni julkaistu ESS:ssa.

Ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta 20.2.2024

KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 15

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointimme tulevaisuus on riippuvainen siitä, onnistummeko saamaan Suomen talouden kestävälle uralle. Meidän tulee yhteistuumin tehdä töitä, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista. Se ei ole mahdollista ilman tervettä julkista taloutta. Edessä on positiivisten muutosten aika Suomen parhaaksi.

Avain menestykseen on rehellinen tilannearvio. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan. Nyt joka kahdeksas menoeuro on velkarahaa. IMF:n arvio on, että Suomen julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottaminen edellyttää leikkausten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi verotuksen kiristämistä. Kehitys on käännettävä kasvu-uralle. Tämän hallituksen keskeinen prioriteetti on työllisyyden ja talouskasvun vauhdittaminen, jotta meidän ei tarvitsisi elää lasten ja lastenlastemme piikkiin.

Vaaleilla valitulla eduskunnalla on demokratiaan perustuva oikeus tehdä päätöksiä hallitusohjelman mukaisesti. Tässä vakavassa tilanteessa on hämmästyttävää, miten ideologisen vastakkainasettelun kautta ja suhteettoman suurilla poliittisilla lakoilla on vastustettu erittäin tarpeellisia työmarkkina- ja sosiaaliuudistuksia. Lakkojen hinta nousee jo nyt lähes miljardiin. Lakot ovat kohdistuneet haitallisesti ennen kaikkea kansalaisiin ja työnantajiin sekä yrittäjiin, jotka ovat väärä protestoinnin kohde. Olisi demokratian kannalta suorastaan vaarallista, jos hallitus nyt taipuisi ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.

Suomi on pudonnut talouskehityksessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kyydistä. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat. Väestömme ikääntyy kovalla vauhdilla toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja työllisyysasteemme on Pohjoismaiden matalin. Maamme julkinen velka on Pohjoismaiden korkein. Ylläpidämme hyvinvointiamme velkarahalla ja ilman suunnanmuutosta hyvinvoinnilta putoaa pian pohja. Kyse on nyt työelämäuudistuksista, jotka muissa Pohjoismaissa on jo toteutettu, ja vieläpä sosiaalidemokraattisten hallitusten vetovastuulla. Niiden tarkoituksena on sielläkin ollut työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn kohentaminen ja ne ovat tuottaneet tulosta.

Suomessa on kipeä tarve yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien parantamiselle. Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten suhdannenäkymiin. Uudistusten vastustaminen on vastuutonta tilanteessa, jossa moni yrittäjä on ahtaalla ja työnantajayrittäjien määrä on laskenut. Juuri julkaistussa pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotukset laskivat tuntuvasti viime syksystä. Pitää muistaa, että 95,5 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Yrityskentälle tarvitaan innostuksen ilmapiiriä, jossa uskalletaan rekrytoida uusia osaajia.

Työllisyydessä päästään eteenpäin ainoastaan sillä, että sekä työn tekeminen ja teettäminen kannattaa. Tarvitsemme nykyistä parempia työn ja yrittämisen edellytyksiä koko ajan kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja työelämän murroksessa. Vahvistamalla luotettavuuttamme toimintaympäristönä edistämme kotimaisten ja ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Tämä on kaikkien etu.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että yhteiskuntavastuu on meillä kaikilla. Hallituksen korjaustoimet eivät ratkaise kaikkia Suomen monista ongelmista, mutta pitkällä aikavälillä ne kannattavat. Tekemättä ei voi jättää. On kaikkien edun mukaista, että ratkaisu kärjistyneeseen tilanteeseen löydetään mahdollisimman nopeasti. Viime kädessä kyse on siitä, että suomalainen työ pärjäisi paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Monet suomalaisista ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Olisi arvokasta, että myös oppositiopuolueet ymmärtäisivät. Dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.

Työryhmän sairaalaverkkovisiointi ei ole hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen

Kirjoitettu kirjoittajana

KANNANOTTO

11.1.2023

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, lääkäri Päivi Räsänen:

Työryhmän sairaalaverkkovisiointi ei ole hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen

Sairaalaverkkoa tulee uudistaa, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon. Nyt julkaistu esitys on kuitenkin vain virkamiestyöryhmän ehdotelma, jota voidaan pitää lähinnä visiointina. Siitä puuttuvat taloudelliset vaikutusarviot, puhumattakaan tosiasiallisista henkilöstövaikutuksista.

Työryhmän esitys menee ns. kakkosvaiheen visioinnin pohjalta paljon pidemmälle kuin mitä hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin. Ongelmana nyt julkistetussa visioinnissa on se, että se vaikuttaa jo nyt hyvinvointialueiden työrauhaan. Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten tai leikkaustoiminnan lopettamisesta voivat vaikeuttaa henkilöstörekrytointia.

Tämä esitys ei siis ole hallituksen esitys eikä sille ole haettu poliittista hyväksyntää. Toivon, että työryhmä keskittyisi jatkossa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti sairaalaverkkouudistuksen ns. ykkösvaiheen eteenpäin viemiseen.

Olen valmis puolustamaan sananvapautta myös korkeimmassa oikeudessa

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

12.1.2024

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen:

Olen valmis puolustamaan sananvapautta myös korkeimmassa oikeudessa

Valtakunnansyyttäjä on tänään ilmoittanut hakevansa korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Helsingin hovioikeuden 14.11.2023 antamaan vapauttavaan tuomioon. Päätös yllätti minut täysin. Olen kuitenkin luottavaisella ja rauhallisella mielellä valmis jatkamaan taistelua sanan- ja uskonnonvapauden puolesta, niin korkeimman oikeuden edessä kuin tarvittaessa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen asti.

Helsingin hovioikeus hylkäsi yksimielisessä ratkaisussaan 14.11.2023 kaikki minuun kohdistuneet syytteet todeten, että tekstieni sisältö ei ole ollut lainvastainen ja että kirjoitusteni tarkoitus ei ole ollut homoseksuaalien solvaaminen tai loukkaaminen. Myös Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 kaikki lausuntoihini kohdistuneet syytteet todeten samalla, että syyttäjän suuhuni laittamia vääristelyjä lausuntoja ei kirjoituksistani edes löytynyt.

Kahden oikeusistuimen kuusi tuomaria eivät siis ole löytäneet mitään lainvastaista kirjoituksistani, mutta nyt syyttäjä haluaa niitä tutkittavan vielä korkeimmassa oikeudessa. Voin ymmärtää tätä vain tapauksen ennakkopäätösluonteen vuoksi. Tämä oikeusprosessi on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeus on ensimmäisen kerran rikosasiana punninnut, saako Raamattuun kytkeytyviä opetuksia pitää esillä ja ilmaista olevansa samaa mieltä niiden kanssa.

Mahdollinen vapauttava päätös korkeimmasta oikeudesta toimisi alempien oikeusasteiden päätöksiin verrattuna vahvempana ennakkolinjauksena myöhempiä vastaavia syytöksiä ajatellen. Se turvaisi entistä selkeämmin ja vahvemmin kristittyjen vapauden pitää Raamatun opetuksia esillä. Sillä olisi vaikutuksensa myös muiden Euroopan maiden oikeuslaitosten ratkaisuihin.

Kohdallani jo yli neljä vuotta kestänyt tutkinta on sisältänyt totuuden vastaisia syytöksiä, useita pitkiä poliisikuulusteluja yli 13 tunnin ajan, oikeuden istuntoihin valmistautumista, käräjäoikeuden istuntoja ja hovioikeuskäsittelyn. Tässä ei ollut kyse vain minun mielipiteistäni, vaan kenen tahansa sananvapaudesta. Toivon, että tämän päätöksen myötä muiden ei tarvitse käydä läpi samanlaista koettelemusta. Olen pitänyt etuoikeutena ja kunniatehtävänä puolustaa sananvapautta, joka on aivan keskeinen oikeus demokraattisessa valtiossa.

Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” ja Ruben Stillerin v. 2019 julkaistu radiokeskustelu. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

IKÄIHMISTEN KOTIPALVELUIHIN JA OMAISHOITOON TARVITAAN PIKAISIA PARANNUKSIA

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

18.11.2023

Kansanedustaja, aluevaltuutettu, lääkäri Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessa Hämeen kd-piirin syyskokouksessa Janakkalassa:

IKÄIHMISTEN KOTIPALVELUIHIN JA OMAISHOITOON TARVITAAN PIKAISIA PARANNUKSIA

Marinin hallituksen viimeisen työvuoden aikana vanhusten kotihoidon asiakaskäyntien määrä kääntyi laskuun, sillä niitä tehtiin lähes kaksi miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Myös vanhusten kotihoidossa sote-koulutettujen työntekijöiden rekrytoinnit vähenivät 18 prosenttia.

Moni ikäihminen joutuu tällä hetkellä asumaan kotona liian huonokuntoisena. Jotkut kokevat jääneensä kotiinsa vangiksi. Tarvitaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja, mutta myös kevyempää yhteisöllistä asumismuotoa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Monet ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä, ja yhteisöllisessä asumisessa olisi mahdollista saada ikätovereiden seuraa sekä tukiverkostoja.

Hyvinvointialueiden tulee kartoittaa kotihoidon tilanne alueellaan mahdollisimman nopeasti. Tuotetun kotihoidon määrän pitäisi päinvastoin kasvaa vanhusväestön määrän noustessa. Kotipalveluihinkin tarvitaan lisäksi kevyempiä ratkaisuja. Järjestöt, seurakunnat ja myös uusia, innovatiivisia ratkaisuja kehittävät yritykset on otettava vanhusten turvallisen kotona asumisen huolehtimiseksi mukaan. Nuoria ihmisiä on rekrytoitu lyhytkoulutuksilla senioriavustajiksi auttamaan arkisissa askareissa, tuomaan seuraa ja kaveriksi ulkoiluun.

Yhtenä ratkaisuna on ikäihmisten neuvolapalveluiden kehittämien ja vakiinnuttaminen koko Suomeen. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Uupuville omaishoitajille tarvitaan kiireellisesti tukea. He tarvitsevat kotipalveluja tuekseen, koska monet omaishoitajat ovat itsekin iäkkäitä.

Hallitus on sitoutunut tekemään puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet, omaishoidon vapaiden käytön esteet sekä muu tuen tarve.

Myös kansalaisyhteiskunnassa tarvitaan heräämistä vanhusten avun tarpeeseen. Jokainen meistä on lähimmäinen ympärillämme eläville vanhuksille.

 

 

 

Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa: Nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Välikysymys nuorten tulevaisuudesta 21.11.2023

KD:n ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Päivi Räsänen

”Nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa”

– Tämä hallitus haluaa vahvistaa nuorten uskoa omaan tulevaisuuteen ja saada tämän maan parempaan kuntoon tuleville sukupolville, totesi välikysymyskeskustelussa KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

– Jos vihervasemmiston talouslinjalla jatkettaisiin, nykyiset nuoret näkisivät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisen.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä olisi vastuutonta edellisen hallituksen tapaan pidättäytyä tekemästä uudistuksia työelämän lainsäädäntöön ja työttömyysturvaan.

Räsänen muistutti, että nuorten ikäluokat ovat pienentyneet jatkuvasti, syntyvyys romahtanut ja samalla työkyvyttömien nuorten määrä kasvaa.
– Luvut ovat hälyttäviä, ja juuri siksi hallitus on ottanut vakavasti nuorten mielenterveyden hoidon. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun, ja ohjaamme lasten ja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen 25 miljoonan euron lisärahoitus. Neljän vuoden aikana hallitus lisää pysyvästi perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla.

Pikkulapsiperheiden, monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan, opintotuen huoltajakorotusta vahvistetaan. Perheitä tuetaan lisäksi keventämällä verotusta lapsivähennyksellä sekä laajentamalla kotitalousvähennystä.

– Mitkään resurssit eivät kuitenkaan riitä takaamaan nuorten hyvinvointia, jos nuorilla ei ole riittävän vahvaa eettistä perustaa, jonka pohjalta hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Maailmankatsomuksellinen murros on tuottanut hedelmänään nuorten identiteettikriisin ja perusarvojen, kuten ihmisarvon hämärtymisen, jonka seurauksena lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy.
– Suomen nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa, tavoitella unelmia, opiskella, perheellistyä ja työllistyä. He ovat maamme tärkeintä pääomaa, eikä meillä ole varaa menettää heistä yhtäkään, Räsänen korosti.

 

***Koko puheenvuoro ohessa:***

 

Arvoisa puhemies,

Toisin kuin oppositio väittää, nuorilla on tässä maassa toivoa. Tämä hallitus haluaa vahvistaa nuorten uskoa omaan tulevaisuuteen ja saada tämän maan parempaan kuntoon tuleville sukupolville.

Opposition välikysymyksen fokus on tässä hetkessä, ei tulevaisuudessa. Etenkin nuoret voivat olla kiitollisia siitä, että vasemmisto-oppositio ei voittanut vaaleja. Jos vihervasemmiston talouslinjalla jatkettaisiin, nykyiset nuoret näkisivät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisen.

 

Jokainen velkaeuro on leikkaus tulevilta sukupolvilta ja heidän tulevaisuudestaan. Emme voi elää tulevien sukupolvien piikkiin ajatellen, että hoitakoot he velkakuorman. Tämä on 15. vuosi peräkkäin, kun Suomen julkinen talous on alijäämäinen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan 2028 Suomi on jo EU:n 7. velkaantunein maa.

 

Viime hallituskaudella lainamäärät räjähtivät. Tehtyjen kipeiden säästöjenkin jälkeen tulevan vuoden alijäämäksi on arvioitu yli 11,5 miljardia euroa.

 

Velkaantumisen päätyvät lopulta rahoittamaan nykyiset lapset ja nuoret sekä tulevat sukupolvet. Olisi vastuutonta – edellisen hallituksen tapaan – pidättäytyä tekemästä uudistuksia työelämän lainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Juuri nuorten ja Suomen tulevaisuuden vuoksi julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja myös työelämän rakenteita on uskallettava kehittää.

 

Suomessa on lähes miljoona nuorta. Nuorten ikäluokat ovat pienentynyt jatkuvasti, syntyvyys romahtanut ja samalla työkyvyttömien nuorten määrä kasvaa. Arvioiden mukaan noin 60 000 nuorta on syrjäytynyt, ja jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Luvut ovat hälyttäviä, ja juuri siksi hallitus on ottanut vakavasti nuorten mielenterveyden hoidon. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun, joka mahdollistaa yhdenvertaisen ja joustavan pääsyn tarpeen mukaiseen hoitoon perusterveydenhuollossa. Meillä olisi jo voimassa terapiatakuu, ellei vihervasemmisto olisi äänestänyt esitystä vastaan viime kaudella. Lisäksi lasten ja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen ohjataan 25 miljoonan euron lisärahoitus jo tästä vuodesta alkaen.

 

Pojilla on tyttöjä suurempi riski syrjäytyä. Tämä näkyy poikien heikommassa koulumenestyksessä, väkivaltarikostilastoissa, päihteidenkäytössä ja lopuksi vankiloissa. Pisa-tutkimukset olivat vielä 2000- luvun alussa kansallinen ylpeydenaiheemme, mutta tuloksemme ovat heikentyneet voimakkaasti. On tehtävä päättäväisesti toimia, että emme menetä nuoria koulutien varrelle. Neljän vuoden aikana hallitus lisää pysyvästi perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Pikkulapsiperheiden, monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan, opintotuen huoltajakorotusta vahvistetaan, ja perheitä tuetaan lisäksi keventämällä verotusta lapsivähennyksellä sekä laajentamalla kotitalousvähennystä.

 

Nuorten pahoinvoinnista kertoo karusti se, että alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla, joista tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Alle 15-vuotiaankin tulee ymmärtää, että väärillä teoilla on seuraamuksia. Alaikäisten värväämiseen syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan.

 

Mitkään resurssit eivät kuitenkaan riitä takaamaan nuorten hyvinvointia, jos nuorilla ei ole riittävän vahvaa eettistä perustaa, jonka pohjalta hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Maailmankatsomuksellinen murros on tuottanut hedelmänään nuorten identiteettikriisin ja perusarvojen, kuten ihmisarvon hämärtymisen. Pahimmillaan keskenään ristiriitaiset arvot johtavat lapsen kasvatukselliseen arvotyhjiöön tai arvosekaannukseen, jonka seurauksena lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy.

 

Valitettavasti oppositio välikysymyksessään sivuuttaa kaikki hallituksen työmarkkinauudistukset, joiden tavoitteena on helpottaa nuorten mahdollisuus työllistyä ensimmäiseen työpaikkaansa, sekä yritysten mahdollisuutta työllistää nuoria. Kaikki työkokemus on nuorille arvokasta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, jotta yhä useampi nuori pääsee opintopolkunsa alkuun toisen asteen jälkeen.

 

Suomen nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa, tavoitella unelmia, opiskella, perheellistyä ja työllistyä. He ovat maamme tärkeintä pääomaa, eikä meillä ole varaa menettää heistä yhtäkään. Nyt on tehtävä tulevaisuustekoja.

 

 

 

Tiedote: Helsingin hovioikeus on juuri antamassaan ratkaisussaan hylännyt kaikki minuun kohdistuneet syytteet

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

14.11.2023

Päivi Räsänen

 

Helsingin hovioikeus on juuri antamassaan ratkaisussaan hylännyt kaikki minuun kohdistuneet syytteet. Olen helpottunut, iloinen ja kiitollinen Jumalalle sekä kaikille tässä elämänvaiheessa minua tukeneille. Päätös oli odotusteni mukainen – en ole hetkeäkään itse epäillyt, että olisin näissä kirjoituksissani ja lausunnoissani syyllistynyt mihinkään lainvastaiseen.

Oikeuden ratkaisu on tärkeä linjaus Raamattuun uskovien kristittyjen uskonnonvapaudelle, mutta myös laajemmin ja yleisesti sananvapaudelle. Olen pitänyt etuoikeutena ja kunniatehtävänä puolustaa sananvapautta, joka on aivan keskeinen oikeus demokraattisessa valtiossa.

Kohdallani jo yli neljä vuotta kestänyt tutkinta on sisältänyt totuuden vastaisia syytöksiä, useita pitkiä poliisikuulusteluja yli 13 tunnin edestä, oikeuden istuntoihin valmistautumista, käräjäoikeuden istuntoja ja hovioikeuskäsittelyn, vaikka käräjäoikeus antoi yksimielisen vapauttavan ratkaisun. Tässä ei ollut kyse vain minun mielipiteistäni, vaan kenen tahansa sananvapaudesta. Toivon, että tämän päätöksen myötä muiden ei tarvitse käydä läpi samanlaista koettelemusta.

Prosessi sai alkunsa kesäkuussa 2019 julkaisemastani twiitistä, jossa esitin kysymyksen Pride- tapahtuman tukijaksi ilmoittautuneelle ev. lut. kirkolle. Julkaisuni pääsisältö oli kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27. Kritiikkini kohteena ei ollut mikään vähemmistö, vaan oman kirkkokuntani johto. Valtakunnansyyttäjä nosti 22.4.2021 syytteet kolmesta eri teosta. Esiin nostettiin myös v. 2004 julkaistu kirjoittamani pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” ja Ruben Stillerin v. 2019 julkaistu radiokeskustelu. Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola joutui myös syytetyksi sen vuoksi, että hän oli vastuussa pamfletin julkaisemisesta ja saatavilla pitämisestä.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 kaikki lausuntoihini kohdistuneet. Syyttäjä päätti kuitenkin valittaa hovioikeuteen käräjäoikeuden yksimielisestä ratkaisusta hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus käsitteli Raamattuun kytkettyjä lausuntojani 31.8-1.9.2023. Oikeudessa vetosin perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuun sanan- ja uskonnonvapauteen.

Tämä oikeusprosessi ja päätös on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeus on ensimmäisen kerran rikosasiana punninnut, saako Raamattuun kytkeytyviä opetuksia pitää esillä ja ilmaista olevansa samaa mieltä niiden kanssa. Olin iloinen siitä, että minulla oli hovioikeudessa mahdollisuus korjata syyttäjän esittämiä virheellisiä väittämiä näkemyksistäni.

Olen korostanut sitä, että kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä voidakseen puolustaa oikeuttani ilmaista näkemykseni. Sananvapautta tarvitaan juuri silloin, kun ollaan eri mieltä asioista.

Lähes viisi vuotta kestänyt prosessi tutkintoineen ja oikeudenkäynteineen ilman tuomiotakin on ollut omiaan kaventamaan sanan- ja uskonnonvapautta aiheuttamalla itsesensuuria. Mutta vakavammaksi ongelmaksi olisi noussut vaatimus sensuurista: käsky poistaa sosiaalisen median päivitykset tai julkaisukielto kirjoitukselle. Tuomio olisi avannut oven vastaavien julkaisujen kiellolle ja uhkan modernista kirjaroviosta.

Toivon, että syyttäjä tyytyy päätökseen, mutta jos niin ei käy, olen valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta myös Korkeimmassa oikeudessa, tarvittaessa jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Samalla rohkaisen muitakin edelleen käyttämään näitä perusoikeuksia.

 

Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallituksen tiedonanto 6.9.2023
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Ryhmän 1. vpj., kansanedustaja Päivi Räsänen

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA noin klo 15.10

 

Räsänen KD:n ryhmäpuheessa:
”Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain”

 

– Käsitys kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä. Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, totesi KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

Hän muistutti, että myös sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys.
– Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.
– Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen alempiarvoiseksi kuin muut. Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme, esimerkiksi romanien, saamelaisten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten kohtelemisessa.

Räsänen totesi, että maahanmuuttajien keskuudesta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet.
– He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.

Hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan.
– Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien. Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Uskonnoista on voitava keskustella kriittisesti ja vapaasti.

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa.
– Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä, Räsänen kertoi.

 

Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan

 

***

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro

Hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa 6.9.2023

Kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

 

Tapasin kerran Puolassa juutalaismuseossa 92-vuotiaan miehen, joka oli selviytynyt nuorukaisena kahdelta keskitysleiriltä. Hän kertoi minulle, mikä oli pahinta Holokaustin kokemuksessa. Se ei lopulta ollut nälkä, kylmyys tai kuolemanpelko vaan ihmisarvon menetys. Juutalaisena häntä kohdeltiin kuin tuhoeläintä tai saastaa. Hän menetti vangitsijoidensa silmissä ihmisyytensä. Tätä on rajuimmillaan antisemitismi ja rasismi, ihmisarvon polkeminen, jopa ihmisyyden kiistäminen.

Käsitys kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä. Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, jonka mukaan jokainen ihminen kokoon, väriin, ikään tai tuottavuuteen tai mihinkään ominaisuuteen katsomatta, on luotu Jumalan kuvaksi. Sen vuoksi ihmisarvo ei ole suhteellinen käsite, vaan aina ehdoton ja täysi, elämän alusta, sen loppuun asti.

 

Kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle poliittisen toiminnan lähtökohta on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhdenvertaisia.

Myös sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys. Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.

 

Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut. Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme.

Romanit ovat suomalainen etninen, kulttuurinen ja kielellinen yli 10 000 hengen vähemmistö, joka on asunut keskuudessamme yli viisisataa vuotta. On häpeä, että yhä edelleen monet heistä kokevat arkipäivän syrjintää palveluissa tai työhönottotilanteissa pelkästään nimensä tai pukeutumisensa vuoksi. Euroopan romanivihalla on pitkät perinteet ulottuen aina viime vuosituhannen alkupuolelta omaan aikaamme. Harvoin tulee mainituksi, että holokaustissa tuhottiin myös arviolta puoli miljoonaa romania.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, mikä on meille ylpeyden aihe. Saamelaiset ovat joutuneet historiassamme alempiarvoistavan sulauttamispolitiikan kohteeksi, jonka viimeisistäkin rippeistä on selkeästi sanouduttava irti.

 

”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi”.  Näin neuvotaan Raamatussa suhtautumaan maahanmuuttajiin ja tässä meillä on yhteiskuntana parannettavaa. Rasismin vastainen viesti on erityisen tärkeää meille myös siksi, että me heikon syntyvyyden ja kasvavan työvoimapulan vuoksi väistämättä tarvitsemme monille aloille tekijöitä ja osaajia myös ulkomailta.

Nostan esiin maahanmuuttajien keskuudesta erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän, islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet. He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.

Islamilaisissa maissa oma perhe saattaa olla suurin uhka eivätkä viranomaiset pysty tai halua suojella avoimesti islamin hylännyttä ja kristityksi kääntynyttä. Siellä henkeä uhkaaville tahoille oleellista ei ole se, onko kääntynyt nimikristitty vai sydämen kristitty. Oleellista on aiemman uskonnon hylkääminen, jonka merkkinä on kristillinen kaste.

 

Arvoisa puhemies

Hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan. Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien.

Tanska on säätämässä lakia, jolla Koraanien polttaminen voitaisiin kieltää, perusteena kansallinen turvallisuus. Ruotsissa terrorismin uhka-arviota jouduttiin nostamaan. Koraanin julkiset polttamiset ovat aiheuttaneet suhteettomia väkivaltaan yllyttäviä vastareaktioita islamilaisesta maailmasta.

Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Pykälässä kielletään sekä Jumalan pilkkaaminen että sen herjaaminen tai häpäisy, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä. Lakia on hyvin perustein myös arvosteltu. Uskonnoista on voitava keskustella kriittisesti ja vapaasti. Jumala ei tarvitse lain suojaa pilkkaamiseltaan. Kristityt eivät ole juuri lakiin turvautuneet. Tässä tilanteessa olemme kuitenkin onnekkaita, että meillä on keinot puuttua tahalliseen uskonnollisen konfliktin aiheuttamiseen.

 

Hallitus on tiedostanut eriarvoistavien rakenteiden purkamisen merkityksen työmarkkinoilla. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mikä on silti valitettavan yleistä työelämässä. Aiemmin halutut ja osaavat työntekijät muuttuvat ikääntyessään hyljeksityiksi, vaikka heillä on vankka ammattitaito ja motivaatiota työn tekoon. Kestävyysvaje syvenee entisestään, jos menetämme osaavaa työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jo viisikymppisenä.

On huomattava, että maamme suurimman vähemmistön ja samalla syrjityimmän ryhmän muodostavat vammaiset. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa ja heidän tulotasonsa on matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksia täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on kehitettävä.

 

Arvoisa puhemies

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa ja pitää sitä tasapainoisena kannanottona kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä.

Yhteiskunnallista luottamusta ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuria on vahvistettava. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden suurimmat haasteet eivät ole lainsäädännössä tai budjetissa, vaan sydämissämme, asenteissamme, siinä, miten arjessa kohtelemme lähimmäisiämme.

Tiedote: Valmistaudun hovioikeuteen luottavaisin mielin ja olen valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiin

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

29.8.2023

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Valmistaudun hovioikeuteen luottavaisin mielin ja olen valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiin

 

Helsingin hovioikeudessa käsitellään Raamattuun kytkettyjä lausuntojani 31.8-1.9.2023.  Pääkäsittely aloitetaan torstaina klo 9.00 Helsingin hovioikeuden salissa 1 osoitteessa Salmisaarenranta 7 I, Helsinki.

Tietooni on tullut, että Sanan- ja uskonnonvapaus ry järjestää Oikeustalon edessä tukimielenosoituksen molempina päivinä klo 7.30–9.00. Tarkoitukseni on tulla paikalle klo 8 aikaan ja olen myös Oikeustalon sisällä sen jälkeen median edustajien tavattavissa.

Vuonna 2019 julkaisemani Raamatun sitaatin sisältävän twiitin, v. 2004 julkaistun hengellisen pamflettini ja v. 2019 Ylen lähettämän Jeesus-aiheisen radiokeskustelun sisältöjen käsittely on jatkunut jo yli neljän vuoden ajan. Minua syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Olen ollut useita kertoja, yhteensä 13 tuntia poliisikuulusteluissa ja kaksi päivää käräjäoikeuden istunnossa puolustamassa sananvapautta. Istunnosta käytettiin nimeä ”Raamattukäräjät”, sillä syyttäjä keskittyi arvioimaan Raamatusta nousevien opetusten hyväksyttävyyttä.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 kaikki lausuntoihini kohdistuneet syytteet. Samalla Käräjäoikeus totesi useista syyttäjän suuhuni laittamista väitteistä, että sellaisia ei teksteistäni eikä puheistani löydy. Syyttäjät päättivät kuitenkin valittaa hovioikeuteen. Mielestäni tässä on kysymys teologisesta keskustelusta, joka ei kuuluisi oikeussaliin. Syyttäjien 26-sivuisessa valituksessa arvioidaan kristillisen uskon ydinopetuksia pitäen niitä itsessään solvaavina.

Kirjoitusteni ja puheitteni sisältö edustaa klassisen kristinuskon näkemystä avioliitosta ja seksuaalisuudesta, samaa mitä kirkot ovat yleisesti kahden vuosituhannen ajan opettaneet. Nämä opetukset eivät nouse vihasta vaan lähimmäisen rakkaudesta. En hyväksy kenenkään solvaamista, uhkaamista enkä panettelua, eikä tällaista ole lausuntoihini sisältynyt. Luotan siihen, että hovioikeus vahvistaa käräjäoikeuden päätöksen ja vapauttaa minut kaikista syytteistä.

Olen osaltani tarvittaessa valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta kaikissa tarvittavissa oikeusasteissa, tarvittaessa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Lisätieto: Perjantaina 1.9.2023 pääkäsittely pidetään hovioikeuden salissa 3. Hovioikeus on varannut median edustajia ja muuta yleisöä varten varsinaisen pääkäsittelysalin lisäksi molemmille istuntopäiville toisen istuntosalin (31.8. sali 2 ja 1.9. sali 5), jossa pääkäsittelyä on mahdollista seurata videoyhteyden välityksellä.