Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Tiedote 26.11

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd) Päivi Räsänen:

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys kumottava perustuslaillisten ristiriitaisuuksien vuoksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpiteisiin perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämän ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan selvitystyön käynnistämiseksi. Lisäksi hän kysyy, että katsooko hallitus, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa.

 

Suomen perustuslaki 13 § turvaa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. Kuitenkin yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua oman yliopistonsa ylioppilaskunnan jäseneksi. Turun Hallinto-oikeus päätti tänä syksynä, että se ei tutki kahden oikeustieteen opiskelijan valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä.

 

  • Pakollinen jäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa. Vielä kyseenalaisemmaksi tämän pakkojäsenyyden tekee se, jos pakkojäsenyys on yhdistykseen, jonka poliittiset linjat ovat ristiriidassa yksilön omien mielipiteiden kanssa. Ylioppilaskuntien tehtävä on ennen kaikkea edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa tekee selvästi poliittisia kannanottoja. Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla, Päivi Räsänen sanoo.

 

Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä arvioinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ja jäsenmaksuvelvoitetta perustuslain turvaaman negatiivisen yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi (PeVL 33/2018 vp).

 

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä vielä sidottu ylioppilaskuntaan. Vuoden alussa tilanne muuttuu, kun terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle.

 

  • Opiskelijaterveydenhuollon uudistamisen jälkeen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeisempi. Perustuslakivaliokunta on todennut, että muutoksella on vaikutuksia niihin ylioppilaskunnan erityisiin tehtäviin, joita on pidetty perusteena ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirin ovat tulossa vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua opiskelijakuntaan, Päivi Räsänen huomauttaa.

 

Turun hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on hyväksyttävää juuri niiden “erityisten tehtävien” vuoksi. On arvioitu, että päätöksestä seuraa sotku, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ylioppilaskunnat voivat ratkaista niitä omilla tavoillaan. Joku voi hylätä, joku jättää tutkimatta, ja joku myös todeta itsenäisesti, että myöntää eron. Sen jälkeen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimaan voi siis jäädä eri tuomioistuinten erilaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti kesällä perustuslakivaliokunnan edellyttämän ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä koskevan selvitystyön, joka koskee yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja sen suhdetta perustuslain vaatimuksiin.

 

  • Työryhmän asettaminen on ollut hidasta ja se on työskennellyt hiljaisuudessa. Valtioneuvoston pitäisi nyt käynnistää ripeästi selvitystyö ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Voiko ylioppilaskunnan pakkojäsenyys todella olla hallituksen mielestä perustuslain yhdistymisvapauden kanssa sopusoinnussa, Räsänen ihmettelee.