Kiintiöpakolaiset asettuvat Suomeen saavuttuaan suoraan kuntien asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Uudelleensijoittaminen on myös suojelua tarvitsevien ihmisten kannalta turvallisempi tapa saapua Euroopan unionin alueelle kuin esimerkiksi ylittämällä huonokuntoisella veneellä Välimeri tai turvautumalla ihmissalakuljettajien apuun maareiteillä. Järjestäytyneen rikollisuuden kansainväliset verkostot käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten hätää ja toiveita paremmasta elämästä.

EU:n tavoitteena on tukea tätä pakolaisten uudelleensijoittamista jäsenmaissa. Perustettavaan uuteen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon tulee sisältymään erillinen rahoitusosuus, josta jäsenvaltiot voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanottoon tukea.

Rahastosta maksettava kertakorvaus on yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta jäsenvaltiolle 6000 euroa, ja tietyin edellytyksin tukea voi saada jopa 10.000 euroa sijoitettavaa pakolaista kohti. Arvion mukaan vähintään puolet Suomen vuosittain vastaanottamista kiintiöpakolaisista voisi kuulua korotetun korvauksen piiriin. Suomi voi saada nykyisellä kiintiöpakolaisten määrällä tukea ainakin 6 miljoonaa euroa vuosittain.

Näin merkittävä lisärahoitus on positiivinen signaali sen puolesta, että jäsenmaat lisäisivät osuuksiaan kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on konkreettinen keino osoittaa tukea kriisimaiden naapurissa sijaitsevia, suurten paineiden alla toimivia valtioita kohtaan ja tukea hädänalaisten ihmisten turvallisempaa pääsyä EU-alueelle.

Afrikan väkirikkaimmassa valtiossa Nigeriassa siepattiin huhtikuussa lähes 300 koulutyttöä, joista yli 220 on edelleen sieppaajien hallussa. Sieppauksen jälkeen Boko Haram -järjestö ilmoittautui sieppauksen tekijäksi. Järjestö on tunnettu länsimaisen koulutuksen ja kulttuurin vastaisuudestaan ja järjestön nimi Boko Haram tarkoittaa ”länsimainen koulutus on kiellettyä”. Boko Haramin iskujen pääkohteena ovat olleet usein koulut ja järjestön johtaja Abubakar Shekau on vaatinut länsimaisen koulutuksen tuhoamista. Järjestö saa käyttövoimaa myös Nigerian nykyhallinnon heikkoudesta sekä maassa rehottavasta korruptiosta ja sen toiminnan tavoitteena on syrjäyttää maan hallinto.

Nigerialaiskoululaisten kaappaus on pöyristyttävä teko ja vakava lapsen oikeuksien loukkaus. Lapsiin ja kouluihin kohdistetut väkivaltaiset hyökkäykset ovat vastoin kansainvälistä oikeutta eivätkä ole hyväksyttäviä missään tilanteissa. Lapsen oikeus koulutukseen ei ole mielipidekysymys, vaan se on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, ja myös Nigeria on vahvistanut sen. Lasten oikeuksien toteutuminen on välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa. Juuri tyttöjen koulutus köyhissä maissa on todettu useissa tutkimuksissa tehokkaimmaksi keinoksi edistää yhteiskunnallista kehitystä ja vähentää köyhyyttä. Tilanne Nigeriassa on tästä syystä kestämätön.

Koulutus valmistaa lasta vastuulliseen elämään yhteiskunnassa ja edistää lapsen persoonallisuuden sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien kehittymistä. Lasten pitää saada kasvaa ja käydä koulua ilman pelkoa väkivallasta ja riistosta. Nigerian hallintoa tulee tukea, jotta se pystyy varmistamaan nigerialaislasten turvallisen koulunkäynnin. Alueen sosiotaloudellisiin olosuhteisiin pitää myös löytää ratkaisuja, jotteivät terroristijärjestöt pysty hyödyntämään köyhyydestä ja työttömyydestä kumpuavia ongelmia rekrytoinnissaan.

Suomi on vientimaa. Työpaikkamme ja sen myötä hyvinvointimme ovat suoraan riippuvaisia siitä, että yritystemme tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi Suomen rajojen ulkopuolella. Suomen bruttokansantuotteesta vienti vastaa noin 40 prosentin osuutta.

Taloudellinen nousumme sotien jälkeen oli seurausta kasvaneesta viennistä. Tuliko Suomesta vientimaa sattumalta? Ei suinkaan. Kyse on määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä politiikasta. Suomi liittyi kauppa- ja tulliliitto GATT:n jäseneksi vuonna 1950. Tätä seurasi monta muuta merkittävää sopimusta, esimerkkeinä EFTA:n jäsenyys ja EEC vapaakauppasopimus. EU:n ja USA:n välillä paraikaa käytävä neuvottelu transatlanttisesta kauppasopimuksesta on Suomen kannalta osa tätä kaupan vapauttamisen jatkumoa.

USA on Suomelle EU:n ulkopuolisista markkinoista merkittävin vientimaa heti Venäjän jälkeen. USA:n merkittävyyttä lisää se, että kauppataseemme ylijäämä on USA:n kanssa suurempi kuin minkään muun kauppakumppanin kanssa: 2012 oli vientimme USA:aan 3,5 miljardia ja tuonti 1,9 miljardia euroa. Tekeillä oleva kauppasopimus kasvattaisi edelleen kauppaa Suomen ja USA:n välillä.

EU:n komission arvion mukaan sopimuksen vaikutus EU:n bruttokansantuotteeseen merkitsisi arviolta 0,48 prosentin kasvua, eli noin 86 miljardia euroa vuoteen 2027 asti. Viennin EU-maista Yhdysvaltoihin arvioidaan lisääntyvän 28 prosenttia. Suomen taloudelle sopimuksen on ennakoitu tarkoittavan jopa kolmen prosentin piristysruisketta bruttokansantuotteeseen.

ETLA:n selvityksen mukaan suurimpia hyötyjiä kauppasopimuksesta olisivat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka saisivat reilun mahdollisuuden kilpailla USA:n valtavilla markkinoilla. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sopimuksen syntymistä.

Sain Stadin ammattiopiston nuorilta terveisiä tehokkaan alkoholipolitiikan puolesta. Nuoret olivat kirjoittaneet Kännikapina-kortteihin vinkkejä siitä, miten yhteisiä verorahoja voisi paremmin käyttää alkoholihaittojen korjaamisen sijaan. Yhteisenä sanomana korteissa oli, että juominen on Suomelle liian kallista, mutta jokaisessa kortissa oli myös yksittäisen nuoren napakka vinkki asian korjaamiseksi. Nuorten mielestä alkoholihaittojen korjaamisesta säästyvät rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi lastensuojeluun, nuorisotyöhön, vanhusten hyvinvointiin ja bensan hinnan alentamiseen. Useissa korteissa toistui toive siitä, että säästetyt verorahat käytettäisiin opintotukeen, kouluihin ja kesätyöpaikkoihin.

Nuorten toiveet ovat perusteltuja ja aiheellisia. Humalan ja päihteiden ihannoimisesta on päästävä eroon. Kansakuntana maksamme kallista laskua alkoholiongelmien vuoksi. Yli 3000 ennenaikaista kuolemaa aiheutuu vuosittain alkoholin vuoksi. Viikonloppuisin sairaaloiden ensiavussa joka toinen potilaskäynti johtuu alkoholista. Alkoholista on muodostunut ylivoimaisesti kallein kansanterveysongelmamme. Se aiheuttaa vähintään viiden miljardin euron vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle. Lastensuojelu kuormittuu perheiden päihdeongelmien vuoksi. Arviolta 100 000 suomalaislasta elää perheessä, jossa toinen tai molemmat vanhemmista ovat alkoholiongelmaisia. Useita satoja lapsia vammautuu pysyvästi jo äidin kohdussa raskauden aikaisen alkoholin käytön vuoksi.

Selväpäisten esikuvien luomisessa ja vahvistamisessa vastuu on aikuisilla. Näyttämällä tervettä esikuvaa voimme lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Päivi Räsänen

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on päätetty, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta tulee parantaa tehostamalla viranomaisyhteistyötä ja ottamalla käyttöön pilottiprojektien parhaat käytännöt koko maassa. Vuosina 2009–2011 toteutettiin Lapin ja Pohjois-Karjalan alueella hanke, jossa kehitettiin poliisin, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen operatiivista yhteistyötä.

Hankkeessa kehitettiin muun muassa viranomaisten yhteispartiointia. Hankkeen aikana turvallisuuspalvelujen saatavuus lisääntyi ja viranomaisten näkyvyys harvaan asutuilla alueilla parani. Pohjois-Karjalan raja-alueilla pelastustoimen tehtävissä ensimmäisenä partiona paikalla oli rajavartioston partio 70–80 prosentissa tapauksissa vuonna 2013. Näissä tapauksissa on arvioitu, että partio oli paikalla keskimäärin 10–20 minuuttia nopeammin kuin jos olisi odotettu pelastustoimen yksikköä. Tämä aika voi olla erittäin merkittävä avun tarvitsijan näkökulmasta. Lapissa yhteistyön tulokset olivat samansuuntaisia. Yhteistyön johdosta viranomaisten osaaminen ja ammattitaito ovat laajentuneet.

On tärkeää, että hankkeen aikana syntyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön kattavasti. Jatkossa onkin syytä selvittää, tulisiko turvallisuusviranomaisilla olla yhteinen, selkeä ja konkreettinen suunnitelma siitä, miten palvelut harvaan asutuilla alueilla järjestetään. Eri viranomaisten toimintaa ja vaikutuksia palveluihin ja niiden saatavuuteen tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin, ei vain yhden viranomaisen näkökulmasta kerrallaan. Näin myös yhteistyön mahdollisuuksia voitaisiin paremmin hyödyntää.

Huhtikuussa julkistettu Turvallisuutta harvassa –raportti tuo selvästi esille, että harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ja turvallisuuden ylläpitäminen vaativat kaikkien viranomaisten toimintaa. Ihmisten turvattomuuden tunteen taustalla voikin olla enemmän pelkoa palvelujen siirtymisestä yhä kauemmaksi ja vaikeammin saavutettavaksi kuin pelkoa rikoksista tai onnettomuuksista.

Raportin mukana poliisin toimintavalmiusaika kiireisesti hoidettavissa A-luokan tehtävissä on Lapissa hieman parantunut viime vuosien aikana. Lapissa hälytyksistä kaksi kolmasosaa sijoittuu taajaan asutulle alueelle. Poliisin rakenneuudistuksen – PORA III – seurauksena poliisin resursseja voidaan ohjata keskitetysti koko maakunnassa ja tämä lisää mahdollisuuksia vastata poliisipalvelujen kysyntään entistä paremmin. Aiemmin Lapin poliisiresurssit jakaantuivat kahden poliisilaitoksen ja Helsingistä johdetun Liikkuvan poliisin alaisuuteen.

Lapissa pelastustoimen keskimääräinen toimintavalmiusaika oli vuonna 2013 hieman alle 13 minuuttia. Se on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana varsin samalla tasolla. Pelastustoimea tullaan kehittämään nykyisen aluejaon pohjalta niin, että asetettu säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa, saavutetaan. Säästötoimet suunnitellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Säästöt toteutetaan niin, että paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä miehistön määrää vähennetä. Lausuntojen perusteella kunnat ovat hyvin sitoutuneita pelastustoimen rakenneuudistuksen toteuttamiseen. Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta, joista viisi tulee toimimaan yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Sisäministeriö uudistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkistaen muun muassa miehistövahvuuksia, joilla hälytyksiin lähdetään. Pelastustoimen tehtävistä suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat erilaiset tarkistus- ja varmistustehtävät, joita ovat esimerkiksi automaattisten paloilmoitusten tarkistaminen. Näiden tehtävien osuus oli vuonna 2011 yli 30 prosenttia kaikista tehtävistä. Seuraavaksi suurin tehtäväryhmä oli ensivastetehtävät, joita oli vajaa neljännes kaikista tehtävistä. Tulipaloihin liittyviä tehtäviä oli alle 14 prosenttia.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan rajavartiolain muutosesitys, jossa esitetään, että rajavartiomies voisi yhteispartiossa poliisimiehen kanssa suorittaa välttämättömiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtäviä samoin valtuuksin kuin poliisimies. Lainmuutos poistaisi nykyisen toimivaltaongelman tilanteessa, jossa yhteispartio on ensimmäisenä partiona paikalla tilanteessa, jossa joudutaan ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Nykyisen lain mukaan rajavartiomies voi toimia tällaisessa tilanteessa vain poliisia avustavan henkilön toimivaltuuksin. Uusien toimivaltuuksien käyttö edellyttää, että yhteispartiointi on ennalta suunniteltua, tarkoituksenmukaista ja tehtävän hoitaminen tapahtuu poliisin johdolla.

Valmistelussa on myös valtiosopimus, joka mahdollistaisi poliisin yhteispartioinnin Tornionjoen laaksossa ja sen lähialueilla.

Edellinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevä raportti julkaistiin vuonna 2009. Siinä esitettiin useita suosituksia harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamiseksi, ja moni näistä on edennyt hyvin. Nyt julkaistu raportti sisältää kahdeksan suositusta. Yksi suositus koskee sopimuspalokuntien henkilöstöresurssien turvaamista, joka on olennaista myös Lapin turvallisuuden kannalta. Vuonna 2012 noin neljäsosa pelastustoimen hälytystehtävistä tapahtui harvaan asutuilla alueilla, joissa sopimuspalokuntien merkitys hälytystehtävien hoitamisessa on suuri. Lapin alueella on 21 kuntaa, ja näistä 18 sopimuspalokunta on ensilähdössä.

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta erityisen tärkeää on myös kylissä tehtävä turvallisuustyö. Sillä voidaan lisätä turvallisuuden tunnetta, sosiaalista turvallisuutta ja myös antaa konkreettista apua silloin, kun jotain tapahtuu. Maakunnallinen kyläyhdistys Lappilaiset kylät ry on toiminut kylillä asuvien turvallisuuden lisäämiseksi. Se on muun muassa edistänyt kylien turvallisuussuunnitelmien liittämistä osaksi kyläsuunnitelmaa. Yksi raportin suosituksista onkin, että turvallisuustyötä tulisi tehdä kaikissa kylissä.