Rajavartiolaitos – turvana kaikissa oloissa!

Tämä Rajavartiolaitoksen strategiaan kirjoitettu Rajavartiolaitoksen tunnuslause on vasta kymmenen vuoden takaa, mutta se on luonnehtinut hyvin osuvasti Rajavartiolaitoksen toimintaa sen ensimmäisistä vuosista lähtien; siksi monipuolisia Rajavartiolaitoksen turvallisuustehtävät ovat aikojen saatossa olleet.

Perjantaina 21.3.1919 eli tasan 95 vuotta sitten majuri Fredrik Järnström esitteli valtioneuvostossa päätöksen, jota oli valmisteltu pitkään maaherrojen ja sotaministeriön kesken. Tuolla päätöksellä vahvistettiin itärajan rajavartiostojen organisaatiot ja henkilöstövahvuudet sekä toimintamäärärahat. Se oli samalla Rajavartiolaitoksen ensimmäisen päällikön eli silloisen rajavartiostojen tarkastajan ensimmäinen virkatoimi ja nykyisen Rajavartiolaitoksen alkusysäys.

Mainitulla päätöksellä vastuu itärajan vartioimisesta siirtyi sotaministeriöltä sisäasiainministeriölle. Ratkaisu oli paitsi tarkoituksenmukainen myös moderni. Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti rajaturvallisuustehtävät kuuluvat nimenomaan sisä- tai oikeusministeriöiden toimialaan. Ajat eivät kuitenkaan sallineet sinisilmäisyyttä. Sisäasiainministeriön alaisuudessakin itärajan vartiointi piti hoitaa riittävän tehokkaasti. Venäjän sisäinen tilanne oli tuohon aikaan epävakaa, mikä heijastui toistuvina väkivaltaisinakin lieveilmiöinä valtakunnan rajalla. Ratkaisuna oli sotilaallisesti järjestetty organisaatio.

Rajavartiolaitos perustettiin 1919 ajan kuvan mukaan väliaikaiseksi organisaatioksi. Vakinaistamisen aika tuli vuonna 1932, jolloin säädettiin ensimmäinen laki Rajavartiolaitoksesta. Oli käynyt selväksi, että Suomen itärajan vartioimiseksi tarvitaan tehtävään omistautuva organisaatio. Rajavartiolaitoksen vakinaistamista jouduttivat itärajan takaa suunnattu laaja vakoilutoiminta ja maan yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseen tähdännyt salainen toiminta. Päätökseen vaikuttivat myös yhä tärkeämmäksi käyneet maanpuolustukselliset näkökohdat.

Osallistuminen maamme puolustamiseen onkin ollut alusta pitäen Rajavartiolaitoksen tehtävä ja samalla osa sen identiteettiä. Rajajoukkojen sotilaallinen suorituskyky oli kipeästi tarpeen, kun Suomi joutui sotaan Neuvostoliiton kanssa. Vastuuta oli riittämiin, sillä talvisodan alkaessa Laatokan Karjala ja alueet siitä pohjoiseen olivat paljolti rajajoukkojen vastuulla. Tappiot olivat ankaria, mutta joukot ja miehet täyttivät tehtävänsä kunnialla. Sotiemme aikana rajajoukoissa palveli kaikkiaan 40 000 miestä.

Hyvät kuulijat,

Kun 1930 sisäasiainministeriön johtoon perustettu Merivartiolaitos liitettiin sotien jälkeen Rajavartiolaitokseen, nykymuotoinen Rajavartiolaitos oli saanut muotonsa. Merivartiolaitos perustettiin torjumaan merellä rehottavaa viinan salakuljetusta, mutta siitä kehittyi sotien aikana rajavartiostojen kaltainen organisaatio, joka sopi tehtäviensä puolesta hyvin Rajavartiolaitokseen.

Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat itärajalla päällisin puolin vakaata aikaa. Rajalla jähmetyttiin muun Euroopan tavoin kylmän sodan asemiin. Rajarikkomuksia tapahtui harvakseltaan, koska Neuvostoliitto sulki rajansa liki hermeettisesti ja rajoitti luvallistakin rajaliikennettä. Mutta oli ilmassa jännitystäkin. Siitä piti huolen pelkästään tieto siitä, että rajan takana oli laajentumishaluinen supervalta. Aikaa myöten itärajalle laskeutui salamyhkäisyyden verho. Rajavartiolaitostakaan ei aivan suotta kutsuttu tuohon aikaan ”salavartiolaitokseksi”.

Tultaessa 1980 -luvun lopulle alkoi tapahtua. Itä-Eurooppa alkoi demokratisoitua, Saksat yhdistyivät ja Neuvostoliitto hajosi. Patoutuneet voimat alkoivat purkautua. Ihmisten liikkuminen ja matkustaminen Euroopassa ja globaalistikin vapautui, mikä synnytti uusia ilmiöitä valtakunnan rajoille. Yleisesti toivottua ihmisten vapaata liikkumismahdollisuutta seurasi ei niin toivottu kasvava rajarikollisuus.

Myös Rajavartiolaitoksessa käynnistyi iso muutos. Rajavartiolaitos otti vastuun rajaliikenteen tarkastuksista. Se muutti Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttää ja toiminnan luonnetta ratkaisevasti ja myös peruuttamattomasti. Muutoksen suuruutta lisäsi se, että ulkorajavalvonta lakkasi olemasta kansallinen kysymys. Rajavartiolaitoksen piti kansainvälistyä, koska rajavalvonta-asioiden valmistelu oli siirtymässä Euroopan unioniin, johon Suomi oli päättänyt liittyä.

Hyvä juhlaväki,

Rajavartiolaitoksesta on viimeisten vuosikymmenien aikana kehittynyt monialainen virasto, jonka toiminnan päämääränä on aina ollut yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tänä päivänä Rajavartiolaitoksen toiminnan tärkein päämäärä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Sen ytimessä ovat ulkorajan uskottava valvonta ja se, että raja voidaan ylittää vain virallisten rajanylityspaikkojen kautta säädetyssä järjestyksessä. Tehtävä on varsin haastava. Valvonnan on oltava kattavaa ja luotettavaa, mutta samalla sen on tuettava valtioiden ja ihmisten välistä kanssakäymistä sekä taloudellista toimeliaisuutta. Ihmisten globaalin matkustamisen lisääntyminen korostaa rajaturvallisuuden merkitystä sisäisen turvallisuutemme ylläpitämisessä. Tässä suhteessa meillä ei ole vieläkään varaa sinisilmäisyyteen.

Viime vuosina voimakkaasti kasvanut rajaliikenne ja samoihin aikoihin päätetyt valtion talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat saattaneet Rajavartiolaitoksen talouden haastavaan tilanteeseen. Rajavartiolaitos on joutunut toimeenpanemaan ankaran sopeuttamisohjelman. Kokonaisuutta on kuitenkin helpottanut se, että rajaliikenteen kasvun turvallisen hallinnan välttämättömimpiin hankkeisiin on voitu osoittaa lisärahoitusta.

Haluan muistuttaa siitä, että kaikkien arvioiden mukaan mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen vastavuoroinen viisumivapaus nostaisi rajaliikenteen kasvuarvioita entisestään. Muutos olisi vaikuttava. Oleellista on se, että niin Rajavartiolaitos kuin muutkin viranomaiset, joiden tehtäväkenttään viisumivapaus vaikuttaisi, voivat valmistautua siihen ennakolta.

Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ja Krimillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että EU:n ja Venäjän viisumivapausprosessi on jäädytetty. Toivomme, että tilanne rauhoittuisi ja että kriisiin löytyisi ratkaisu diplomaattikeinoin. Suomen kannalta on myös toivottavaa, että EU:n ja Venäjän suhteet normalisoituisivat niin pian kuin mahdollista. Paitsi viisumivapausneuvottelujen kannalta, myös Suomen talouden ja itä-kaupan kannalta pitkittynyt kriisi, jossa pakotteita asetettaisiin puolin ja toisin, olisi äärimmäisen haitallinen.

Jos ihmisten globaali liikkuvuus on haaste ulkorajoilla, niin jatkuvasti vilkastuva meriliikenne on sitä merellisen turvallisuuden ja ympäristön näkökulmasta erityisesti Itämerellä. Rajavartiolaitos on merellä kriittinen toimija meripelastuksen johtovastuunsa ja merellisen suorituskykynsä vuoksi. Suorituskyky on myös kehittymässä kasvavien haasteiden mukaisesti. Rajavartiolaitokselle on Rauman telakalta valmistumassa uuden sukupolven ulkovartiolaiva Turva. Laiva on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja usean ministeriön kanssa. Turva tuo Itämerelle kansallisesti ja kansainvälisestikin täysin uutta suorituskykyä monialaisten onnettomuuksien hallintaan.

Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävän painotukset ovat vaihdelleet vuosikymmenten kuluessa, mutta sen kova ydin on säilynyt. Aivan viime vuosina rajajoukkojen tehtäviä, organisaatioita ja varustusta on uudistettu yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Kehitystyön johtotähtenä on ollut Rajavartiolaitoksen vahvuuksien hyödyntäminen Suomen puolustamiseksi mahdollisissa kriiseissä. Rajavartiolaitoksen perustamilla rajajoukoilla on tänäkin päivänä selkeä, tärkeä ja tarkoituksenmukainen rooli puolustusjärjestelmässämme.

Tehtäviensä vuoksi Rajavartiolaitos toimii äärimmilleen hajautettuna ja alueellistettuna. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta on järkevää, että Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta siellä missä se on läsnä eli rajaseudulla ja saaristossa. Näillä alueilla aitoon vaikuttavuuteen tarvitaan harvenevien viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä, mihin Rajavartiolaitos on osoittanut arvojensa mukaisesti erinomaista valmiutta.

Haastavassa toimintaympäristössään Rajavartiolaitoksesta on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa kansainvälisestikin tunnustettu rajaturvallisuusosaaja. Hyvä maine on tuonut mukanaan vaikutusvaltaa. Voimme perustellusti arvioida, että Rajavartiolaitoksella ja Suomella on kokoaan suurempi painoarvo kansainvälisessä rajaturvallisuusyhteistyössä. Keskeinen foorumi on ollut Euroopan unioni rakenteineen, joita täydentävät useat alan monenkeskiset ja kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt. Ammattitaidon ja luotettavuuden mukanaan tuomaa vaikutusvaltaansa Rajavartiolaitos on käyttänyt menestyksellisesti Suomen kansallisen rajaturvallisuusaseman parantamiseksi.

Rajavartiolaitoksen monialaisuus edellyttää hyvän yhteistyökyvyn lisäksi sitä, että tehtävien rajapinnat on järjestetty tarkasti ja tehokkaasti. Tästä ovat erinomaisia esimerkkejä poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen perinteinen yhteistyö sisäisen turvallisuuden alalla sekä merellisten toimijoiden ns. meto -yhteistyö. Yhteistyöperinne voi olla suomalaisen viranomaiskentän erikoisuus, mutta se on myös sen vahvuus. Selvien kustannussäästöjen lisäksi tarkoituksenmukainen yhteistyö tukee kunkin toimijan ydintehtävien täyttämistä.

Kuten edellä totesin, Rajavartiolaitoksessa on menossa merkittävä talouden sopeuttamisohjelma. Toiminta on sopeutettava näköpiirissä oleviin resursseihin. Tämä edellyttää sitä, että Rajavartiolaitoksen voimavarat on suunnattava aikaisempaakin selvemmin sinne, missä niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suurin.

Tämä välttämätön muutos vaikuttaa myös monen arkeen Rajavartiolaitoksessa. Siksi olen hyvin tyytyväinen siitä, että Rajavartiolaitoksen sopeuttamistoimenpiteet voidaan toimeenpanna ilman henkilöstön irtisanomisia ja muutenkin haitat henkilöstölle on onnistuttu minimoimaan.

Hyvä paikalla oleva Rajavartiolaitoksen väki,

Rajavartiolaitoksen arvot ovat ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky. Kokemukseni mukaan nämä heijastuvat mainiosti teidän jokapäiväisestä tekemisestänne. Olen suurella mielihyvällä seurannut teitä ja muita rajamiehiä ja -naisia tehtävissänne. Olen kohdannut innostusta, tervettä ammattiylpeyttä ja rehtiä yhdessä tekemisen meininkiä. Teidän ansiostanne tämän päivän Rajavartiolaitos on tavattoman tehokas ja osaava organisaatio.

Haluan lämpimästi kiittää teitä ja koko Rajavartiolaitoksen henkilöstöä mainiosta työstänne Suomen rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toivotan teille kaikille jatkuvaa menestystä ja voimia tärkeään työhönne.

Arvoisat kutsuvieraat, toivotan teille kaikille mieleen painuvaa juhlahetkeä kanssamme.

Puhe 21.3.2014