Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on päätetty, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta tulee parantaa tehostamalla viranomaisyhteistyötä ja ottamalla käyttöön pilottiprojektien parhaat käytännöt koko maassa. Vuosina 2009–2011 toteutettiin Lapin ja Pohjois-Karjalan alueella hanke, jossa kehitettiin poliisin, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen operatiivista yhteistyötä.
Hankkeessa kehitettiin muun muassa viranomaisten yhteispartiointia. Hankkeen aikana turvallisuuspalvelujen saatavuus lisääntyi ja viranomaisten näkyvyys harvaan asutuilla alueilla parani. Pohjois-Karjalan raja-alueilla pelastustoimen tehtävissä ensimmäisenä partiona paikalla oli rajavartioston partio 70–80 prosentissa tapauksissa vuonna 2013. Näissä tapauksissa on arvioitu, että partio oli paikalla keskimäärin 10–20 minuuttia nopeammin kuin jos olisi odotettu pelastustoimen yksikköä. Tämä aika voi olla erittäin merkittävä avun tarvitsijan näkökulmasta. Lapissa yhteistyön tulokset olivat samansuuntaisia. Yhteistyön johdosta viranomaisten osaaminen ja ammattitaito ovat laajentuneet.
On tärkeää, että hankkeen aikana syntyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön kattavasti. Jatkossa onkin syytä selvittää, tulisiko turvallisuusviranomaisilla olla yhteinen, selkeä ja konkreettinen suunnitelma siitä, miten palvelut harvaan asutuilla alueilla järjestetään. Eri viranomaisten toimintaa ja vaikutuksia palveluihin ja niiden saatavuuteen tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin, ei vain yhden viranomaisen näkökulmasta kerrallaan. Näin myös yhteistyön mahdollisuuksia voitaisiin paremmin hyödyntää.
Huhtikuussa julkistettu Turvallisuutta harvassa –raportti tuo selvästi esille, että harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ja turvallisuuden ylläpitäminen vaativat kaikkien viranomaisten toimintaa. Ihmisten turvattomuuden tunteen taustalla voikin olla enemmän pelkoa palvelujen siirtymisestä yhä kauemmaksi ja vaikeammin saavutettavaksi kuin pelkoa rikoksista tai onnettomuuksista.
Raportin mukana poliisin toimintavalmiusaika kiireisesti hoidettavissa A-luokan tehtävissä on Lapissa hieman parantunut viime vuosien aikana. Lapissa hälytyksistä kaksi kolmasosaa sijoittuu taajaan asutulle alueelle. Poliisin rakenneuudistuksen – PORA III – seurauksena poliisin resursseja voidaan ohjata keskitetysti koko maakunnassa ja tämä lisää mahdollisuuksia vastata poliisipalvelujen kysyntään entistä paremmin. Aiemmin Lapin poliisiresurssit jakaantuivat kahden poliisilaitoksen ja Helsingistä johdetun Liikkuvan poliisin alaisuuteen.
Lapissa pelastustoimen keskimääräinen toimintavalmiusaika oli vuonna 2013 hieman alle 13 minuuttia. Se on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana varsin samalla tasolla. Pelastustoimea tullaan kehittämään nykyisen aluejaon pohjalta niin, että asetettu säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa, saavutetaan. Säästötoimet suunnitellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Säästöt toteutetaan niin, että paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä miehistön määrää vähennetä. Lausuntojen perusteella kunnat ovat hyvin sitoutuneita pelastustoimen rakenneuudistuksen toteuttamiseen. Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta, joista viisi tulee toimimaan yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Sisäministeriö uudistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkistaen muun muassa miehistövahvuuksia, joilla hälytyksiin lähdetään. Pelastustoimen tehtävistä suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat erilaiset tarkistus- ja varmistustehtävät, joita ovat esimerkiksi automaattisten paloilmoitusten tarkistaminen. Näiden tehtävien osuus oli vuonna 2011 yli 30 prosenttia kaikista tehtävistä. Seuraavaksi suurin tehtäväryhmä oli ensivastetehtävät, joita oli vajaa neljännes kaikista tehtävistä. Tulipaloihin liittyviä tehtäviä oli alle 14 prosenttia.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan rajavartiolain muutosesitys, jossa esitetään, että rajavartiomies voisi yhteispartiossa poliisimiehen kanssa suorittaa välttämättömiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtäviä samoin valtuuksin kuin poliisimies. Lainmuutos poistaisi nykyisen toimivaltaongelman tilanteessa, jossa yhteispartio on ensimmäisenä partiona paikalla tilanteessa, jossa joudutaan ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Nykyisen lain mukaan rajavartiomies voi toimia tällaisessa tilanteessa vain poliisia avustavan henkilön toimivaltuuksin. Uusien toimivaltuuksien käyttö edellyttää, että yhteispartiointi on ennalta suunniteltua, tarkoituksenmukaista ja tehtävän hoitaminen tapahtuu poliisin johdolla.
Valmistelussa on myös valtiosopimus, joka mahdollistaisi poliisin yhteispartioinnin Tornionjoen laaksossa ja sen lähialueilla.
Edellinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevä raportti julkaistiin vuonna 2009. Siinä esitettiin useita suosituksia harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamiseksi, ja moni näistä on edennyt hyvin. Nyt julkaistu raportti sisältää kahdeksan suositusta. Yksi suositus koskee sopimuspalokuntien henkilöstöresurssien turvaamista, joka on olennaista myös Lapin turvallisuuden kannalta. Vuonna 2012 noin neljäsosa pelastustoimen hälytystehtävistä tapahtui harvaan asutuilla alueilla, joissa sopimuspalokuntien merkitys hälytystehtävien hoitamisessa on suuri. Lapin alueella on 21 kuntaa, ja näistä 18 sopimuspalokunta on ensilähdössä.
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta erityisen tärkeää on myös kylissä tehtävä turvallisuustyö. Sillä voidaan lisätä turvallisuuden tunnetta, sosiaalista turvallisuutta ja myös antaa konkreettista apua silloin, kun jotain tapahtuu. Maakunnallinen kyläyhdistys Lappilaiset kylät ry on toiminut kylillä asuvien turvallisuuden lisäämiseksi. Se on muun muassa edistänyt kylien turvallisuussuunnitelmien liittämistä osaksi kyläsuunnitelmaa. Yksi raportin suosituksista onkin, että turvallisuustyötä tulisi tehdä kaikissa kylissä.