Ajankohtaista

RSS

Hyvä ystävä!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Jo 28 vuoden ajan olen saanut tehdä työtä kansanedustajana Suomen kansan eteen. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Turvallisuus on yhteiskunnan ydintehtävä. Siitä on kaikissa oloissa huolehdittava. Suomi on selviytynyt vaikeista ajoista ahkeruudella, rehellisyydellä, perheistä huolehtimalla ja yhteisvastuun periaatteella. Yhteisön tulevaisuus perustuu huolenpitoon lapsista ja nuorista mutta myös kiitollisuudelle sitä sukupolvea kohtaan, joka on hyvinvointimme rakentanut. Nämä kristillisestä maailmankuvasta perityt arvot luovat kestävän pohjan päätöksenteolle tänään ja huomenna. On aika palata näiden perusasioiden äärelle.

Ajassamme tarvitaan järjen ja sydämen ääntä! Tarvitaan niitä, jotka rakastavat isänmaamme puhdasta luontoa, vesistöjä, metsiä sekä niiden tuotteita – ruokaa, lämpöä ja valoa. Tarvitaan niitä, jotka puolustavat suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja omavaraisuutta ideologisten haihatteluhankkeiden sijaan. Tarvitaan myös niitä, jotka rakentavat kestävien, kristillisten arvojen varaan. Tarvitaan niitä, jota edistävät sanan- ja uskonnonvapautta, ja myös itse sitä rohkeasti käyttävät.

Tarvitaan sydäntä, jotta lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus ulottuisi kaikkein pienimmistä vanhimpiin asti. Tarvitaan omantunnon ääntä, jotta heikoista, sairaista ja syrjäytetyistä huolehdittaisiin – heistäkin, jotka eivät itse kykene pitämään puoliaan.

Opiskellessani lääkäriksi kohtasin iäkkään halvaantuneen rouvan. Kuuntelin hänen elämänsä tarinan. Sairastuttuaan hän oli masentunut ja valittanut lääkärilleen: ”Mitä hyötyä meistä kuolevista vanhuksista kenellekään on?”

Rouva kertoi saamastaan vastauksesta, joka oli kantanut häntä sairausvuoteella: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää. Sillä te opetatte meille, mitä on lähimmäisenrakkaus.”

Lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus on yhteiskunnan menestyksen perusta. Me tarvitsemme toisiamme –  tarvitsemme sydämen ja järjen ääntä.

Jos ajattelet samoin, pyydän tukeasi, että työni isänmaan ja lähimmäisten parhaaksi saisi jatkua.

Sinun äänesi ratkaisee!

Kaikki vauvat toivotettava tervetulleiksi!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Perheiden lapsihaaveet ja todellisuus eivät kohtaa. Lapsia yritetään saada myöhäisemmällä iällä eikä sopivaa kumppania löydy kaikille. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla.

Keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan usein kiintiöitä ja työelämän tarpeita. Viimeaikaiset väitteet kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat nekin vahingollisia. Tässä tilanteessa tarvitsemme etenkin myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan.

Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa kuitenkin yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Puolueemme ollessa hallituksessa vuosina 2011-2015 sain ainoana hallituksen ministerinä puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta.

Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka jää usein sivuseikaksi, vaikka se on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta. Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut n 40 prosenttia vuoteen 1994 verrattuna.  Ehdotan korotuksia lapsilisiin sekä 1000 euron vauvarahaa. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja työelämän joustoja, laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

Tarvitaan myös ennakkoluulottomia, uusia malleja. Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun. Miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä? Tällä kannustettaisiin niin ottamaan lapsia vastaan kuin tekemään työtä ja opiskelemaan.

Päivi Räsänen, kansanedustaja, lääkäri

Kolumni julkaistu Orimattilan Sanomissa.

Arvokas kuolema tarkoittaa hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Uusi eduskunta joutuu ottamaan kantaa elämän loppuvaiheen inhimilliseen ja arvokkaaseen hoitoon. Monet tahot kampanjoivat jälleen eutanasian laillistamisen puolesta.

Eduskunta hylkäsi vuonna 2018 kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisesta, mikä oli ilahduttava ihme, sillä valtaosa kansanedustajista oli ilmaissut myönteisen kannan eutanasiaan vaalikoneissa. Samalla eduskunta edellytti valtioneuvostoa selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa.

Hallituksen asettama asiantuntijaryhmä totesi yksimielisesti loppuraportissaan kesällä 2021, että pelkät suositukset eivät riitä saattohoidon puutteiden korjaamiseksi, tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Hallitus ei ole saanut niitä aikaan. Olen jättänyt lakialoitteen, jossa säädetään potilaalle asuinkunnasta ja hoitoyksiköstä riippumatta oikeus saada tarpeen mukaista, laadukasta saattohoitoa.

Lääkäriliiton kanta eutanasiaan on kielteinen. Lääkärin koulutus perustuu ihmisen elämän suojelemiseen, sairauksien ja oireiden hoitamiseen, ei elämän lopettamiseen. Eutanasialääkärit käyttävät surmaamiseen lihaksia halvaannuttavaa ja sydämen pysäyttäviä aineita, samoja, joita kuolemaantuomittujen teloituksissa. Näitä aineita ei käytetä saattohoidossa.

Saattohoidon menetelmät ovat kehittyneempiä kuin koskaan historiassamme. Kipua ja ahdistusta voidaan hallita ja kärsivä potilas voidaan tarvittaessa sedatoida, vaivuttaa uneen.

Saattohoidon saatavuudessa ja laadussa on puutteita, mutta niitä ei korjata eutanasialailla. Eutanasia ei kuulu hyvän saattohoidon keinovalikoimaan. Suomalainen yhteiskunta kykenee hoitamaan jokaisen kuolevan tasokkaasti ja ihmisarvoisesti, kun vain yhdessä niin päätämme tehdä.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

Lasten ja nuorten väkivalta kaduilla ja kouluissa on pysäytettävä

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Erityisen huolestuttavaa on, että voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla. Poliisi kertoo jopa kymmenvuotisista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Rikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin.

Huumekauppaan kytkeytyneissä katujengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin. Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Jos muu ei auta, rikosoikeudellisen ikärajan alentamista tulee harkita.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole. Oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita. Kouluterveydenhuollon, koululääkäreiden ja -psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Forssan lehdessä.

Tiedote: Seuraavan eduskunnan on korjattava järjetön sukupuolilaki, erityisesti lapset on suojeltava!

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 1.2.2023

Päivi Räsänen (kd)

 

Seuraavan eduskunnan on korjattava järjetön sukupuolilaki, erityisesti lapset on suojeltava!

Laki sukupuolen vahvistamisesta meni tänään eduskunnassa läpi äänin 113–69. Olen surullinen ja järkyttynyt päätöksestä. Vihervasemmistolainen ideologia syrjäytti järjen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti yhtenäisesti hylkyä esitykselle omaan ilmoitukseen perustuvasta sukupuolilaista. Äänestyksen yhteydessä ehdotin seitsemää eri lausumaa, joissa mm. edellytettiin, ”että lapsille ja nuorille annetaan kehitys- ja kasvurauha eikä mahdollisuutta vaihtaa sukupuolta laajenneta alaikäisiin ja että sen sijaan sukupuolidysforiasta kärsiville lapsille ja nuorille mahdollistetaan monipuolista ja moniammatillista tukea ja apua sukupuolidysforian hoitoon ja sen perustavanlaatuisten syiden selvittämiseen.”

Olen järkyttynyt, että eduskunnan enemmistö linjasi lausumaäänestyksessä sukupuolen muuttamisen oman ilmoituksen perusteella koskemaan myöskin alaikäisiä nuoria ja lapsia. Tämä on vaarallinen esitys. Kolmella neljästä sukupuolidysforiasta kärsivällä potilaasta on tutkimusten mukaan vakavia mielenterveyden ongelmia ja psykiatriset ja kehitykselliset ongelmat, oppimisvaikeudet ja lastensuojelun toimia vaativat tilanteet täytyy hoitaa riippumatta nuoren sukupuolen kokemuksesta. Ei sukupuolenvaihdoksia alaikäisille!

Translaissa on vahvasti kysymys sukupuolen käsitteen muuttamisesta, sillä kuka tahansa täysi-ikäinen voi nyt muuttaa sukupuolensa. Jatkossa rekistereihin merkitään siis todennettavan sukupuolen sijaan ihmisen kokemus sukupuolesta. Juridinen sukupuoli irrotetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja biologiasta. Sukupuolen voi vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuoli-ilmaisuun. Hallituksen esityksessä samastetaan virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”. Kokemuksia sukupuolesta voi olla monenlaisia, mutta meillä on kaksi sukupuolta. On täysin selvää, että tämä onneton laki mahdollistaa väärinkäytökset ja lisää turvattomuutta yhteiskunnassa. Seuraukset ovat arvaamattomia.

Laki on täysin hallituksen poliittinen linjanveto, ei tätä Suomelta edellytetä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on v. 2017 ratkaisussaan linjannut, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja lääketieteellisistä tutkimuksista edellytyksenä tälle sukupuolen vaihtamiselle. Jos ”sukupuoli” merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, niin miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia edes voidaan edistää, erityisesti naisten tasa-arvolain pohjalta? Transsukupuolisuusdiagnoosin saaneilta on tullut runsaasti kritiikkiä esitystä kohtaan.

Esitystä on perusteltu transihmisten pakkosterilisaatioiden poistamisella. Tämäkin on tahallista harhaanjohtamista, sillä Suomessa ei transsukupuolisuuden perusteella ole tehty yhtään sterilisaatiota, ei pakolla eikä vapaaehtoisesti. THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään ainoaa sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko voimassaoloaikana. Lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai leikkauksilla.

Peruskoulujen sateenkaarityöpajat eivät ole pakollisia – Kodilla päävastuu kasvatuksesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 25.1.2023

Päivi Räsänen

Kansanedustaja, lääkäri, eduskuntaryhmän pj (kd)

Peruskoulujen sateenkaarityöpajat eivät ole pakollisia – Kodilla päävastuu kasvatuksesta

Kaikilla helsinkiläisillä peruskoulun luokka-asteilla 6.–9. järjestetään tänä keväänä ns. ”sateenkarityöpajat”, eli työpajat seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Työpajan taustalla ja toteuttamisessa on mukana voimakkaasti ideologinen järjestö Seta, joka aiempien kokemusten mukaan tuottaa perheiden uskonnonvapautta loukkaavaa ja jopa suoraan lapselle haitallista opetussisältöä.

Olen saanut monilta huolestuneilta vanhemmilta yhteydenottoja pajoihin liittyen. Joidenkin koulujen rehtorit ovat väittäneet vanhemmille sateenkaarityöpajojen olevan pakollisia lapsille, vaikka pajojen sisältö olisi jyrkässä ristiriidassa perheen arvomaailman ja periaatteiden kanssa, ja vaikka työpajat eivät edes ole osa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma ei edellytä sateenkaari-ideologiaa.

Vanhemmilla on oikeus arvioida, onko oman lapsen edun mukaista osallistua työpajaan, ja kieltää lapsen osallistuminen, mikäli paja on uskonnon-, ajatuksen- ja omantunnon vapautta loukkaava ja jos sen järjestää ideologista sisältöä tuottava edunvalvontajärjestö. On huomattava, että tämän ikäiset lapset ovat vielä hyvin herkässä iässä. Lukuisat vanhemmat ja lapset ovat arvioineet, että työpaja loukkaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan ja he aikovat vaatia vaihtoehtoisen opetuksen järjestämistä.

Kodilla on päävastuu kasvatuksesta. Ihmisoikeussopimusten mukaisesti vanhemmilla on oikeus varmistaa, että lapsi saa oman vakaumuksensa mukaisen kasvatuksen myös peruskoulussa. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapselleen annettavasta opetuksesta ja oikeus varmistaa, että lapsen opetus ei ole uskonnonvapautta loukkaavaa.

Opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus toteuttaa jokaisen perus- ja ihmisoikeudet. Opetuksen tulee olla katsomuksellisesti sitouttamatonta. Kouluissa ja päiväkodeissa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa opetus tai koulun muut toiminta loukkaa lapsen tai hänen perheensä uskonnonvapautta. Näissä tilanteissa opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus toimia yhteistyössä kodin kanssa. Opetussuunnitelma mahdollistaa tavan toteuttaa opetus jokaiselle uskonnosta riippumatta. Opetussuunnitelma mahdollistaa myös perinteiseen perhe-elämään ja kristilliseen perhe-, avioliitto- ja sukupuolikäsitykseen sopivan opetuksen.

Mikäli vanhemmat kokevat, että sateenkaaripajat eivät ole lapsen edun mukaisia, voivat he ottaa yhtyettä luokanopettajaan ja ilmoittaa, että sateenkaarityöpaja loukkaa perheen uskonnonvapautta, eikä lapsi tällä perusteella siihen osallistu, ja pyytää samalla opettajaa järjestämään lapselle korvaava vaihtoehto päästä opetussuunnitelman tavoitteisiin. Vanhempien kasvatusvastuuta on kunnioitettava.

 

Lastensuojelulaki uudistettava, jotta alaikäisten rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaammin

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n ryhmäpuhe 19.12.2022 / Päivi Räsänen

VK 6/2022 vp Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin

 

Julkaisuvapaa puhuttuna noin kello 11

Räsänen: Lastensuojelulaki uudistettava, jotta alaikäisten rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaammin

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen välikysymyskeskustelussa pitänyt ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti, että nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin.
– Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa. Muutos on ollut huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

 

Räsänen muistutti, että maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

– On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

 

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta.
– Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja, totesi Räsänen.

 

Nykyisin alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen.
– Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

 

***
Koko puheenvuoro:

 

Arvoisa puhemies,

Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Kouluissa järjestetään tappeluita ja joudutaan takavarikoimaan teräaseita.

Vielä muutamia vuosia sitten järjestäytynyt jengirikollisuus liittyi Suomessa liivipukuisiin moottoripyöräjengeihin. Nyt meillä on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa.

Muutos on ollut huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Toki niin katu- kuin kouluväkivallan tekijöinä on myös kantasuomalaisia. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

 

Arvoisa puhemies,

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole ja oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita, kouluterveydenhuollon, lääkäreiden ja psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja.

Nopeasti kehittynyt ilmiö edellyttää myös oikean tilannekuvan rakentamista ja kykyä tunnistaa keskeiset piirteet, kuten jengien viranomaisvastaisuuden, jengikulttuuriin liittyvän väkivaltaisen käytöksen ihannoinnin sekä uhkaavan käytöksen myös ulkopuolisia kohtaan.

Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset. Suomessa on harkittava Tanskan tapaan vankeusrangaistuksen koventamisperusteeksi rikosjengin jäsenyyttä.

Maahanmuuttajaperheitä on tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

 

Arvoisa puhemies,

Nyt on viimeinen hetki toimia. Hallitus ei ole osoittanut merkkejä ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta tai ryhtyvänsä aktiivisiin toimenpiteisiin jengirikollisuuden estämiseksi ja siksi KD eduskuntaryhmä yhtyy ed. Purran esittämään epäluottamuslauseeseen.

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtion vuoden 2023 talousarvion palautekeskustelussa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe valtion vuoden 2023 talousarvion palautekeskustelussa 14.12.2022
Eduskuntaryhmän pj., kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 11:15

 

KD:n Räsänen: Kahdeksan miljardin budjettialijäämä on aliarvio – soten alirahoitus tulee vaatimaan lisätalousarvioita

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kiinnittää KD:n budjettipuheessa huomiota terveyden akuuttiin resurssipulaan ja henkilöstövajeeseen. KD:n mukaan 8 miljardin euron budjettialijäämä on aliarvio, sillä soten alirahoitus tulee vaatimaan seuraavalta hallitukselta lisätalousarvioita.

 

– Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin. Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava, huomauttaa Räsänen budjetin palautekeskustelussa.

– Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus on valitettavasti omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.

 

Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Pahin tilanne on HUS:n alueella.

– Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sekä kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei löydy hoitajia eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään, Räsänen huomauttaa.

 

Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan alla.

 

Yhteys:

Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Vuoden 2023 talousarvio

Budjettimietinnön käsittely keskiviikkona 14.12.2022

Ryhmäpuhe / Päivi Räsänen, kd

 

Julkaisuvapaa puhuttuna noin klo 11:15. Muutosvarauksin

 

Budjettimietinnön esittely – talousarvio 2023

Keskiviikkona 14.12.2022

Ryhmäpuhe / Päivi Räsänen, kd

Arvoisa puhemies,

Valtion ensi vuoden talousarvio – tämän hallituksen viimeinen – on nyt äänestyksiä vaille valmis. Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin.

Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava. Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus on valitettavasti omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.

Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Lääkäri kuvaili HUS:n päivityksiä toivottomiksi paikoiksi, jotka ovat askeleen päässä pysähtymisestä. Ettekö hallitus jo herää tähän?

Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sekä kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos niihin ei löydy hoitajia eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista viidennes, yli 70 000 tekee töitä jossain muissa kuin oman alansa töissä. Tarvittaisiin toimia, jotka kannustaisivat hoitajia palaamaan tästä reservistä alalle.

Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula. Nyt esitämme puolen miljardin euron rahoitusta terveydenhuollon kriisin ratkaisemiseksi, tarttukaa tähän! Tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja ja verotuksellisia kannusteita eläkkeelle siirtyneille ammattilaisille, joilla olisi intoa ja voimia keikkailla hoitotyössä sekä parempaa tukea arvokasta työtä tekeville omaishoitajille. Alan houkuttelevuuden parantamiseksi on välttämätöntä katkaista niukkojen resurssien aiheuttama noidankehä.

Väestön ikääntyminen painaa tulevina vuosikymmeninä huoltosuhteemme huolestuttavalle tasolle. Tämän trendin kääntämisen tulee olla yksi seuraavien hallitusten prioriteeteista. Syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, mutta kyllä myös politiikalla on väliä. Suomeen tarvitaan suunnanmuutos!

Kannatamme lapsiperheiden ostovoiman tukemista työttömyysturvan lapsikorotuksen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotuksen, opintorahan huoltajakorotuksen sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston kautta. Perheet tarvitsevat kuitenkin vahvempaa ja kattavampaa myönteistä viestiä, siksi ehdotamme lapsilisien tasokorotusta sekä vauvatonnia. Kaikki vauvat ovat tervetulleita!

Marinin hallituksen perintönä jää myös maatilojen konkurssivelka ja sen myötä lähivuosina entisestään nouseva ruoan hinta ja saatavuusongelmat. Tämä kaikki vaikeuttaa viljelijäväestön lisäksi etenkin pienituloisten elämää. (Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan sodan jatkuessa edessä on yksi pahimmista maatalouden kriiseistä.) Esimerkiksi viljatiloilla kassakriisi on kärjistymässä vasta ensi vuonna.

Arvoisa puhemies,

On täysin käsittämätöntä, että hallitus on sallinut kotimaisen maatalouden ja ruokaturvan alasajon globaalin ruokakriisin pahetessa. Aikaa tilanteen korjaamiseen olisi ollut, tästäkin olemme muistuttaneet koko vaalikauden ajan.

Tänä talvena meiltä tosin ei ole vielä loppumassa ruoka, vaan energia. Hallitus on tehnyt toimia sähkön hinnan kompensoimiseksi kansalaisille. Kuitenkin nykyisen ja edellisen hallituksen siunauksella Suomesta on hävitetty käytännössä kaikki hiileen ja turpeeseen perustuva varavoima. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, mutta ilmastotoimia ei voi syödä, eikä niillä lämmitetä koteja. Suomi ei voi pelastaa koko maailmaa ilmastonmuutokselta, mutta omista kansalaisistamme meidän on pidettävä huolta. Siihen tarvitaan kestävää taloutta.

Tiedämme kaikki julkisen talouden kestävyysvajeen suuruuden. Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa pari viikkoa sitten. Hallituspuolueet ovat sen sijaan olleet toistaiseksi vaitonaisia omista keinoistaan. Kutsumme hallituspuolueet mukaan keskustelemaan julkisen talouden tasapainottamisesta – tässä todella tarvitaan kaikkien viisaita päitä, sillä haaste on melkoinen.

Kristillisdemokraatit on pitänyt esillä samaa viestiä, minkä VM viime viikolla toi esiin. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

Hallituksen politiikka ei rakenna Suomen taloutta kestävälle pohjalle. Siksi esitän hallitukselle epäluottamusta vastalauseen 3 mukaisesti.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esittely

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esittely
30.11.2022 eduskunnan täysistunnossa

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

 

Esittelypuheenvuoro

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2023 vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen ja kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen, erityisesti elintarviketuotannon osalta sekä Suomen talouden saattaminen kestävälle pohjalle. Panostaisimme puoli miljardia lisää hoitajapulan ja hoitojonojen ratkaisuun, 300 miljoonaa maatalouden turvaamiseen, mutta ottaisimme puoli miljardia vähemmän velkaa etsien säästöt järkevistä kohteista.

 

Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa kuukauden päästä, mutta ne ovat pahasti alirahoitettuja, mikä saattaa aiheuttaa melkoisia kriisejä alueilla. Nykyisellä rahoitustasolla on vain ajan kysymys, kun hyvinvointialueita joudutaan yhdistelemään.

Jo vuosi sitten nostimme vaihtoehtobudjetissamme esille hyvinvointialueiden käynnistämisen haasteet esille ja ehdotimme aikalisää hyvinvointialueiden aloittamiselle ja hoitojonojen purkamisen sekä hoitajapulan ratkaisemisen priorisoimista.

Sen sijaan hallitus päätti – vastoin parlamentaarisen työryhmän suosituksia – vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden kela-korvaukset.

 

Riitaisen hallituksen sisältä on tullut esityksiä niin hoitovelan purkuun kuin maatalouden kriisipakettiin. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kesällä, miksi niitä ei hoidettu budjettiriihessä tai viimeistään täydentävässä esityksessä? Terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu ennennäkemättömään kriisiin sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa ja maatalous puolestaan historiansa synkimpiin tulevaisuudennäkymiin Keskustan vahtivuorolla.

Päätökset kevätkylvöistä tehdään varhain. Jos ei näkymä ole riittävän hyvä, meiltä loppuu paitsi viljelijät, myös kotimainen ruoka.

 

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on esityksiltään varsin maltillinen. Lisärahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille sote- ja vanhuspalveluihin, sekä omaishoidon tuen verovapauteen ja terapiatakuun toteuttamiseen. Omaishoito on erittäin kustannustehokasta, mutta koska se ei ole lakisääteinen meno, on se monella hyvinvointialueella ensimmäisenä leikkauslistalla. Tukia harmonisoidaan halvimman taksan mukaan.

Terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin esitämme yhteensä yli puolen miljardin euron lisäpanostuksia.

 

Suomen kriisivarautumiseen pitää saada vauhtia. Panostamme poliisin ja oikeudenhoidon rahoitukseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen, minkä pitäisi Ukrainan sodan myötä olla jokaiselle selviö.

 

Rinteen-Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma, velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla, mutta askeleita on otettava jo nyt. Sopeuttamistarve on yhdeksän miljardia.

Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen onnettomia talouspäätöksiä. Yksin siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset olivat noin 5 mrd € hallituskauden aikana. Ja ongelmat kertautuvat kasvavissa korkomenoissa.

Marinin hallitus on myös sitonut seuraavien hallitusten käsiä toteuttamalla uudistuksia, jotka tulevat voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella.

 

Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

 

Tässä salissa vallitsee laaja yksimielisyys 80 prosentin työllisyystavoitteesta. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä muun muassa vaikeimmin työllistyvien palkkaamiseen sekä korottanut opintorahan ja ulosoton suojaosaa, mitä kannatamme. Mutta isommat uudistukset työmarkkinoille odottavat. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme useita työllisyystoimia, joista monia olemme pitäneet jo pitkään esillä.

Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula. Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto muistuttaa, että meillä on alhaisen syntyvyyden vuoksi puolen miljoona suomalaisen vaje ja vanhushuoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta.

 

Valtavaa haastetta ei voida paikata pelkällä työperäisellä maahanmuutolla. KD kannattaa järkevää työperäistä maahanmuuttoa ja esimerkiksi saatavuusharkinnan purkaminen on listallamme, samoin ulkomaalaisten opiskelijoiden automaattiset työluvat.

Mutta haave 50 000:sta työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa ei ole realistinen. Täällä olevat ihmiset pitää saada töihin ja siksi tarvitaan työmarkkinoiden kehittämistä.

 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnilla on ratkaiseva vaikutus työvoiman saatavuuteen. Hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä, joiden tueksi tarvitaan palveluita, kuten ehdottamamme terapiatakuu. Lapsilisien tasokorotus sekä vauvatonni antaisivat myönteisen viestin: kaikki vauvat ovat tervetulleita.

 

Yksistään ansiosidonnaisen porrastus lisäisi työllisyyttä noin 17 000 hengellä. Suomen Yrittäjien arvion mukaan paikallisten sopimusten kieltojen poistolla voitaisiin saavuttaa 15 000 lisätyöllistä.

 

Pidemmällä tähtäimellä verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen verotukseen. Esitämme hyvin maltillista veronkevennystä pieni- ja keskituloisille. Kevennys voidaan kohdentaa alempiin tuloluokkiin esimerkiksi perusvähennystä korottamalla. Emme kuitenkaan esitä miljardin tuloveronkevennystä tai muuta radikaalia leikkausta veropohjaan.

Pikemminkin olisimme tässä tilanteessa tiivistämässä veropohjaa ottamalla käyttöön sokeriveron, poistamalla tiettyjä verovähennyksiä sekä ottamalla käyttöön voimalaitosveron tai tuottajamaksun, joka määritetään energiantuotannon ulkoisvaikutusten mukaan. Esimerkiksi ulkomaiset tuulivoimayhtiöt eivät osallistu mitenkään kantaverkkomme vahvistamiseen.

 

Sotu-uudistus on saatava maaliin ja KD on tarjonnut siihen oman ”Kannustava perusturva” mallinsa neljä vuotta sitten. Uudistuksen tärkein tehtävä on purkaa kannustinloukut ja yhdistää byrokraattinen tukijärjestelmä.

Asumistuki pitää uudistaa osana sotu-uudistusta. Asumistukimenojen kasvu on saatava katkaistua ja siksi esitämme asumistuen kriteerien palauttamista vuoden 2014 malliin. Näin säästettäisi jo noin 300 miljoonaa.

 

Esitämme myös hyvin pientä korotusta alkoholin verotukseen. Mikäli päihteiden käyttö Suomessa saataisiin vähenemään puoleen, olisi terveydenhuollon kriisi jo sillä ratkaistu. Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja tapaturmat vievät joka kolmannen tehohoidon paikan.

 

Suomen julkisen talouden ongelmat ovat kehittyneet vaivihkaa. Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus Suomen BKT:stä on noussut yli kolminkertaiseksi 1960-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Julkisten menojen osuus koko BKT:stä on kasvanut todella suureksi. Silti voimme huonommin – ja etenkin lapset ja nuoret voivat pahoin. Pohjimmiltaan ongelmat ovat siis aivan jossain muualla kuin tulonsiirtojen vähäisyydessä. Näitä syvällisimpiä ongelmia – esim. pahoinvointi ja syntyvyyden aleneminen – ei lopulta ratkaista julkisen vallan interventioilla tai tulonsiirroilla. Työllistyminen sen sijaan tukee ihmistä hyvin monella tapaa.

 

Kaiken kaikkiaan vaihtoehtobudjettimme tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ensi vuonna puolella miljardilla. Uskon, että arvio on alakanttiin, sillä KD:n työllisyystoimien työllisyyttä ja taloutta vahvistavat vaikutukset olemme arvioineet hyvin varovaisesti.

 

 

Nuorten rikoksia tulee ehkäistä tehokkaasti

Kirjoitettu kirjoittajana

 

14-vuotias poika pahoinpideltiin Riihimäellä pesäpalomailalla. Tämä järkyttävä uutinen on yksi viesteistä, jotka kertovat nuorten väkivaltarikollisuuden lisääntymisestä. Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Ryöstöt ja väkivalta kytkeytyvät usein huumeisiin.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta, Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12-vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun työntekijöiltä tulee viestejä siitä, että heiltä on viety kasvatuksellisia keinoja lasten itsemääräämisoikeuksien verukkeella. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun. Sijoituspaikoissa voidaan yksilöllisellä päätöksellä rajoittaa vain seitsemän vuorokauden ajan nuorten liikkumista. Lyhyiden päätösten teko kuormittaa henkilöstöä.

Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Islannissa on saavutettu hyviä tuloksia nuorten päihteiden käytön vähentämisessä. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille on määritelty yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

Lääkäri, kansanedustaja (kd)

 

kolumni julkaistu Aamupostissa.