Ajankohtaista

RSS

Tiedote: Kristillisdemokraatit panostaisivat lapsiperheisiin, vanhustenhoitoon ja työllisyyteen

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 23.10.2019
KD eduskuntaryhmä
KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa:
Kristillisdemokraatit panostaisivat lapsiperheisiin, vanhustenhoitoon ja työllisyyteen

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä parantaisi lapsiperheiden asemaa, lisäisi välittömästi hoitajia vanhustenhoitoon ja peruisi hallituksen päätökset leikata kotitalousvähennystä ja korottaa polttoaineveroa.

KD peräänkuuluttaa toimia syntyvyyden rajun laskun kääntämiseksi. Perheiden tilannetta parannettaisiin ulottamalla lapsilisän korotus koskettamaan kaikkia perheitä. Samalla otettaisiin käyttöön 1000 euron vauvaraha. Eläkeläisten asemaa parannettaisiin eläkkeiden verotusta keventämällä.

 

KD esittää samoin merkittävää lisäystä vanhustenhoidon tason parantamiseksi välittömästi. Hallituksen päätös hoitajamitoituksesta ei riitä parantamaan tilannetta ilman riittävää rahoitusta.

 

Kotitalousvähennys säilytettäisiin entisellään ja polttoaineveron korotuksesta luovuttaisiin. Työllisyyttä parannettaisiin mm. mahdollistamalla paikallinen sopiminen ja uudistamalla sosiaaliturvaa KD:n kannustavan perusturvamallin avulla.

 

KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa ensimmäisenä oppositiopuolueena keskiviikkona eduskunnassa. Kristillisdemokraattien vaihtoehto luettavissa kokonaisuudessaan puolueen nettisivuilla kd.fi.

 

Yhteys:
KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

 

Tehdään Suomesta hyvä maa vauvoille!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Syntyneiden määrä vähentyy jo yhdeksättä vuotta peräjälkeen. Tämän vuoden arviot ovat järkyttävät – vauvoja syntyy 4000 vähemmän kuin viime vuonna. Näin vähän vauvoja piti aiemman ennusteen mukaan syntyä vasta vuonna 2045.

On surullista, että vauvapulasta kärsivässä Suomessa yli 9000 lapsen elämä päättyy vuosittain jo ennen syntymää. Aborttilain säätämisestä vuodesta 1970 lähtien on tehty 630 000 raskaudenkeskeytystä. Heistä noin 130 000 olisi nyt synnytysikäisiä naisia. Lisäksi heidän mahdolliset lapsensa ja lastenlapsensa ovat jääneet syntymättä. Menetys on samaa suuruusluokkaa kuin väestömme ikärakennetta vääristävä syntyvyyden vaje.

Unkarissa syntyvyys on korkeampi kuin 20 vuoteen. Suunta on käännetty vahvoilla perhepoliittisilla toimilla. Neljännen lapsen synnyttänyt nainen saa tuloistaan loppuiäksi verovapauden. Myös Virossa syntyvyys on saatu nousuun perhetuilla. Kolmilapsinen perhe saa lapsilisää 500 euroa ja lisäksi 340 euron vauvarahan. Suomessa vastaavan perheen lapsilisä on 334 euroa.

Hallitus esittää 10 euron korotusta perheen 4. ja 5. lapselle. Suuria perheitä Suomessa on niin vähän, että tämä korotus merkitsee vain 0,4 % koko lapsilisämomentista. Erityisesti ensimmäisten lasten määrä on vähentynyt. Lapsilisiin tarvitaan korotus ensimmäisestä lähtien ja lisäksi jokaisesta syntyneestä vauvaraha.

Vielä tärkeämpää on, että perheet toivovat lisää aikaa yhdessäoloon lastensa kanssa sekä joustoja perhevapaiden käytössä. Siksi esitykset kotihoidontuen rajaamiseksi tai perhevapaiden kiintiöimiseksi vanhemmille ovat myrkkyä syntyvyystavoitteille. Työaikoihin tarvitaan perhejoustoja, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita.

Päivi Räsänen

 

Kolumni julkaistu kd-lehdessä.

 

Budjettiehdotus hataralla pohjalla

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen
15.8.2019
Julkaisuvapaa

 

Budjettiehdotus hataralla pohjalla

 

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus herättää kysymyksiä hallituksen kyvystä hoitaa maan taloutta vakaalla ja kestävällä tavalla. Talouden tasapainottaminen vaalikauden aikana lepää puhtaasti hallituksen työllisyystavoitteen varassa.

 

  • Keinot työllisyysasteen parantamiseksi ovat kuitenkin olemattoman heikkoja.

VM:n esityksen mukaan hallitus olisi lisäämässä muutamaa kymmentä miljoonaa työllisyyspalveluihin, palkkatukeen ja koulutukseen. Nämä panostukset eivät tule riittämään työllisyystavoitteen saavuttamiseksi varsinkin, kun hallitus samalla kiristää verotusta. Työn kannattavuus tulee laskemaan ja se tulee näkymään myös työllisyyskehityksessä.

Hallituksen päätös leikata kotitalousvähennystä tulee samoin vaikuttamaan negatiivisesti työllisyyteen.

 

  • Hallituksen pitäisi pyrkiä parantamaan työn kannustavuutta sekä lisäämään ihmisten ja yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Nyt toimitaan päinvastoin.

VM:n talousarvioehdotus pahentaa valtion alijäämää 1,5 mrd eurolla. Todellisuus on tätäkin karumpi. Tulevissa hallituksen sisäisissä budjettineuvotteluissa tullaan tekemään merkittäviä pysyviä menolisäyksiä ja alijäämä tulee kasvamaan merkittävästi.

 

  • Hallituspuolueet ja ministeriöt tulevat vaatimaan omia lisäyksiään budjettiin ja lopputulos tulee olemaan maamme historian euromääräisesti suurin valtion budjetti. Tulopuolella ei vastaavaa kehitystä tulla näkemään.
  • Eläkeläisille luvattu vappusatanen muuttui jo muutamiksi kympeiksi. Tällä menolla hallitus joutuu kauden edetessä perumaan merkittävät lupauksensa ja menolisäysten sijaan tulemme näkemään leikkauslistoja.

 

Lisätietoja: Päivi Räsänen, 0505113065

 

Arkkipiispa Luoma vastasi kirjeeseeni

Kirjoitettu kirjoittajana

Kiitän arkkipiispa Luomaa vastauksestaan avoimen kirjeeseeni. Arvostan vastauksen ystävällistä ja ymmärtävää sävyä. Arkkipiispa perustelee hyväksyntäänsä kirkon Pride-kumppanuudelle piispainkokouksen selonteolla, jonka mukaan kirkko on kaikkia varten ja kaikki ovat tervetulleita kirkon toimintaan. Perustelu on ontuva. Kirkon tulee kyllä kutsua kaikkia evankeliumin osallisuuteen. Tässä päätöksessä kuitenkin kirkko lähtee mukaan SETA:n toimintaan Pride-liikkeen ehdoilla sen sijaan että kutsuisi kaikkia ihmisiä evankeliumin osallisuuteen kirkon ehdoilla. Kirkon johdossa hyvin tiedetään se, että pride-kumppanuutta käytetään sateenkaarileimana, jolla osoitetaan hyväksyntä Pride-liikkeen tausta-ideologialle. Setan edustaman ideologian piirissä ei ole tilaa sellaiselle arvopohjalle, jossa avioliitto rajataan ainoastaan naisen ja miehen väliseksi ja jossa homoseksuaalisuuden harjoittaminen nähdään Jumalan tahdon vastaiseksi. Pride-liikkeen ideologiaa ja kirkon Raamattuun perustuvaa arvopohjaa on mahdotonta sovittaa yhteen.

https://evl.fi/uutishuone/tiedotearkisto/-/items/item/27801/Arkkipiispa+Luoma+vastaa+Paivi+Rasasen+kirjeeseen

Avoin kirje arkkipiispa Luomalle

Kirjoitettu kirjoittajana

Olen lähettänyt arkkipiispa Luomalle avoimen kirjeen, joka nousee kirkon Pride-kumppanuuden herättämästä huolesta. Olen huolestunut siitä, että suuri joukko kirkon aktiivisimpia kristittyjä on alkanut enenevästi pohtia mahdollista eroa kirkosta. Kirjeeni on tässä kokonaisuudessaan alla.

 

Arvoisa Arkkipiispa Tapio Luoma!

 

Lähestyn Teitä avoimella kirjeellä suuren huolen vuoksi. Kotiseurakuntani Riihimäen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen Kaarlo Saxell ilmoitti viime viikolla kirkkoneuvoston kokouksessa eroavansa raskain sydämin kirkosta, jota hän oli palvellut 40 vuoden ajan kirkon nuorisotyöntekijänä. Riihimäen seurakunta päätti kirkkoherran johdolla osallistua Pride-viikon tapahtumiin juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kirkkovaltuustossa tekemämme ehdotus sateenkaarimessun torjumisesta jäi vähemmistöön. Kaarlo Saxell totesi, että hän ei omantunnonsyistä voi olla osallinen sellaisessa kirkossa, jossa tietoisesti tehdään Raamatun, Jumalan sanan vastaisia valintoja.

Saxell ei ole ratkaisussaan yksin. Suuri joukko aktiivisia, Raamattua elämänsä ja uskonoppinsa auktoriteettina pitäviä kirkon jäseniä pohtii tällä hetkellä, voiko kirkkoa pitää enää hengellisenä kotinaan. He kyselevät, missä tulee vastaan raja, jota ei voi enää ylittää. Tätä pohdintaa käyn itsekin.

Kirkkomme on nyt julkisesti ilmoittautunut tämän vuoden Pride-tapahtuman viralliseksi kumppaniksi. Surukseni olen saanut tietää, että kirkkohallituksen johtoryhmän lisäksi myös te, arkkipiispa Luoma olette antanut tälle hyväksyntänne.

Miksi juuri Pride nostaa esiin nämä kysymykset? Huolessa ei ole kysymys homofobiasta tai seksuaalivähemmistön syrjinnästä. On kysymys Raamatusta. Kirkkomme tunnustaa kirkkolainkin mukaan Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa. Raamattu on kristitylle uskon ja elämän ylin ohje. Raamatun opetus homoseksuaalisuuden harjoittamisesta on johdonmukainen ja selkeä. Ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi ja avioliitto säädettiin naisen ja miehen väliseksi. Pride-tapahtuman aatteellisena tavoitteena on ylpeys sellaisista suhteista, joita Raamatussa johdonmukaisesti kuvataan Jumalan tahdon vastaisiksi. Homoseksuaaliset suhteet, samoin kuin muutkin avioliiton ulkopuoliset suhteet kuvataan Raamatussa synniksi ja häpeäksi.

Toivon sydämestäni, että ottaisitte vakavasti apostoli Paavalin varoituksen sanat Roomalaiskirjeen ensimmäisestä luvusta. Siinä apostoli kuvaa niin homoseksuaalisuuteen kuin muihin elämänalueisiin liittyviä syntejä. Lopuksi apostoli suuntaa sanansa niille, jotka ”vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.”

Jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi luotuna arvokas. Jeesus on sovittanut kaikkien ihmisten synnit ristinkuolemallaan. Kirkon tehtävä on pitää esillä armon ja totuuden sanomaa Kristuksesta. Armon sanoma kuuluu meille kaikille syntisille. Kirkko ei syyllisty syrjintään, jos se uskaltaa käyttää sanaa synti niin homosuhteista kuin muista avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista. Sen sijaan kirkko syyllistyy homoseksuaalien syrjintään, jos he eivät saa kuulla Jumalan sanan koko totuutta, joka sisältää niin lain kuin evankeliuminkin. Armoa tarvitsevat vain syntinsä tietävät ja tuntevat ihmiset.

 

Toivotan siunausta ja johdatusta vaativaan tehtäväänne ja aurinkoista kesää!

Helsingissä 18.6.2019

 

ystävällisin terveisin Päivi Räsänen

kansanedustaja, kirkkovaltuutettu, ex-kirkkoministeri (2011-2015)

Omassa maassa tuotettu ruoka kunniaan!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Suomalainen maatalous on käynyt läpi radikaalin rakennemuutoksen parinkymmenen vuoden aikana. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan paljon byrokratiaa ja isommat tilakoot. Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, sillä ei ole yhteistä ruokaturvaa. Kotimainen ruuantuotanto on edelleen tärkeää paitsi laadun ja turvallisuuden näkökulmasta, myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että 1100 lypsykarjatilaa ja joka kymmenes viljatila lopettavat toimintansa seuraavan parin vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa kolmannes Suomen maatiloista lopettaisi toimintansa vuoteen 2025 mennessä.

Tuottajahinnat polkevat paikallaan, vaikka kaikki kustannukset kohoavat. Keskimääräinen viljelijän tuntipalkka jää alle viiteen euroon. Ei ole oikein, että kotimaisen tuotannon pitää kilpailla samoilla ehdoilla sellaisen ulkomailta tuodun ruoan kanssa, jota kasvatettaessa on käytetty huomattavasti enemmän kasvinsuojeluaineita, antibiootteja ja jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan paljon huonommin kuin meillä.

Ruuasta saadun hinnan tulisi jakautua oikeudenmukaisesti kaupan, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon kesken. Elintarvikeketjuun tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta kuluttaja voi aidosti valita tuotteen, josta tuottaja saa riittävän katteen.

EU:n rahoituskausittain käytävät neuvottelukierrokset vaikeuttavat viljelijöiden pitkäjänteisten tulevaisuudensuunnitelmien tekemistä. Kansallisten tukien tuleekin tukea riittävää ennakoitavuutta, jotta pystytään lisäämään viljelijöiden rohkeutta investointeihin.

Maatalouden osuus EU:n vuosien 2014-2020 budjetista oli noin 32%. Neuvottelut uudesta rahoituskehyksestä jatkuvat Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 2019. Maataloustukia ollaan budjettiesityksessä leikkaamassa Suomen osalta jopa 420 miljoonaa euroa seitsemän vuoden kehyskauden aikana, mikä vastaa noin yhden vuoden Suomen koko maataloustuloa. Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että erityisolomme huomioidaan. Suomalaisen ruuan puolustaminen on otettava yhdeksi kärkitavoitteeksi kaikilla päätöksenteon tasoilla puheenjohtajuuskaudellamme!

Maatalousyrittäjät tarvitsevat vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa mutta parempia tieverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä. Biotalouden kehittämismahdollisuudet riippuvat täysin liikenneinfrastruktuurin kunnosta. Maaseudun teiden on kestettävä raskas liikenne.

Koulutuspolitiikalla on vahva yhteys maaseudun elinvoimaisuuteen. Perheet muuttavat alueille, joilla on vanhemmille työtä ja lapsille koulutusmahdollisuuksia. Lapsilleen lukiokoulutuksen haluavat vanhemmat tuskin muuttavat paikkakunnalle, jossa asumalla ei ylioppilaslakki ilman pitkiä koulumatkoja ole mahdollinen.

Suomessa on tulevaisuudessakin oltava mahdollista tienata elantonsa maanviljelyllä ja suomalaisilla tulee olla mahdollisuus syödä puhdasta, kotimaista lähiruokaa. Tarvitaan myös pidemmän aikavälin uudistuksia alan kannattavuuden parantamiseksi, mikä edellyttää sekä kaupan että elintarviketeollisuuden osallistumista ja reilujen markkinatapojen aikaansaamista. Suomen peltojen tulee säilyä viljeltyinä. Kotimaisen maatalouden elinvoimaisuuden puolesta on taisteltava.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd)

Työllisyysasteen nostamisessa tarvitaan osatyökykyisiä

Kirjoitettu kirjoittajana

Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat jopa 11 miljardia euroa eli 5,5 % bruttokansantuotteesta.

Suomi rakentuu osaamiselle, työlle ja yrittämiselle. Tarvitsemme vakaan talouden pohjan ja nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Kun otamme huomioon sen, että Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä, on työllisyysasteen nostaminen 75-80 prosenttiin tärkeä tavoite. Työllisyysasteen nostamisessa avainasemassa on se, että saamme osatyökykyiset mukaan työelämään. Monella heistä on aito halu osallisuuteen. On väärin sivuuttaa heidät. Samaan aikaan kun meillä on pulaa työvoimasta useilla aloilla, on meillä aivan liian monta työtöntä.

Myös lasten ja nuorten keskuudessa ongelmat ovat lisääntyneet. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa. Yhä useampi nuori on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Perheillä tulee olla pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja riittävä tuki. Meidän tulee panostaa nykyistä enemmän perusterveydenhuollon varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin. Resursseja tulee kohdistaa erityisesti koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin. Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuutta tulee estää vanhemmuutta vahvasti tukemalla.
Mielenterveyspalvelujen kynnyksen on oltava matalampi, jotta pystymme tehokkaammin ehkäisemään syveneviä mielenterveysongelmia ja ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Ensi hallituskauden tärkeä tehtävä on matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden kehittäminen.

Terveyskeskuksiin 1000 uutta lääkärivirkaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Sote-uudistuksen tarve ei ole muuttunut, vaikka hallituksen ajama sote-malli kaatuikin. Sen tärkeimpänä tavoitteena tulee olla perusterveydenhuollon vahvistaminen. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Lakiesitykset tulee saada eduskuntaan ensimmäisen vuoden aikana. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaan terveyspalveluita.

Hallituksen sote-malli sisälsi monia ongelmakohtia. Pahin virhe tapahtui, kun alkuperäisistä tavoitteista luovuttiin ja mukaan tuli byrokraattinen maakuntarakenne ja palveluja hajottava valinnanvapausmalli. Sote-palvelujen uudistamisessa kyse on ennen kaikkea ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että yksin kotona asuva vanhus saa riittävän tuen. Oikeus lähipalveluihin on turvattava.
Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa Pohjoismaiden suurimmat. Palvelujen saaminen on työläintä niille, jotka eniten niitä tarvitsisivat. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan.

Erityisvastuualueiden väestöpohja olisi riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa kela-korvausten, asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Terveyskeskuksiin tarvitaan 1000 uutta lääkärivirkaa, mikä maksaisi noin sata miljoonaa euroa. Jos tulevissa sote-keskuksissa on vain nykyisten terveyskeskusten lääkärimäärä, niin hoitoonpääsyn ongelma ei ratkea. Hoitotakuuta tulee parantaa: tavoitteena tulee olla terveyskeskuslääkärille pääsy viidentenä arkipäivänä ja erikoislääkärille kolmessa kuukaudessa.

Päivi Räsänen
kansanedustaja (kd), lääkäri

TIEDOTE: Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

Kirjoitettu kirjoittajana

8.3.2019
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd):
Räsänen ehdottaa terveydenhuoltoon viisi järjestämisaluetta

Pääministeri Sipilän hallituksen sotemallin kaatuminen oli jo pitkään ennakoitavissa. Tosiasiassa mallille oli eduskunnassa hyvin pieni kannatus, sillä suuri osa hallituspuolueidenkaan edustajista ei aidosti sitä kannattanut. Tämä malli on syytä haudata lopullisesti.
Uudistuksen tarpeen perusteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaa terveyspalveluita. Viime vaalikaudella ministerinä ehdotin viiden järjestämisalueen mallia, jonka valmistelu jäi valitettavasti kesken. Viisi aluetta muodostuisivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueille. Erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Tässä mallissa voidaan ratkaista myös monikanavarahoituksen ongelmat. Rahoituksen tulee kattaa palvelujen ohella myös avosairaanhoidon lääkkeiden, matkojen ja kuntoutuksen kustannukset. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja kokonaiskattoa on alennettava.
Viiden alueen mallin demokratiaedellytys voidaan toteuttaa suorilla vaaleilla samaan tapaan kuin suunnitelluissa maakuntavaaleissa.
Päivi Räsänen
0505113065

Tiedote: Oikeudenkäyntien viivästyminen uhkaa oikeusturvan toteutumista – Tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus varmistettava

Kirjoitettu kirjoittajana

27.2.2019

Oikeudenkäyntien viivästyminen uhkaa oikeusturvan toteutumista
– Tuomioistuinlaitoksen perusrahoitus varmistettava

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, että voiko kansalaisten oikeusturva toteutua nykyisillä määrärahoilla ja tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus sekä riittävän nopea ratkaisukyky säilyä nykyisellä budjetoinnilla. Tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyys heijastuu väistämättä asioiden käsittelyaikoihin, sillä oikeusvarmuudesta ei voida tinkiä.

– Tuomioistuimiin kohdistettavat säästötoimet ovat jatkuneet, vaikka valtion taloustilanne on kääntynyt parempaan suuntaan ja juttumäärät ovat olleet kasvussa. Päätösten odottaminen aiheuttaa suurta huolta, epävarmuutta ja usein jopa kärsimystä ihmisten elämässä, Päivi Räsänen huomauttaa.

Suomen tuomioistuimet toimivat eurooppalaisittain vertailtuna vähin resurssein. Vuoden 2016 European Judicial Systems -tutkimuksen tulosten perusteella esimerkiksi verrokkimassaa. Ruotsissa oikeudenhoidon osuus bruttokansantuotteesta on 0,24 prosenttia ja Suomessa 0,19 prosenttia.

– Tuomioistuinten tärkein voimavara ovat riippumattomat tuomarit. Ilman riittävää resursointia heidän työskentelynsä kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi ja oikeuden toteutumiseksi ei onnistu. Suomi laahaa panostusten suhteen jäljessä lähimmistä verrokkimaista. Alle 1 % koko valtion budjetista oikeudenhoitoon on liian vähän, Räsänen sanoo.

Oikeudenhoito on valtion ydintehtäviä ja se on keskeistä yhteiskuntarauhan kannalta. Tuomioistuimen riippumattomuus uhkaa vaarantua, mikäli sen toimintaresursseja ei turvata.

– Tuomioistuinten toiminnan resursoinnissa lisäresursseja saadaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun ruuhkat ovat jo syntyneet ja käsittelyajat pidentyneet. Tämä on yksittäisen asiakkaan kannalta liian myöhään. Vaarana on, että kansalaisten luottamus suomalaiseen oikeuslaitokseen laskee, mikäli käsittelyaikoja ei saada lyhennettyä, Päivi Räsänen toteaa.