Sote-uudistuksen tarve ei ole muuttunut, vaikka hallituksen ajama sote-malli kaatuikin. Sen tärkeimpänä tavoitteena tulee olla perusterveydenhuollon vahvistaminen. Uuden eduskunnan tulee käynnistää valmistelu parlamentaarisesti ja alkukauteen painottuen. Lakiesitykset tulee saada eduskuntaan ensimmäisen vuoden aikana. Uudistuksessa tulee keskittyä vain oleellisiin muutostarpeisiin, jotka koskevat nimenomaan terveyspalveluita.
Hallituksen sote-malli sisälsi monia ongelmakohtia. Pahin virhe tapahtui, kun alkuperäisistä tavoitteista luovuttiin ja mukaan tuli byrokraattinen maakuntarakenne ja palveluja hajottava valinnanvapausmalli. Sote-palvelujen uudistamisessa kyse on ennen kaikkea ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että yksin kotona asuva vanhus saa riittävän tuen. Oikeus lähipalveluihin on turvattava.
Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa Pohjoismaiden suurimmat. Palvelujen saaminen on työläintä niille, jotka eniten niitä tarvitsisivat. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan.
Erityisvastuualueiden väestöpohja olisi riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta. Siinä terveyspalvelut saataisiin kattavasti yhden hallinnon alle peruspalveluista vaativan erikoissairaanhoitoon. Valinnanvapaus tulee toteuttaa kela-korvausten, asiakasseteleiden ja maksusitoumusten kautta.
Terveyskeskuksiin tarvitaan 1000 uutta lääkärivirkaa, mikä maksaisi noin sata miljoonaa euroa. Jos tulevissa sote-keskuksissa on vain nykyisten terveyskeskusten lääkärimäärä, niin hoitoonpääsyn ongelma ei ratkea. Hoitotakuuta tulee parantaa: tavoitteena tulee olla terveyskeskuslääkärille pääsy viidentenä arkipäivänä ja erikoislääkärille kolmessa kuukaudessa.
Päivi Räsänen
kansanedustaja (kd), lääkäri