Blogi

RSS

Kansanmurha Irakissa on pysäytettävä

Ääri-islamilainen Isis-järjestö harjoittaa silmitöntä väkivaltaa siviilejä kohtaan valloittamillaan alueilla Irakissa. Paikalliset kristityt yhteisöt ja uskonnollinen jesidi-vähemmistö ovat joutuneet erityisen ankaran vainon kohteeksi. Heitä painostetaan kääntymään islaminuskoon, mikäli tahtovat välttyä vainolta. Jo sadattuhannet ovat paenneet teloituksia ja raiskauksia. Osa ei edes pääse pakoon.

UNHCR:ltä ei ole vielä tullut pyyntöä alueen pakolaisten uudelleen sijoittamiseen.  Pakolaistilanne on kuitenkin pahenemassa. Noin 300 000 ihmistä on paennut Mosulista ja muualta Keski-Irakista Kurdistanian alueelle viime viikolla. Alueella on ennestään noin 220 000 pakolaista Syyriasta. Kurdiviranomaiset ovat pyytäneet kansainvälistä apua pakolaisten auttamiseen.

Kriisin uusin käänne koskettaa jopa 1,5 miljoonaa henkeä. Eri lähteiden mukaan Sinjarin vuoristossa on edelleen saarrettuna ihmisiä, joille tällä hetkellä yritetään toimittaa ilmateitse vettä ja ruokaa.

Yhdysvaltojen antama sotilaallinen apu Irakille ja kurdiarmeijalle ovat tärkeässä asemassa Isis-järjestön hyökkäyksen pysäyttämiseksi. On riskinä, että alueelle perusteilla oleva kalifaatti kehittyy kansainvälisen terrorismin keskittymäksi. Tämä on estettävä.

YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut Isisin hyökkäykset ja pyytänyt kansainvälistä yhteisöä auttamaan Irakin hallitusta suojelemaan maataan ja kansalaisiaan hyökkäykseltä. Suomen on oltava aloitteellinen niin EU:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteisöissä väkivallan tuomitsemiseksi ja pakolaisten auttamiseksi.

Irakin järkyttävät tapahtumat ovat muistutus siitä, että uskonnon- ja mielipiteenvapautta on yhä puolustettava tärkeinä ihmisoikeuksina.

Päivi Räsänen

Sisäministeri (kd)

Suomi tarvitsee selviämisasemaverkoston

 

Suomessa on 1970-luvulta lähtien ollut voimassa laki, joka velvoittaa toimittamaan päihtyneet, jotka eivät ole väkivaltaisia eivätkä aiheuta vaaraa muiden turvallisuudelle kunnan ylläpitämälle selviämisasemalle tai muuhun huoltopaikkaan. Lain tavoite ei ole 40 vuodessa toteutunut. Suurin osa päihtymyksen vuoksi kiinniotetuista päätyy yhä poliisin säilöön.

Poliisi ottaa vuosittain päihtymyksen vuoksi säilöön noin 70 000 henkilöä. Osa vakavasti alkoholisoituneista on säilössä jopa satoja kertoja vuodessa. Poliisi kuljettaa päihtyneitä myös kotiin. Usein kyse on henkilöstä, joka ei kykene huolehtimaan itsestään. Jos kiinniotettu on alle 18-vuotias, hänet on viipymättä luovutettava huoltajalle tai lastensuojeluviranomaiselle.

Vuosittain noin kymmenen päihtymyksen vuoksi säilöön otettua henkilöä kuolee poliisin suojissa. Pääsyitä ovat alkoholimyrkytys, sairauskohtaukset ja aivovammat. Vaikka poliisia on koulutettu muun muassa seuraamaan putkaan otettujen tajunnan tilaa, arviointivirheitä tapahtuu. Alkoholin ja lääkkeiden yleistynyt sekakäyttö vaikeuttaa tilanteen arviointia. Putka ei ole oikea paikka päihdeongelmaiselle.

Vastuu päihdehuollon järjestämisestä on kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisilla. Kuntien ylläpitämiä selviämisasemia on tällä hetkellä alle 20. Se on aivan liian vähän. Suomi tarvitsisi koko maan kattavan selviämisasemaverkoston. Jotta tähän päästäisiin, sosiaali- ja terveysviranomaisten roolia päihtyneiden säilöönotossa tulee vahvistaa.

Selviämisasemapalveluja lisäämällä olisi mahdollista puuttua päihdeongelmiin huomattavasti nykyistä aiemmin. Jos päihtymyksen vuoksi suojiin otetut ohjattaisiin nykyistä aktiivisemmin avun piiriin, vähennettäisiin päihteiden väärinkäytöstä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. On tarkoituksenmukaisempaa ohjata päihdeongelmaisia matalan kynnyksen katkaisuhoitopalveluihin kuin odottaa niin kauan, että ainoa ratkaisu on erikoissairaanhoidossa tapahtuva hoito.

Selviämisasemista on saatu hyviä kokemuksia. Ammattitaitoinen henkilöstö osaa ohjata asiakkaat päihde- ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin paremmin kuin poliisi. Säilöön otetut ovat tyypillisesti keski-ikäisiä, päihdeongelmaisia ja asunnottomia miehiä, jotka ovat jollain tavoin syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Jopa 65 % heistä kärsii jostakin kroonisesta sairaudesta.

Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen työryhmän jo vuoden 2011 maaliskuussa julkilausuttu kanta oli, että poliisin roolia päihtyneiden kohtaamisessa, kuljettamisessa ja turvallisen selviämisympäristön mahdollistajana tulee vähentää ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden roolia vahvistaa.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti viime lokakuussa käynnistää selvitystyön selviämisasemapalvelujen laajentamiseksi. Selvitystyöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Odotan tältä selvitystyöltä hyvää alkusysäystä selviämisasemaverkoston laajentamiseksi koko maahan.

Päivi Räsänen

Sisäministeri (kd)

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä.

 

 

Juutalaisvastaisuuden leviäminen pitää pysäyttää

 

Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti kärjistyi jälleen sotatoimiksi Gazan alueella. Toivon, että parhaillaan voimassa oleva tulitauko saisi jatkoa ja osapuolet tosissaan pyrkisivät hakemaan ratkaisua neuvotteluteitse.

Gazan kriisi on näkynyt myös täällä Euroopassa. Huoli ja mielenilmaisut konfliktin päättämiseksi ovat tervetulleita myös täällä meillä Suomessa. Ikävä kyllä olemme joutuneet myös näkemään kuinka antisemitismi leviää Euroopassa.

Mielenosoitukset eri maissa ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi. Näin erityisesti Ranskassa missä viranomaiset joutuivat kieltämään palestiinalaisia tukevat mielenosoitukset useassa kaupungissa. Mielenosoituksissa eri maissa kuten Saksassa on esitetty juutalaisvastaisia iskulauseita. Tiistaina 29.7. Saksan poliisi pidätti kaksi miestä näiden heitettyä palopommeja synagogaan Wuppertalin kaupungissa. Myös juutalaisten omistamia liikkeitä ja kiinteistöjä on vandalisoitu ainakin Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Ruotsissa juutalaisia on uhkailtu ja heidän kimppuunsa on käyty. Suomessakin Israelin vastaisissa mielenosoituksissa on nähty ylilyöntejä. Mielenosoituksissa on huudettu Israelin olevan murhaaja ja tappaja ja mielenosoittajilla on ollut kylttejä joiden mukaan ”Israelin olemassaolo on loukkaus ihmisyyttä vastaan” (”Israels existence insult to all humanity”).

Kuluvan kesän aikana useat eurooppalaiset poliittiset johtajat, mukaan lukien Saksan liittokansleri Merkel ja Britannian ulkoministeri Hammond ovat ilmaisseet huolensa antisemitistisen retoriikan leviämisestä. Jaan tämän huolen heidän kanssaan. Antisemitismi on kaikin puolin tuomittavaa ja jokaisen sivistyneen yhteiskunnan tehtävä on suojella kansalaisiaan, myös juutalaisia kansalaisiaan.

Euroopassa ja Suomessa asuvat juutalaiset eivät ole Lähi-idän konfliktin osapuolia. Olisi toivottavaa, että kaikki pyrkisivät tarkastelemaan tilannetta mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Tässä suuri vastuu on myös tiedotusvälineillä.

Päivi Räsänen

Perheiden verotukseen viimein lapsivähennys

 

Pääministeri Alexander Stubbin hallitus toteuttaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta korjaavan verovähennyksen, jota Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti vuosien, jopa vuosikymmenten ajan esittäneet. Vähennyksen määräksi on sovittu 70 miljoonaa euroa. Tarkemmasta toteutustavasta päätetään syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä.

Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Muutos lisää lapsiperheiden käytettävissä olevaa rahaa. Kyse on taloutta elvyttävästä toimesta, sillä tänäänkin perheissä on tarve ostaa ruokaa, vaatteita ja kenkiä kasvaville lapsille.

Lapsiperheiden kannalta myönteisten päätösten tekemistä jatkossa helpottaa ohjelmatekstiin saatu kirjaus: ”Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa.”

Lapsiperheiden aseman vahvistaminen oli Kristillisdemokraattien ykköstavoite viime viikolla käydyille hallitusneuvotteluille. Panostukset lapsiperheiden hyväksi ovat kaikkein tehokkainta kasvupolitiikkaa.

Puoluehallitus teki äänestämällä enemmistöpäätöksen ylimääräisen puoluekokouksen järjestämisestä sääntömuutosta varten. En kannata sääntömuutosta, sillä mielestäni on viisaampaa ajoittaa puheenjohtajavalinnat ajankohtaan, jolloin voidaan arvioida eduskuntavaalien tulokset. Näin toimivat myös muut puolueet.

Olen kiitollinen siitä puolueväen tuesta ja luottamuksesta, jonka varassa on ollut mahdollista tehdä vaikuttavaa hallitustyötä. Tämä tuen varassa ja puoluekokouksen antaman valtuutuksen pohjalta on hyvä jatkaa työtä uudessa hallituksessa ja puolueen johdossa kohti eduskuntavaaleja.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Kd-lehdessä 26.6.2014.

Ulkomaalaislain epäkohta on suomalainen erikoisuus

 

Kansainvälistä suojelua hakeneelle, kielteisen päätöksen saaneelle on voitu vuodesta 2010 saakka tarjota vapaaehtoisen paluun tukea Maahanmuuttoviraston ja Euroopan paluurahaston rahoittamilla hankkeilla. Nyt järjestelmä on tarkoitus vakiinnuttaa. Sisäministeriön valmistelemassa lakihankkeessa kansainvälistä suojelua hakeneelle voitaisiin paluuta varten maksaa avustus, matkakulut ja kohtuulliset muuttokulut.

Lakihankkeen läpiviemiseen velvoittaa myös hallitusohjelmakirjaus: ”Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä johtuvat käännytykset pannaan toimeen nykyistä nopeammin.”

Viime vuonna korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on annettava tilapäinen oleskelulupa. Tilapäisestä oleskeluluvasta seuraa parin vuoden päästä käytännössä jatkuva oleskelulupa, joka johtaa pysyvään oleskeluun. Maasta poistamispäätöksen saanut henkilö, jolla ei ole lakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa perustetta jäädä Suomeen, voi käytännössä itse tehdä päätöksen maahan jäämisestään, mikäli hän tulee tietystä maasta ja vastustaa paluutaan kotimaahansa, esimerkiksi kieltäytymällä ottamasta vastaan matkustusasiakirjoja tai pyytämästä niitä oman maansa edustustosta.  Tämän seurauksena hän on myös oikeutettu vastaanottokeskuspalveluihin. Kyse on siis henkilöstä, jonka kohdalla on todettu, että turvapaikan tarvetta ei ole, hänen paluunsa kotimaahan olisi turvallista ja paluu olisi järjestettävissä.

On merkkejä siitä, että ulkomaalaislain porsaanreiästä on muodostumassa ei-toivottu vetotekijä maahamme. Päätöksen jälkeen myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa on tällainen järjestelmä. Vapaan liikkuvuuden Schengen alueella Suomella on myös erityinen vastuu siitä, että pystymme poistamaan maastamme esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneen, yleistä järjestystä vaarantavan henkilön.

Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä lähde omaehtoisesti maasta, poistetaan maasta. Ongelmana on 4-5 maata, jotka eivät suostu ottamaan vastaan henkilöitä, jotka eivät itse tee yhteistyötä palaamisekseen. Ongelmallisten maiden kanssa on pyritty neuvottelemaan yhteistyöstä palautusten toteuttamiseksi.

Tilanne on ongelmallinen myös kansainvälistä suojelua hakevien, eri maista tulevien henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun jostain maasta tuleva samassa asemassa oleva saa jäädä ja toisesta ei. Viranomaisen suorittama perusteellinen turvapaikkatutkinta on turhaa, mikäli henkilö voi lopulta itse päättää, jääkö hän maahan ja vastaanottopalvelujen piiriin.

Vapaaehtoisen paluun lakihankkeeseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan tilapäistä oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus palata kotimaahansa. Myös oikeus vastaanottokeskuspalveluihin lakkaisi. Tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin kuitenkin edelleen, mikäli paluu ei olisi itsestä riippumattomista syistä mahdollista. Henkilöltä edellytettäisiin myötävaikuttamista palauttamiseensa.

Lakihanke on herättänyt myös vastustusta, koska on epäilty, että vastaanottokeskuspalvelujen ulkopuolelle jättäminen ja maassaolo ilman virallista statusta loukkaisivat näiden ihmisten perusoikeuksia. On myös pelätty, että laittomasti maassa oleskelevien määrä merkittävästi kasvaisi.

Asiantuntijoiden mukaan tämä pelko on perusteeton, koska samanlainen järjestelmä muiden Euroopan maiden kanssa pikemminkin vähentäisi houkutusta laittomaan oleskeluun maassamme. Perustuslakimme mukaan maassa laittomastikin oleskelevilla on oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon, perusopetukseen ja hätätoimeentulotukeen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille. Oikeus vastaanottokeskusten palveluihin ei ole perusoikeus, vaan vastaanottopalvelut on tarkoitettu rajatusti kansainvälistä suojelua hakeville.

Vapaaehtoisen paluun hankkeen ja ulkomaalaislain porsaanreiän korjaamisen viivästyminen aiheuttaisi merkittävät lisäkustannukset julkiselle taloudelle.  Esitän, että lakihanke sisällytetään hallituksen toimintasuunnitelmaan ensi viikon minihallitusneuvotteluissa.

Päivi Räsänen

sisäministeri

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa 13.6.2014.

Omantunnonvapaus on ihmisoikeus

 

Ruotsalainen kätilö Ellinor Grimmark menetti kolme kertaa työpaikkansa julkisessa terveydenhoidossa, koska Grimmark ei suostunut aborttien tekemiseen omantunnon syistä. Huhtikuussa ruotsalainen syrjintäviranomainen totesi, ettei lakia ole rikottu.  Seuraavaksi omantunnonvapauden rikkomusta puidaan tuomioistuimessa.

Euroopan neuvosto edellytti vuonna 2010, että kaikkien jäsenmaiden tulee turvata hoitohenkilökunnalle omantunnonvapaus kieltäytyä abortin tai eutanasian suorittamisesta. Grimmarkia puolustava asianajaja on todennut, että Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat ensisijaisesti sovellettavaa oikeutta, joihin jäsenmaiden viranomaisten päätösten tulee perustua. On mielenkiintoista nähdä, taipuuko ruotsalainen oikeuslaitos noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka tunnustaa omantunnonvapauden ihmisoikeutena. Lopulta asia ratkaistaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Läntisen Euroopan maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kieltäytyä vakaumuksen perusteella suorittamasta abortteja tai laatimasta niihin liittyviä lausuntoja. On kestämätöntä puolustaa omantunnon vapauden puutetta sillä, että se vaikeuttaisi aborttioikeuden toteutumista. Missään muussa maassa näin ei ole käynyt.

Olen saanut lukuisia viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, joiden omantunnonvapautta abortin suorittaminen loukkaa. Viimeisin saamani viesti koski terveydenhuollon opiskelijaa, joka oli laitettu odottamaan abortoidun sikiön kuolemaa ja suorittamaan jatkotoimenpiteet kuolemankamppailun loputtua. Harjoittelutehtävä oli nuorelle opiskelijalle traumaattinen. Suomessa vuosittain muutamissa kymmenissä tapauksissa abortoitu sikiö elää jonkun aikaa toimenpiteen jälkeen. Keskoshoidon edistyessä ollaan absurdissa tilanteessa, jossa aborttirajaa varmuudella nuorempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehittyneen tekniikan ansiosta.

Aborttia puolustetaan sillä, että sikiö ei ole ihmispersoona, vaikka onkin hedelmöityksestä lähtien biologinen ihmisyksilö. Ihmispersoonalle asetetut kriteerit, kuten tietoisuus itsestä, tulevaisuuden ja menneisyyden tajuaminen ja kommunikointikyky, ovat ihmisyyden ehdoiksi mielivaltaisia. Kriteereitä eivät täytä vastasyntyneet tai muutaman kuukauden ikäiset lapset, eivätkä syvästi kehitysvammaiset tai dementoituneet aikuiset.

Raskauden keskeyttäminen on aina eettinen ongelma, sillä siinä lopetetaan jo alkanut ihmiselämä. Myöhäisiin keskeytyksiin liittyy lisäksi yhdenvertaisuus- ja perusoikeusongelmia, sillä niissä vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan.

Myös Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja säätää terveydenhoidon henkilöstölle oikeus kieltäytyä omantunnonvapauden perusteella aborttien suorittamisesta. Lisäksi tarvitsemme nykyistä parempaa tukea vaikeissa elämäntilanteissa lastaan odottaville äideille. Vaihtoehdoksi elämän lopettamiselle tulee nostaa myös mahdollisuus antaa lapsi adoptoitavaksi kotiin, jossa lasta hartaasti toivotaan ja odotetaan.

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja (kd)

 

Kolumni julkaistu Ilkassa 17.6.2014.

Järkeä vammaispalvelujen hankintoihin

 

Jokainen meistä haluaa itse päättää asuinpaikkansa. Tätä mahdollisuutta ei vamman kanssa elävällä aina ole. Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten vuoksi vamman kanssa elävä voi joutua muuttamaan vastentahtoisesti jopa muutaman vuoden välein. Myös ympärillä olevat ihmiset saattavat tässä yhteydessä vaihtua kokonaan.  Syynä ovat liian pitkälle viedyt kilpailutukset, joissa on keskitytty elämänlaadun turvaamisen sijaan hintaan. Suomen on ryhdyttävä pikaisesti käyttämään enemmän kansallista harkintaa ja hyödynnettävä EU-lainsäädännön tarjoamia joustoja vammaispalvelujen hankinnassa.

Vamman kanssa elävien arkiset, säännölliset palvelut tulee irrottaa kilpailutuksen piiristä, kun Suomen hankintalakia nyt uudistetaan. Tämä EU:n perussopimuksen antama mahdollisuus on hyödynnettävä. Monissa EU-maissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kilpailutusta käytetään huomattavasti vähemmän ja kilpailutukseen velvoittavien hankintojen euromääräiset alarajat ovat korkeammalla. Kilpailutus on monin paikoin tarpeellista, mutta hyvin pitkälle vietynä se tuo ongelmia.

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellyttää vammaisen asiakkaan yksilöllisyyden huomioimista ja valinnanvapauden lisäämistä. Kilpailutuksissa on varottava sitä, että kunta ja yritykset kommunikoivat vain keskenään kuulematta asiakkaan tarpeita. Kilpailutuksessa ei voi ohittaa vammaisen ihmisen perusoikeuksia.

Myös tulevassa sote-ratkaisussa voidaan parantaa vamman kanssa elävien oikeuksia tarpeenmukaisiin palveluihin. Sote-ratkaisun myötä palveluja runsaammin tarvitsevien kohdalla tulee erityisesti panostaa palvelukokonaisuuden suunnitteluun ja hoitoketjujen toimivuuteen. Juuri tähän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa vahvat edellytykset.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifioiminen näyttää vihdoinkin toteutuvan tällä hallituskaudella, kun tarvittavat muutokset yhdenvertaisuuslakiin sekä itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön etenevät. Tämän asetimme tavoitteeksemme puolueemme eduskuntavaaliohjelmassa ja iloitsemme tavoitteemme toteutumisesta.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää aiempaa laajemmin ”kohtuullisten mukautusten tekemistä” vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, mikä tulee helpottamaan esimerkiksi osatyökykyisten työntekoa sekä muutoinkin erilaisten rajoitusten kanssa elävien arkea.

Samassa lakipaketissa vähemmistövaltuutetun toimivaltaa laajennetaan vammaisten oikeuksien toteutumisen valvontaan. Uudistus on tarpeellinen, sillä aiemmin ei ole yhtä selkeästi ollut vastuuviranomaista, joka valvoo vammaisten oikeuksia ja edistää niitä. Samalla vähemmistövaltuutetun nimi vaihtuu yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja tehtävä siirtyy Sisäministeriöstä Oikeusministeriön alaisuuteen. Lainsäädäntöhankkeiden tärkeänä tavoitteena on helpottaa vamman kanssa elävien ihmisten arkea ja suojella heidän oikeuksiaan nykyistä paremmin.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä.

Kiintiöpakolaisten vastaanottoon merkittävä lisärahoitus EU:lta

 

Kiintiöpakolaiset asettuvat Suomeen saavuttuaan suoraan kuntien asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Uudelleensijoittaminen on myös suojelua tarvitsevien ihmisten kannalta turvallisempi tapa saapua Euroopan unionin alueelle kuin esimerkiksi ylittämällä huonokuntoisella veneellä Välimeri tai turvautumalla ihmissalakuljettajien apuun maareiteillä. Järjestäytyneen rikollisuuden kansainväliset verkostot käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten hätää ja toiveita paremmasta elämästä.

EU:n tavoitteena on tukea tätä pakolaisten uudelleensijoittamista jäsenmaissa. Perustettavaan uuteen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon tulee sisältymään erillinen rahoitusosuus, josta jäsenvaltiot voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanottoon tukea.

Rahastosta maksettava kertakorvaus on yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta jäsenvaltiolle 6000 euroa, ja tietyin edellytyksin tukea voi saada jopa 10.000 euroa sijoitettavaa pakolaista kohti. Arvion mukaan vähintään puolet Suomen vuosittain vastaanottamista kiintiöpakolaisista voisi kuulua korotetun korvauksen piiriin. Suomi voi saada nykyisellä kiintiöpakolaisten määrällä tukea ainakin 6 miljoonaa euroa vuosittain.

Näin merkittävä lisärahoitus on positiivinen signaali sen puolesta, että jäsenmaat lisäisivät osuuksiaan kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on konkreettinen keino osoittaa tukea kriisimaiden naapurissa sijaitsevia, suurten paineiden alla toimivia valtioita kohtaan ja tukea hädänalaisten ihmisten turvallisempaa pääsyä EU-alueelle.

Nigerialaiskoululaisten kaappaus on pöyristyttävä teko

 

Afrikan väkirikkaimmassa valtiossa Nigeriassa siepattiin huhtikuussa lähes 300 koulutyttöä, joista yli 220 on edelleen sieppaajien hallussa. Sieppauksen jälkeen Boko Haram -järjestö ilmoittautui sieppauksen tekijäksi. Järjestö on tunnettu länsimaisen koulutuksen ja kulttuurin vastaisuudestaan ja järjestön nimi Boko Haram tarkoittaa ”länsimainen koulutus on kiellettyä”. Boko Haramin iskujen pääkohteena ovat olleet usein koulut ja järjestön johtaja Abubakar Shekau on vaatinut länsimaisen koulutuksen tuhoamista. Järjestö saa käyttövoimaa myös Nigerian nykyhallinnon heikkoudesta sekä maassa rehottavasta korruptiosta ja sen toiminnan tavoitteena on syrjäyttää maan hallinto.

Nigerialaiskoululaisten kaappaus on pöyristyttävä teko ja vakava lapsen oikeuksien loukkaus. Lapsiin ja kouluihin kohdistetut väkivaltaiset hyökkäykset ovat vastoin kansainvälistä oikeutta eivätkä ole hyväksyttäviä missään tilanteissa. Lapsen oikeus koulutukseen ei ole mielipidekysymys, vaan se on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, ja myös Nigeria on vahvistanut sen. Lasten oikeuksien toteutuminen on välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa. Juuri tyttöjen koulutus köyhissä maissa on todettu useissa tutkimuksissa tehokkaimmaksi keinoksi edistää yhteiskunnallista kehitystä ja vähentää köyhyyttä. Tilanne Nigeriassa on tästä syystä kestämätön.

Koulutus valmistaa lasta vastuulliseen elämään yhteiskunnassa ja edistää lapsen persoonallisuuden sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien kehittymistä. Lasten pitää saada kasvaa ja käydä koulua ilman pelkoa väkivallasta ja riistosta. Nigerian hallintoa tulee tukea, jotta se pystyy varmistamaan nigerialaislasten turvallisen koulunkäynnin. Alueen sosiotaloudellisiin olosuhteisiin pitää myös löytää ratkaisuja, jotteivät terroristijärjestöt pysty hyödyntämään köyhyydestä ja työttömyydestä kumpuavia ongelmia rekrytoinnissaan.

 

Kauppasopimus USA:n kanssa luo uusia työpaikkoja

 

Suomi on vientimaa. Työpaikkamme ja sen myötä hyvinvointimme ovat suoraan riippuvaisia siitä, että yritystemme tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi Suomen rajojen ulkopuolella. Suomen bruttokansantuotteesta vienti vastaa noin 40 prosentin osuutta.

Taloudellinen nousumme sotien jälkeen oli seurausta kasvaneesta viennistä. Tuliko Suomesta vientimaa sattumalta? Ei suinkaan. Kyse on määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä politiikasta. Suomi liittyi kauppa- ja tulliliitto GATT:n jäseneksi vuonna 1950. Tätä seurasi monta muuta merkittävää sopimusta, esimerkkeinä EFTA:n jäsenyys ja EEC vapaakauppasopimus. EU:n ja USA:n välillä paraikaa käytävä neuvottelu transatlanttisesta kauppasopimuksesta on Suomen kannalta osa tätä kaupan vapauttamisen jatkumoa.

USA on Suomelle EU:n ulkopuolisista markkinoista merkittävin vientimaa heti Venäjän jälkeen. USA:n merkittävyyttä lisää se, että kauppataseemme ylijäämä on USA:n kanssa suurempi kuin minkään muun kauppakumppanin kanssa: 2012 oli vientimme USA:aan 3,5 miljardia ja tuonti 1,9 miljardia euroa. Tekeillä oleva kauppasopimus kasvattaisi edelleen kauppaa Suomen ja USA:n välillä.

EU:n komission arvion mukaan sopimuksen vaikutus EU:n bruttokansantuotteeseen merkitsisi arviolta 0,48 prosentin kasvua, eli noin 86 miljardia euroa vuoteen 2027 asti. Viennin EU-maista Yhdysvaltoihin arvioidaan lisääntyvän 28 prosenttia. Suomen taloudelle sopimuksen on ennakoitu tarkoittavan jopa kolmen prosentin piristysruisketta bruttokansantuotteeseen.

ETLA:n selvityksen mukaan suurimpia hyötyjiä kauppasopimuksesta olisivat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka saisivat reilun mahdollisuuden kilpailla USA:n valtavilla markkinoilla. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sopimuksen syntymistä.