Ajankohtaista

RSS

Tiedote: Sote-esitystä korjattava, jotta perustuslakikarikot ja poliittiset paniikkiratkaisut voidaan välttää

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 16.6.2020

KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Päivi Räsänen

 

Räsänen:  ”Sote-esitystä korjattava, jotta perustuslakikarikot ja poliittiset paniikkiratkaisut voidaan välttää”

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen pitää Marinin hallituksen sote-uudistusmallia ongelmallisena. Hän kummastelee, ettei hallitus ole esityksessään halunnut välttää kaikkia aiempien ehdotusten karikoita, vaan vie eteenpäin entisestään raskaampaa ja sekavampaa maakuntamallia. Hallitus esittää sotemallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

”Maakuntahallinnon monimutkaisuus aiheuttaa riskin koko esityksen kaatumisesta perustuslaillisiin ongelmiin. Myös uudistuksen alkuperäinen keskeinen tavoite kestävyysvajeen ratkaisemisesta on sivuutettu.”

Räsänen toivoo, että esityksen laajan kuulemiskierroksen jälkeen hallitus muokkaa esitystään, jotta jo useampaan kertaan koetut perustuslailliset karikot ja uudistuksen keskeisten tavoitteiden jääminen toteutumatta voidaan välttää.

”Tärkeintä olisi panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, jotta inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin ja jotta myös kustannuksia pystyttäisiin hallitsemaan”, Räsänen toteaa.

Viime hallituskauden sote-malliin sisältyi iso määrä ongelmallisia kohtia. Perustuslaillinen ennakkoarvio oli puutteellista. Isoja korjauksia jäi valiokunnalle. Valmistelua luonnehti jatkuva kiire. Poliittiset tavoitteet jyräsivät terveydenhuoltoa parantavien tavoitteiden toteutumisen edelle. Ongelmien myötä uudistus sitten kaatuikin.

”Tätä kautta on taas jo yli vuosi menty ja menee vielä aikaa ennen kuin esitys saadaan eduskuntaan, joten ei tämänkään uudistuksen käsittelyyn ole ainakaan ylimääräistä aikaa varattuna. Toivottavasti edessä eivät ole viime kauden aikataulupaineet ja poliittiset paniikkiratkaisut.”

Hallituksen tarkoituksena on saattaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi vielä ennen tämän vuoden loppua. Uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 2023 alusta.

Neljäs lisätalousarvio 10.6.2020

Kirjoitettu kirjoittajana

10.6.2020
Neljäs lisätalousarvio

Puhe Päivi Räsänen, kd

 

Arvoisa puhemies,

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä onnittelee uutta valtionvarainministeriä.  Toivotamme viisautta ja siunausta vaativaan tehtäväänne poikkeuksellisen vaikeana aikana!

Käsiteltävä lisätalousarvio ei ole teidän luotsaamanne, mutta nämäkin miljardit te joudutte kuromaan kiinni odotusten kohdistuessa budjettiriiheen ja luvattuihin työllisyys- ja talouden vakauttamistoimiin sekä rakenneuudistuksiin.

Koronavaurioiden torjumiseksi tarvitaan mittavia elvytystoimia. Eduskuntaryhmämme tukee paketin sisältöä sen suurissa linjoissa. Erityisesti kuntien palveluihin, hoito- ja hoivavelan purkamiseen, vanhuspalveluihin, omaishoitoon sekä lasten hyvinvointiin on nyt panostettava. Syrjäytymiskierteeseen ajautuviin nuoriin Suomella ei ole varaa. Ruoka-aputyön valtionavun korotus on tärkeää kaikkein köyhimmille.  Infrastruktuuri-investoinnit erityisesti rautateihin ja teihin ovat oikein ajoitettuja ja tehokkainta elvytystä.

Se, että lisäbudjetti on Suomen historian suurin, ei kuitenkaan ole meriitti. Onkin syytä valiokunnassa huolellisesti arvioida, ovatko kaikki hyvätkin kohteet välttämättömiä juuri lisätalousarviossa ja koronan aiheuttamien vaurioiden torjunnassa. Osa ehdotuksista luo pitkäaikaisen tai pysyvän määrärahan korotustarpeen. Esimerkiksi korkeakoulut ovat saamassa kertaluontoisen 124 miljoonan euron lisärahan uusiin aloituspaikkoihin, hyvä niin – mutta 4800:lle opiskelijalle pelkkä aloituspaikka ei riitä, he tarvitsevat myös tulevina vuosina opettajia ja opetustiloja.

Ihmettelemme myös, miksi kuntien saadessa sinällään tarpeellisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen siitä suurin osa menee 10 suurimmalle kaupungille ilman valtionosuuksien tasausta. Onko tämä aluepoliittisesti oikeudenmukaista?

Miljardeja liikuteltaessa suhteellisuuden taju helposti hämärtyy. Muutamia miljoonia on sen varjolla helppo heitellä sinne tänne. Millä tavoin koronakorjauksiksi lasketaan esimerkiksi Italiassa sijaitsevan Villa Lanten 2 miljoonan euron remontti tai pieni, mutta periaatteellinen panostus saarrossa olevan Iranin maksujenvälitysjärjestelmän luomiseen? Suloiset pandat tarvitsevat bambuja, mutta onko 1,5 miljoonan euron lisätalousarviomomentti oikea? Kun miljardien koronapiikki on auki, tulee vaikutelma, että hankkeita on poimittu kuin valintatalossa heräteostoksia luottokortilla.

Paketin sisältöön sen kokoajat ovat kukin halunneet jättää puumerkkinsä. Poliittista tasapainoa on haettu sulle-mulle -jakopolitiikalla. Esimerkiksi Metsä Groupin infrainvestoinnin vastineeksi on rahaa jaettu ilmastorahastoon, vesiensuojeluun, luonnonsuojeluun ja ulkoilutoimintaan.

Koronakriisin kurittaman maatalouden investointeihin on luvassa maatilatalouden kehittämisrahaston kautta noin 70 miljoonaa, mutta design-museon rakentamiseen ja Kansallisteatterin pienen lavan korjaukseen sitäkin enemmän, yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Nämä ovat sinänsä tarpeellisia kohteita, mutta samalla takaraivossa tulisi jyskyttää tieto, että muutaman viikon päätöksillä valtion velkataakkaa kasvatetaan 19 miljardilla eurolla tänä vuonna. Joskus ja jonkun nytkin käsiteltävä lasku on maksettava. Ainoa vastaus tähän on suomalainen työ ja yrittäminen. Siksi kannustamme hallitusta kuuntelemaan herkällä korvalla yrittäjiä, heitä, jotka luovat työtä ja toimeentuloa maahamme.

Odotamme pikaisia päätöksiä työllisyystoimista ja rakenteellisista uudistuksista, joilla pystytään tasapainottamaan ja vakauttamaan taloutta huomioiden koronakriisin korjausvelka ja sitä edeltävät syntyvyyden vähenemisestä aiheutuvat haasteet. Koko laskua ei saa jättää tulevien hallitusten ja tulevien sukupolvien kontolle, vaan työhön on ryhdyttävä nyt. On hyvä, että sote-uudistus on nostettu pöydälle, mutta huolen herätti kysymys, onko luonnosteltu malli irronnut alkuperäisestä tavoitteestaan kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Eduskuntaryhmämme kannustaa hallitusta nopeuttamaan tavoitetta sosiaaliturvauudistuksesta. Tarjoamme puolueemme apua sellaisen mallin kehittämisessä, jossa työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Lisätalousarviossa aivan oikein todetaan, että ”Kriisin jälkeisen elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tämä on välttämätöntä ottaen huomioon hallituksen lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.” Jäämme odottamaan tätä tiekarttaa mahdollisimman pian.

 

 

 

Tiedote: Hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvattava korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa myös poikkeusoloissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 19.5.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) kirjallisessa kysymyksessään:

Hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvattava korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa myös poikkeusoloissa

Moni yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin valmistautuva nuori joutui pahasti pettymään, kun Suomen korkeakoulut tiedottivat, että pääsykokeita ei voi tänä keväänä järjestää fyysisesti paikan päällä koronatilanteen vuoksi. Tilanne on asettanut hakijat epäoikeudenmukaiseen asetelmaan. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvataan poikkeusoloissa, kun todistusvalintaa merkittävästi äkillisesti kasvatetaan.

 

Ammattikorkeakoulujen kokeet järjestetään etäkokeina ja yliopistoissa perinteisiä valintakokeita korvataan sähköisillä etäkokeilla, kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan merkittävällä laajentamisella.

 

  • Nuoret ovat voineet ottaa palkatonta lomaa töistä kokeisiin lukeakseen ja maksaa tuhansia euroja valmennuskursseista. Monet ovat valmistautuneet kokeisiin sen perusteella, mihin kiintiöön he kuuluisivat. Kun valintakoekiintiö pienenee, on vaarana, että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksella tai ilman sitä heikkenee, Päivi Räsänen kritisoi.

 

Eri aloilla on tehty hyvin erilaisia ratkaisuja. Oikeustieteellisessä sähköinen etävalintakoe voidaan järjestää, mutta psykologiassa ei. Todistusvalinnan osuutta on monella alalla kasvatettu huomattavasti. Esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla aloituspaikoista 75 prosenttia täytetään todistusvalinnalla ja loput 25 prosenttia kaksivaiheisella valintakokeella. Suomenkieliseen psykologian koulutukseen on nyt kolme eri valintatapaa. Kahdella eri tavalla tehtävällä todistusvalinnalla valikoituu 93 prosenttia uusista opiskelijoista, kun alkuperäissuunnitelmien mukaan suomenkielisen psykologian koulutusohjelmaan valittavista opiskelijoista 60 prosenttia olisi valittu todistuksen perusteella.

 

  • On tärkeää, että nuorten yhdenvertaisuus ja oikeusturva taataan korkeakouluhauissa koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissakin. Jos nuori ei ole onnistunut kirjoituksissa, pääseekö hän nyt mitenkään osoittamaan taitojaan? On ehdottoman tärkeää, että hakijoiden terveys ja turvallisuus taataan, mutta äkilliset sääntömuutokset ovat silti ongelmallisia ja eriarvoistavia, Räsänen sanoo.

 

Sähköisten pääsykokeiden kevät ei ole käynnistynyt ongelmitta. Itä-Suomen yliopistossa järjestetty kasvatustieteiden kelpoisuusopintojen pääsykoe joudutaan uusimaan, kun etäkokeessa kaikki hakijat eivät päässeet sisään järjestelmään ajoissa, vaan osa jäi linjoille odottelemaan ja kuuntelemaan ”hissimusiikkia”. Kokeen eri osioiden tekniseen ajastukseen liittyvän virheen takia koe mitätöitiin.

 

  • Mikäli tulevaisuudessa ollaan samankaltaisessa poikkeustilanteessa kuin tänä keväänä, meidän täytyy pystyä varmistamaan hakijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi. Hallituksen on varmistettava se, että tulevaisuudessa kaikkia koulutuslinjoja ja tiedekuntia koskisi poikkeusoloissa yhteiset valtakunnalliset säännöt, jotta hakijat eivät päätyisi eriarvoiseen asetelmaan, Räsänen vaatii.

 

Valintoihin tehdyistä muutoksista on tehty lukuisia kanteluita Suomen ylimmille laillisuusvalvojille. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on julkisuudessa todennut, että kanteluissa mainitaan esimerkiksi todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset.

 

  • Korkeakoulut haluavat opiskelemaan taitavimmat ja motivoituneimmat, mutta näiden ominaisuuksien mittaaminen tasapuolisesti on tänä keväänä haasteellista. Vaarana on, että motivoituneet hakijat, jotka normaalioloissa ansaitsivat ja olisivat saaneet vastaanottaa opiskelupaikan, putoavatkin nyt hakuprosessista pois, Räsänen muistuttaa.

 

Tiedote: Päivi Räsänen vaatii rokotetuotannon aloittamista Suomessa

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE 8.5.2020

Päivi Räsänen vaatii rokotetuotannon aloittamista Suomessa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) odottaa hallitukselta rohkeita ja tärkeitä päätöksiä rokotetuotannon uudelleen käynnistämiseksi Suomessa. Räsänen jätti tänään aiheesta myös kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille, jossa hän kysyy, aikooko hallitus viedä eteenpäin rokotetuotannon uudelleen aloittamista Suomessa ja näin turvata myös huoltovarmuus rokotetuotannon osalta tulevaisuudessa.

 

Yle uutisoi tänään 8.5, että suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen, mutta rokotteen eteen tehty työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen. Tutkijoiden mukaan olisi järkevää ja täysin mahdollista, että myös rokotteen valmistaminen hoidettaisiin omin voimin, ilman kansainvälisiä lääkejättejä.

 

  • Suomella on kokemusta rokotetuotannosta, sillä meillä oli sitä yli sadan vuoden ajan, mutta se päätettiin lopettaa 17 vuotta sitten kustannussyistä. Nyt on tärkeää saada tuotanto nopeasti uudelleen käyntiin, Räsänen toteaa.

 

Helsingin yliopiston virologian professorin Kalle Sakselan mukaan vaarana on, että Suomi ei saa riittävän paljon ja nopeasti rokotetta, jos jäämme jonottamaan valmista tuotetta kansainvälisiltä markkinoilta. Jo sikainfluenssan aikana Suomi joutui taistelemaan saadakseen kansainvälisiltä markkinoilta riittävästi sikainfluenssarokotetta.

 

  • Samanlainen asetelma tulee olemaan koronarokotteenkin kohdalla. Valmiin rokotteen saamisesta käydään kovaa kilpailua, jossa pienen maan on vaikea taistella isojen maiden joukossa, Räsänen arvioi.

 

  • Vaikka oman tuotannon ylläpitäminen edellyttää panostusta ja resursseja, on myös hintalappu koronataistelussa kasvanut jo nyt suureksi. Korona ja aiemmin yhteiskuntaa vaivannut sikainfluenssa ovat osoittaneet, että oman tuotannon turvaaminen on erityisesti huoltovarmuuden kannalta kannattavaa, Räsänen toteaa.

 

Nyt hallitukselta edellytetään tärkeitä päätöksiä oman rokotetuotannon edistämiseksi. Kyse ei ole ainoastaan tämän hetkisen tilanteen korjaamisesta ja ihmisten terveyden turvaamisesta koronalta, vaan myös laajemman huoltovarmuuden edistämisestä.

 

  • Hiljattain saatiin aloitettua, samoin aiemmin Suomessa lopetettu, suojavarusteiden uudelleentuotanto. Sama tilanne on nyt rokotetuotannon osalta, Räsänen painottaa.

Maskisuositus nopeuttaisi yhteiskunnan avautumista ja ikäihmisten pääsyä osallistumaan

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

5.5.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lääkäri Päivi Räsänen:

Maskisuositus nopeuttaisi yhteiskunnan avautumista ja ikäihmisten pääsyä osallistumaan

 

Marinin hallitus kertoi tekevänsä selvityksen suojamaskien käytöstä. Toivottavasti selvitys ja sen pohjalta annettava suositus annetaan nopeasti, sillä asiasta löytyy helposti ja nopeasti kansainvälisiä tutkimuksia sekä kokemuksia useista maista.

Suojamaskien käytön vaikeutta on liioiteltu. Kangasmaskien tai suojaavien huivien valmistuksesta ja niiden käytöstä löytyy jo nyt paljon ohjeistusta. Maskit eivät ole rakettitiedettä.

Maskien laaja käyttö vähentää virustartuntoja suojaamalla lähellä liikkuvia oireettomilta kantajilta.  Puhuessa, yskiessä tai aivastaessa suusta lentää yli suositeltujen turvavälienkin pieniä pisaroita, joista tartunnan voi saada.

Suojamaskien käyttö julkisissa liikennevälineissä, kaupoissa ja yleisötilaisuuksissa nopeuttaisi yhteiskunnan avautumista ja mahdollistaisi paremmin myös ikäihmisten sekä riskiryhmiin kuuluvien sosiaalisen osallistumisen.

Yli 70-vuotiailta on tullut runsaasti surullisia viestejä synkistä näköaloista, kun eristyssuosituksille ei ole näköpiirissä loppua. Yksinäisyys oli jo ennen korona-aikaa merkittävä ikäihmisten ongelma, mutta sen kielteiset vaikutukset uhkaavat entisestään syventyä. Puhelin- ja nettiyhteydet toki mahdollistavat yhteydenpitoa, mutta eivät kuitenkaan täysin korvaa kasvokkaista läheisyyttä. Riittävä suojavarustus toisi läheisillekin mahdollisuuden vierailla ikääntyneiden luona. Myös kaupoissa, liikennevälineissä ja tilaisuuksissa käyminen tulisi mahdolliseksi, jos kaikki käyttäisivät maskeja.

Jos kotihoitajien kankaiset kasvomaskit tai huivit riittävät vanhusten suojaksi, miksi ne eivät suojaisi myös muissa sosiaalisissa tilanteissa?

Isyyden kumoamista koskevia määräaikoja kohtuullistettava

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 6.5.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen:

Isyyden kumoamista koskevia määräaikoja kohtuullistettava

 

Isyyslain 39 §:ssä säädetään isyyden kumoamisperusteista. Sen mukaan miehen isyys on kumottava, jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei miehen ja lapsen välillä ole isyyslain 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettua suhdetta. Muiden asianosaisten kuin lapsen on nostettava isyyden kumoamiskanne kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä.

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko hallitus muuttaa isyyden kumoamista koskevia määräaikoja, joilla voitaisiin korjata myös takautuvasti virheellisiä isyyksiä.

 

  • Käytännön elämässä kahden vuoden jäykkä määräaika aiheuttaa ongelmia. Kanne saatetaan jättää vain joitakin viikkoja myöhässä isyystutkimuksen tulosten jälkeen. On kohtuutonta edellyttää, että traumaattisessa tilanteessa asianosainen olisi välittömästi kykenevä aloittamaan oikeusprosessia ja irrottautumaan oletetusta lapsestaan, johon hänellä on jo ehtinyt muodostua tunneside, Päivi Räsänen huomauttaa.

 

  • Tein jo v. 2017 kirjallisen kysymyksen isyyden kumoamista koskevien määräaikojen aiheuttamista ongelmista. Asia ei ole edennyt. Laki kaipaa edelleen päivittämistä ja kohtuullistamista, Räsänen vaatii.

 

Kahden vuoden määräaika ei nykyisessäkään laissa ole täysin ehdoton, sillä kanne voidaan tutkia isyyslain nojalla, vaikka se olisi pantu vireille määräajan päättymisen jälkeen, jos kantajalla on ollut laillinen este tai hän näyttää muun erittäin painavan syyn, jonka vuoksi kannetta ei ole aiemmin nostettu. Kanne on kuitenkin jätettävä tutkimatta, jos sitä ei ole nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle on poistunut.

 

  • V. 2017 silloinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström vastasi esittämääni kirjalliseen kysymykseen, että koska isyyslaki oli tuolloin ollut voimassa vasta vähän yli vuoden, ei hallitus pitänyt tarpeellisena isyyslain arvioimista. Nyt kun lain voimaanastumisesta on kulunut jo useampi vuosi, olisi lakia syytä tarkastella kriittisesti, Päivi Räsänen toteaa.

 

Korkein oikeus on antanut merkittävän ennakkopäätöksen isyyslain tulkintaa koskevassa asiassa. Korkein oikeus katsoi, että kanneaikasäännöksen soveltaminen oli isyyden vahvistamista koskevassa tapauksessa (KKO:2012:11) ristiriidassa perustuslain 10 §:ssä ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta ja isyys vahvistettiin.

 

  • Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattu yksityiselämän suojaan kuuluva oikeus saada tietää biologiset vanhempansa ja saada oikeudellinen suhde heihin vahvistetuksi kuuluu henkilön identiteetin tärkeisiin ja pysyviin perusteisiin. Myös lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus tuntea vanhempansa. Tarve saada vanhemmuus todennettua ja vahvistettua ei lakkaa ajan kulumisen myötä, Räsänen sanoo

 

Sekä isyyden vahvistamiseen että elatusapujen määräämiseen liittyvään kiistaan on olemassa julkisuudessa käsitelty tapaus, jossa oikeuden ratkaisuissa isyyden kumoamista koskevasta määräajasta ei poikettu.

 

  • Isyyden kumoamista koskeva kahden vuoden määräaika aiheuttaa käytännön elämässä kohtuuttomia tilanteita ja laki vaatii joustavoittamista, pidempää harkinta-aikaa oikeusprosessiin ryhtymiselle. Lainsäädännöllinen este ajaa isyyskannetta kanneajan umpeen kulumisen vuoksi voi merkitä jatkuvaa perus- ja ihmisoikeuksien loukkausta, Räsänen huomauttaa.

 

Koronatestiin tulee päästä ilman lääkärin lähetettä

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

27.4.2020

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd):

 

Koronatestiin tulee päästä ilman lääkärin lähetettä

Koronatestaukseen pääsyn kynnys on käytännössä yhä korkealla. Tällä hetkellä testikapasiteettia on jopa enemmän kuin testeihin hakeutujia. Informaatio testimahdollisuuksista on ollut ristiriitaista ja paikoin vaikeasti tavoitettavaa. Edellytys lääkärin lähetteestä nostaa kynnystä koronatestiin hakeutumisessa. Koska virallisena ohjeena testeihin pääsemiseksi ovat lievätkin hengitystieoireet, lääkärin lähetettä ei pitäisi mielestäni vaatia. Sairaanhoitajan tai vastaanottoavustajan lupa tulisi riittää. Samalla testikapasiteettia tulee edelleen voimakkaasti kasvattaa.

Myös ikäihmisten oireettomille omaisille tulee järjestää mahdollisuus koronatestauksiin. Seniorien ja muiden riskiryhmiin kuuluvien koronarajoitukset pitkittyessään vievät mahdollisuuden viettää aikaa läheisten kanssa. Yksinäisyys oli jo ennen korona-aikaa merkittävä vanhusten ongelma, mutta sen kielteiset vaikutukset uhkaavat entisestään syventyä. Puhelin- ja nettiyhteydet toki mahdollistavat yhteydenpitoa, mutta eivät kuitenkaan täysin korvaa kasvokkaista läheisyyttä. Jotta kohtaamiset ovat turvallisia, omaisille tulee järjestää mahdollisuus koronatestauksiin, erityisesti vasta-ainetesteihin siinä vaiheessa, kun ne ovat luotettavia. Ikäihmiset voisivat myös turvallisemmin tavata toisiaan, jos heitäkin testattaisiin. Riittävään suojavarustus myös toisi mahdollisuuden vierailla ikääntyneiden luona.

Ainakin 500 kuollut kausi-influenssaan – Silti roskiin heitetään joka kevätkausi 200 000 rokoteannosta

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 24.4.2020

Ainakin 500 kuollut kausi-influenssaan – Silti roskiin heitetään joka kevätkausi 200 000 rokoteannosta

 

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen (kd) on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, miten influenssarokotteen kattavuutta väestön keskuudessa nostetaan. Paras suoja influenssaa vastaan on rokote, mutta moni riskiryhmään kuuluva jättää sen ottamatta. Vajaa puolet yli 65-vuotiaista on ottanut influenssarokotteen.

 

  • Suomessa ainakin jo 500 henkilöä on tänä keväänä menehtynyt influenssaan. Arvio influenssakuolleisuudesta koko kevätkauden osalta on 500–2000 henkilöä. On ristiriitaista, että niin monet ihmiset jättävät kausi-influenssarokotuksen ottamatta, vaikka ovat samalla perustellusti huolissaan koronaviruksen vaarasta. Molemmat taudit saattavat johtaa vakavaan tautiin ja molemmista pahimmillaan seuraamuksena on kuolema, Päivi Räsänen sanoo.

 

Suomeen tilattiin viime vuoden loppupuolella 1,7 miljoonaa pistettävää rokotetta ja 116 000 hengitettävää rokotetta 2–6-vuotiaille. Käyttämättömät rokotteet synnyttävät merkittävästi lääkejätettä.

 

  • Rokotteita menee keväisin roskiin lähes miljoonan euron arvosta. On kestämätöntä, että roskiin heitetään joka kevätkausi 200 000 annosta. Influenssa on vaarallisimmillaan tappava tauti, joten väestötasolla sillä on suuri merkitys, että saamme estettyä ainakin osan vakavista taudeista, Räsänen toteaa.

 

Maailman terveysjärjestön tavoite on, että 75 prosenttia väestöstä olisi saanut rokotteen, mutta tähän tavoitteeseen ei Suomi ole koskaan päässyt.

 

  • Influenssarokotteen kattavuutta on saatava lisättyä riskiryhmien keskuudessa. Rokotteen voisi antaa maksutta kaikille halukkaille, sillä siten voitaisiin parantaa laumasuojaa myös niiden osalta, jotka eivät rokotetta ota, Päivi Räsänen ehdottaa.

Lähetekeskustelu Julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, ryhmäpj Päivi Räsänen

KD ryhmäpuheenvuoro

Lähetekeskustelu Julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024

21.4.2020

Julkaisuvapaa puhuttuna

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteko ei tällä kertaa edes sisällä varsinaista suunnitelmaa tuleville vuosille. Kehysriihen merkittävin päätös oli, ettei päätöksiä nyt tehdä. Tämä on ymmärrettävää, sillä talouden näkymät ovat poikkeuksellisen sumeat. Hallitus joutuu kuitenkin tekemään syksyllä kovia päätöksiä, jos taloutta aiotaan hoitaa kestävällä ja tulevien sukupolvienkin kannalta oikeudenmukaisella tavalla.

 

Koronakriisin hoidossa on tärkeää asettaa toimet niin, että yhteiskunta saadaan avattua niin pian kuin mahdollista, vaarantamatta ihmisten terveyttä ja henkeä. Mitä pikemmin yritystoiminta saadaan jaloilleen, sitä pienemmiksi vauriot jäävät. Akuutin tilanteen hoitaminen vaikuttaa ratkaisevasti myös tarkasteltavien suunnitelmavuosien talouteen.

 

Pitkittyvät sulkutoimet lisäävät mielenterveysongelmia, vanhusten yksinäisyyttä ja lastensuojeluongelmia sekä muiden terveysongelmien kasaantumista.

 

Jotta koronaepidemiasta ei tule pitkäaikainen avoin piikki toistuville miljardiluokan lisävelanotoille, tarvitaan voimakkaita toimia sen nujertamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijat tulee yhdistää testaamiskapasiteetin lisäämiseen ja altistuneiden jäljittämiseen. Testaamismahdollisuuksista on myös tiedotettava paremmin ja kynnystä testaamiseen edelleen madallettava.

 

Suojavarusteiden hankintaan pitää saada vauhtia ja varusteita jakaa kaikille tarvitseville. Ministeriöiden ja virastojen väliset arvovaltakysymykset eivät saa rajoittaa järjen käyttöä suojavarusteisiin liittyvissä ohjeistuksissa.

 

Vaikka virheitä on tehty, hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että alkuhitauden jälkeen vaikuttavilla toimilla tartunnat on saatu pysymään hallittavalla tasolla. Sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti on toistaiseksi riittänyt.

 

Arvoisa puhemies,

Julkista taloutta heikentävät rakenteelliset ongelmat, ennen muuta väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen, eivät kuitenkaan häviä epidemian aikana. Hallituksen talouspolitiikan ongelmia ei voi lakaista koronamaton alle.  Selonteossa todetaan, että ”julkista taloutta on supistettava pysyvästi, julkisen talouden tulopohjaa vahvistettava ja tulevaisuuden menopaineita hillittävä rakenteellisin uudistuksin”. Mitään tällaisia toimia hallitus ei kuitenkaan esitä.

 

Ihmettelen, että selonteossa lukitaan vuosi sitten, täysin erilaisissa oloissa, laaditun hallitusohjelman kirjauksia. Nyt olisi tarpeen ennakkoluulottomasti ja ilman arvovaltalatausta uudista hallitusohjelma.

 

Koulujen ja oppilaitosten etäopetus ja varhaiskasvatuksen keskeytymiset tuottavat ennennäkemättömän tarpeen koulupudokkaiden ja syrjäytyvien lasten ja nuorten tukemiseen. Käytettävissä olevat resurssit tarvitaan erityisopetukseen ja opetuksen tukitoimiin, minkä vuoksi on luovuttava ideologisesta ja kalliista esityksestä oppivelvollisuusiän korottamiseksi.

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhustenhoidon tason parantamisesta pidetään kiinni. Kustannuksia ei saa jättää kuntien harteille. JTS:n mukaan rahoitus hoidetaan lääkekorvauksien ja lääkärikäyntien KELA-korvauksien leikkauksella, digitalisaatiolla ja hankintojen tehostamisella. Näillä toimilla ei kateta kustannuksia, sen sijaan vaikeutetaan lääkäripalvelujen ja lääkkeiden saatavuutta.

 

Hallituksen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseksi tarkoitettua omaisuuden myyntiä siirretään eteenpäin mutta hankkeita edistetään. Kaikki julkisen hallinnon ja yritysten kuluja kasvattavat hankkeet tulee harkita uudelleen. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu sukupuolineutraali sosiaalitunnushanke, joka tuo yrityksille ja julkiseen talouteen miljardien kustannukset, tulee perua. Sen sijaan huoltovarmuuden parantamiseen pitää panostaa. Kriittisten tuotteiden kotimainen valmistus pitää varmistaa tulevaisuudessa. Maatalouden akuutin työvoimaongelman ja kroonisen kannattavuusongelman ratkaiseminen on entistäkin tärkeämpää.

 

Arvoisa puhemies,

Erityisen tärkeää on nyt panostaa perheiden ja lasten hyvinvointiin, sillä ikäluokkien pienentyessä meillä ei ole varaa lasten laajamittaiseen syrjäytymiseen. Lapset joutuvat aikanaan koronavelankin maksamaan väestön ikääntymisen tuoman laskun lisäksi. Ideologisten hankkeiden rahoituksen sijaan resurssit pitää kohdentaa sinne, mistä niissä on kaikkein eniten hyötyä!

Hallituksen talouspolitiikan ongelmia ei voi lakaista koronamaton alle 

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 21.4.2020

Räsänen: ”Hallituksen talouspolitiikan ongelmia ei voi lakaista koronamaton alle” 

 

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen muistuttaa, että julkista taloutta heikentävät rakenteelliset ongelmat, ennen muuta väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen, eivät kuitenkaan häviä epidemian aikana.

  • Hallituksen talouspolitiikan ongelmia ei voi lakaista koronamaton alle.  Selonteossa todetaan, että ”julkista taloutta on supistettava pysyvästi, julkisen talouden tulopohjaa vahvistettava ja tulevaisuuden menopaineita hillittävä rakenteellisin uudistuksin”. Mitään tällaisia toimia hallitus ei kuitenkaan esitä.

 

Räsänen totesi pitämässään ryhmäpuheessa, ettei Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024 tällä kertaa sisällä varsinaista suunnitelmaa tuleville vuosille.

  • Kehysriihen merkittävin päätös oli, ettei päätöksiä nyt tehdä. Tämä on ymmärrettävää, sillä talouden näkymät ovat poikkeuksellisen sumeat. Hallitus joutuu kuitenkin tekemään syksyllä kovia päätöksiä, jos taloutta aiotaan hoitaa kestävällä ja tulevien sukupolvienkin kannalta oikeudenmukaisella tavalla, Räsänen muistuttaa.

 

Hänen mukaansa koronakriisin hoidossa on tärkeää asettaa toimet niin, että yhteiskunta saadaan avattua niin pian kuin mahdollista, vaarantamatta ihmisten terveyttä ja henkeä. Mitä pikemmin yritystoiminta saadaan jaloilleen, sitä pienemmiksi vauriot jäävät. Akuutin tilanteen hoitaminen vaikuttaa ratkaisevasti myös tarkasteltavien suunnitelmavuosien talouteen.

 

  • Pitkittyvät sulkutoimet lisäävät mielenterveysongelmia, vanhusten yksinäisyyttä ja lastensuojeluongelmia sekä muiden terveysongelmien kasaantumista, Räsänen varoittaa.

 

Lue koko puheenvuoro:

 

Kansanedustaja, ryhmäpj Päivi Räsänen

KD ryhmäpuheenvuoro

Lähetekeskustelu Julkisen talouden suunnitelmasta 2021-2024

21.4.2020

Julkaisuvapaa puhuttuna

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteko ei tällä kertaa edes sisällä varsinaista suunnitelmaa tuleville vuosille. Kehysriihen merkittävin päätös oli, ettei päätöksiä nyt tehdä. Tämä on ymmärrettävää, sillä talouden näkymät ovat poikkeuksellisen sumeat. Hallitus joutuu kuitenkin tekemään syksyllä kovia päätöksiä, jos taloutta aiotaan hoitaa kestävällä ja tulevien sukupolvienkin kannalta oikeudenmukaisella tavalla.

 

Koronakriisin hoidossa on tärkeää asettaa toimet niin, että yhteiskunta saadaan avattua niin pian kuin mahdollista, vaarantamatta ihmisten terveyttä ja henkeä. Mitä pikemmin yritystoiminta saadaan jaloilleen, sitä pienemmiksi vauriot jäävät. Akuutin tilanteen hoitaminen vaikuttaa ratkaisevasti myös tarkasteltavien suunnitelmavuosien talouteen.

 

Pitkittyvät sulkutoimet lisäävät mielenterveysongelmia, vanhusten yksinäisyyttä ja lastensuojeluongelmia sekä muiden terveysongelmien kasaantumista.

 

Jotta koronaepidemiasta ei tule pitkäaikainen avoin piikki toistuville miljardiluokan lisävelanotoille, tarvitaan voimakkaita toimia sen nujertamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijat tulee yhdistää testaamiskapasiteetin lisäämiseen ja altistuneiden jäljittämiseen. Testaamismahdollisuuksista on myös tiedotettava paremmin ja kynnystä testaamiseen edelleen madallettava.

 

Suojavarusteiden hankintaan pitää saada vauhtia ja varusteita jakaa kaikille tarvitseville. Ministeriöiden ja virastojen väliset arvovaltakysymykset eivät saa rajoittaa järjen käyttöä suojavarusteisiin liittyvissä ohjeistuksissa.

 

Vaikka virheitä on tehty, hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että alkuhitauden jälkeen vaikuttavilla toimilla tartunnat on saatu pysymään hallittavalla tasolla. Sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti on toistaiseksi riittänyt.

 

Arvoisa puhemies,

Julkista taloutta heikentävät rakenteelliset ongelmat, ennen muuta väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen, eivät kuitenkaan häviä epidemian aikana. Hallituksen talouspolitiikan ongelmia ei voi lakaista koronamaton alle.  Selonteossa todetaan, että ”julkista taloutta on supistettava pysyvästi, julkisen talouden tulopohjaa vahvistettava ja tulevaisuuden menopaineita hillittävä rakenteellisin uudistuksin”. Mitään tällaisia toimia hallitus ei kuitenkaan esitä.

 

Ihmettelen, että selonteossa lukitaan vuosi sitten, täysin erilaisissa oloissa, laaditun hallitusohjelman kirjauksia. Nyt olisi tarpeen ennakkoluulottomasti ja ilman arvovaltalatausta uudista hallitusohjelma.

 

Koulujen ja oppilaitosten etäopetus ja varhaiskasvatuksen keskeytymiset tuottavat ennennäkemättömän tarpeen koulupudokkaiden ja syrjäytyvien lasten ja nuorten tukemiseen. Käytettävissä olevat resurssit tarvitaan erityisopetukseen ja opetuksen tukitoimiin, minkä vuoksi on luovuttava ideologisesta ja kalliista esityksestä oppivelvollisuusiän korottamiseksi.

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhustenhoidon tason parantamisesta pidetään kiinni. Kustannuksia ei saa jättää kuntien harteille. JTS:n mukaan rahoitus hoidetaan lääkekorvauksien ja lääkärikäyntien KELA-korvauksien leikkauksella, digitalisaatiolla ja hankintojen tehostamisella. Näillä toimilla ei kateta kustannuksia, sen sijaan vaikeutetaan lääkäripalvelujen ja lääkkeiden saatavuutta.

 

Hallituksen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseksi tarkoitettua omaisuuden myyntiä siirretään eteenpäin mutta hankkeita edistetään. Kaikki julkisen hallinnon ja yritysten kuluja kasvattavat hankkeet tulee harkita uudelleen. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu sukupuolineutraali sosiaalitunnushanke, joka tuo yrityksille ja julkiseen talouteen miljardien kustannukset, tulee perua. Sen sijaan huoltovarmuuden parantamiseen pitää panostaa. Kriittisten tuotteiden kotimainen valmistus pitää varmistaa tulevaisuudessa. Maatalouden akuutin työvoimaongelman ja kroonisen kannattavuusongelman ratkaiseminen on entistäkin tärkeämpää.

 

Arvoisa puhemies,

Erityisen tärkeää on nyt panostaa perheiden ja lasten hyvinvointiin, sillä ikäluokkien pienentyessä meillä ei ole varaa lasten laajamittaiseen syrjäytymiseen. Lapset joutuvat aikanaan koronavelankin maksamaan väestön ikääntymisen tuoman laskun lisäksi. Ideologisten hankkeiden rahoituksen sijaan resurssit pitää kohdentaa sinne, mistä niissä on kaikkein eniten hyötyä!