Tiistaina 4.11.2025

Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanosta. Kansanedustaja Päivi Räsänen painotti Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa erityisesti veden tilaa, ruokaturvaa, energiatehokkuutta, henkistä kriisinkestävyyttä sekä perheiden tukemista.

Räsänen kiitti tulevaisuusvaliokuntaa veden nostamisesta erityiseksi painopisteeksi. Vesihuolto on luonnollinen monopoli eikä sen yksityistämisestä ole pitkän aikavälin hyötyjä. Myös vesistöjen saastumista ja rehevöitymistä on torjuttava. Räsänen painotti myös hallituksen edistysaskelia ruokaturvan ja energiatehokkuuden saralla.

– Suomessa tuotetaan maailman puhtainta, antibioottivapaata ruokaa. Omassa maassa kasvatettu lähiruoka, ja eettisesti hoidetut maatilat ovat vahvuuksiamme, Räsänen sanoi.

 

Räsänen nosti puheessa myös nuorten identiteettikriisin ja mielenterveyden haasteet, jotka liittyvät maailmankatsomukselliseen murrokseen.

– Maailmankatsomuksellinen murros jälkikristillisessä lännessä on tuottanut hedelmänään identiteettikriisin ja siihen kytkeytyvän nuorten mielenterveyden kriisin. Nuoret joutuvat shoppailemaan aineksia identiteettiinsä markkinoilla, joissa on tarjolla laaja kirjo erilaisia aatteita, globaaleihin uhkakuviin liittyviä ahdistuksen aiheita, ihmissuhteita, seksuaalisia suuntautumisia ja jopa kymmeniä eri sukupuolia, Räsänen sanoi.

– Kestävää kehitystä ei tapahdu ilman kestävää arvopohjaa. Kristillinen maailmankuva tarjoaa edelleen kestävän perustan niin yksilöiden kuin yhteisöiden hyvinvoinnille, hän jatkoi.

 

Huolena oli myös syntyvyyden lasku, joka uhkaa talouden ja työmarkkinoiden kestävyyttä. Poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise tilannetta, mutta niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen.

– Perhetuet on säästetty leikkauksilta, lapsilisiä jopa korotettu ja työtulovähennyksen lapsikorotus palautettu. Syntyvyydessä onkin tuoreeltaan tapahtunut pieni käänne parempaan. Odotamme hallitusohjelmassa sovittua väestöpoliittista selontekoa, jolla voimme vauhdittaa syntyvyyttä edistäviä toimia. Perhe on yhteiskunnan sydän ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan resilienssiä, Räsänen jatkoi.

 

Lopuksi Räsänen painotti ennaltaehkäisevän päihdepolitiikan, mielenterveyttä tukevan yhteisöllisyyden ja liikunnallisen elämäntavan merkitystä kansanterveydelle. Perhe on yhteiskunnan sydän ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

– Kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat rakentaa perheitä, yhteisöjä ja tulevaisuutta, Räsänen päätti.

Välikysymys hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta 15.5.2024

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe

Kansanedustaja Päivi Räsänen

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 15.10

 

KD:n ryhmäpuhe välikysymyksestä / Päivi Räsänen: Kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne

 

– Emme saa enää vain tyytyä kasvattamaan paisuvaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Julkisen talouden krooninen epätasapaino vaatii vaikuttavia toimia ja asennemuutosta meiltä kaikilta, totesi välikysymyskeskustelussa KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä kaiken hyvinvoinnin, korkean koulutuksen ja osaamisen sekä turvallisuuden perusta on vahva talous. Hallitus on ollut yksimielinen tavoitteista taittaa velkaantuminen ja välttää liiallinen alijäämämenettely.  Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville.

 

Räsänen korosti, että valtion velkaantuminen on ollut hallitsematonta.

– Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Vakaa taloudellinen kehitys tukee myös perheellistymistä alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on sydämen asia. Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen.

–  Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin, Räsänen muistutti.

 

– On syytä ymmärtää, että kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne. Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee. Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, josta suomalaiset voivat kokea tervettä ylpeyttä ja jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta.

– Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista, Räsänen totesi.

 

Alla koko puheenvuoro***

 

 

Arvoisa puhemies,

Kiitän Keskustaa ja Liike Nyt-ryhmää mahdollisuudesta keskustella julkisen talouden vakavasta tilasta. Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Julkisen talouden krooninen epätasapaino vaatii vaikuttavia toimia ja asennemuutosta meiltä kaikilta. Emme saa enää vain tyytyä kasvattamaan paisuvaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Kansa on antanut tälle eduskunnalle mandaatin uudistaa maatamme. Kristillisdemokraattien tavoitteena on Suomi, joka myös tuottaa, ei pelkästään kuluta, kuten viimeisten synkkien talousvuosien aikana.

 

Kaiken hyvinvoinnin, korkean koulutuksen ja osaamisen sekä turvallisuuden perusta on vahva talous. Hallitus on ollut yksimielinen tavoitteista taittaa velkaantuminen ja välttää liiallinen alijäämämenettely.  Hallitus jakaa taloudesta yhteisen tilannekuvan, johon toivon myös opposition yhtyvän. Kolmen miljardin euron sopeuttaminen tänä keväänä sen 6 miljardin lisäksi, mitä jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, oli silti haastava tehtävä. Mutta siinä onnistuttiin. Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Toivon kaikkien tässä salissa edustettujen puolueiden sitoutuvan siihen, että myös seuraava hallitus jatkaa vastuullista talouspolitiikkaa. Että emme syö lastemme ja lastenlastemme eväitä.

 

Valtion velkaantuminen on ollut hallitsematonta. Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi järkevämpää käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin. Suomi on velkaantunut enemmän kuin muut Pohjoismaat ja Suomen velan kehitys poikkeaa muista maista: Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 75,8 %, Norjassa 44,3 %, Tanskassa 29,3 % ja Ruotsissa 31,2 %. Virossa vain 19,6 %. Suomi on jäänyt talouskehityksessä muiden pohjoismaiden taakse. Pysähtynyt talouskasvu, edellisen hallituksen tehtailema kallis sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, ja muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen työllisyysasteemme ovat viemässä terveeltä taloudelta pohjan. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat.

 

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Tavoittelemme työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Tavoitteenamme on, että yhä useampi osallistuu tulevaisuudessa työmarkkinoille kykyjensä mukaan. Vakaa taloudellinen kehitys tukee myös perheellistymistä alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on sydämen asia. Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen. Näillä toimenpiteillä tähdätään myös vääristyneen huoltosuhteen taittamiseen. Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin.

 

On syytä ymmärtää, että kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on vinoutunut väestörakenne. Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee. Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja. Matala syntyvyys ja vääristynyt huoltosuhde haastavat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden, minkä vuoksi kipeiden päätösten tekemistä ei voi enää lykätä. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

 

Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, josta suomalaiset voivat kokea tervettä ylpeyttä ja jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta. Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointia ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun kautta. Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään, jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista.

Välikysymys sairaaloiden alasajosta 23.4.2024

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen
JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 15

Räsänen:
Ydinongelma on henkilöstön riittävyys
– Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen

Kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan oli tärkeää, että hallitus selväsanaisesti hylkäsi ehdotuksen joidenkin keskussairaaloiden muuttamisesta alhaisemman palvelutason akuuttisairaaloiksi.
– Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten, leikkaustoiminnan ja tehohoidon lopettamisesta voisivat aiheuttaa henkilöstöpakoa ja vaikeuttaa rekrytointia, Räsänen totesi KD:n ryhmäpuheessa sairaalavälikysymyksestä keskusteltaessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että ehdotus alemman tason akuuttisairaaloista kuopattiin kehysriihessä.
– Sairaalaverkostoa tulee jatkossakin kehittää järkevällä ja tasapainoisella tavalla huomioiden tarve saada palveluita kattavasti koko maassa riittävän lähellä ja toisaalta varmistaen henkilöstön saatavuus kasvavan palvelutarpeen paineessa.

Räsäsen totesi, että sairaalaverkkoa tulee uudistaa hallitusohjelmassa sovitun ykkösvaiheen pohjalta, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon.
– Ydinongelma ei ole edes raha, vaan henkilöstön riittävyys erityisesti erikoislääkärien, päivystävien yleislääkärien, kätilöiden tai tehohoitajien osalta. Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen, kun synnytyksiä ja vaativia leikkauksia varten joudutaan huolehtimaan ympärivuorokautisesta kaikkien tarvittavien erikoisalojen saatavuudesta.

Yöpäivystyksen painopiste siirretään järkevällä tavalla nykyistä vahvemmin välttämättömään erikoissairaanhoitoon, mikä myös parantaa potilasturvallisuutta.
– Yleislääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat voivat odottaa aamuun ja erikoissairaanhoitoa akuutisti vaativat tilanteet hoidetaan suoraan ensihoidon avulla keskussairaaloihin, Räsänen totesi.

Räsäsen mukaan perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen kiirevastaanotto sekä kotiin vietävät, jalkautuvat ja liikkuvat palvelut turvaavat paremmin väestön palvelutarpeen kuin pienten sairaaloiden yleislääkäritasoinen yöpäivystys. Vuodeosastojen lääkäripäivystys jatkuu ja kevytanestesiassa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä pienissäkin yksiköissä.

– Synnytykset jatkuvat jokaisella hyvinvointialueella ja keskussairaalat säilyvät myös Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Kajaanissa, Räsänen totesi.

 

Alla koko puheenvuoro***

 

Arvoisa puhemies!

Kiitän oppositiota sairaalaverkostoa koskevan keskustelun mahdollistamisesta, vaikka tällä kertaa itse välikysymys ei osunut maaliin. Kritiikki kohdistui virkamiestyöryhmää, ei hallitusta vastaan.

Työryhmän sairaalaverkkoehdotus erityisesti ns. kakkosvaiheen visioinnin osalta ei ollut hallituksen esitys eikä hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen. Siitä puuttuivat taloudelliset vaikutusarviot, puhumattakaan vaikutuksista henkilöstöön ja potilaisiin.

Oli tärkeää, että hallitus selväsanaisesti hylkäsi ehdotuksen joidenkin keskussairaaloiden muuttamisesta alhaisemman palvelutason akuuttisairaaloiksi, sillä keskustelun jatkaminen olisi vaikuttanut hyvinvointialueiden työrauhaan. Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten, leikkaustoiminnan ja tehohoidon lopettamisesta voisivat aiheuttaa henkilöstöpakoa ja vaikeuttaa rekrytointia.

Sairaalaverkkoa tulee kuitenkin uudistaa hallitusohjelmassa sovitun ykkösvaiheen pohjalta, jotta osaavia ammattilaisia riittää vaativien leikkausten ja synnytysten hoitoon. Ydinongelma ei ole edes raha, vaan henkilöstön riittävyys erityisesti erikoislääkärien, päivystävien yleislääkärien, kätilöiden tai tehohoitajien osalta. Liian hajautettu erikoissairaanhoidon verkosto johtaa kiihtyvään vuokralääkärien tarpeeseen, kun synnytyksiä ja vaativia leikkauksia varten joudutaan huolehtimaan ympärivuorokautisesta kaikkien tarvittavien erikoisalojen saatavuudesta.

Välikysymyksessä vaaditaan hallitusta suitsimaan vuokralääkärien käyttöä. Juuri tähän tähtää kehysriihessä päätetty linjaus sairaalaverkon uudistamiseksi. Jos tämä ei kelpaa, mikä on opposition ehdotus hyvinvointialueiden taloutta rasittavan ongelman ratkaisemiseksi?

Kasvavan palvelutarpeen ja vähenevien henkilöresurssien yhtälö edellyttää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nykyistä tehokkaampaa työnjakoa, samoin erikoissairaanhoidon eri yksiköiden kesken.

Osaajien saatavuuden haasteet ilmenevät käytännössä koko Suomessa, kaikissa terveydenhuollon ammattiryhmissä ja lähes kaikissa palveluissa. Ikääntyvien väestöosuus kasvaa, mikä lisää palveluntarvetta ja haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä entisestään. Jopa kolmasosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työaikalainsäädännön muutokset ovat johtaneet siihen, että lääkäreiden ympärivuorokautinen päivystystyöpanos on yhä enemmän pois päiväaikaan käytettävissä olevasta resurssista.

Yöpäivystyksen painopiste siirretään järkevällä tavalla nykyistä vahvemmin välttämättömään erikoissairaanhoitoon, mikä myös parantaa potilasturvallisuutta. Vastavalmistuneena lääkärinä työskentelin aluesairaalassa, jossa päivystin yksin öitä ja viikonloppuja, siihen aikaan ilman mitään päivystysvapaita. Takapäivystävät erikoislääkärit olivat hälytettävissä kotoaan viiveellä. Kiireellistä erikoislääkäritasoista hoitoa vaativia tapaturma- tai sairauspotilaita vastaanottaessani ajattelin, että potilaiden kannalta olisi ollut parempi, että ambulanssi olisi ajanut suoraan puolen tunnin päässä olevaan suurempaan sairaalaan.

Yleislääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat voivat odottaa aamuun ja erikoissairaanhoitoa akuutisti vaativat tilanteet hoidetaan suoraan ensihoidon avulla keskussairaaloihin. Moderni ensihoito ei tarkoita ambulanssikyytiä sairaalaan vaan jo hälytyskohteessa aloitettavaa potilaan hoitoa sekä tarvittaessa siirtämistä jatkohoitoon.

Tämän lisäksi perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppuaikainen kiirevastaanotto sekä kotiin vietävät, jalkautuvat ja liikkuvat palvelut turvaavat paremmin väestön palvelutarpeen kuin pienten sairaaloiden yleislääkäritasoinen yöpäivystys. Vuodeosastojen lääkäripäivystys jatkuu ja kevytanestesiassa tehtyjä toimenpiteitä voidaan tehdä pienissäkin yksiköissä.

Erikoissairaanhoidon tehostaminen on välttämätöntä myös, jotta soten varsinainen tavoite, painopisteen siirtyminen varhaisen apuun ja perusterveydenhuoltoon voisi toteutua. Terveyskeskusten painetta helpotetaan myös palauttamalla edellisen hallituksen ideologisista syistä romuttamat KELA-korvaukset.  Julkisen palvelun yleislääkärille pääsee helpommin, kun osa potilaista hakee palvelut yksityiseltä lääkäriltä, käyttäen myös omia varojaan. Yhteiskunnalle koituva kustannus yksityislääkärikäynnistä jää edelleen pienemmäksi kuin terveyskeskuskäynti.

Toisin kuin välikysymyksessä pelotellaan, synnytykset jatkuvat jokaisella hyvinvointialueella ja keskussairaalat säilyvät myös Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Kajaanissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että ehdotus alemman tason akuuttisairaaloista on kuopattu. Sairaalaverkostoa tulee jatkossakin kehittää järkevällä ja tasapainoisella tavalla huomioiden tarve saada palveluita kattavasti koko maassa riittävän lähellä ja toisaalta varmistaen henkilöstön saatavuus kasvavan palvelutarpeen paineessa.

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta

17.4.2024 JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA n. klo 14.40

KD:n ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

Yhteiskuntaamme järkyttäneet Viertolan koulun tapahtumat eivät ole enää uutisotsikoissa, mutta uhrit, luokkatoverit, kouluyhteisö ja omaiset kantavat sen kipeitä jälkiä pitkään. Tällä viikolla saimme jälleen muistutuksen koulujen turvallisuusvajeesta, kun 12-vuotias poika puukotti koulussa samanikäistä. Viime syksynä koululaisen kerrottiin raiskanneen koulutoverinsa WC:ssä kesken koulupäivän.

Väkivalta on valunut yhä nuorempiin ikäluokkiin. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja nuorten itsetuhoisista ajatuksista. Koulukiusaaminen painottuu ikävuosiin 11–15, jolloin tapahtuu myös murrosikään liittyviä fyysisiä ja sosiaalisia muutoksia.

Minuun otti hiljattain yhteyttä henkilö, joka oli ollut samassa luokassa, jossa ammuskeltiin Jokelassa. Hänellä on ollut pitkäaikaisia ongelmia tapahtuman jälkeen. Onkin syytä tehdä perusteellinen selvitys koulujen turvallisuustilanteesta ja etsiä keinoja, joilla oppilaiden ja opettajien turvallisuus voidaan taata, sekä selvitys siitä, miten kouluissa väkivallalle tai vakavalle kiusaamiselle altistuneet lapset ja nuoret ovat toipuneet ja miten kykenisimme heitä paremmin tukemaan.

Toisin kuin monessa länsimaassa, Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole vakavistakaan teoista rikosoikeudellisessa vastuussa. Heistä tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua lasten ja nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voitu rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jolloin he altistuvat päihde- ja väkivaltakäytöksen uhreiksi ja tekijöiksi.

Hallitusohjelman mukaan kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintamallit. Lisäksi on sitouduttu turvaamaan jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan. Useita hankkeita on käynnissä, esimerkiksi, nuorisorikollisuuden torjuntaohjelma ja tiedonvaihdon parantaminen. Lastensuojelulakia uudistettaessa on palautettava riittävät mahdollisuudet rajoittaa itseään tai toisia vahingoittavan lapsen liikkumista. Poliisin voimavaroja lisätään, mistä osa tulee suunnata nykyistä kattavampaan koulupoliisitoimintaan.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että lasten hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä. Mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei lopulta voi korvata perhettä kasvattajana. Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita. Kotien ja perheiden merkitys tulee tunnistaa, tunnustaa ja sitä arvostaa sekä tukea kaikessa päätöksenteossa.