Neuvolat palvelemaan senioreita!
Kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi nimetty lastenneuvola täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Neuvolatoiminnan ansiosta imeväiskuolleisuus on maailman alhaisimpia. Tämä kansainvälistä mainetta saavuttanut konsepti tulee nyt ulottaa edistämään myös ikäihmisten hyvinvointia.
Vanhus- ja terveyspalvelut ovat ajautuneet vakavaan kriisiin. Hoitohenkilöstön vaje on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin ja hoitajien uupumiseen. Huonokuntoiset vanhukset ovat jääneet heitteille koteihinsa.
Päivystykseen tulee ikäihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti hoivan tarpeessa eivätkä ole sitä muualta saaneet. Jaksot päivystysosastoilla venyvät pidemmiksi kuin mihin osastot ja niiden kapasiteetti on suunniteltu.
Eliniän pidentymisen ja syntyvyyden heikentymisen myötä yhä useampi kunnan asukas on tulevaisuudessa seniori-ikäinen. Työelämästä eläkkeelle siirryttäessä ja työterveyshuollon palveluiden päätyttyä vastuu terveydestä jää ihmiselle itselleen, ja juuri siinä vaiheessa erilaiset sairaudet alkavat usein vaivata.
Ikäihmisten yleisiä terveyshaasteita ovat yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, uniongelmat ja tapaturmat. Myös piilevät sairaudet, esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, suun terveysongelmat tai infektiot voivat aiheuttaa vakavia ja kasaantuvia terveysriskejä. Ikääntyvien terveyteen ja arjen selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin ehkäistä terveystarkastuksilla, keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa ja riittävän tiedon avulla.
Sairauksien ennaltaehkäiseminen ja kunnon ylläpitäminen on erityisen tärkeää ikääntyvälle väestölle. Kristillisdemokraattien Hämeen aluevaltuustoryhmä on esittänyt, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle järjestettäisiin ennaltaehkäisevänä palveluna kattava ikäihmisten neuvolatoiminta. Seniorineuvoloilla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joissa keskeistä ovat tietylle ikäluokalle kohdistetut suunnitelmalliset terveystarkastukset. Samalla voitaisiin huolehtia rokotuksista ja antaa tukea kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vaikkapa neuvontaa digitaalisten laitteiden käyttämisessä. Seniorineuvolat voisivat tukea myös omaishoitajia ja muita läheisestään huolta pitäviä.
Esimerkiksi Raahessa on erinomaisia kokemuksia ikäihmisten neuvolatoiminnasta. Ikäihmisten neuvola on tavoittanut Raahessa yhdeksän kymmenestä ikääntyneestä ja edistänyt merkittävästi heidän hyvinvointiaan sekä tuottanut säästöjä kalliimpien sote-palvelujen tarpeen vähentyessä.
Ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen ja niihin panostaminen on välttämätöntä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa.
Sairauksien varhainen toteaminen, niiden ennaltaehkäisy ja ajoissa hoitoon ohjaaminen tuottaisivat ennen kaikkea inhimillistä, mutta myös taloudellista hyötyä. Näin voitaisiin vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta kauemmas tulevaisuuteen.
Viime vuosina painopiste ikäihmisten palveluissa on siirtynyt kotihoitoon. Laitosmaisen hoidon vähentyessä resurssit eivät ole kuitenkaan samassa määrin siirtyneet kotipalveluihin. Yksin asuvat vanhukset saattavat jäädä puutteellisten palveluiden varaan. Kunnilla tai jatkossa hyvinvointialueilla ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta tarjota neuvolapalveluita ikäihmisille. Ikäihmisten neuvola säästäisi pitkällä aikavälillä kalliita terveydenhuolto- ja sosiaalikuluja. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.
Ikääntyneiden neuvolatoiminta tuleekin lisätä vanhuspalvelulakiin ja siten vakiinnuttaa toiminta koko Suomessa.
Päivi Räsänen
lääkäri, kansanedustaja (kd)