Vanhustenhoivan hälyttävän huono tila on noussut julkisessa keskustelussa esille, kun Suomen suurimman hoivapalveluyhtiön Attendon ja Esperi Care -ketjun hoivakotien vakavat ongelmat ovat tulleet ilmi. Hoivakodeissa eri puolella maata on aliravittuja, ulkoilua harvoin saavia ja likaisissa vaipoissa nukkumaan meneviä ikäihmisiä. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan asiakasturvallisuutta uhkaavan toiminnan vuoksi. Puutteita löytyy myös julkisilta palvelutuottajilta. Vaikka suuri osa vanhuspalveluista tuotetaan laadukkaasti, ongelmien laajuudesta kertoo, että 40 % hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan.
Vanhustenhoidossa on pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa. Ikäihmisten laitospaikkojen määrää vähennettäessä tulisi avohuollon palveluja kehittää ja saatavuutta lisätä, mutta omaishoitajat ja kotihoito ovat nyt monin paikoin ylikuormitettuja. Paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset elävät yhä pidempään, joten heidän määränsä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suomessa on jo yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä kansalaista ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan v. 2030 heitä on 1,5 miljoonaa. Kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hoivan tarve on suurinta viimeisten elinvuosien aikana.
Pääsyy vanhustenhoidon ongelmiin on se, että hoitohenkilökunnan määrä on riittämätön. Jos yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta, ollaan kaukana ihmisarvoisesta hoivasta. Tällä hetkellä hoitajien vähimmäismäärästä on olemassa vain ministeriön suositus. On ajauduttu siihen, että hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä ”haamuhoitajia”. Työvuorolistoilla on ihmisiä, jotka eivät oikeasti työskentele yksikössä tai ovat hallinnon väkeä. Hoitajille on myös sälytetty enenevästi siivous- ja ruokahuoltotehtäviä. Ehdotan sitovaa henkilöstömitoitusta kirjattavaksi lakiin. Kymmentä vanhusta kohti tarvitaan vähintään seitsemän hoitajaa.
Terveydenhuollon keskeinen ongelma on pitkät jonotusajat. Tarvitsemme nopealla aikataululla ainakin 1000 hoitajaa lisää vanhuspalveluihin ja 1000 uutta lääkärinvirkaa perusterveydenhuoltoon, jotta hoitoon pääsyn ongelmat helpottuisivat.
Hallituksella on ollut mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, mutta vuoden 2019 budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset. Kuntien rahoituspohjaa heikentäneet päätökset rapauttavat kykyä vastata kasvavaan hoitotarpeeseen. Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot ovat osaltaan vaikuttaneet haluttomuuteen säätää vanhustenhoidon määrällisestä mitoituksesta. Joskus normeja pitää myös rakentaa, ei vain purkaa.
Vanhustenhoidon palveluiden ja laadun valvonnan lisäämiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia. Kotiin tuotavia palveluita sekä omaishoidon tukea tulee vahvistaa, jotta ikäihmiset voivat asua kotonaan toivomallaan tavalla. Omaishoidon tuki tulee muuttaa kokonaisuudessaan verovapaaksi tuloksi. Kotiin ei kuitenkaan saa jättää heitteille vanhuksia, jotka eivät enää siellä tukitoimienkaan avulla pärjää.
Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan ja kivuttoman vanhuuden. Saattohoidossa on merkittäviä puutteita erityisesti erityistason palveluissa. Vanhuspalveluita koskevat lait ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti.
Hyvä elämä ja ihmisarvoinen hoiva on tarjottava ikäihmisille loppuun saakka hoitopaikasta riippumatta. Ikäihmisten hyvinvoinnin tulee olla kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Epäkotiin on tartuttava nyt.
Päivi Räsänen
lääkäri, kansanedustaja (kd)