Tiedote: Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat vahvempaa strategista ohjausta – Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla

Tiedote 27.10.2018
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) Hämeen piirin syyskokouksessa Riihimäellä
Julkaisuvapaa

Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Masennustila on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti ongelma.

– Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa jo kansantauti ja nuoren työkyvyttömyyden taustalta löytyy usein masennusta tai ahdistuneisuutta. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Nuorten työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhempien mielenterveydenhäiriöt, Päivi Räsänen toteaa.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät lapset eivät tällä hetkellä saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon.

– Peruspalveluissa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet hoitaa lasten mielenterveyshäiriöitä. Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat. Tukea on kohdistettava varhaisessa vaiheessa erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on todettu mielenterveyden häiriöitä. Muuten on uhkana, että menetämme nämä lapset ja nuoret syrjäytymiskierteeseen, lääkäri-kansanedustaja Räsänen huomauttaa.

– Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsevat nykyistä vahvempaa strategista ohjausta. Jotta lasten mielenterveysongelmien hoitoa voitaisiin toteuttaa paremmin jo perustasolla, tulisi terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutukseen kuulua riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöihin liittyvää opetusta. Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla, vaan ongelmiin pitää tarttua peruspalveluita parantamalla, Päivi Räsänen vaatii.