”Olisin ikuisesti kiitollinen, jos joku vain voisi mennä minun lapsuuteeni hakemaan pois sen pienen tytön sieltä sängyn alta itkemästä ja viedä hänet turvalliseen paikkaan, rakastavien ihmisten luo.” Alkoholistiäidin tyttären kirjeestä otettu lainaus kertoo siitä, miten kipeimmän viinalaskun maksavat lapset. Sadantuhannen suomalaislapsen elämää varjostaa toisen tai molempien vanhempien alkoholiongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain useille sadoille lapsille pysyviä vaurioita jo ennen syntymää äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena.
Alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain n. 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset ja kokonaiskustannukset nousevat jopa kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Alkoholi on taustalla jopa 80 prosentissa kaikista henkirikoksistamme. Joka toinen sairaaloiden viikonloppupäivystyksen tapaturmapotilas on humalassa. Tehohoidon paikoista joka neljännen vie alkoholin aiheuttama sairaus.
Alkoholihaittojen poisto merkitsisi tuhansien turvallisuuden, terveyden ja oikeudenhoidon ammattilaisten vapauttamista muihin tehtäviin.
Alkoholin suurkuluttajat aiheuttavat näkyvän osan ongelmista. Kuitenkin suuri osa haitoista liittyy kohtuukäyttäjien liialliseen juomiseen. Alkoholihaittojen vähentämiseksi tulee laskea kokonaiskulutusta eikä kohdistaa toimenpiteitä pelkästään tunnistettuihin riskikuluttajiin. Historiamme osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin v. -69 ei vähentänyt väkevien juomista, vaan lisäsi kokonaiskulutusta ja haittoja. V.- 2004 alkoholiveronalennusten jälkeen alkoholikuolleisuutemme kaksinkertaistui noin tuhannesta lähes kahteen tuhanteen.
Tehokkaimmat keinot kulutuksen vähentämiseksi ovat hinnan, saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen. Valitettavasti perinteisen valistuksen merkitys on vähäinen.
Viime vuosien veronkorotukset ja mainonnan rajoitukset ovat tuottaneet tulosta. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten päihteiden käyttö on ilahduttavasti vähentynyt.
Yhdeksäsluokkalaisista neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. 10 vuoden sisällä raittiiden osuus on lisääntynyt kymmenesosasta neljännekseen.
Kansanterveyslähtöinen alkoholipolitiikka on kuitenkin tällä hetkellä vastatuulessa. Poliittinen ilmapiiri on muuttunut – alkoholipolitiikkaan vaaditaan yhä kovaäänisemmin muutoksia, joiden tiedetään lisäävän kulutusta. Säätelyn purkamisen varjolla ajetaan alkoholibisneksen tavoitteita. Alkoholilakia uudistettaessa tulee muistaa, että alkoholi on edelleen merkittävin kansanterveysongelmamme. Päätöksiä tehtäessä tulee asettaa etusijalle yhteiskunnan heikoimmat. Lapsen suojeleminen on tärkeämpää kuin rajaton oikeus halpaan humalaan.
Päivi Räsänen
kansanedustaja