Yrittäjyys on kansantaloudellisen toiminnan perusta. Yritysten henkilöstön määrä Suomessa lähenee 1,5 miljoonaa, kun työllisten kokonaismäärä on noin 2,4 miljoonaa. Yritykset ovat merkittävä työllistäjä. Ilman riittävää yrittämisintoa yhteiskunnan työllistämismahdollisuudet heikkenevät, eikä työttömyyteen ole muuta lääkettä kuin työpaikat. Siksi yhteisen hyvinvoinnin vuoksi on yritysten perustamista ja toimintamahdollisuuksia edistettävä.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan omaan osaamiseen yrittäjänä liittyvä epävarmuus alentaa merkittävästi yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Monella yrittäjyyttä harkitsevalla on oman alan osaamista ja ideoita, mutta yrittämiseen liittyvä byrokratian pyörittäminen saa aloittamisen tuntumaan liian hankalalta. Moni tuntee absurdeja esimerkkejä siitä, kuinka yrittämisen into on tapettu joko jo ennen yrityksen perustamista tai toiminnan alkuaikoina viranomaisten vaatimuksilla.

Sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan suuruus on lähes kaksi prosenttia bkt:sta. Turhaa sääntelyä on karsittava, jotta parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja saavutetaan myös merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen. Yritystoiminnan helpottamiseksi on käynnistettävä kasvua rajaavien normien poistotalkoot erityisesti koskien pk-yritysten toimintaa eniten rajoittavia säädöksiä ja viranomaisohjeita. Kansallisen sääntelyn tulee olla sellaista, ettei suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla heikennetä.

Jotta työpaikkoja luovia yrittäjiä löytyisi, on yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava. Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta tulee muuttaa kannustavammaksi tekemällä näiden tuloksesta viiden prosentin vähennyksen verotukseen. Vähennys kaventaisi pienimpien yritysten ja osakeyhtiöiden välistä eroa verotuksessa. Yritysten sosiaalikuluja tulee huojentaa ensimmäisen työntekijän tai muutaman ensimmäisen työntekijän kohdalla määräajaksi. Toimenpiteellä olisi merkittävä työllisyyttä lisäävä vaikutus.

Päivi Räsänen

puheenjohtaja, KD