Ministeri Räsänen Migrin 20-vuotisjuhlaseminaarissa

Hyvät juhlaseminaarin osanottajat,

Maahanmuuttoviraston perustamisesta on tänä keväänä maaliskuun alussa kulunut 20 vuotta. Sisäministeriön osastona toiminut ulkomaalaiskeskus jaettiin ministeriön ulkomaalaisosastoon ja keskusvirastoksi muodostettuun Ulkomaalaisvirastoon. Yksittäisiä henkilöitä koskeva päätöksenteko oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioissa siirrettiin uudelle virastolle. Ministeriöön jäi säädösvalmistelu ja ulkomaalaisasioiden kansainvälinen yhteistyö. Nimi muutettiin Maahanmuuttovirastoksi vuoden 2008 alussa.

Maahanmuutto alkoi lisääntyä Suomessa varsin myöhään verrattuna useimpiin eurooppalaisiin maihin. Suomesta tuli varsinaisesti maahanmuuton kohdemaa vasta 1990-luvun ensimmäisinä vuosina. Suurimmat muuttajaryhmät olivat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet, paluumuuttajiksi määritellyt inkerinsuomalaiset. Samoihin aikoihin Somalian ja entisen Jugoslavian kriisit kasvattivat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määriä.

Viime vuoden lopussa maassa asui noin 221 000 ulkomaan kansalaista, kun Migrin perustamisvuonna luku oli 68 500. Määrä on 20 vuodessa yli kolminkertaistunut. Muuttoliike jatkaa edelleen kasvuaan, sillä viime vuonna ulkomailta muuttajia oli lähes 32 000. Ulkomaalaisten osuus oli 23 200. Väkiluvun kasvusta 76 prosenttia koostui nettomaahanmuutosta.

Aiemmin Suomeen muutettiin pääasiassa humanitaarisista syistä, nykyisin enenevässä määrin perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella. Useissa Euroopan maissa työ on ollut maahantulon pääperuste.

Vuosien varrella perinteinen hallintovirastokulttuuri on muuttunut nykyaikaiseksi palveluvirastoksi. Työnjakoa on muutettu myös ministeriöiden kesken. Vuoden 2012 alusta kotoutumisasiat siirrettiin sisäministeriöstä takaisin työ- ja elinkeinoministeriöön. Pitkällä aikavälillä on löytynyt kohtuullinen kansallinen yksituumaisuus suurista linjoista, jota on siivittänyt myös virkamieskunnan sisällä vallinnut oikeudenmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden pitkä perinne. Hankalissa tilanteissa hyödyksi on ollut virkamiesten pitkä kokemus.

Tämän vaalikauden yksi keskeinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa ohjaava toimi oli valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Suomen maahanmuuttostrategiasta. Strategiaa valmisteltiin yli 40 maahanmuuttotoimijan työryhmässä. ”Maahanmuuton tulevaisuus 2020” -strategia määrittää pitkäjänteisiä linjauksia ja viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Maahanmuuttoon liittyvien arvojen kirjaamista kansallisella tasolla pidettiin myös tärkeänä.

Keskeinen sanoma on, että muuttajat tarvitaan mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuutta. Heidät tulee nähdä osallisina ja aktiivisina toimijoina, ei vain palvelujen ja toimenpiteiden kohteena. Samalla kun liikkuvuutta sujuvoitetaan, tavoitteena on pitää maahanmuutto hallittuna. On otettava huomioon myös ongelmat, kuten kansainvälinen rikollisuus ja ihmiskauppa. Kansainvälisen suojelun velvoitteita on noudatettava.

Strategiaa tukemaan laadittiin konkreettinen toimenpideohjelma, joka antaa kokonaiskuvan siitä, mitä maahanmuuttohallinnossa aiotaan tulevina vuosina tehdä, miten toimenpiteet rahoitetaan, mitkä tahot kantavat vastuun ja miten seuranta toteutetaan. Yhtenä tavoitteena on lupamenettelyjen selkeys ja joustavuus. Kaikki hakemukset tulee käsitellä viivytyksettä ja kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena on määritellä erilaisten oleskelulupaprosessien laadun kriteerit yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. Nopeuden ja määräaikojen noudattamisen ohella turvapaikkatutkinnan korkea laatu, perusteellisuus ja yhtenäisyys pyritään turvaamaan. Menettelyn keskeisin tarkoitus on kansainvälisen suojelun antaminen sitä tarvitsevalle.

Sisäministeriössä käynnistyi helmikuussa yhdistetty selvitys- ja säädöshanke, jossa arvioidaan ja valmistellaan ulkomaalaislupa-asioiden ja tiettyjen turvapaikkamenettelyyn kuuluvien tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Poliisi hoitaa nyt esimerkiksi jatko-oleskelulupien ja pysyvien lupien myöntämisen sekä EU-kansalaisten rekisteröinnin. Lisäksi virastolle siirtyisivät todennäköisesti muun muassa kansalaisuushakemuksien vastaanotto sekä muukalaispassien ja pakolaisen matkustusasiakirjojen myöntäminen.

Eduskunta edellytti vuonna 2010, että hallitus antaa vaalikausittain selonteon ulkomaalais-, maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta ja sen toimivuudesta. Eduskunta ilmoitti, ettei se ehdi käsitellä valmisteltua selontekoa vaalikauden lopun työkiireiden vuoksi. Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat kootun aineiston viime kuussa raporttina vaalikauden maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta. Raportissa ”Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta” pyritään ennakoimaan tulevaa kehitystä ja tarpeita. Valmisteluvaiheen kuulemistilaisuuteen viime marraskuussa osallistui lähes sata valtion, kuntien ja kolmannen sektorin edustajaa, jotka antoivat arvokkaan panoksensa raportin valmisteluun.

Yhtenä keskeisenä painopisteenä koko Sisäministeriössä on ollut hallinnon tuloksellisuuden parantaminen. Maahanmuuton lupamenettelyjä on tehostettu ja hakemusten käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään panostamalla muun muassa sähköiseen asiointiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa kehittämällä on myös saavutettu kustannussäästöjä, muun muassa siirtymällä laitospohjaisesta asuntopohjaiseen järjestelmään.

Maahanmuuttoviraston täyttäessä 20 vuotta sama aika on kulunut myös Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi. EU:lla on ollut suuri vaikutus maahanmuuttopolitiikkaamme. Erityisesti kansallista lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu EU-säädösten kanssa.

Suomeen ei ole saapunut suuria määriä turvapaikanhakijoita, ja laiton maahanmuuttokin on eurooppalaisittain pientä. Olemme silti osallistuneet aktiivisesti muun muassa EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin operaatioihin sekä Euroopan turvapaikkaviraston EASO:n toimintaan. Jäsenmaiden tehokas yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme yhdessä ratkoa nykyisen maailmantilanteen luomia ongelmia. Uusi EU:n komissio valmistelee Euroopan muuttoliikestrategiaa, jossa maahanmuuttoa visioidaan ainakin tuleville 20 vuodelle. Tavoitteena on vetovoimainen Eurooppa, joka houkuttelee lahjakkaita ja ammattitaitoisia muuttajia ja joka kotouttaa ja tarjoaa suojelua niille, jotka todella ovat sen tarpeessa. On varmistettava, että henkilöt, jotka tulevat Eurooppaan jäädäkseen, pääsevät täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä.

Uusi komissaari Dimitris Avramopoulos korosti ensimmäisessä Euroopan Maahanmuuttofoorumin (European Migration Forum) puheessaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ja pakolaisten uudelleensijoittamisohjelman tärkeyttä. Tähän mennessä jäsenmaat ovat tarjonneet syyrialaisille pakolaisille kaikkiaan 36 000 sijoituspaikkaa, joka on suurin määrä, mitä EU:n historiassa on koskaan saatu tällä rintamalla aikaan.

Hyvät kuulijat,

Tilastokeskus on arvioinut ulkomaan kansalaisten määrän kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin puoleen miljoonaan. Maahanmuutolla on merkitystä – erityisesti työvoiman tarjonnan ja tulevien vuosikymmenien huoltosuhteen kannalta. Suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta ja tarvitsemme aktiivista, suunnitelmallista ja kohdennettua työperusteista maahanmuuttoa tukemaan työmarkkinoiden toimivuutta ja talouden kasvua.

Maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja. On tärkeää huolehtia, että Suomessa jo asuvat voivat hyödyntää osaamistaan yhteiskunnan rakentamisessa. Etenkin nuorten maahanmuuttajien työllisyys on merkittävä tulevaisuuden kysymys.

Maahanmuuttoasioiden toimintaympäristö on haastava ja mielenkiintoinen. Toimintaan heijastuvat monet ennalta arvaamattomat asiat, muutokset naapurimaissa ja EU-tasolla, kansainväliset konfliktit. Maahanmuuttopolitiikalla tavoitellaan varautumista muutoksiin, maahanmuuton hallittavuutta ja ennakointia, tehokkaita menettelyjä ja parempaa oikeusturvaa.

Maahanmuuttohallinnolle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti maahanmuuttopolitiikalla edistetään kansainvälistä kilpailukykyämme sekä tuetaan suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Kun maahanmuutto pysyy hallittuna ja maahanmuuttajille annetaan riittävät madollisuudet kotoutua, edesautetaan myös sitä, että suurin osa suomalaisista hyväksyy maahanmuuton.

Hyvät ’migriläiset’ – tahdon onnitella virastoa ja sen nykyisiä ja jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Teidän ansiostanne Maahanmuuttovirasto on luotettu asiantuntija ja yhteistyökumppani, joka toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa maahanmuutosta kansalaisuuteen. Lisäksi se on – Migrin strategian sanoja mukaillen – osaava ja tehokas palveluosaaja, joka tarjoaa asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua asiakkaille – niin hakijoille, viranomaisille, yhteistyökumppaneille, medialle kuin sisäisillekin asiakkaille.

Maahanmuutosta tarvitaan kokonaisvaltaista keskustelua. Medialla on tärkeä rooli keskustelussa ja objektiivisen tiedon levittämisessä. Julkinen keskustelu tarvitsee tuekseen ajankohtaista, tutkittua, erilaisista näkökulmista ilmiöitä tarkastelevaa tietoa. Seuraavissa median ja tutkijoiden edustajien puheenvuoroissa kuulemme erilaisia näkökulmia maahanmuuttoon.

Arvoisat kutsuvieraat, toivotan teille kaikille oikein hyvää ja antoisaa juhlaseminaaria.