Työllisyyden kasvattaminen on kiistatta seuraavan vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita. Avainasemassa tämän tavoitteen toteutumiseen ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Yrittäjiksi tarvitaan sekä naisia että miehiä.

Vaikka Suomessa naisyrittäjyys on yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin, naisten yrittäjyys on täälläkin selvästi miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Noin kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisyrittäjien osuus työllisistä eli yrittäjäaktiivisuus on 7,0 prosenttia ja miesten 13,4 prosenttia. Naisten yritykset ovat myös miesten yrityksiä pienempiä. Kolme neljäsosaa niistä on toiminimimuotoisia. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Tilannetta voi pitää synkkänä, mutta yhtä lailla siinä voi nähdä myös kasvumahdollisuuksia. Tulisi tiedostaa, mitä esteitä naisten yrittäjyydelle on ja erityisesti, millaisia esteitä on naisten yritysten kasvulle suuremmiksi ja työllistäviksi yrityksiksi. Puuttumalla näihin esteisiin voidaan naisyrittäjyyden kasvu- ja työllistämispotentiaali saada esiin. Naisyrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla ja on toivottavaa, että tämä kasvu vauhdittuisi edelleen.

Naisyrittäjiä on tyypillisesti enemmän naisvaltaisilla aloilla, joille vanhempainvapaiden kustannukset kohdistuvat kaikkein eniten ja joilla työllistämiskynnys on siksi korkeampi. Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan naisyrittäjyyden merkittävimpiä vaikeuksia ovat sosiaaliturvakustannusten korkeus, sijaisen saantivaikeudet, varovaisuus ja riskinottohaluttomuus.

Näihin esteisiin olisi mahdollista puuttua helpottamalla vanhempainvapaisiin liittyviä työantajavastuita. Työllistämisestä aiheutuvat sosiaali- ja sivukulut tulisi kattaa yhteisvastuullisesti niin, etteivät naisvaltaiset alat kärsi.