Kiitän lämpimästi Tullin pääjohtaja Leo Nissistä kutsusta Vaalimaan tulli- ja raja-aseman tavaraliikennekeskuksen avajaistilaisuuteen ja pahoittelen syvästi, että jouduin perumaan tuloni valtioneuvoston tärkeän kokouksen vuoksi. Olisi ollut hienoa jakaa kanssanne tämä juhlahetki.

Uudistettu tulli- ja raja-asema on osoitus siitä, että hallituksella on ollut tahto ja valmius panostaa Suomen ulkomaankaupan ja kansalaisten liikkumisen kannalta keskeisiin rajahankkeisiin taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta. Se antaa myös aihetta iloon monella eri tavalla: Ensiksikin se on hyvä uutinen Suomen taloudelle, toiseksi se on osoitus eri viranomaisten välisestä toimivasta yhteistyöstä, joka on noteerattu jopa kansainvälisesti. Kolmanneksi Vaalimaalla on kehitetty uusi innovatiivinen tapa hoitaa rajanylitykset entistä asiakasystävällisemmin ja sujuvammin.

Maamme taloustilanne on tällä hetkellä hyvin vaikea ja siksi tarvitsemme kipeästi hyviä talousuutisia. Pelkät leikkauslistat eivät saa talouttamme kohenemaan, vaikka myös niitä tarvitaan. Niiden lisäksi tarvitsemme rohkeita aloitteita ja uudistuksia, joiden kautta vientimme saadaan jälleen vetämään. Tällä vaalikaudella hallitus on tehnyt merkittäviä investointipäätöksiä ja lisäresursointeja rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämisen kokonaiskustannukset, joihin sisältyvät investoinnit tiestöön, rakennuksiin ja laitteisiin, ovat noin 18 miljoonaa euroa. Vaalimaan lisäksi myös Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkoja laajennetaan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkaa uudistetaan. Viime vuoden kehyspäätöksessä hallitus myönsi Rajavartiolaitokselle noin 13 miljoonan euron pysyvän lisäyksen henkilöstöresursseihin kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla vastaamaan kasvavan rajaliikenteen tarpeita.

Hallitus on myös tiedostanut, etteivät rajanylityspaikkojen kehittämistarpeet pääty näihin hankkeisiin. Meneillään on laajempi tarveselvitys rajanylityspaikkojen kehittämis- ja resurssitarpeista tulevaisuudessa. Marraskuussa Venäjä-asioiden ministerityöryhmä päätti laajentaa selvityksen koskemaan myös Parikkala-Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämistä. Selvityksen on määrä valmistua ensi helmikuussa.

Ennen Parikkala–Syväoron kehittämistä on varmistettava resurssit itärajan liikenteen sujuvuuden kannalta nykyisten suurten rajanylityspaikkojen jatkokehittämiselle. Poliittinen päätös kansainvälistämisestä on mahdollista tehdä Suomessa siinä vaiheessa, kun nyt käynnissä olevien suurten kansainvälisten rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet ovat valmiit, ja on varmuus Venäjän valmiudesta toteuttaa vaadittavat investoinnit sen puolella.

Vaalimaan rajanylityspaikan kehittäminen on keskeinen osa hallituksen laajempaa itäliikkuvuuden kehittämisen strategiaa. Vaalimaa on Suomen vilkkain Venäjän rajan ja EU:n ulkorajan rajanylityspaikka. Vaalimaan kautta kulkee rajan yli tänä vuonna noin 300 000 rekkaa. Tämä tarkoittaa yhteensä 830 rekkaa vuoden jokaisena päivänä ja kaikkina vuorokauden aikoina.  Henkilöautoja kulkee vuodessa noin 1 200 000 eli 3500 autoa päivässä. Pitkällä tähtäimellä liikenteen arvioidaan kasvavan vielä tästäkin merkittävästi.

Nyt tehtyjen muutosten jälkeen Vaalimaan rajanylityspaikan kapasiteetti nousee 500 000 rekkaan ja 2 000 000 henkilöautoon vuodessa. Kapasiteettia lisää tavaraliikenteen eriyttäminen omaan selvitysrakennukseen sekä henkilöautoille valmistuneet uudet kaistat. Näiden uudistusten myötä Vaalimaan tulli- ja raja-asema on valmiina ottamaan vastaan Helsinki-Pietari-moottoritien valmistumisen myötä lisääntyvään liikenteen.

Ukrainan tilanne ja sitä seuranneet pakotteet yhdessä Venäjän taloustilanteen heikentymisen kanssa ovat näkyneet myös rajaliikenteen vähenemisenä. Vaikka itäliikkuvuus on kääntynyt odotetusta 10 % kasvusta -20 % laskuun, pitkäjänteistä kehittämis- ja selvitystyötä on tärkeää jatkaa. Tässä tilanteessa rajaliikenteen sujuminen on erityisen tärkeää, jotta aiempaa pienemmästä joukosta venäläisiä loma- ja ostosmatkailijoita yhä useampi valitsisi Suomen matkakohteekseen. Suomen läheisyys, hyvät palvelut ja rajanylityksen sujuvuus lisäävät maamme houkuttelevuutta matkakohteena. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta tämä on elintärkeää. Sujuva rajaliikenne auttaa myös Venäjälle suuntautuvaa ja sieltä tulevaa tavaraliikennettä ja on tuomassa sen myötä taloudellista toimeliaisuutta rajan molemmin puolin. Näistä syistä Vaalimaan tavaraliikennekeskuksen valmistuminen on hyvä uutinen maamme taloudelle.

Toiseksi Vaalimaan rajanylityspaikan kehittäminen on esimerkki monipuolisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä. Täällä on syksyn aikana valmistauduttu uusien liikennejärjestelyjen myötä Tullin ja Rajavartiolaitoksen NUIJA-yhteistyömallin käyttöönottoon. Tulli tekee jatkossa tavaraliikennekeskuksessa passintarkastuksen tulliselvityksen yhteydessä. Rajavartiolaitos puolestaan hoitaa tax free- ja kauppalaskuleimauksia Tullin ohella ja lukuun henkilöautoliikenteessä passintarkastuksen yhteydessä. Tämä työskentelymalli on jo käytössä Nuijamaalla, ja se tehostaa molempien virkakuntien resurssien käyttöä ja edistää liikenteen sujuvuutta mahdollistamalla viranomaistoiminnat yhdellä pysähdyksellä. Tämä yhteistyömalli on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Rajanylityspaikkojen kehityshankkeet edellyttävät viranomaisten saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä sekä suomalaisten viranomaistahojen kesken että Venäjän viranomaisten kanssa. Hankkeet toteutetaan valtakunnanrajan molemmin puolin tasapainoisesti ja samantahtisesti. Suomessa Rajavartiolaitos, Tulli ja Liikennevirasto ovat valmistelleet yhteisen rajanylityspaikkojen kehitysohjelman, jota on käsitelty yhdessä Venäjän vastaavien viranomaisten kanssa. Suomen ja Venäjän Tullien yhteistyö on kiinteätä ja toimivaa, mikä on edellytyksenä rajanylityspaikkojen kehittämisen sujuvuudelle.

Kolmanneksi ilonaiheeksi mainitsin Vaalimaalla kehitetyn uuden asiakasystävällisemmän rajanylitysmenetelmän. Parin viikon päästä Vaalimaalla otetaan käyttöön rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun kokeiluversio. Ennakkovarauspalvelussa voi varata internetin kautta, asiointipisteessä tai puhelimitse sopivan ajankohdan rajatarkastukseen ja välttää siten jonotuksen. Myös ennakkovarauspalvelu on toteutettu monen eri tahon yhteistyöllä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tilaaja, mutta tietokannan omistaa Liikennevirasto. Palvelun tarjoajana toimii GoSwift. Näiden lisäksi hankkeessa ovat mukana Tulli, rajavartiolaitos sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

Maamme sisäisestä turvallisuudesta vastaavana ministerinä korostan vielä rajanylityspaikkojen merkittävää roolia sekä toivotun liikenteen sujuvoittajina että ei-toivotun ja yhteiskunnalle vahingollisen liikenteen estäjänä. Myös Tullin rooli on monitahoinen. Liikenteen sujuvuuden lisäksi sen tulee valvoa tavaraliikenteen laillisuutta sekä huolehtia valmisteverojen ja tullimaksujen keräämisestä. Suomen Tulli on sijoittunut jo useiden vuosien ajan kärkisijoille maailmanlaajuisissa vertailuissa, joissa on tarkasteltu tullien kykyä edistää ulkomaankauppaa. Tämä on hieno saavutus.

Tullitoiminta on olennainen ja erottamaton osa kansainvälistä kauppaa ja tavarankuljetusketjuja, jonka toimivuus vaikuttaa aina maailmantalouden kehittymiseen asti. Tullin rooli on merkittävä myös turvallisuuden ja rikostorjunnan kannalta. Se hoitaa sekä tulliselvitys- että valvontatehtävät yhtenä prosessina ja yhdellä monitaitoisella henkilökunnalla.

Kansainvälinen ja viranomaistahojen välinen yhteistyö on tärkeää myös rikostorjunnassa. Tulli valvoo tavaravirtojen laillisuutta ja oikeellisuutta perustaen riskianalyysinsa asiakkaiden sähköisiin ilmoituksiin ja muuhun tietoon. Tietoa riskeistä vaihdetaan EU-maiden Tullien välillä ja tehtyjen sopimusten puitteissa myös Suomen ja Venäjän Tullien välillä. Tuonnin ja viennin yhteydessä annettavan ennakkoilmoituksen tietojen perusteella Tulli analysoi tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvän turvallisuusriskin.

Rajanylityspaikalla Tulli tarvitsee riittävän ja nykyaikaisen teknologisen välineistön kattavaan valvontaan. Myös henkilöautoliikenteessä kuljetetaan tavaraa, johon kohdistuu sekä verotuksellisia että valvonnallisia intressejä. Tehokkaalla ja monipuolisella valvonnalla voidaan alkoholin, tupakan, huumausaineiden tai muiden rajoitusten alaisten tavaroiden salakuljetus paljastaa jo rajalla ja estää niiden pääsy maahamme.

Tullin rooli harmaan talouden torjujana ulkomaankaupan yhteydessä on myös ratkaiseva. Varmistamalla verojen täysimääräinen kantaminen estetään niiden yritysten pääsy markkinoille, jotka pyrkivät saamaan kilpailuetua kiertämällä veroja. Näin myös saadaan kerättyä tasapuolisesti valtion kassaan ne varat, jotka sinne kuuluvat.

Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta raja-asiat eivät ole kehällisiä asioita. Kannan huolta siitä, etteivät valtiomme niukkenevat taloudelliset resurssit johda valtakunnan rajoilla tapahtuvan valvonnan ja sen myötä sisäisen turvallisuutemme heikkenemiseen. Pidän tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutetaan sisäisen turvallisuutemme resurssien turvaamiseen yli vaalikausien. Tästä johtuen olen asettanut yhdessä oikeusministerin kanssa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on löytää yhteinen poliittinen sitoumus tulevalle hallituskaudelle sisäisen turvallisuuden tason säilyttämisestä. Toivon, että työryhmän työtä voidaan käyttää pohjana päätöksenteolle niin Tullin ja Rajavartiolaitoksen kuin muidenkin sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseista seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen valtion ydintehtävä, ja siinä rajaturvallisuudella niin henkilöiden kuin tavaroidenkin osalta on merkittävä rooli. Taloudellisesti vaikeanakin aikana sisäisestä turvallisuudesta on huolehdittava, sillä se on kaiken muun yhteiskunnallisen kehityksen perusta.

Näillä sanoilla toivotan Vaalimaan Tullille ja samalla koko tullilaitokselle menestystä tärkeässä työssänne, sekä kiitän läsnä olevia viranomaisten ja yhteistyötahojen edustajia molemmin puolin rajaa panoksestanne rajanylitysliikenteen sujuvoittamiseen ja maamme sisäisen turvallisuuden takaamiseen omalta osaltanne.

Päivi Räsänen

sisäministeri