Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet kotihoidon tuen kiintiöittämistä isän ja äidin kesken. Mielestämme lastenhoitoon liittyvät päätökset kuuluu tehdä keittiön pöydän äärellä, ei Arkadianmäellä. Korostamme perheiden valinnanvapautta lastenhoidon järjestämisessä.
Valtiovallan puuttuminen perheiden lastenhoitoratkaisuihin on elämälle vieras ajatus. Se on ylisääntelyä pahimmillaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema esitys rajoittaisi myös isovanhempien oikeutta hoitaa lastenlapsiaan. ”Mummikielto” tarkoittaisi perheelle kotihoidon tuen menetystä, mikäli lasta hoitaa muu kuin tukea saava vanhempi. Miten lain toteutumista valvottaisiin tai milloin lapsen kanssa vietetyn ajan katsottaisiin olevan liiallista, siitä ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Nykyään kotihoidon tukea voi saada, jos lapsi ei ole kodin ulkopuolisessa hoidossa, riippumatta siitä, kuka lasta hoitaa. Tämä on tuonut perheille joustavuutta järjestellä hoitokuviot. Usein lapsiperheet saavat apua lasten isovanhemmilta tai muilta tuttaviltaan. Tämä on normaalia elämää.
Kotihoidon tuen kiintiöittämisellä isän ja äidin käytettävissä oleviin jaksoihin on kaksi poliittista tavoitetta. Oikeisto tavoittelee kodeista työmarkkinoille vapautuvien äitien myötä kasvavaa työn tarjontaa. Osa talousoppineista uskoo, että kasvava työn tarjonta itsessään lisää työpaikkoja, eli työttömyys hoitaisi ikään kuin itse itsensä. Tällainen on toiveajattelua.
Vihervasemmiston tavoitteena puolestaan on yrittää kasvattaa isien hoivavastuuta lapsista ja vähentää työelämän katkoksia naisten kohdalla, eli lisätä sukupuolten tasa-arvoa. Tosiasiassa edes lakia valmistelevassa ministeriössä ei uskota, että miehet ryhtyisivät oleellisesti enemmän käyttämään kotihoidon tukea. Myös heidän laskelmansa perustuvat siihen, että kotihoidon tuen käyttö vähenee ja päiväkotihoito lisääntyy. Ja pitää muistaa, että kiintiöittäminen koskisi myös niitä perheitä, joissa isä tällä hetkellä käyttää koko kotihoidon tuen jakson.
Kuntaliitto on arvioinut, että 70% nyt kotihoidon tuella olevista kaksivuotiaista menisi muutoksen jälkeen päivähoitoon. Nettokustannukset tästä muutoksesta olisivat 150-160 miljoonaa euroa lisääntyneinä päivähoidon kustannuksina. Uusien päiväkotien rakentamispainetta ei ole vielä huomioitu luvussa. Eli samaan aikaan aiheutetaan kuluja, ja lapsiperheille hankaluuksia.
Lain on määrä tulla voimaan 1.8.2015. Jos esitys aiotaan antaa, sen pitäisi olla eduskunnassa viimeistään 4.12. Esitys on saanut lasten ja perheiden asiaa ajavilta järjestöiltä poikkeuksella tyrmäävän vastaanoton. Puolustan hallituksen sisällä edelleen perheiden valinnanvapautta ja järjenkäyttöä ja esitän lakihankkeen unohtamista.
Päivi Räsänen
Sisäministeri, puolueen puheenjohtaja (kd)